Kvalitatiivisen tutkimuksen tulosten pitää olla jossain määrin yleistettävissä. Tutkimuksen tulokset ovat ennen kaikkea havaintoja Suomesta ja ne on tarkoitettu kuvaamaan Itä-Suomen poliisilaitoksen toimintaa. Tutkimuksellisesti tuloksia voidaan käyttää laajemman, valtakunnallisen tutkimuksen pohjana tai niiden pohjalta tehdä tarkempi päätösten sisältö-analyysi. Päätöksentekoprosessissa tyypillistä on, että käytetään pohjina aiempia koko val-takunnassa tehtyjä päätöksiä, joista valitaan muokattavaksi omaan tapaukseen sopiva.
Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta pohdittaessa törmätään väistämättä kysymykseen mikä on lopulta totta. Varsinkin tutkimuksissa missä tutkimuskäsitteen määrittely on tul-kinnanvaraista ja määrittelijästä riippuvaista myös tutkimuksen luotettavuuden arviointi on riippuvainen siitä, kuinka totuus ja luotettavuus määritellään. Tämän tyyppisessä tutkimuk-sessa, missä avainkäsite on määritelty hyvin avoimeksi, yhden ainoa totuuden löytäminen on mahdotonta. Tutkimuksessa ratkaisevaksi osoittautunut käsite "asian laatu" voidaan määritellä empiirisesti, mutta aukotonta teoreettista määritelmää sille ei voida antaa. Koska maailmassa ei ole rajallista määrää asioita, ei niitä voida myöskään tyhjentävästi luokitella.
Voidaan siis sanoa, että tässä tutkimuksessa käsitteen määrittelyn luotettavuus on lähinnä konsensukseen perustuvaa ja totuus syntyy ihmisten yhteisymmärryksestä.
Laadullisen tutkimuksen on kuitenkin oltava jossain määrin totta myös pragmaattisessa, käytännöllisessä mielessä. Asian laatua ei voida määritellä puhtaasti käytännöllisesti kos-ka asioiden muuttuessa myös siihen liitetty merkitys muuttuu. Koherenssi- eli yhdenmu-kaisuusteorian mukaan väite on totta, jos se on yhdenmukainen muiden väitteiden kanssa.
Tutkimuksen luotettavuutta tulee siis arvioida sen pohjalta, kuinka yhtäpitävä empiirinen käsitteen määrittely on muiden sitä esitettyjen määrittelyiden kanssa.108
Tutkimuksen luotettavuutta arvioitaessa tulisi tutkimustulosten olla sellaisia, että muut tieteenalan koulutuksen saaneet ne hyväksyvät ja ymmärtävät. Tulosten tulee olla perustel-tavia. Pelkin aistein tehtyjä havaintoja ei voida pitää riittävän yleistettävinä tai luotettavi-na.109 Luotettavuuteen vaikutta merkittävästi se kuinka hyvin tutkimuksen laatua on
108 Tuomi – Sarajärvi 2002, s. 131–133.
109 Kiehelä – Raivola 1996, s. 4–8.
kailtu tutkimuksen eri vaiheissa.110 Tutkimuksessa laadun tarkkailu korostui erityisesti haastateltavien ja oikeiden päätösten valinnassa. Haastateltavien valinta on myös kriteeri arvioida tutkimuksen pätevyyttä. Haastateltavien valinnassa ratkaisevana kriteerinä olivat tehdyt päätökset.
Aineiston perusteella valinta kohdistui henkilöihin, jotka olivat tehneet valtaosan ryhmänsä päätöksistä. Samat henkilöt olivat myös tehneet asiallisesti vaativimmat päätökset. Henki-löiden valinnassa tehtyjen päätösten sisältö ja laatu osoittivat, että heillä oli riittävä ja tut-kimuksen kannalta paras kokemus aiheesta. Myös haastattelutekniikka ja haastateltavien suhtautuminen haastattelijaan vaikuttavat kuinka luotettavia tuloksia saadaan. Saadessaan vastata nimettöminä haastateltavat puhuvat avoimesti ja kriittisesti myös vaikeina pitämis-tään asioista. Niin kutsuttu haastattelijaefekti saattaa aiheuttaa sen, että jos vastaajat eivät luota tutkijan asiantuntemukseen tai hänet koetaan vieraaksi, luotettavia vastuksia ei saada.
Lisäksi haastattelurunkoa laadittaessa tuli tarkasti pitää mielessä tutkimuksen rajaus sekä päätöksistä tehdyissä johtopäätöksissä pysyminen.
Käytettäessä haastatteluita aineistonhankintamenetelmänä tutkimuksen luotettavuutta arvi-oitaessa nousee kysymykseksi lähinnä tutkimuksen validiteetti. Validius tässä mielessä tarkoittaa, että lukijalle tulee olla mahdollista seurata tutkijan päättelyä ja arvioida missä määrin tutkimuksen tulokset vastaavat todellisuutta. Validius antaa myös kuvan, kuinka pätevä käytetty menetelmä on. Tutkimus, jossa pieneltä joukolta kysytään kysymykset aina hieman eri tavoin, saattaa olla validimpaa, kuin se, että kysymykset esitettäisiin aina samal-la tavalsamal-la. Haastateltavien vähäisen määrän vuoksi vastausten anonymiteetin takaaminen osoittautui hankalaksi. Lisäksi pienistä vastaajamääristä ja vastaajien valintatavasta johtui, että kvalitatiivisilla menetelmillä saatuja tuloksia ei voitu yleistää johonkin populaatioon tilastollisella varmuusasteella. Tulosten mitattavuudella, reliabiliteetilla, ei siis ole mainit-tavaa merkitystä. Lähinnä se tuli huomioida laadittaessa tulosten tulkinnalle johtopää-tösosioon riittävän yksiselitteisiä luokittelu- ja tulkintasäännöksiä.111
Erityisen tärkeää tutkimuksen luotettavuuden kannalta oli, että sillä ei lähdetty osoitta-maan tiettyjä näkökulmia oikeiksi tai vääriksi. Objektiivisuuden varmistamiseksi haastat-teluiden runko muodostettiin tutkimuskäsitteiden teoreettisen analyysin ja aineistoanalyy-sin pohjalta ilman, että niihin liittyi ennakkokäsityksiä tai johtopäätöksiä. Kysymykset toimitettiin haastateltaville etukäteen ja haastattelut suoritettiin heidän virkapaikoillaan
110 Hirsjärvi – Hurme 2008, s. 184–185.
111 Solatie 2001, s. 97–99.
virka-aikana. Kysymysten etukäteen toimittaminen mahdollisti haastateltavien valmistau-tumisen koska käytettävissä ollut aika oli rajallinen. Kysymyksiä ei kuitenkaan esitetty lomakkeeseen kirjattuina, vaan ne toimivat keskustelua ohjaavina teemoina. Avoin keskus-telu ei ohjannut haastatkeskus-telua tutkijan mahdollisesti haluamaan suuntaan, vaan haastateltava sai itse muodostaa vastaukset ja päättää kuinka teemoja käsiteltiin.
Teoriasidonnaisen tutkimuksen hyvänä puolena näkisin sen, että ensinnäkään johtopäätök-siä ei tarvinnut tehdä pelkästään haastatteluista. Toiseksi haastateltavien ryhmä voitiin pi-tää suppeana, mikä antoi mahdollisuuden käytpi-tää jokaiseen aikaa. Harkittavaksi olisi voi-nut jopa tulla syvähaastattelumenetelmä, jos olisi näyttänyt, että haastatteluista olisi nous-sut esiin jotain täysin uutta ja ratkaisevaa. Suppea määrä haastateltavia oli seikka, joka tuli huomioida tutkimuksen luotettavuutta pohdittaessa. Kolme haastateltavaa oli sinällään vähäinen määrä, mutta haastatteluiden perusteella sillä määrällä saavutettiin riittävä satu-raatio. Lisähaastattelut eivät olisi enää tuoneet oleellista lisäarvoa. Suppeastakin aineistosta voidaan tehdä aineistoa yleisempiä päätelmiä kun aineisto alkaa toistaa itseään.112 Tutki-muksessa käytetyllä aineistonhankinnalla mielestäni saatiin riittävä materiaali tutkimusky-symyksen validiin analysoimiseen.
Askarruttamaan jäi, vastasiko tutkimus kuitenkaan siihen kysymykseen, mitä rajoitetut tutkinnanjohtajan valtuudet todella tarkoittavat. Tutkimus vastasi kattavasti kysymykseen kuinka niitä käytetään, mutta saatavilla olevan teorian suppeuden vuoksi lopputulosta voi-taisiin pitää jossain määrin pelkkänä empirian pohjalta tehtynä arviointina. Teorian oli tar-koitus kertoa, mitä rajoitut tutkinnanjohtajan valtuudet antavat luvan tehdä ja empirian vasta siihen, tehdäänkö valtuuksilla sitä mitä ne oikeuttavat. Tyhjentävää vastausta tutki-muksessa ei saatu.
Kvalitatiivisen tutkimuksen tulosten pitäisi myös olla jossain määrin yleistettävissä, jotta tutkimusta voitaisiin pitää pätevänä. Tutkimusta varten käytiin läpi 496 päätöstä, joista tutkimusaineistoon valikoitui 181. Määrää voidaan pitää siinä määrin kattavana, että siitä voidaan tehdä vähintään Itä-suomen poliisilaitosta koskevia yleistyksiä. Poliisin koulutus ja toiminnot ovat valtakunnallisesti siinä määrin yhteneväisiä, että tutkimustuloksilla voi-daan sanoa olevan myös jossain määrin valtakunnallista yleistettävyyttä. Yleistettävyyttä ajatellen näytteen määrittelyssä vuoden jaksoksi liittyi riski, että se ei anna edustavaa ku-vaa päätöksistä. Vuositasolla päätösten määrä saattaa vaihdella, vaikkakin käytäntö on
112 Saaranen-Kauppinen – Puusniekka 2006.
osoittanut vaihtelun olevan hyvin vähäistä. Muuttuvat linjaukset tai päätöksentekijöiden resurssi tietyllä suppealla ajanjaksolla saattavat vaikuttaa tutkimukseen, jolloin se ei anna yleistettävissä olevaa kuvaa. Joka tapauksessa asia oli hyvä huomioida myös tutkimuksen luotettavuutta arvioitaessa.
Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista lähteä selvittämään alipäällystön ja päällystön päätöksentekojen eroja. Tutkimus voitaisiin toteuttaa vertailemalla päällystön ja alipäällys-tön samoista asioista tekemiä päätöksiä ja pyrkiä löytämään lisämäärettä käsitteelle asian laatu. Nyt tutkimuksessa laatu määrittyi lähinnä massarikoksiin ja tekoihin, joista ei ole säädetty kahta vuotta vankeutta ankarampaa rangaistusta. Edelleen tutkimusta voitaisiin jatkaa pohtimalla päätöksentekoon liittyviä kognitiivisia prosesseja ja niiden eroja päällys-tön ja alipäällyspäällys-tön kesken.113 Vallan näkökulmasta tutkimusta voitaisiin jatkaa sen selvit-tämisellä, kuinka toimijat kokevat tutkinnanjohtajuuden ja henkilöstöhallinnollisen esimie-hisyyden vaikuttavan tutkinnan johtamiseen.
Kokonaisuutena voidaan sanoa, että tämä tutkimus herätti enemmän uusia kysymyksiä kuin antoi vastauksia. Tutkimuksen perusteella käsitteitä asian laatu tai muu perusteltu syy ei voida määritellä tyhjentävästi. Tutkimus antoi tiettyjä määreitä, joita Itä-Suomen poliisi-laitoksessa sovelletaan. Laajemmalla valtakunnallisella tutkimuksella voitaisiin tutkia, pää-tetäänkö muissa poliisilaitoksissa samalla tavalla. Tutkimuksella voitaisiin selvittää olisiko isommasta päätösmassasta löydettävissä riittävästi määreitä, joilla käsitteet voitaisiin auki-kirjoittaa esimerkiksi poliisin sisäiseen ohjeistukseen. Nyt vaikuttaa, että päätöksentekoa ja valtuuksia ei keskitetysti määritellä missään, vaan jokainen tutkinnanjohtaja tahollaan te-kee rajaukset tapauskohtaisesti.
Tutkimuksen lopputuloksena on, että koska rajoitetut tutkinnanjohtajan valtuudet on kirjoi-tettu lakiin avoimesti, sovelletaan niitä myös yhtä avoimesti. Tutkimuksen perusteella sa-mantyyppisiä asioita ratkaisevat sekä päällystö- että alipäällystötutkinnanjohtajat. Jako määräytyy käytännössä satunnaisesti, sillä perusteella, kuka tapauksen ensimmäisenä saa käsiinsä. Ratkaisijan kokemuksesta ja motivaatiotasosta riippuen rikosylikonstaapeli saat-taa itse ratkaista asioita, jotka jollain toisella poliisiasemalla siirrettäisiin komisarion rat-kaistavaksi.
113 Kognitiivisella prosessilla tarkoitan päätöksentekijän ongelmanratkaisuun liittyvän ajattelun kehittymistä aiempien kokemusten pohjalta.
Koska esitutkinta on tiukasti säännelty prosessi, tulisi myös tutkinnanjohtajuuden olla tar-kemmin säännelty. Jos tutkinnanjohtajuus jatkossa halutaan säilyttää poliisilla, tulisi hal-linnon sisäisellä ohjeistuksella panostaa asiaan, koska lainsäätäjä on näin esitöissä esittä-nyt. Tutkinnanjohtajien valtuuksien määrittäminen pakkokeinovaltuuksien kautta ei ole riittävää, sillä se jättää kaiken muun toiminnan sääntelemättä. Jatkotutkimusten myötä kenties seuraavaan lakivalmisteluun saataisiin riittävästi faktaa rajoitettujen tutkinnanjohta-jan valtuuksien ja tehtävien täsmällisempään määrittelyyn. Selkeämmin määritellyt valtuu-det turvaisivat sekä kansalaisten yhdenvertaisuuden lain edessä, päätöksentekijöiden oike-usturvan että koko rikosprosessin oikeudenmukaisuuden. Kuten Jääskeläinen toteaa: "Täl-laisen menettelyn jälkeen asianosaisten on helpompi hyväksyä asian lopputulos ja tyytyä siihen, vaikka ratkaisu ei välttämättä olisikaan yksittäisen asianosaisen näkökulmasta suo-tuisa."114
114 Jääskeläinen 1997, s. 147–148. Jääskeläinen viittaa Jonkan näkemykseen rikosprosessin merkityksestä yksityisen oikeusturvalle suhteessa julkisiin intresseihin (Jonkka, Jaakko: Rikosprosessioikeuden yleisistä opeista. Helsinki 1992, s. 12) sekä Tyleriin, jonka mukaan epäsuotuisaankaan päätökseen johtanut prosessi ei heikennä kansalaisten uskoa viranomaisten legitiimiyteen kunhan prosessi itsessään on ollut oikeudenmukai-nen (Tyler, Tom: Why people obey the law. New Haven and London 1990, s. 107).
LIITTEET
Liite1 saatekirje tutkinnanjohtajille Arvoisa vastaanottaja!
Teen pro gradu- tutkielmaa Itä-Suomen yliopistolle aiheesta Rajoitetut tutkinnanjohtajan valtuudet esitutkinnan toimittamatta jättämisestä päätettäessä. Tutkimuksen tarkoitus on löytää määritteet esitutkintalain käsitteille rajoitetut tutkinnanjohtajan valtuudet sekä val-tuuksiin liittyen asian laatu ja muu vastaava perusteltu syy. Lisäksi tutkimuksen tarkoitus on saada käsitys kuinka rajoitettuja tutkinnanjohtajan valtuuksia käytännössä sovelletaan esitutkinnan toimittamatta jättämisestä päätettäessä Itä-Suomen poliisilaitoksessa.
Tutkimusta varten olen analysoinut 496 Itä-Suomen poliisilaitoksen alipäällystöön kuulu-van tutkinnanjohtajan tekemää; Asiassa ei ole syytä epäillä rikosta, esitutkintaa ei toimiteta -päätöstä. Päätösten perusteella olen valinnut haastateltavaksi kolme rikosilmoitusten esi-käsittelyä tekevää rikosylikonstaapelia, yhden kultakin toiminnallisesta alueelta (pohjoi-nen, eteläinen ja itäinen).
Haastatteluilla on tarkoitus saada konkreettisia havaintoja päätöksentekoprosessista ja ra-joitetuilla tutkinnanjohtajan valtuuksilla toimimisesta. Tutkimus on tarkasti rajattu esitut-kinnan toimittamattajättämispäätöksiin. Haastatteluilla pyritään syventämään päätösaineis-tosta tehtyjä havaintoja, eikä sen tarkoitus ole arvioida kenenkään päätöksentekoa tai pää-töksiä. Tutkimuksen tarkoitus ei myöskään ole vartailla alipäällystön ja päällystön päätök-siä.
Tutkimukseen valikoidun 181 päätöksen perusteella olen saanut käsityksen, että juuri si-nulla on paras asiantuntemus alueeltasi vastata tutkimuksessa esiin nousseisiin kysymyk-siin. Pyydän että osallistuisit haastatteluun sillä vastauksillasi on erittäin suuri merkitys tutkimukselle.
Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja voit siitä missä vaiheessa tahansa kieltäytyä. Tutkimukseen tullaan ottamaan suoria lainauksia haastatteluista, mutta ne tul-laan muokkaamaan niin, ettei haastateltavaa ole niistä tunnistettavissa ja haastattelumateri-aali hävitetään tutkimuksen valmistuttua.
Jos olet halukas osallistumaan tutkimukseen, pyydän tutustumaan alla oleviin kysymyk-siin, jotka tulevat toimimaan haastattelun runkona. Haastattelun jouduttamiseksi pyydän mahdollisuuksien mukaan muutamalla lauseella vastaamaan niihin ennen haastattelua ja toimittamaan vastaukset minulle sähköpostilla harri.hauhia@poliisi.fi. Vastauksien ei tar-vitse olla tyhjentäviä, vaan ne toimivat haastattelun pohjana. Vastauksesi saatuani olen sinuun yhteydessä noin tunnin kestävän haastattelun ajankohdan sopimiseksi. Haastattelu tullaan toteuttamaan lync -pikaviestimen videoyhteydellä työajallasi, joten tutkimukseen osallistuminen ei edellytä sinulta muuta kuin hiukan aikaa. Jos et halua osallistua tutki-mukseen pyydän myös siitä ilmoittamaan.
ystävällisin terveisin Harri Hauhia
Liite 2 haastattelurunko
Esitutkintalain 2 luvun 2 §:n mukaan Esitutkintaa johtaa tutkinnanjohtaja, jona toimii pak-kokeinolain (806/2011) 2 luvun 9 §:ssä tarkoitettu pidättämiseen oikeutettu virkamies.
Syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana kuitenkin vain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauk-sissa. Poliisin toimittamassa esitutkinnassa saa rikosylikonstaapeli tai ylikonstaapeli toimia tutkinnanjohtajana asian laatuun liittyvästä tai muusta vastaavasta perustellusta syystä ja muun viranomaisen toimittamassa esitutkinnassa virkamies, jonka oikeudesta toimia tut-kinnanjohtajana säädetään laissa erikseen.
Kysymykset olen jakanut kolmeen teemaan tutkimusongelman mukaisesti. Älä etsi vasta-uksia lainsäädännöstä, ohjeistoista tai vastaavista vaan kerro omat näkemyksesi ja käsityk-sesi. Pyri välttämään pelkkiä kyllä–ei vastuksia äläkä jätä tyhjiä kohtia, vaan vastaa mie-luummin en tiedä tai en osaa sanoa.
1. Valta- ja valtuudet
Mitä rajoitetuilla tutkinnanjohtajan valtuuksilla tarkoitetaan?
Kuinka rajoitetut tutkinnanjohtajan valtuudet on määritelty lainsäädännössä, oikeus-kirjallisuudessa ja aiemmissa tutkimuksissa? Kuinka tutkinnanjohtajan tehtävät on jaettu Itä-Suomen poliisilaitoksessa?
Kuinka tutkinnanjohtajan valtuudet ja tehtävät on määritelty Itä-Suomen poliisilaitoksessa?
Minkä tyyppisissä asioissa rajoitetuilla tutkinnanjohtajan valtuuksilla voidaan tehdä päätös olla aloittamatta esitutkintaa?
Minkä tyyppisiä asioita esitutkintalaissa tarkoitetaan käsitteellä asian laatu rajoitetuista tutkinnanjohtajan valtuuksista puhuttaessa?
Minkä tyyppisiä asioita esitutkintalaissa tarkoitetaan käsitteellä muu vastaava perusteltu syy rajoitetuista tutkinnanjohtajan valtuuksista puhuttaessa?
Jakavatko päällystötutkinnanjohtajat päätösvaltaa oikeissa asioissa?
Onko päätösvallan jako todellista, asioiden vaativuuteen perustuvaa vai onko sillä? Jos kyllä,mitä?
2. Alipäällystötutkinnanjohtajien päätöksenteko
Minkä tyyppisistä asioista Itä-Suomen poliisilaitoksessa tekevät päätöksiä ol la aloit-tamatta esitutkintaa?
Voidaanko tapaukset luokitella tiettyihin tyyppeihin tai rikosnimikkeisiin?
Kuinka käsite asian laatu näkyy alipäällystölle päätettäviksi tulevissa asioissa?
Kuinka käsite muu vastaava perusteltu syy näkyy alipäällystölle päätettäviksi tulevissa asioissa?
Kuinka päätöksenteko alipäällystön ja päällystön kesken jaetaan?
Ovatko asiat rajoitetuilla tutkinnanjohtajan valtuuksilla päätettäviksi soveltuvia?
Päättääkö alipäällystö oikeista asioista vastuun ja vaativuuden näkökulmista? Jakautuuko alipäällystölle oikeita asioista asian laatu tai muu vastaava perusteltu syy huomioiden?
Kuka ratkaisee kenelle asia jää päätettäväksi?
Millä perusteilla jako tehdään?
Mitä seikkoja tulisi huomioida päätettäessä tutkinnanjohtajuudesta käsitteen muu perustel-tu syy mukaisesti?
3. Päätösten sisältö ja määrä
Kuinka paljon tutkinnanjohtajat tekevät vuodessa päätöksiä olla toimittamatta esitutkintaa? (Älä etsi tilastomääriä vaan kuvaa vapaa muotoisesti käsityksesi ja tuntemuksesi).
Onko asioiden jakamisella alipäällystö ja päällystötutkinnanjohtajille määrällisesti eroja?
Mikä vaikutus jaolla on alipäällystötukinnanjohtajien työmäärään?
Onko jaolla konkreettista vaikutusta asioiden ripeään ja asianmukaiseen hoitamiseen?
Mikä osa päätöksistä on päällystö, mikä alipäällystötutkinnanjohtajien tekemiä?
Voidaanko alipäällystötutkinnanjohtajien päätöksistä erottaa tiettyjä asiakokonaisuuksia, joista päätöksiä tehdään selvästi muita enemmän?
Onko asioiden jakautumisperusteena määrä vai sisältö?
Voisiko toisenlainen jakauma vaikuttaa työmääriin, millainen ja miten?