• Ei tuloksia

Aineistoanalyysiä ja teoriapohdintaa täydentämään tutkimukseen haastateltiin kolmea ali-päällystötutkinnanjohtajaa. Haastateltavien valinta suoritettiin tutkijan oman asiantunte-muksen perusteella. Tutkimuksessa haastatteluiden tarkoitus oli saada selville, mitä tutkin-nanjohtajat ajattelevat rajoitetuista valtuuksista sekä löytää perusteluja päätöksenteolle.

Haastattelut suoritettiin etukäteen aineistoanalyysin ja teorian perusteella valittujen teemo-jen pohjalta. Teemahaastatteluissa pyrittiin lähinnä kartoittamaan alipäällystötutkinnanjoh-tajien subjektiivisia käsityksiä esitutkinnan toimittamattajättämispäätösprosessista ja hei-dän roolistaan siinä. Kysymykset lähetettiin etukäteen haastateltaville tutustuttavaksi, mut-ta niihin ei etukäteen haluttu tyhjentäviä vasmut-tauksia.

Tutkimuksessa haastatteluiden tarkoitus oli tarjota empiirisiä havaintoja käytännöistä ja haastateltavien mielipiteitä tutkinnanjohtajan valtuuksista. Kolmea haastattelua voitiin pi-tää riittävänä saturaation saavuttamiseksi.86 Eritasoisten päättäjien samoista asioista teke-mien päätösten kaltaista aineistoa käsiteltäessä oli vaara, että keskustelu olisi mennyt ver-tailuksi eri tutkinnanjohtajatasojen välillä. Haastattelijan taito oli pitää keskustelu valitussa teemassa. Haastatteluiden pohjautumisen aineistoanalyysiin hyvänä puolena oli, että johto-päätöksiä ei tarvinnut tehdä pelkästään haastatteluista. Puhtaan faktatiedon saamiseksi pa-rempi tutkimusmenetelmä olisi kuitenkin voinut olla lomakekysely. Kyselylomakkeeseen olisi voitu tarkasti määritellä kysymykset tiedossa olevien faktojen pohjalta. Tarkat kysy-mykset olisivat kuitenkin rajanneet keskustelun liian suppeaksi. Haastatteluita tehdessä osoittautui, että asian laadun määrittelyn sijaan keskustelu kääntyi tehtävien ja vallan ja-koon, jossa tuntui olevan tyytymättömyyttä. Haastatteluilla saatiin runsaasti empiiristä ai-neistoa, joka perustui vastaajien subjektiivisiin tuntemuksiin, ei niinkään faktoihin.

"Välillä pöydälle saattaa tulla lappu jossa lukee "paskaa". Kaikki eivät ymmärrä mitä tar-koittaa että juttu päätetään tai rajoitetaan. Minusta se on väärä tilanne, että ryhmänjohtaja tuo minulle juttuja saatteella keskeytä, rajoita tai päätä. Lähtökohtaisesti se tulisi olla minun oma päätös mitä jutulle teen. Niissä on aina tutkinnanjohtajana päällystötutkinnanjohtaja ja ryhmänjohtaja. Juttu saattaa olla puoli vuotta laatikossa ja sitten tutkija tuo sen minulle

86 Tuomi – Sarajärvi 2002, s. 89–92. Saturaatiosta myös Saaranen-Kauppinen – Puusniekka 2006, joiden

mukaan "Saturaatio eli kyllääntyminen saavutetaan, kun uusi aineisto ei enää tuo oleellista uutta tietoa tutki-mukseen".

päätettäväksi. Olen alkanut seivaamaan itseäni sillä, että olen kirjannut tutkintamuistioon että juttu maannut ja tuotu minulle keskeytettäväksi. Minusta ei voi olla niin, että toisten tut-kinnanjohtajien juttuja tuodaan minulle päätettäväksi. Sitä on itsellä huono olo, jos päätöstä tehdessä on olo, että ollaan ihan kiikun kaakun ja silti minulle on tuotu juttu päätettäväksi.

Itse pitäisi olla samaa mieltä, että juttu päätetään eikä tehdä käskystä."

Haastateltavista rajattiin pois päällystötutkinnanjohtajat, koska tutkimuksen tarkoitus ei ollut vertailla eri tutkinnanjohtotasoja, vaan keskittyä alipäällystön tutkinnanjohtovaltuuk-siin. Päällystötutkinnanjohtajilta ei oletettu saatavan tutkimuksellista lisätietoa, koska he pääsääntöisesti tekevät päätökset olla aloittamatta esitutkintaa. Haastattelemalla päällystöä tutkimuksen suunta olisi kääntynyt tutkinnanjohtajien päätösten sisällölliseen vertailuun, joka ei ollut tutkimuksen tarkoitus.

Haastatteluissa tutkimuskysymyksen pohjalta muodostettuja teemoja konkretisoitiin apu-kysymyksillä, jotka samalla toimivat keskustelun avaajina ja eteenpäin viejinä etenkin kes-kustelun pysähtyessä. Apukysymysten tukena käytettiin aineistoanalyysistä esiin nousseita havaintoja ja niistä tehtyjä luokitteluja.

Ensimmäisenä haluttiin selvittää tutkinnanjohtajien näkemyksiä siitä, kuinka he käsittävät rajoitetut valtuutensa. Kysymyksellä haettiin juridista näkemystä siitä, kuinka rajoitetut tutkinnanjohtajan valtuudet on määritelty lainsäädännössä, oikeuskirjallisuudessa ja aiem-missa tutkimuksissa. Haastatteluiden perusteella rajoitetut valtuudet mielletään ennen kaikkea pakkokeinovaltuuksien puuttumisena. Valtuuksia kuvailtiin tutkinnanjohtajan val-tuuksiksi yksinkertaisissa ja selvissä asioissa. Tyypillisesti haastateltavat kuvailivat, että valtuudet on tarkoitettu niin sanotuissa massajutuissa käytettäviksi. Vaativampaa juridisista harkintaa vaativien juttujen tutkinnanjohtajuus on tarkoitettu päällystölle.

"Ryk on oikeutettu erikseen määritellyissä tapauksissa toimimaan tutkinnanjohtajana. Tämä tarkoittaa käytännössä yksinkertaisia ja selviä tapauksia, joihin ei liity pakkokeinojen käyt-töä."

"Valtuudet eroavat siinä, että rykeillä on valta päättää itsenäisesti massajuttuja, jossa ei vaadita näytön arviointia tai tunnusmerkistön täyttymisen arviointia."

"Rajoitetuissa valtuuksissa ei luonnollisesti ole pakkokeino-oikeuksia. Tutkinnanjohtajuus on lähinnä yksinkertaisissa jutuissa. Yksinkertaiset jutut ovat olleet lähinnä rikosnimikkeiden kautta massarikokset. Omassa ajatusmaailmassa yksinkertaiset jutut tarkoittavat lähinnä

massarikoksia. Massarikoksilla tarkoitan kunnianloukkauksia, laittomia uhkauksia, perus pahoinpitely, jossa ei ole jäänyt pysyvämpää haittaa."

Haastattelua jatkettiin pohtimalla, minkä tyyppisissä asioissa rajoitetuilla tutkinnanjohtajan valtuuksilla voidaan tehdä päätös olla aloittamatta esitutkintaa? Kysymystä syvennettiin pohtimalla esitutkintalain käsitteitä "asian laatu" ja "muu vastaava perusteltu syy". Asian laatu määriteltiin, kuten valtuudet ylipäätään, koskemaan yksinkertaisia ja selviä ru-tiiniluonteisia asioita. Tyypillinen ilmaus oli, että yksinkertaisia ovat tapaukset, jotka eivät vaadi kovin syvällistä juridista pohdintaa. Asian yksinkertaisuus määriteltiin päivittäisri-kostutkinnassa tutkittaviin massaluonteisiin asioihin. Massarikokset yksi haastateltava määritteli rikoksiksi, joista on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Toinen haastateltava muisteli ohjeistetun, että rikokset, joista ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin kaksi vuotta vankeutta, olisi määritelty rajoitetuilla tutkin-nanjohtajan valtuuksilla hoidettaviksi. Haastateltava ei kuitenkaan muistanut, kuka tai mis-tä ohjeistus oli annettu. Haastateltava jäi pohtimaan, liittyikö määräys jotenkin kirjalliseen menettelyyn, jonka käytön edellytys on, että teosta ei ole odotettavissa ankarampaa ran-gaistusta kun kaksi vuotta vankeutta.

"Päivittäisrikokset, joissa ei sen suurempaa juridista harkintaa, vaan ns. massaa. Käytän-nössä aina teen esiselvittelyä ja soitan osapuolille. Heitä puhuttamalla saan kokonaiskuvan ja vertaan sitten käsitystäni tunnusmerkistöihin."

"Kunnianloukkaus, laiton uhkaus ja vainoaminen nousee esiin. Samoin s-ilmoituksena kirja-tut, joista ei oikein löydy mitään rikosta. Massarikoksilla tarkoitan sakko tai vankeutta maks puoli vuotta. Massarikoksina pidän juttuja jotka tulevat päivittäistutkintaan. Meillä jako pe-rustuu nimikkeisiin."

"Jostain on jäänyt rangaistusmaksimi 2 vuotta, mikä on varmaan ollut luulo tai vanhan po-liisilaitoksen aikaista linjausta. Muistelen että sakkoa tai vankeutta 2 vuotta, mikä on kirjal-lisen menettelynkin raja. Siitä voisi linjausta asian laatuun hakea."

Käsite "muu vastaava perusteltu syy" koettiin hyvin epämääräiseksi. Päällystön fyysinen etäisyys nähtiin yhtenä syynä, jonka vuoksi ryhmänjohtajan toimiminen tutkinnanjohtajana voisi olla perusteltua. Yhden haastateltavan mukaan alipäällystö pidättää itsellään tutkin-nan johtajuuden ja tutkijuuden tietyissä sakkoasioissa, koska se koetaan tarkoituksenmu-kaisemmaksi resurssien tehokkaan käytön kannalta. Toinen vastaaja koki, että myös oma kokemus ja näkemys ovat perusteita tutkinnanjohtajuuden jakamiseen. Asiaa perusteltiin

sillä, että kollektiivinen päätöksenteko asioiden tarkoituksenmukaisimmasta hoitotavasta ratkaisee, kenelle tutkinnanjohtajuus jää.

"Ainut mikä tuli mieleen, jos on joku sivuasema, jossa ei ole päällystöä, mutta kuvitellaan et-tä on ryhmänjohtaja. Perusteltu syy voisi olla se, etet-tä ryhmänjohtaja olisi tutkinnanjohtajana läsnä lähempänä."

"Monesti palavereissa tulee esiin se kun ei ole pakkokeinoja. Niissä pitää korostetusti kat-soa, että jääkö se minulle päätettäväksi."

"Oma kokemuspohja vaikuttaa mitä hoidetaan ite. Meitä on useampi samassa huoneessa ja tässä pohdimme yhdessä linjauksia ja päivittäin on tutkinnanjohtajakin paikalla."

Seuraavassa vaiheessa valtuudet tuotiin konkreettiselle tasolle Itä-Suomen poliisilaitokseen ja haastateltavan omaan yksikköön. Kysymyksellä haettiin näkemystä kuinka tehtävät on jaettu Itä-Suomen poliisilaitoksessa sekä kuinka poliisilaitos on tehtävät määritellyt ja oh-jeistanut. Yleisenä kommenttina oli, että poliisilaitostasolla valtuudet on määritelty hyvin suppeasti. Valtuudet on määritelty lähinnä pakkokeinovaltuuksien puuttumisena. Vastaus-ten perusteella rajoitetuilla valtuuksilla toimimiseen on poliisipäällikön kirjallinen määrä-ys, mutta siinä valtuuksia ei ole määritelty tarkemmin, ainoastaan viitattu pakkokeinoval-tuuksiin. Määräys, jossa oikeudet määritellään pakkokeinovaltuuksien kautta on annettu Itä-Suomen poliisilaitoksen esikäsittelytoimintoihin nimetyille rikosylikonstaapeleille syk-syllä 2015. Sitä ennen rajoitetuilla oikeuksilla toimineille on toimitettu jatkopäätös, jossa ei valtuuksia ole määritelty muuten kuin viittaamalla aiemmin annettuihin päätöksiin.

"Päällikkö on allekirjoittanut paperin johon on kirjattu että "saa toimia tutkinnan johtajana rajoitetuilla tutkinnanjohtajan oikeuksilla tapauksissa, joissa ei ole pakkokeinoja". Päätös tuli henkilökohtaisena kirjeenä 14.9.2015."

"2015 EKY:n myötä alkoivat esikäsittelytehtävät. Kukaan ei määritellyt tehtäviä, vaan juttu-ja vain alkoi tulla juttu-ja päällystön kanssa keskustelemalla juttujuttu-jako on pikkuhiljuttu-jaa muodostunut sellaiseksi kuin se on."

"Vuodesta 2009 lähtien olen saanut määräyksen kirjallisena. Suoraan en muista sanamuo-toa, mutta menee yhdellä tai kahdella lauseella. Jotenkin niin, että jatketaan aikanaan voi-maan saatettuja rajoitettuja tutkinnanjohtajan oikeuksia."

Valtuuksien jakamisen osalta tilanne tuntui olevan sekava. Osassa asioita päällystö tuntui haluaavaan pidättää valtuudet itsellään, vaikka asiat luonteensa puolesta olisivat ehkä ol-leet ylikonstaapelien ratkaistaviksi sopivia. Päällystön vaihtuessa myös toimintamalli

tun-tui muuttuvan. Toisaalta yksi haastateltava tunsi ratkaisevansa liian vaativia asioita, jotka laatunsa puoleen kuuluisivat päällystölle. Kyseessä vaikutti kuitenkin olevan alipäällystön oma linjaus helpottaa päällystön työtaakkaa. Yksi haastateltava kertoi resurssien tarkoituk-senmukaisen käytön vuoksi rikosylikonstaapelien hoitavan tiettyjen sakkojuttujen nan ja tutkinnanjohtajuuden kokonaan itse. Yksi vastaaja oli myös sitä mieltä, että tutkin-nanjohtajuutta ei varsinaisesti jaeta, vaan esikäsittelytoiminnon jutunjakajat ratkaisevat sen oman osaamisensa perusteella.

"Touhu on ihan villiä. Tarkoituksenmukaisuus ratkaisee eli tarkoitus on vain päästä jutuista eroon. Kaikki rykit eivät hyväksytä päätöksiään esimiehellä."

"Päällystö antaa paljon suullisia ohjeita, jotka muuttuvat päällystön muuttuessa. Ohjeet lin-jaavat käytäntöjä ja valtuuksia."

"Kuten olen sanonut, kukaan ei juttuja varsinaisesti määrää päätettäväksi, olen niitä itse ot-tanut. Varmaan päällystökierto on tuonut katsantokantaa että pystyn ekyrykki asemassa tamaan samoja hommia kuin päällystö. Mielipahaa tulee siitä, että ekyrykkinä joudun hoi-tamaan samoja hommia mutta paljon pienemmällä palkalla. Päällystökierto tuo luottamusta ja uskallusta hoitaa hommia. En näe että omat tutkinnanjohtajat teettäisivät minulla omia töitään."

"Mielestäni ei. Tehtävään ja palkkaukseen nähden vastuu on osittain liian kova."

"Meille tippuu sakkouudistuksen tiimoilta liikennejutut, joissa sakko on jäänyt maksamatta.

Ne tulevat esitutkintaan ja niissä ei ole päällystöä vaivattu. Emme ole myöskään jakaneet niitä tutkijatasolle, vaan ne olemme itse hoitaneet. Olemme käyttäneet niissä linjaa, että on vain tutkinnanjohtaja, joka tekee myös toimenpiteet."

"Jos vaan toimin omavaltaisesti ja teen päätöksen, niin minä vaan teen sen. En usko, että ku-kaan tulisi kyselemään mitä teen. Jos jatkan suullisen ohjeistuksen muku-kaan, keskustelen päällystön kanssa mutta minä kuitenkin vastaan päätöksestä."

Kolmannessa kysymyksessä keskustelua ryhdyttiin ohjaamaan päätösten sisällön ja määrän suuntaan. Kysymyksellä haettiin näkemyksiä siitä, minkä tyyppisissä asioissa rajoitetuilla tutkinnanjohtajan valtuuksilla tyypillisesti päätöksiä tehdään ja voidaanko niistä erottaa tiettyjä asiakokonaisuuksia, joista päätöksiä tehdään selvästi muita enemmän. Lisäksi ky-syttiin, kumpi on ratkaisevampi päätöksiä tehtäessä, tapauksen todellinen sisältö vai sille annettu asianimike? Suurimman ryhmän tuntuivat muodostavaan erilaiset siviiliriita-asiat ja muiden toimijoiden alaan kuuluvat asiat.

"En osaa sanoa. Siviiliriita-asiat. Vakuutuksen kautta hoidettavat asiat. Koiranpurenta-asiat."

"Asioiden sisältö on suurempi. Halu päästä jutuista eroon tulee niissä kiikun kaakun jutuis-sa, joissa voisi kuvitella tekevänsä tutkinnan loppuun, mutta sitä yrittää ajatella syyttäjän päällä mitä tälle tulisi tapahtumaan. Tapauksissa, missä esitutkintaa ei ole aloitettu, asia si-sältö on isompi asia. Ulkomaiset maksuvälinepetokset päätetään kategorisesti jo ilmoituksen vastaanotossa. Puhtaat riita-asiat laskutukseen tai tuotteen kuntoon liittyvät asiat. Ne pääte-tään nopeasti fraasilla: Yksityisoikeudellinen riita-asia."

"Esimerkiksi jobform -maksuvälinepetokset, koira/kissa-asiat, jotkut siviiliriita-asiat, ra-ja/naapuririidat, metsäriidat, laskuriidat, posti katoaa -caset."

Kysymyksellä päätösten kokonaismääristä haettiin vastausta, missä laajuudessa alipäällys-tötutkinnanjohtajat tekevät vuodessa päätöksiä olla toimittamatta esitutkintaa. Kysymyk-sellä haettiin määrällistä näkemystä ja tutkinnanjohtajien käsitystä päätöksenteon työmää-rästä kokonaisuutena. Kysymyksen lukumäärävastaus saatiin suoraan päätösaineistosta, mutta kysymyksen tarkoitus oli ohjata keskustelua asiajakoon ja sen suhteuttamaan työ-määrään.

"Rykeillä menee paljon aikaa sälään mikä ei kuuluisi heille."

"Ekyrykeillä määrällisesti enemmän, sälää. Enemmän on eroja rykkien kesken kun kaikki eivät alista päätöksiään esimiehelle. Toisessa ryhmässä esimies ei

edellytä rykeiltä samaa."

"Enemmän sälää päätettävänä, mutta monesti vakiopohjilla mennään."

Teemaa jatkettiin määrällisen näkemyksen kartoittamisella. Kysymyksen tarkoitus oli ohjata keskustelua sen selvittämiseksi, mikä osa päätöksistä on päällystö-, mikä alipäällystötutkinnanjohtajien tekemiä ja toimia seuraavan teeman pohjustuksena.

Kysymyksen myötä keskustelu lähti siirtymään valtuuksien ja vallan jakamiseen.

Vastausten perusteella vaikutti, että toiminta ja luottamus kaikilla alueilla ei ollut yhteneväistä.

"Minulle tulee enemmän esitutkinnan rajoittamisia ja päätöksiä alipäällystössä kuin päällystö tehtävässä. Meillä rajoitukset on ekyrykeillä. Ei kaikki, mutta varmaan 70 prosenttisesti. Päällystöllä on rajoitukset kun se tehdään esitutkintavaiheessa tai pöy-täkirjavaiheessa."

"Esimies on edellyttänyt, että päätökset pitäisi hyväksyttää esimiehellä. Se on ihan hyvä, mutta tilanne on sekava koska yhtenäistä linjaa ei ole."

"Puhun etiikasta mutta tarkoitan ehkä laillisuutta. Valitettavasti tarkoituksenmukai-suus ratkaisee ja kun haluaisi pitää linjan, sanotaan oletkohan nyt ihan oikeassa."

"Kyllä yleensä. Epäselvää välillä toimenpide suoritettu ja asiassa ei ole syytä epäillä rikosta päätösten osalta, kuka ne tekee?"

"Jos päätösteksti ei ole enää omaa, vaan toinen on sanellut mitä kirjataan, silloin hänen myös tulisi vastata päätöksestä. Tilanne on todella harvinainen, lähinnä yksittäistapauksia."

"Työnjakoa ei ole määritelty missään selvästi, niin varmasti olen laittanut aloittelevana ryk-kinä päällystölle asiat, jotka olisin voinut päättää itse. Nyt ainakin toivon, että on tullut var-muutta ja osaan valikoida asiat oikein."

Viimeisessä kysymyksessä pohdittiin yhteenvedon tyylisesti tutkimusongelmaa. Kysymyk-sellä haettiin vastaajien käsityksiä siitä, ovatko päätökset lain tarkoittamassa mielessä laa-dultaan sellaisia, että niitä voidaan tehdä rajoitetuilla tutkinnanjohtajan valtuuksilla. Lisäksi keskusteltiin myös syyttäjäyhteistyöstä. Kysymyksellä haettiin myös näkemystä rajoitettu-jen tutkinnanjohtajanvaltuuksien vaikutuksesta alipäällystön työmäärään. Vastauksissa kävi ilmi, että valtuudet ovat määrittyneet käytäntöjen kautta ja aluekohtaisia eroja on. Ali-päällystö kuitenkin kokee, että vaikka rutiiniasiat ovat ne mihin heidät on valtuutettu, am-matinhallinnan vuoksi myös vaativampaa pohdintaa tulisi voida tehdä. Rajoitetut valtuudet liitettiin kiinteästi EKY -toimintoon ja päällystötutkinnanjohtajan aktiivinen rooli esimie-henä nähtiin tärkeäksi. Yhdellä toiminnallisella alueella syyttäjäyhteistyö oli sekä tutkin-nan linjauksissa että päätöksenteossa tiivistä ja jatkuvaa. Toisella alueella yhteistyö rajoit-tui tutkinnassa oleviin asioihin. Päätöksenteossa alipäällystö sillä alueella konsultoi en-nemmin omaa päällystöä kuin syyttäjää. Syyttäjä nähtiin yhteistyökumppanina ja laadun-varmistajana. Syyttäjää ei nähty esimiehenä eikä tutkinnanjohtajan vallan siirtymisestä syyttäjälle ollut pelkoja. Syyttäjän toivottiin olevan "samoin tavoin ajatteleva, vieraileva juttujen linjaaja".

"Se liittyy ammatinhallintaan ja itsensä kehittämiseen, eli välillä on kiva tehdä vaativampaa-kin pohdintaa."

"Välillä aina pohtii, onko tämä sellainen mistä kannellaan ja parempi että päällystö tekee päätöksen."

"Lopputulokseen vaikuttaa niin monta tekijää esim. päällystön ja oma työmäärä, asia koko-naisuutena."

"Voidaan sanoa, että poliisin tähän liittyvä koulutus on ulkoistettu syyttäjälaitokselle. Yhteis-työssä oppii parhaiten. Ryhmänjohtajat ja varajohtajat eivät ole tekemisissä, tutkinnanjohta-jat ja ekyrykit ovat. Ainakin meillä homma on toiminut hyvin. Aina voi tehdä ennakkoilmoi-tuksen tai soittaa."

"Kerran viikkoon on syyttäjäpalaveri. Syyttäjä käy jokaisen tutkinnanjohtajan luona ja niissä linjataan juttuja."

"27 päätöksistä87 ei hirveästi syyttäjän kanssa jutella. Se on jäänyt päällystyön kanssa kes-kusteluihin. Minua se ei ole rasittanut viime vuosina. Syyttäjä ja päällystö sitten käyvät ta-hoillaan keskusteluja."