Kylän Kattaus -liikelaitoksen liitetiedot
4.1.6 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS
Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen sekä arvio tulevasta kehityksestä
Pelastustoimen toimintaympäristön uudistushankkeet jatkuvat
Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen 14. toimintavuosi 2017 ol i sekä toiminnallisesti että taloudellisesti hyvä. Keskeisiä hallinnollisia asioita toimintavuoden aikana olivat valtioneuvoston valmistelema ja johtama maakunta- ja sosiaali-/terveysuudistus (Maku-SOTE), sisäministeriön ja pelastuslaitosten johtama pelastustoimen kokonaisuudistus sekä pelastuslaitoksen johtokunnan vaihtuminen kunnallisvaalien jälkeen. Johtokunnan käsittelemiä asioita olivat edellisten lisäksi pe-lastuslaitoksen palvelutasopäätöksen jatkaminen erillisellä kehittämissuunnitelmalla, monitoimiyk-sikkötoiminnan aloittaminen Muuramen paloasemalta, 24/7-paloasemien työaikamuutoksen toteut-taminen vapulta (1.5.2017 alkaen), pelastuslaitoksille asetetut varallaolovaateet työajaksi, maa-kunnan paloasemakiinteistöjen jatkuvat sisäilmaongelmat sekä henkilöstömuutokset.
Talous
Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen 2017 vuoden tilinpäätös oli 618 210,72 euroa alijää-mäinen. Koko laitoksen tulot olivat 30 608 234, 76 euroa, toimintamenot 29 777 330,83 euroa ja poistot 1 437 006 euroa. Pelastustoimen toimintamenot olivat 21 935 799 euroa ja poistot 1 175 112 euroa. Tilikaudelta tuli alijäämää 652 430 euroa. Edellisiltä vuosilta on ylijäämää 4 186 541,71 euroa, jolloin taseen omaksi pääomaksi muodostui 3 799 800,57.
Sopimuksen mukaan sairaanhoitopiiri korvaa pelastuslaitokselle sopimuksen mukaisten ensihoito-palvelujen tuottamisesta aiheutuneet nettokustannukset. Sairaanhoitopiiri maksoi pelastuslaitoksel-le valmiuskorvausta vuoden 2017 ai kana yhteensä 4 993 384 eur oa (4 520 004 eur oa vuonna 2016). Ensihoidon talous toteutui 39 593 eur oa ylijäämäisenä vuonna 2017. Ylijäämällä tasattiin vuoden 2016 tilinpäätöksessä ollut alijäämä.
Pelastustoiminta
Keski‐Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan tehtävät vähenivät vuonna 2017. Keski‐
Suomen pelastuslaitos hälytettiin vuoden 2017 aikana 4 872 (5 404 vuonna 2016) kertaa sammu-tus‐, pelassammu-tus‐, vahingontorjunta‐ ja tarkastustehtäviin. Hälytysmäärä on pienin kahteentoista vuo-teen ja maakunnallisen pelastuslaitoksen aloitusvuoden 2004 jälkeen hälytysmäärä on kolmannek-si pienin. Onnettomuustyypeissä tuli vähennystä yhteensä 532 tehtävää. Tulipaloja oli 59 ja tarkas-tustehtäviä 191 kpl vähemmän kuin vuonna 2016. Maastopalojen määrä on ollut viimeiset kolme vuotta varsin maltillinen, noin 100 maastopaloa vuodessa. Lukumäärä kertonee osaltaan viime vuosien kesistä sen olennaisen. Vuonna 2007 maastopaloja oli 177 ja ennätysvuonna 2006 y h-teensä 394kpl. Onnettomuustyypeistä suurin vähennys kohdistui vahingontorjuntatehtäviin, joita oli
”vain” 301 kpl. Vuonna 2016 vahingontorjuntatehtäviä oli 688 ja vuonna 2015 peräti 800.
Pelastuslaitoksen tietoon tulleet liikenneonnettomuudet lisääntyivät vajaalla sadalla tehtävällä ja niitä kirjattiin 893 (798). Vuodesta 2007 lisäystä on tullut peräti 50 %. Viime vuosien haasteelliset keliolosuhteet ovat osaltaan vaikuttaneet onnettomuuskehitykseen. Myös hälytyskynnyksen ale-neminen ja hätäilmoitukset ”ilman varmaa tietoa” ovat aiheuttaneet sen, että liikenneonnettomuuk-sista on tullut yksi keskeisimmistä pelastuslaitoksen pelastustehtävistä.
Turvallisuusviestintä
Turvallisuuskoulutusta ja -neuvontaa annettiin vuonna 2017 yhteensä 45 956 henkilölle kaikkiaan 705 eri tilaisuudessa. Turvallisuusviestintätilaisuuksien määrä ja niihin osallistuneiden määrä kas-voi edellisestä vuodesta. Toteuma vuonna 2017 oli 16 % väestöstä.
Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos Palotutkinta
Suomessa pääosa kuoleman ja vakavan loukkaantumisen aiheuttamista tulipaloista tapahtuu eri-tyyppisissä asuinrakennuksissa. Keski-Suomen tulipaloissa vuonna 2017 menehtyi neljä miestä.
Menehtyneistä yksi oli Joutsassa, Jyväskylässä kaksi miestä kahdessa eri tapauksessa ja yksi Kyyjärvellä.
Ensihoitopalvelu
Vuonna 2017 Keski-Suomen pelastuslaitos toteutti sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen keskinäi-sessä yhteistoimintasopimuksessa sovittua ensihoitopalvelua Keski-Suomen maakunnan alueella yhteensä 14 ambulanssilla ja 47 ensivasteyksiköllä. Pelastuslaitoksen ambulanssien palvelun pii-rissä oli noin 220 000 maakunnan 275 000 asukkaasta. Ensivastetoiminta kattoi koko maakunnan alueen. Ensihoidon vakinaisen henkilöstön määrä oli yhteensä 119 työntekijää. Henkilöstöstä 92 oli päätoimisia ensihoitajia ja 27 ( htv) palomiestä. Näiden lisäksi ensihoito-organisaatioon kuuluivat ensihoitopäällikkö ja kaksi ensihoitomestaria. Kolmas ensihoitomestarin toimi vakinaistettiin loppu-vuodesta. Ensivastetoiminnassa oli mukana yhteensä noin 800 henkilöä.
Ensihoidon yksiköt ja niiden valmius
Pelastuslaitoksen 14 ambulanssista 9 oli hoitotason ambulansseja ja 5 perustason ambulansseja.
Kaikki ambulanssit olivat minuutin lähtövalmiudessa. Ambulansseista 10 oli ympärivuorokautisessa (24/7) valmiudessa, 2 oli valmiudessa 12 h vuorokaudessa jokaisena viikonpäivänä, 1 oli valmiu-dessa 8 h arkisin ja 1 kpl 8 h arkisin ja 12 h l auantaina ja sunnuntaina. Muuramen paloasemalle sijoitettu hoitotason ambulanssi on monitoimiyksikkö, joka osallistuu myös pelastuksen tehtäville.
Yksikkö muuttui monitoimiyksiköksi 1.5.2017, jolloin yksikön valmius nousi 24/7.
Sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen keskinäisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti pelastus-laitoksen ambulanssien toiminta-alue kattoi Jyväskylän, Muuramen, Petäjäveden, Uuraisen, Toiva-kan, Keuruun, Multian, Joutsan, Luhangan, Äänekosken ja Viitasaaren kuntien alueet. Sen lisäksi ensihoidon yksikkömme paikkasivat myös ambulanssityhjiöitä oman toiminta-alueemme kuntien rajojen ulkopuolella lähimmän yksikön periaatteen mukaisesti.
Ensihoitopalvelun tilastot vuodelta 2017
Ensihoitotehtäviä tehtäviä vuoden 2017 aikana oli yhteensä 28 794 kpl. Edellisestä vuodesta teh-tävien kokonaismäärä lisääntyi 357 k appaleella eli noin 1 % . Kuljetukseen johtamattomia ns. X-tehtäviä oli yhteensä 11 157 kpl ja niiden suhteellinen osuus ns. kansalaistehtävistä oli noin 38,7
%. Pelastuslaitos tuotti edelleen ensihoitoa tukevaa ensivastepalvelua neljältä päätoimisten miehit-tämältä 24/7 asemalta (Jyväskylä, Äänekoski), viideltä päiväpaloasemalta (Jämsä, Laukaa, Keu-ruu, Saarijärvi ja Viitasaari) ja 43 sopimushenkilöstön miehittämältä paloasemalta jokaisen Keski-Suomen kunnan alueella. Ensivastetehtäviä kertomusvuotena suoritettiin 1010 kpl. Edellisestä vuodesta laskua oli 26 tehtävää.
Tulevan kehityksen arviointi
Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen tulevien vuosien taloudelliseen ja toiminnalliseen kehi-tykseen vaikuttaa maakunnallisen ja sosiaali- ja terveystoimen (SOTE) uudistustyön tuomat hallin-nolliset ja taloudelliset muutokset sekä ulkoistamiset tai tehtävien uudelleenorganisoinnit.
Pelastuslaitoksen tavoitteena on vähintään turvata nykyinen palvelutaso ja lisätä toiminnan tuotta-vuutta. Näihin tavoitteisiin yltäminen edellyttää sitä, että henkilöstö on tehokkaassa käytössä ja digitalisaation avulla pystytään sekä prosessien automaatioastetta ja tehokkuutta lisäämään palve-lutasoa heikentämättä. Näihin tavoitteiden konkreettisia työkaluja ovat mm: työaikamuutos yksivuo-rojärjestelmästä kaksivuorojärjestelmään ja jatkuva osaamisen kehittämistyö. Pelastuslaitoksen
Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos
Arvio merkittävistä toimintaan vaikuttavista riskeistä
Taustaa
Palvelukokonaisuuksien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteko annetaan johtokunnille ja lautakunnille ja edelleen kaupunginhallitukselle vuoden 2017 t ilinpäätöstä ja toimintakertomusta varten. Kaupunginhallitus on hyväksynyt 9.12.2013 Jyväskylän kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen, jonka mukaisesti toimeenpanosta ovat vastan-neet pelastusjohtaja, osastopäälliköt sekä muut pelastuslaitoksen esimiehet.
Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttaminen ja valvonta perustuu annettujen ohjeiden ja normien lisäksi selkeään johtamisjärjestelmään joka on kuvattu Keski-Suomen pelastuslaitoksen toimintasäännössä. Toimintasäännössä on kuvattu kes-keisimmät tehtävänkuvat ja niihin liittyvät vastuut. Lisäksi pelastuslaitoksen sisäisestä valvonnasta on erillinen johtokunnan hyväksymä ohjeistus ja suunnitelma.
Yhteenveto havainnoista ja arvio sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumisesta Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtoryhmä on toteuttanut sisäisen valvonnan kokonaisarvioinnin, jonka tulokset ovat liitteenä. Sisäisestä valvonnan toteutumisesta voidaan todeta, että valvonta on toteutunut pääosin pelastuslaitoksella suunnitellusti ja kokonaisuudessaan tyydyttävästi. Sisäinen valvonta tuottaa riittävän varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mu-kaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toi-minnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Johtoryhmän arvioinnin perusteella palvelu-tuotannon keskeisimpiä riskejä ovat resurssien ja toimitilojen riittävyys ja käytettävyys. Myös sisäi-nen viestintä, varsinkin sopimuspalokuntien osalta vaatii kehittämistä.
Valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Onnettomuuksien ehkäisy:
Tavoite 1:
Noudatetaan erikseen vahvistettavaa, pelastuslain 79 § mukaista ja riskien arviointiin perustuvaa valvontasuunnitelmaa, jossa on määritelty vuonna 2017 tarkastusvuorossa olevien kohteiden palo-tarkastukset sekä muut valvontatoimenpiteet.
Valvontakohteet on jaettu luokkiin A1-A8. Valvontasuoritteiden määrälliset tavoitteet saavutettiin 66 prosenttisesti.
Tavoite 2:
Turvallisuusviestintää kohdistetaan valvontasuunnitelmassa ja palvelutasopäätöksessä erikseen vahvistettavalla tavalla vähintään 10 prosentille maakunnan väestöstä.
Valvontakohteiden palotarkastukset ja 2017 2016 2015 2014 2013 omavalvonta suoritetaan 100 %
Tavoite (lukumäärä) 18 173 16 688 19 279 8 533 8 525
Toteuma (lukumäärä) 11 940 15 178 17 898 7 926 8 518
Toteuma (%) 66 % 91 % 93 % 93 % 100 %
Turvallisuusviestintää annetaan 2017 2016 2015 2014 2013
%:lle maakunnan väestöstä (tavoite) 20 % 10 % 18 % 15 % 15 %
Tavoite (lukumäärä) 55 240 27 600 48 376 41 250 27 516
Toteuma (lukumäärä) 45 956 40 500 45 450 56 236 41 678
Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos Turvallisuusneuvontaa ja -koulutusta annettiin 45 956 henkilölle (83 prosentille maakunnan väes-töstä).
Pelastustoiminta:
Tavoite 3:
Kiireelliset pelastustehtävät kyetään aloittamaan riskiluokittain niille asetettujen tavoitteiden mukai-sesti. Keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoite on 13 minuuttia. Yksityiskoh-taisempina mittareina käytetään tavoitteen täyttymisprosenttia (tavoite on vähintään 50 % ) sekä mediaaniaikaa riskiluokittain.
I riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 6 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 11 m inuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 20 minuutissa.
II riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 10 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 14 m inuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa.
III riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 20 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 22 m inuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa.
IV riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 36 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 38 m inuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 40 minuutissa.
Riskiluokan ruutujen jakautuma Keski-Suomessa on esitetty taulukossa 1:
Tavoitteiden täyttymisprosentit ja mediaaniajat sekä tapausten lukumäärät
A. Keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaika kaikissa kiireellisissä pelastustoiminta-tehtävissä riskiluokasta riippumatta oli 13:45 (n= 1260 tehtävää, joissa toimintavalmiusaika on mitattu). Vuonna 2016 vastaava aika oli 13:37
B. Pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö tavoitti kiireellisistä tehtävistä kohteen tavoiteajassa riskiluokittain (I, II, III ja IV)
Ruutujen määrä Väestömäärä
Riskiluokka (kpl, km2) 2016
Riskiluokka I 15 43 632
Riskiluokka II 159 114 376
Riskiluokka III 218 44 005
Riskiluokka IV 19 559 73 775
Yhteensä 19 951 275 788
riskiluokka tavoiteaika, min tavoiteajassa % mediaani kpl
I 6 51 5:58 477
II 10 83 6:59 1 032
III 20 98 9:17 339
IV 36 100 13:58 1 119
Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos C. Pelastustoimintatehtävissä tehokas pelastustoiminta alkoi riskiluokittain (I,II, II ja IV)
Väestönsuojelu:
Tavoite 4:
Keski-Suomen pelastuslaitos toteuttaa yhteistyötä kuntien ja yhteistyöviranomaisten kanssa valmi-ussuunnittelussa, erilaisissa harjoituksissa ja erityis- ja häiriötilanteiden johtamistoiminnassa.
Kevään 2017 aikana saatettiin päätökseen loppuvuodesta 2016 aloitettu pelastuslaitoksen valmi-ussuunnitelman yleinen osa. Valmiussuunnittelun tavoitteena on varmistaa tehtävien mahdollisim-man häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa. Etukäteisvalmistelut ja varajärjestelmät korostuvat normaaliajan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jotka vaativat päivittäisistä onnettomuuksista poikkeavaa johtamista, viestintää ja yhteistoimintaa eri yhteistyötahojen kanssa. Syksyllä 2017 aloitettiin laajasti eri maakunnan toimijoita koskettava evakuointisuunnitelman päivitys. Poliisin, Puolustusvoimien aluetoimiston, Aluehallintoviraston, ELY-keskuksen, Sairaanhoitopiirin ja Keski-Suomen kuntien kanssa aloitettu päivitystyö on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2018 aikana.
Valmiussuunnitelmaa jalkautettiin järjestämällä varautumiskoulutus koko pelastuslaitoksen päällys-tölle. Uutena kanavana varautumisen kehittämisessä otettiin käyttöön kuukausittaiset palaverit aluepalomestareiden kanssa. Kuntien varautumista tuettiin muun muassa osallistumalla valmius-harjoitusten suunnitteluun ja järjestämiseen Jyväskylän kaupungin toimialoille. Harjoituksissa mie-tittiin toimintaa esimerkiksi sähkökatkoja aiheuttavan talvimyrskyn ja kaupungin palvelimet kaata-van kyberhyökkäyksen aikana. Lisäksi pelastuslaitos on toiminut aktiivisena osapuolena turvalli-suus- ja varautumisasioiden kehittämisessä osana Keski-Suomen maakuntauudistusta.
riskiluokka tavoiteaika, min tavoiteajassa % mediaani kpl
I 11 42 11:21 132
II 14 76 11:50 330
III 22 96 11:42 119
IV 38 98 16:59 679
Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos