Tutkinnan päätöksiä analysoimalla pyrittiin löytämään vastaus kysymyksiin, millaisia ri-kosylikonstaapelien itselleen ottamat asiat laadultaan ovat ja ovatko ne sellaisia että heillä oli valta ne ratkaista. Päätösaineiston analyysi aloitettiin päätösten keruulla poliisin tieto-järjestelmästä. Tutkimusta varten hankittiin poliisihallitukselta (POHA) tutkimuslupa käyt-tää poliisiasiain tietojärjestelmään (PATJA) kirjattuja päätöksiä.80 Pyydetty tutkimuslupa myös rajasi tehokkaasti tutkittavan aineiston tutkimuskysymyksen mukaiseksi.81 Tietojär-jestelmästä kerättiin kaikki alipäällystötutkinnanjohtajien vuonna 2017 Itä-Suomen poliisi-laitoksessa tekemät päätökset olla toimittamatta esitutkintaa.
Tutkimuksessa vaati tarkkuutta erottaa esitutkintaa ei toimiteta -päätökset ei rikosta -päätöksistä.82 Tietojen keruu aloitettiin hakemalla ensin PATJAAN syötetyistä esiselvi-tysilmoituksista ne, joissa alipäällystöön kuuluvat oli kirjattu tutkinnanjohtajaksi. Haku suoritettiin RIKITRIP -hakusovelluksella. Hakukriteereiksi valittiin vuosi 2017, poliisipii-riksi Itä-Suomen poliisilaitos ja tapahtuma-ajaksi 1.1.–31.12.2017. Haku kohdistettiin esi-tutkintalain 3:3.2 § mukainen esiselvitys -nimikkeillä kirjattuihin tapauksiin, joissa tutkin-nanjohtajana oli rajoitetuilla tutkinnanjohtajan valtuuksilla toimiva ylikonstaapeli. Tutkin-nanjohtaja rajattiin nimellä. Rajauksilla saatiin vastauksena 496 päätöstä.
Päätöksistä 318 oli itäiseltä, 88 eteläiseltä ja 90 pohjoiselta alueelta.83 Itäisen alueen pää-töksistä kaikki oli tehty Joensuun poliisiasemalla. Eteläisen alueen pääpää-töksistä 55 oli tehty Mikkelin poliisiasemalla, 31 Savonlinnassa ja kaksi Varkaudessa. Pohjoisen alueen pää-töksistä 78 oli tehty Kuopion pääpoliisiasemalla ja 12 Iisalmen poliisiasemalla. Muilla po-liisiasemalla päätöksiä ei ollut tehty, vaikka esimerkiksi Pieksämäellä ja Nurmeksessa työskentelee henkilöitä rajoitetuin tutkinnanjohtajan valtuuksin.
Hakua rajattiin saadun 496 päätöksen osalta vielä niihin, joihin oli tehty asiassa ei ole syytä epäillä rikosta päätös. Päätöksiä löytyi 181 kappaletta. Päätöksiä oli tehty sekä EKY
80 Poliisihallituksen tutkimuslupa POL-2017-36994.
81 Poliisihallituksen tutkimuslupa POL-2017-36994 s.2: "Tutkija hakee lupaa saada käyttöönsä edellä maini-tussa tutkimustarkoituksessa poliisiasiain tietojärjestelmän rikosilmoitustietoja vuodelta 2017 teknisen käyttöyhteyden avulla sekä poliisiasemilta niihin liittyvä muuta oheismateriaalia asioista, joista Itä-Suomen poliisilaitoksessa rajoitetuilla tutkinnanjohtajan valtuuksilla toimivat poliisimiehet ovat tehneet päätöksen, että esitutkintaa ei aloiteta tai toimiteta."
82 Poliisin PATJA -tietojärjestelmässä tehtävä päätös tutkinnan lopettamisesta ei rikosta -perusteella.
83 Toiminnalliset alueet ks. kappale 3.5 Tutkinnanjohtajajärjestelyt Itä-Suomen poliisilaitoksessa.
yksikössä eteläisellä alueella että muilla asemilla. Päätöksistä itäisellä alueella oli tehty 62, eteläisellä 56 ja pohjoisella 63 kappaletta.
Itäisellä alueella päätökset jakautuivat niin, että neljä ylikonstaapelia oli tehnyt 12 päätöstä kukin ja yksi 13. Itäisellä alueella virallista EKY -yksikköä ei ole, mutta kaikki päätökset oli tehty Joensuun poliisiasemalla päivittäistutkinnassa EKY -toiminnossa.
Eteläisellä alueella EKY -yksikössä Mikkelissä yksi ylikonstaapeli oli tehnyt 29 ja kolme muuta 11, 7 ja 4 päätöstä. Muut eteläisen alueen 24 päätöstä oli tehty Savonlinnan poliisi-asemalla siten, että toinen ylikonstaapeli 26 ja toinen 5 päätöstä.
Pohjoisella alueella Kuopion poliisiaseman EKY -toiminnossa oli tehty 51 päätöstä, joista yksi ylikonstaapeli 42 kpl, kaksi 1, yksi 5 ja yksi ei lainkaan. Pitkäkestoisessa tutkinnassa Kuopiossa yksi rikosylikonstaapeli oli tehnyt 2 päätöstä. Muut pohjoisen alueen päätökset 12 kappaletta oli tehty Iisalmessa siten, että yksi ylikonstaapeli 10 kpl ja yksi 2 kpl.
Seuraavassa vaiheessa noista 181:sta päätöksestä lähdettiin etsimään samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia ryhmittelemällä päätökset sisältöjen samankaltaisuuden mukaan. Aineiston ryhmittelyä voidaan kuvata myös teemoitteluksi tai koodaukseksi.84 Koodausvaiheessa ei alueellisia erotteluja tehty, vaan kaikkia 181 päätöstä käsiteltiin yhtenä aineistona. Luoki-teltu aineisto ryhmiteltiin eli klusteroitiin samankaltaisuuksien mukaan. Lopulta klusteroitu aineisto oli jaettu 16 luokkaan, joita sitten lähdettiin käsitteellistämään eli abstrahoimaan.85 Käsitteellistämisellä kullekin ryhmälle annettiin nimi, jonka katsottiin parhaiten yläkäsit-teenä kuvaavan ryhmän tapauksia. Johtopäätösosiossa käsitteellistetty päätösaineisto ja haastattelut saatettiin keskustelemaan lainsäädännön ja teorian kanssa, ja sitä kautta lähdet-tiin etsimään mahdollista teoreettista mallia rajoitetuille tutkinnanjohtajan valtuuksille.
Ensimmäisenä päätöksistä erotettiin ne, joiden pohjana olevassa ilmoituksessa ei selkeästi ollut mitään pohdittavaa tai niistä voitiin ilmoituksen sekavuuden vuoksi todeta, että ne eivät anna aihetta minkäänlaisiin toimenpiteisiin. Niistä käytetään jatkossa nimitystä epä-määräiset. Tapauksia löytyi 8 kappaletta. Tyypillistä ilmoituksille oli, että niissä pyydettiin tutkimaan lukuisia usein hyvin vanhoja tapahtumia tai ilmoitettiin useista asioista, joissa ei ollut mitään rikokseen viittaavaa. Osassa myös pyydettiin poliisilta toimenpiteitä, joita ei voi toteuttaa tai ilmoitettiin asioista, jotka eivät ole ontologisesti mahdollisia.
84 Tuomi – Sarajärvi 2002, s. 95.
85 Abstrahoinnista Tuomi – Sarajärvi 2002, s. 114–115.
"X ilmoitti seuraavaa: Raiskattu lapsena, fyysistä kidutusta, henkinen kidutus jatkuu yhä.
Laiton pakkohoito, korruptio. Erinäisiä tavaroita. Arvo 1000 euroa. Poliisille lähetetyn säh-köpostin perusteella esitutkintaa asiassa ei käynnistetä. Mikäli x haluaa tehdä asiasta ri-kosilmoituksen, tulisi asian ilmetä selkeästi tehdyssä ilmoituksessa. X:n esittämät nimikkeet eivät ole uskottavia."
"X kirjoitti poliisille pitkän ja monimuotoisen selvityksen kolmen muun henkilön käyttäytymi-sestä ja terveydentilasta. Asia on tullut poliisille tiedoksi, mutta asiassa ei tulla suoritta-maan poliisitoimenpiteitä."
"X vaatii poliisia tutkimaan vuoden 2006 presidentinvaalien laillisuuden."
"X epäilee, että hänen internet yhteyttään vakoillaan."
"X ilmoitti, että hänen asunnossaan on käyty avaimilla 3–4 vuoden ajan."
Seuraavan luokan muodostivat erilaiset vihjeinä kirjatut asiat. Niitä oli 11 kappaletta. Niis-tä käyteNiis-tään jatkossa nimitysNiis-tä vihjeet. YhteisNiis-tä tapauksille oli, etNiis-tä niissä ei väitetty asiassa olevan rikosta tai asia haluttiin muuten vain saattaa poliisin tietoon.
"Autoilija pysähtynyt pienen koulumatkalla olleen lapsen viereen. Tapahtuma ei ole rikos, tietosisältö siirretty vihjerekisteriin."
"Ilmoittaja halusi saattaa asian poliisin tietoon, ei toistaiseksi mitään vaatimuksia. Ilmoitettu asiasta VOK kummipoliisille."
"X ilmoitti, että mopoilijat häiritsevät hänen kotirauhaansa ajamalla viritetyillä mopoilla.
Tieto häiriöstä välitetty valvontaa tekeville poliiseille."
"X ilmoitti, että koulussa ollut nuuskan kanssa ongelmia. Tällä hetkellä ei ole havaittu myyn-tiä. Ilmoittajallakaan ei ole tietoa myyjistä. Ohjeistettu ilmoittajaa olemaan yhteydessä, jos havaitsevat myyntiä."
"X kertoi ottaneensa lainaa ja yrittävänsä järjestää velkarahat huomiseksi. Mikäli asiassa tapahtuu jotain väkivaltaista, ottaa uudelleen poliisin yhteyttä."
Kolmannen ryhmän muodostivat erilaiset väitteet. Päätöksiä oli 32 kappaletta. Yhtenäinen tekijä ilmoituksille oli, että niissä joko väitettiin jonkun syyllistyneen johonkin rikokseen tai pyydettiin poliisia tutkimaan, onko joku syyllistynyt johonkin rikokseen tai rangaista-vaan tekoon. Tapauksissa ei ollut yhtä yhteistä nimittäjää, jonka perusteella ne olisi voitu luokitella tarkemmin. Niistä käytetään jatkossa nimitystä väitteet. Luokkaan kuuluvien asioiden ratkaisu vaikutti useassa tapauksessa vaativan tunnusmerkistöpohdintaa.
"Terveystarkastaja X pyytää poliisia tutkimaan kaivoveden pilaantumista."
"Yhden hengen huoneeseen tehty toinenkin avainkortti, jolla käyty huoneessa."
"X pyytää poliisia aloittamaan esitutkinnan sen selvittämiseksi, onko joku antanut valheelli-sia tietoja hänestä lehden toimitukseen. Jutussa mainitut seikat perustuvat kokonaan julki-seen tuomioistuimen päätökjulki-seen, asiassa ei ole syytä epäillä rikosta."
"X tehnyt ilmoituksen häiritsevästä mainonnasta. Kyseessä on pelkkä väite."
"X epäilee että puhelinnumerolla XXXXXX tapahtuva toiminta on rikollista."
Neljännen ryhmän muodostivat tapaukset, joissa ilmoittaja katsoi saaneensa perusteetto-man laskun. Niistä käytetään jatkossa nimitystä laskut. Päätöksiä oli 9 kappaletta. Päätök-sille yhteinen tekijä oli, että niissä todettiin ilmoitettujen tapausten oleva yksityisoikeudel-lisia sopimusriita-asioita.
"Yritys X lähettänyt Z:lle laskun, jota Z pitää perusteettomana."
"X saanut puhelun yritys Z:lta. Muutaman päivän päästä X:lle tullut lasku Z:lta. X pitää las-kua perusteettomana, koska ei ole tilannut mitään."
"X:lle tullut aiheeton lasku yritykseltä Y."
"X:lle tullut lasku lehtitilauksesta, jota ei ole muistinsa mukaan tehnyt."
"X ilmoitti, että yritys Y lähetti hänelle laskun palvelusta, johon X ei ole tietoisesti puhelin-keskustelussa myöntynyt."
Viidennessä ryhmässä kyse oli yksityisoikeudellisiin sopimuksiin perustuvista riita-asioista. Niistä käytetään jatkossa nimitystä sopimukset.
"X kokee tulleensa erehdytetyksi ostaessaan moottoripyörän yritys Y:ltä."
"Lakimies C pyytää tutkimaan, onko yritys Z syyllistynyt rikokseen traktorikaupan yhteydes-sä."
"X oli ostanut auton autoliike B:ltä siinä uskossa, että auto on kunnossa. X oli huomannut koeajossa autossa nykimistä, mutta ostanut auton, koska oli ajatellut sen olevan kunnossa.
Autoliike oli luvannut koeajossa, että jos autossa on vikaa, se korjataan liikkeen kustannuk-sella."
"X pyytää selvittämään, miksi velka on mennyt perintään, vaikka siitä on tehty sopimus kuusi vuotta sitten."
"X oli tehnyt lainasopimuksen tatuointikoneesta Y:n kanssa. Y ei ollut palauttanut konetta X:lle sopimuksen mukaisesti. Kyseessä olevaan esineen lainaukseen voi soveltaa irtaimen esineen vuokrausta koskevaa lainsäädäntöä. Kyseessä on yksityisoikeudellinen sopimusrii-ta."
Kuudennen ryhmän muodostivat tekijänoikeusloukkausepäilyt. Tapaukset olivat selkeästi eroteltavissa, koska ne liittyvät elokuvien ja sarjojen jakamiseen verkossa ja niihin liitty-viin rikosepäilyihin. Yhdistävänä tekijänä ilmoituksissa oli, että kaikki ilmoittajat kokivat saaneensa aiheettoman laskun, koska eivät olleet mielestään levittäneet mitään. Tapauksia oli 8 kappaletta. Tapauksista käytetään jatkossa nimitystä tekijänoikeudet. Kaikki ilmoituk-set ja päätökilmoituk-set olivat hyvin samansisältöisiä.
"X saanut Y:ltä kirjeen, jossa varoitetaan markkinaoikeuteen haastamisesta, mikäli ei maksa hyvitystä filmien luvattomasta jakamisesta."
"X saanut Y:ltä kirjeen liittyen laajakaistaliittymän luvattomaan käyttämiseen eli ladattu te-kijänoikeudella suojattua materiaalia."
Seitsemäs ryhmä oli myös selkeästi tunnistettavissa, koska ilmoitetut asiat liittyivät koiriin.
Ilmoituksia oli viisi kappaletta, joista kolme liittyi koiran kiinnipitoon tai karkaamiseen ja yksi koiran haltijuuteen. Haltijuuteen liittyvä asia olisi voitu luokitella myös sopimusrii-daksi, mutta tutkimuksen kannalta asialla ei ollut merkitystä. Jatkossa päätöksistä käyte-tään nimitystä koira.
"X:n ilmoitus, että vieras koira oli hyökännyt hänen koiransa kimppuun. Koiralle aiheutunut puremahaavoja ja viety eläinlääkärille. Kyse yksityisoikeudellisesta korvausasiasta, ei rik-konut kiinnipitovelvollisuutta."
"X:n koira karkasi asunnosta porraskäytävään ja kävi kiinni toiseen koiraan."
"X:n omistama ja ulkoiluttama koira näykännyt Y:tä pohkeesta."
"X:n mukaan Y:n isä on vastuussa, että hoidossa ollut koira on karannut ja jäänyt kateisiin."
"X:n koira ollut hoidossa Y:llä eikä Y suostu sitä palauttamaan."
Kahdeksas ryhmä käsitti kaikenlaiset asunto-osakeyhtiöiden toimintaan ja asumisen liitty-vät asiat. Ilmoituksia oli 11 kappaletta. Tyypillisesti ilmoitetut asiat liittyiliitty-vät talonyhtiön kokouksiin tai luottamushenkilöiden toimintaan. Myös muiden asukkaiden asumiseen liit-tyvistä asioista ilmoitettiin. Jatkossa päätöksistä käytetään nimitystä talonyhtiö.
"X pyytää poliisia selvittämään, onko Y syyllistynyt rikokseen hoitaessaan talonyhtiön asioi-ta."
"X kokee naapurissaan asuneen henkilön häirinneen järjestelmällisesti X:n perheen elä-mää."
"X epäilee, että talonyhtiön hallituksen puheenjohtaja käy luvatta X:n asunnossa."
"X pyytää poliisia tutkimaan hallituksen ja isännöitsijän toimia talonyhtiön remonttiasias-sa."
"Poliisille ilmoitettu, että talonyhtiön roska-astiaan on vienyt roskia henkilö, joka ei asu ta-lonyhtiössä."
Yhdeksännen ryhmän muodostivat lasten huoltajuuteen liittyvät asiat. Ilmoituksia oli neljä kappaletta. Yksi ilmoitus koski lasten tapaamista, yksi lastensuojeluilmoitusta, yksi huolto-sopimusta ja yksi huostaanottoa. Kahdessa tapauksessa asiaa ei ollut tutkittu, koska polii-silla ei ollut siihen toimivaltaa. Kaksi oli päätetty, koska asiassa ei ollut syytä epäillä rikos-ta. Kaksi ensin mainittua olivat luokittelullisesti selkeitä, mutta kaksi jälkimmäistä olisi myös voitu luokitella väite kategoriaan. Jatkossa päätöksistä käytetään nimitystä lapsi.
"X:n äiti tekee jatkuvasti toimia, ettei Y saa tavata lastaan."
"X:n mukaan Y nimittelee häntä epäasiallisesti viestittelyssä, jota on pidettävä yllä yhteisen poikansa huoltajuuteen liittyvissä asioissa."
"X pyytää poliisia tutkimaan perusteet, joilla lastensuojelu on ottanut huostaan hänen lap-sensa."
Kymmenes ryhmä käsitti erilaiset facebook ja muut internetin keskustelupalstoihin liittyvät ilmoitukset. Ilmoituksissa tyypillisesti väitettiin, että keskustelupalstoilla on esitetty jotain, joka täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Ilmoitukset olisi voitu luokitella myös väitteiksi, mutta selkeän keskustelupalstakytkennän vuoksi ne oli selkeintä luokitella omaksi ryhmäk-seen. Ilmoituksia oli 7 kappaletta ja niistä käytetään jatkossa nimitystä facebook.
"X ilmoitti, että hänen facebook palvelussaan ollutta kuvaa käytetty luvatta."
"X ilmoitti, että Y:tä herjataan Suomi24.fi sivustolla."
"X ilmoitti, että hänen kennelnimi on mainittu facebookin keskustelussa ja se haittaa yritys-toimintaa."
"X ilmoitti facebook keskustelusta, jota pitää kunnianloukkauksena. X ei ole itse keskustelua nähnyt. Keskustelut eivät täytä rikoksen tunnusmerkistöä, ketään ei nimetä epäillyksi ja kes-kustelut on poistettu sivustolta."
"X pyysi poliisia suorittamaan esitutkinnan sen selvittämiseksi, onko asiassa rikosta kun hä-nen alaikäihä-nen lapsensa on facebook sivuston kautta mennyt palveluun, josta tullut hänelle 150 euron lasku."
Ryhmään 11 kuului yksi ilmoitus joka liittyi kameravalvontaan. Kyseessä on tyypillinen ilmoitus riistakameran asettamisesta. Jatkossa siitä käytetään nimitystä kamera.
"X pyytää poliisia selvittämään, onko Y:n riistakamera lainvastainen."
Ryhmä 12 oli erilaiset unohdukset joihin ei liity rikosta. Tyypillinen ilmoitus liittyy mak-samatta jääneeseen polttoaineeseen. Ilmoituksia oli yksi kappale. Ryhmästä käytetään jat-kossa nimitystä unohdus. Teonkuvaus sellaisenaan täyttää näpistyksen tunnusmerkistön, mutta muun selvityksen perusteella on todettu, että kyseessä ei ole rikos vaan unohdus.
Kyse on jonkun asteisesta näytön arvioinnista ja tyypillisimmin tämän kaltaiset tapaukset kirjataan näpistyksiksi ja päätetään asianomistajan peruttua rangaistusvaatimuksensa.
"X ilmoitti, että mieshenkilö tankkaa henkilöautoon bensiiniä ja poistuu maksamatta."
Ryhmä 13 käsitti erilaiset omaisuuden- ja perinnönjakoon liittyvät riidat. Ilmoituksia oli kolme kappaletta. Niistä käytetään jatkossa nimitystä omaisuuden jako.
"Mikäli henkilöt muuttavat erilleen, omaisuuden jaosta on syytä sopia asianosaisten kesken.
Omaisuuden jakoa on mahdollista käsitellä käräjillä riita-asiana."
"Ilmoittajan kuvailemat asiat liittyvät perikunnan välisiin erimielisyyksiin, jotka kuuluvat si-viilioikeuden piiriin."
"X ilmoitti epäselvyyksistä liittyen omistamiinsa tavaroihin, jotka jäivät asuntoon kun hän muutti pois."
Ryhmän 14 muodostivat sekalaiset vahingot. Päätöksiä oli kolme kappaletta. Niistä jatkos-sa nimitystä vahingot. Kuten unohduksisjatkos-sa, kyseessä on jonkun tasoisesta näytön arvioin-nissa. Tapauksista olisi voitu kirjata myös rikosnimikkeiden mukaiset ilmoitukset, mutta muun selvityksen perusteella on todettu, että tunnusmerkistö ei tule täyttymään.
"X ilmoitti, että poisnoudettavaksi sovittua hautakiveä oli tuhottu ennen poisnoutamista."
"X ilmoitti, että hänen mailtaan on viety luvatta hiekkaa."
"Asiakkaat turmelleet X:n omaisuutta piirtelemällä tusseilla."
Ryhmän 15 muodostivat ilmoitukset, jotka eivät olleet luokiteltavissa mihinkään edelliseen luokkaan. Ilmoitetut tapaukset olivat siinä määrin selkeitä, että niistä voitiin suhteellisen lyhyellä pohdinnalla todeta, että niissä ei ole syytä epäillä rikosta. Mitään varsinaista yh-teistä nimittäjää tapauksille ei ollut. Tapauksia oli 24 kappaletta. Niistä käytetään jatkossa nimitystä luokittelemattomat.
"X oli lähettänyt Y:lle 17 kappaletta tekstiviestejä, jotka eivät olleet menneet perille."
"X:lle soitettu ja tiedusteltu henkilötunnusta."
"X ilmoitti, että trafin sivuilla näkyy että hän omistaa mopon vaikka näin ei ole."
"X ilmoitti, että asunnossa, missä asuu kaksi opiskelijatyttöä käy yöaikaan miehiä. X epäilee asunnossa harrastettavan seksibisnestä."
"X pyytää selvittämään, miksi postin kuljetettavaksi annettukirje on saapunut perille viisi päivää lähettämisen jälkeen."
Ryhmän 16 muodostivat erilaiset ulkomailla tehdyt rikokset tai ulkomailta soitetut puhelut.
Ulkomailla tehdyt teot eivät sinällään ole asioita, jotka tulisi päättää "asiassa ei ole syytä epäillä rikosta" -perusteella. Ilmoitukset tulisi pääsääntöisesti päättää perusteella, että po-liisilla ei ole toimivaltaa tutkia ulkomailla tapahtuneita rikoksia. Kyseessä vaikuttaisi ole-van yksittäisellä poliisiasemalla käytössä oleva käytäntö, joten ryhmää ei otettu tutkimus-aineistoksi, vaan se jäi oheishavainnoksi.
Aineistoa luokitellessa erään tutkinnanjohtajan päätökset erottuivat sekä niiden pohjana olevien asioiden laadussa että perusteluiden monimutkaisuudessa muiden tutkinnanjohtaji-en päätöksistä. Asiaa selvitettäessä kävi ilmi, että kyseintutkinnanjohtaji-en htutkinnanjohtaji-enkilö on toiminut vuonna 2017 sekä rajoitetuilla tutkinnanjohtajan valtuuksilla että päällystötutkinnanjohtajana.
Henkilö oli tehnyt kesä–elokuun ajan rikoskomisarion viransijaisuutta ja tuona aikana toi-minut tutkinnanjohtajana. Tutkimuksen kannalta hänen roolinsa avasi haastattelulle uusia mahdollisuuksia. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen tuli tilaisuus saada sekä alipääl-lystö- että päällystönäkökulmaa päätöksentekoon. Asiassa tuli odotusarvo, että henkilö, joka on tehnyt päätöksiä molemmissa rooleissa, kykenisi selittämään päätösten laadullisia sisältöjä muita tyhjentävämmin. Tilanne aiheutti myös sen, että hänen kesä–elokuun pää-töksiään ei voitu ottaa muiden rinnalle luokiteltuun aineistoon, koska ne eivät olleet rajoi-tetuilla valtuuksilla tehtyjä. Päätöksiä käsiteltiin haastattelussa vertailunäkökulmasta ja
johtopäätöksissä pohdittiin niiden samankaltaisuuden vaikutusta "asian laatu" -käsitteeseen. Päätöksiä oli 27 kappaletta.