Esitutkintalain 2 luvun 2 §:n mukaan esitutkintaa johtaa tutkinnanjohtaja. Helminen ym. ovat todenneet, että laissa mainitaan asiat, joista tutkinnanjohtajan on tehtävä päätökset. Muita tutkinnanjohtajan johtamistehtäviä ei ole laissa tarkoin säädelty.35 Tutkinnanjohtajan tärkeimpänä tehtävänä on siis lain mukaan päätöksenteko esitut-kintaan liittyvissä asioissa. Esitutkinnan toimittamiseen liittyy kiinteästi syytä epäil-lä rikosta -kynnys ja siihen liittyvä päätöksenteko. Jo aloitetun esitutkinnan johtami-sen lisäksi yksi tutkinnanjohtajan tärkeimpiä tehtäviä on päättää aloitetaanko asiassa esitutkinta vai ei.
Tutkinnanjohtajan toimenkuvan ja vaadittavien valtuuksien hahmottamisen kannalta on tärkeä ymmärtää ero päivittäistutkinnan ja pitkäkestoisen tutkinnan tutkinnanjoh-tajien rooleissa. Etenkin päivittäistutkinnassa toimivan tutkinnanjohtajan päivittäisen suurimman työmäärän muodostavat tutkinnan aloittamisesta ja loppuunsaattamisesta päättäminen sekä tutkinnoista vastuun kantaminen. Niiden väliin jäävän varsinaisen tutkinnan suorittavat tutkijat hyvin pitkälle itsenäisesti tutkinnanjohtajan linjausten mukaisesti. Pitkäkestoisessa tutkinnassa tutkinnanjohtajan roolina on hyvin pitkälle olla mukana aktiivisessa tutkinnassa, joissain tapauksissa jopa kuulustelijana. Vaikka tutkinnanjohtajan tehtäviin ei yleensä kuulu kuulustelujen suorittaminen, ei lainsää-däntö sitä suoranaisesti kiellä.36
Esitutkintalain 3 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan tutkinnanjohtaja päättää siitä, toi-mitetaanko esitutkinta ja toitoi-mitetaanko se täydellisenä vai suppeana.
34 HE 14/1985 vp, s. 13.
35 Helminen ym. 2012, s. 143.
36 Helminen ym. 2012, s. 147.
ja huolehtii päätöksen tekemiseen mahdollisesti tarvittavien seikkojen selvittämises-tä. Lain 3 luvun 14 §:ään on kirjattu suppean esitutkinnan edellytykset. Suppeassa esitutkinnassa ei pääsääntöisesti ole tutkinnanjohtajaa, mutta tutkinnanjohtaja päättää tarvittaessa siitä, toimitetaanko esitutkinta täydellisenä vai suppeana. Pykälän 1 mo-mentin mukaan "Yksinkertaisissa ja selvissä asioissa esitutkinta saadaan suorittaa suppeana, jos teosta ei ole yleisen rangaistuskäytännön mukaisesti odotettavissa an-karampaa rangaistusta kuin sakkoa". Pykälän 3 momentin mukaan "Poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen johdosta saadaan toimittaa suppea esitutkinta vain, jos asia käsitellään rikesakko- tai rangaistusmääräysasiana".
Esitutkintalain 3 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan: "Esitutkintaviranomaisen on toi-mitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos on tehty". Pykälän 2 momentin mukaan: "Ennen esitutkinnan aloit-tamista esitutkintaviranomaisen on tarvittaessa selvitettävä 1 momentissa tarkoitet-tuun rikosepäilyyn liittyvät seikat erityisesti siten, että ketään ei aiheettomasti aseteta rikoksesta epäillyn asemaan ja että asian sitä edellyttäessä voidaan tehdä 9 §:n 1 momentissa tai 10 §:n 1 momentissa tarkoitettu ratkaisu esitutkinnan toimittamatta jättämisestä. Esitutkinnan aloittamista edeltäviin toimenpiteisiin sovelletaan soveltu-vin osin tämän lain säännöksiä". Käytännössä päätös esitutkinnan toimittamisesta tehdään päivittäistutkinnassa tai esikäsittely-yksikössä niiden tutkinnanjohtajien toi-mesta. Pitkäkestoiseen tutkintaan siirtyvät vain tutkintatoimenpiteitä vaativat asiat kunkin poliisilaitoksen asiajaon mukaisesti.
Esitutkintalain 3 luvun 1 §:n mukaan: "Kun esitutkintaviranomaiselle ilmoitetaan rikos tai tapahtuma, jota ilmoittaja epäilee rikokseksi, esitutkintaviranomaisen on viipymättä kirjattava ilmoitus. Jos ilmoitus on epäselvä tai puutteellinen, ilmoituksen tekijää on tarvittaessa kehotettava täsmentämään tai täydentämään sitä". Oikeus il-moituksen täydentämiseen voidaan katsoa olevan merkittävä oikeusturvan tae. Ilmoi-tuksen tekoon riittää, että ilmoittaja epäilee asiaa rikokseksi. Lähtökohtaisesti oikeus-tieteissä noudatetaan periaatetta iura novit curia37, jota vastaavaa menettelyä voidaan myös poliisin edellyttää noudattavan. Kansalaiselta ei lähtökohtaisesti voida edellyt-tää rikoslain syvällistä tuntemista kuten lain sanamuoto "jota ilmoittaja epäilee" antaa
37Iura novit curia (lat.). Jura novit curia, tuomioistuin tuntee lain. Periaate tarkoittaa, että oikeudenkäynnin asianosaisten ei tarvitse tuntea lain yksityiskohtia, vaan tuomioistuin huomioi ne oma-aloitteisesti. Yhtä lailla kansalaisten ei tarvitse osata rikosten tunnusmerkistöjä rikoksesta ilmoittaessaan.
ymmärtää. Esiselvityksen yksi funktio on varmistaa, että lakia tuntevilla on riittävä faktatieto konkreettisista tapahtumista arvion tekemiseksi.
Hallituksen esityksessä uudeksi esitutkintalaiksi on korostettu esitutkinnan aloitta-miskynnystä harkittaessa sitä, että ketään ei saa aiheettomasti asettaa epäillyn ase-maan. Tarvittavien lisäselvitysten hankkimiseksi selvityksiä voidaan tehdä talain 3 luvun 3 §:n 2 momentin mukaisesti niin sanottuna esiselvityksenä esitutkin-taa aloittamatta. Esiselvityksen yksi funktio on varmisesitutkin-taa, että tapauksissa missä epäillyn syyttömyys on varmistettavissa esitutkintaa toimittamatta, näin tulee tehdä.38 Poliisille tehdyt ilmoitukset voidaan karkeasti jakaa niihin, jotka automaattisesti joh-tavat tutkintaan sekä niihin, joissa edellytyksiä tutkinnan aloittamiseen sillä hetkellä ei ole. Lisäksi on ilmoituksia, jotka vaativat tutkinnanjohtajan harkintaa aloitetaanko asiassa esitutkinta vai ei.39 Harkinnanvaraiset ilmoitukset pyritään kirjaamaan esisel-vityksiksi. Esiselvityksessä hankittu selvitys, ilmoituksen täydentäminen ja niiden pohjalta annettu perusteltu päätös varmistavat sen, että oikeusturva toteutuu sekä asianomistajan että epäillyn näkökulmista. Esiselvitysten tarkoitus on saada riittävä aineisto harkinnan perusteeksi ja samalla varmistaa, että lakia tuntematon kansalai-nen saa esittää perustelunsa riittävässä laajuudessa.
Tutkinnanjohtajan yksi päätehtävistä ja velvollisuuksista on virkavastuulla päättää missä asioissa aloitetaan esitutkinta. Varsinaisen tutkinnan johtamisen ja tutkinnallis-ten linjaustutkinnallis-ten lisäksi merkittävän osan tutkinnanjohtajan työajasta vie niiden asioiden ratkaiseminen, joita ei oteta tutkintaan. Hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti jokaisella on oikeus saada perusteltu päätös asiassaan. Perusteluvelvollisuus on mai-nittu myös esitutkintalaissa.40 Riittävän hyvin perusteltua päätöstä ei voida tehdä puutteellisin tai virheellisin tiedoin ja pahimmassa tapauksessa liian vähäisillä
38 HE 222/2010 vp, s. 146 ja s. 177 ja s. 179 sekä Helminen ym. 2014, s. 298.
39 Tutkinta aloitetaan automaattisesti tapauksissa, joissa teonkuvaus täyttää rikoksen tunnusmerkistön ja teki-jä on tiedossa. Tyypillisesti tapaukset, joissa sillä hetkellä ei ole edellytyksiä esitutkinnan aloittamiselle, ovat niin sanotut pimeät omaisuusrikokset joissa tekijä on jäänyt tuntemattomaksi. Niissä tilanteissa asiasta kirja-taan rikosilmoitus mutta tutkinta keskeytetään. Tyypillinen keskeytyksissä käytettävä vakiofraasi on esimer-kiksi: "Epäillyn rikoksen esitutkinta keskeytetään ETL (805/2011) 3:13 §:n nojalla, koska epäillystä rikokses-ta ei epäillä ketään eikä asiaan vaikutrikokses-tavaa selvitystä ole saarikokses-tavissa. Esitutkinrikokses-taa voidaan jatkaa ilman aihee-tonta viivytystä huomioiden epäillyn rikosasian vanhentumisaika, mikäli asiassa ilmaantuu uutta selvitystä, joka on kohdennettavissa tutkittavana olleeseen rikosasiaan".
40 ETL 11:1 §: "Esitutkinnan toimittamatta jättämisestä, lopettamisesta 3 luvun 9 §:n 1 momentin taikka 10 tai 10 a §:n nojalla sekä päättämisestä saattamatta asiaa syyttäjän harkittavaksi on tehtävä kirjallinen päätös.
Sama koskee muuta vastaavaa esitutkintapäätöstä, joka voi vaikuttaa asianosaisen oikeuksiin, etuihin tai velvollisuuksiin. (22.8.2014/672). Päätöksestä on pykälän 4 kohdan mukaan ilmettävä sen perustelut."
doilla tehty päätös johtaa oikeusturvan loukkaamiseen. Esitutkinnan toimittamattajät-tämispäätös voidaan jossain määrin rinnastaa syyttäjän tekemään syyttämättäjättä-mispäätökseen. Molemmilla on käytännössä sama oikeusvaikutus osalliselle. Lailli-suusvalvojien kannanottojen41 perusteella päätösten ei tarvitse olla yhtä perusteelli-sesti perusteltuja kuin syyttäjien, mutta myös poliisin päätöksistä tulee sen perustee-na olevat tosiseikat käydä riittävän kattavasti ilmi. Perustelu myös osaltaan varmis-taa, että kansalaisella on mahdollisuus valvoa poliisin toimintaa ja osaltaan toimii informaatiokanavana lain käytöstä kansalaisten suuntaan.
Esitutkintalain 3 luvussa on lueteltu tutkinnanjohtajan keinot asian esitutkintaan ot-tamatta jättämiseksi, joko omalla päätöksellä tai esityksellä syyttäjälle:
9 § Esitutkinnan toimittamatta jättäminen ja lopettaminen
"Esitutkinta saadaan jättää toimittamatta tai jo aloitettu esitutkinta lopettaa sellaisen rikoksen johdosta, josta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa ja jota on kokonaisuutena arvostellen pidettävä ilmeisen vähäisenä, jos asianomistajalla ei ole asiassa vaatimuksia. Tässä pykälässä tarkoitetut päätökset tekee tarvittaessa tutkinnanjohtaja."
10 § Esitutkinnan rajoittaminen
"Syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä päättää, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se lopetetaan, jos syyttäjä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 7 tai 8 §:n taikka muun vastaavan lainkohdan nojalla tulisi jättämään syytteen nostamatta eikä tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi syytteen nostamista. Syyttäjä voi tutkin-nanjohtajan esityksestä myös päättää, että esitutkinta lopetetaan, jos tutkinnan jatka-misesta aiheutuvat kustannukset olisivat selvässä epäsuhteessa tutkittavana olevan asian laatuun ja siitä mahdollisesti odotettavaan seuraamukseen, tai jos jo suoritettu-jen esitutkintatoimenpiteiden perusteella on varsin todennäköistä, että syyttäjä tulisi jättämään syytteen nostamatta muulla kuin 1 momentissa mainitulla perusteella. Esi-tutkinnan lopettaminen edellyttää lisäksi, ettei tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi esitutkinnan jatkamista."
41 VKS 2007:2, s. 12–13 ja AOA 2975/4/08.
12 § Esitutkintatoimenpiteiden siirtäminen
"Esitutkintatoimenpiteet saadaan tutkinnanjohtajan päätöksellä siirtää myöhempään ajankohtaan, jos siirtäminen on välttämätöntä tutkittavana olevan rikoksen tai toisen siihen liittyvän rikoksen selvittämiselle ja jos siirtämisestä ei aiheudu vaaraa toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle taikka huomattavan ympäristö-, omaisuus- tai varallisuusvahingon vaaraa."
13 § Esitutkinnan keskeyttäminen
"Esitutkinta saadaan sen aloittamisen jälkeen tutkinnanjohtajan päätöksellä keskeyt-tää, jos rikoksesta ei epäillä ketään ja jos asiaan vaikuttavaa selvitystä ei ole saatavis-sa."