Tämä tutkimus liittyy opettajan työuran muutosprosessiin ja siinä tapahtuvaan ammatillisen identiteetin rakentumiseen. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsittelen eri tutkijoiden näkemyksiä yksilön työuran kehityksestä ja siihen liittyvästä muutoksesta. Pyrin syventämään käsi-tyksiä työuran muutoksen haasteellisuudesta liittämällä teoriaosuuteen myös käsityksiä yksilöllisen kriisiytymisen, siirtymävaiheiden, reflek-toinnin ja autonomian osuudesta työuran muutoksessa.
Määritellessäni tutkimusongelmia otin huomioon oman esiymmär-rykseni lisäksi taustateoriassa esittämiäni uramuutokseen ja ammatilli-sen identiteetin rakentumiseen liittyviä näkemyksiä ja tutkimustulok-sia. Myöhemmin vertasin aineistoani tutkimusongelmiin (ks. Eskola
& Suoranta 2000, 80−81). Tutkimusongelmia laatiessani minulle syn-tyi mielikuva pitkäaikaisesta työuran muutosprosessista ja ammatilli-sen identiteetin rakentumisesta, joihin eri tutkittavilla saattaisi liittyä erilaisia piirteitä.
Räisäsen (1996) tutkimukseen tutustuttuani halusin selvittää, oliko tutkittavieni nuoruuden uravalinta ollut varma vai oliko mahdollista, että työuran muutoksen taustalla oli hätäinen tai epävarma päätös.
Halusin nuoruuden uravalinnan tarkastelun eräänlaiseksi peiliksi tut-kiessani aikuisuuden uravalintaa. Pohdin, mitä yhteistä ja toisistaan eroavaa näissä valintatilanteissa olisi.
Työuran muutokseen liittyen halusin selvittää, oliko sen taustalla jokin kriisi vai ilmenisikö tutkimusjoukossa muita taustatekijöitä
(esim. Lähteenmäki 1995; Maslach ,Schaufeli & Leiter 2001; Murray-Harvey, Söee, Lawson, Silins, Banfield & Russel 2000; Roberts 1996).
Kriisiytymistä selvittäessäni halusin nostaa esiin tutkittavien kokeman työtyytymättömyyden ja työssä jaksamisen sekä työn ulkopuoliset rasi-tustekijät. Minua kiinnostivat tutkittavien näkemykset siitä, kokivatko he kriisiytymisen vastoinkäymisenä vai elämän tarjoamana kasvuhaas-teena (esim. Jung 1991). Pidin tärkeänä kuunnella tutkittavien arvioita omasta urastaan opettajana, jolloin peilasin näkemyksiä Hubermanin (1992) ja Lähteenmäen (1992) esityksiin opettajan uravaiheista. Halu-sin verrata tutkittavien kokemuksia myös Levinsonin ym. (1979) teori-aan siirtymäkausista selvittääkseni, ajoittuivatko tutkittavien uramuu-tokset tiettyihin yksilöllisiin siirtymäkausiin.
Ammatillisen identiteetin rakentuminen työuran muutosproses-sin rinnalla lisää tämän tutkimuksen laajuutta ja syvyyttä (ks. luku 3).
Alun perin en aikonut ottaa ammatillisen identiteetin näkökulmaa tutkimukseeni, mutta tutkimusaineistoon perehtyminen antoi selviä viitteitä sen tarpeellisuudesta. Katson, että ammatillisen identiteetin pohtiminen työuran muutoksen yhteydessä haastoi tutkittavat mietti-mään omaa kehitystään ja muutostaan yksilönä ja työntekijänä. Poh-dinnan kautta halusin tutkittavien selvittävän omia sisäisiä prosesse-jaan, joita he kävivät läpi uramuutoksen aikana (esim. Draper, Fraser, Huberman 1993).
Työuran muutos on yksilölle merkittävä kokemus. Minua kiin-nostivat tutkittavien näkemykset siitä, miten muutos työuralta toiselle onnistui ja mitä merkityksiä tutkittavat antoivat muutoskokemuksille.
Kokivatko he muutoksen laajana, perinpohjaisena, vai oliko se helppo siirtymä ammatista toiseen? (Ibarra 2005; Kemppinen & Rouvinen-Kemppinen 1998.)
Uuden uran valinnassa yksilön käyttämiin ura-ankkureihin liit-tyen minua kiinnosti, mitkä erityiset tekijät vetivät tutkittavia puo-leensa uutta uraa valitessa. Oliko uusi ura mahdollisesti jatkoa edelli-selle uralle, oliko se toteutumatta jäänyt haave vai merkitsikö valittu ura tutkittavalle puhtaasti uutta alkua työn saralla? Edgar Scheinin (1978) luomiin ura-ankkureihin oli mielekästä peilata tutkittavien näkemyksiä uuden uravalinnan perusteista.
Katsoin aiheelliseksi kiteyttää aineiston viimeisen tutkimuskysy-myksen avulla, jossa kartoitin työuran muutoksen hyödyt, haitat ja sopivuuden omaan elämänkulkuun. Tutkimuskysymykset muodosti-vat siten mielekkään kokonaisuuden.
Tutkimuksen pääongelmana on: Miten opettajana toimineen työura voi muuttua. Van Manen (1990, 44) on esittänyt, että tutki-muskysymysten tulisi olla ymmärrettäviä ja tutkijan itsensä läpi elämiä.
Tähän olen pyrkinyt yksinkertaisin kysymyksin. Lisäksi oma koke-musmaailmani uravaiheistani liittyy läheisesti tutkittavaan aiheeseen.
Pääongelmaa selvitän seuraavilla lisäkysymyksillä, joiden avulla tar-kastelen tutkittavien urakehitystä nuoruuden ammatinvalinnasta työ-uran muutokseen asti ja ammatillisen identiteetin rakentumista tämän prosessin aikana. Lisäksi tarkastelen uramuutoksen sopivuutta tutkit-tavien elämänkulkuun.
1. Miten tutkittava päätyi ensimmäiseen ammattiinsa opet-tajaksi?
Nuoruuden uravalinta on monimuotoinen ja hyvin haastava prosessi. Kysymyksellä selvitän, keiden kanssa ja minkälaisissa tilanteissa tutkittavat tekivät ensimmäisen uravalintansa. Tuon esiin myös tutkittavien näkemykset oman ammatillisen identi-teetin löytymisestä.
2. Miten opettajana toimineen työuran muutos etenee ja rakentaa yksilöllistä ammatillista identiteettiä?
Työn kokeminen riippuu ennen kaikkea henkilökohtaisista sekä työhön ja työympäristöön liittyvistä tekijöistä. Työuran muu-tos on prosessi, jonka kulku vaihtelee eri yksilöillä. Tuon esille opettajan työuran muutospäätöksen syntymisen taustatekijöitä, muutospäätöstä vahvistavia tekijöitä sekä niitä elämäntapahtu-mia ja henkilökohtaisia näkemyksiä, jotka ovat lopullisen työ-uran muutoksen taustalla. Tarkastelun keskiössä on myös tut-kittavien ammatillisen identiteetin muutos yksilöllisenä proses-sina työuran muutoksessa.
3. Millaisia ura-ankkureita liittyy tutkittavien uuden amma-tin valintaan?
Ura-ankkurit määrittävät, mitä yksilö odottaa työltään ja ural-taan sisällöllisesti ja millainen tekeminen häntä motivoi. Ura-ankkurien löytyminen kertoo myös ammatillisen identiteetin selkiytymisestä. Haluan selvittää, mitkä pää- ja tukiankkurit ovat opettajien uuden uran valinnan taustalla. Lisäksi valotan tutkittavien uradimensioita heidän antamiensa ura-ankkurien pohjalta. Ura-ankkureiden tarkastelussa tulee esiin myös tut-kittavien ammatillisen identiteetin muutos heidän pohtiessaan uuden uran valintakriteereitä.
Tutkittavan elämänkulku; koulukokemukset, uravalinta, opettajankoulutus, opettajuus
Kokemus itsestä opettajana, kollegana, puolisona, vanhempana;
persoonallinen ja sosiaalinen identiteetti
Työuran muutos, ammatillisen identiteetin rakentuminen
Kokemus muutoksen onnistumisesta ja omasta elämänhallinnasta
Haasteet opettajankoulutukselle ja työelämälle Opettajan työn perinne
KUVIO 1. Tutkimustematiikan käsitteellinen jäsennys
Tutkimusraportin olen jäsentänyt siten, että alussa (luku 1) johdatan tutkimuksen aihepiiriin sekä sen valintaan. Tämän jälkeen esittelen tutkimustehtävän ja tutkimusongelmat, joiden avulla olen etsinyt ratkaisua tutkimustehtävään. Valotan myös eri tutkimuskysymysten tausta-ajatuksia.
Toisessa luvussa kuvailen yksilön työuraa ja sen kehitystä objektiivisen ja subjektiivisen uratulkinnan mukaan. Eri uravaihemallien (Lähteenmäki 1992; Huberman 1992) selvittämisen tarkoituksena on luoda pohjaa opettajan työuran muutoksen ymmärtämiselle. Luvun lopussa käsittelen miesten ja naisten työuria sekä niiden välisiä eroavaisuuksia.
Kolmannessa luvussa lähestyn yksilön ammatillisen identiteetin rakentumista persoonallisena ja sosiaalisena konstruktiona erityisesti Archerin (2003) ja Meadin (1964) ajatuksia tulkiten. Esittelen myös Marcian (1966; 1980; 1993) luokittelemat identiteettistatukset. Tämän jälkeen selvitän opettajan
4. Miten työuran muutos on asettunut tutkittavan elämän-kulkuun?
Työuran muutos on merkittävä päätös yksilölle itselleen sekä läheisille. Kysymyksen avulla tarkastelen, miten tutkittavat näke-vät uramuutoksen onnistuneen kohdallaan ajatellen koko elä-mänkulkua, miten he katsovat selvinneensä uramuutoksesta ja millaisia selviytymiskeinoja he ovat käyttäneet tässä prosessissa.