Eri työurille siirtyneiden tutkittavien ura-ankkureiden

Analyysissä ilmenneet tutkittavien pääriankkurit ja tukiankkurit olen koonnut taulukkoon 17. Käytin analyysivaiheessa niin sanottua face-validiteettia (Anastasi 1988, 144.), jolloin vertasin omaa näkemystäni pää- ja tukiankkureista tutkittavien omiin näkemyksiin. Halusin var-mistaa teksteistä tehdyt päätelmät tutkittavilta itseltään. Siten selvisi, ettei esimerkiksi johtajiksi siirtyneillä tutkittavilla johtajuus ollut vält-tämättä pää- eikä sivuankkuri, vaan johtajuus sisältyi autonomiaan, yrittäjyyteen ja asiantuntijuuteen.

Taulukon 17 viimeiseen sarakkeeseen olen merkinnyt kunkin tut-kittavan uradimension soveltaen vapaasti Crepeaun ym. (1992) sekä Salmisen (2005) jaotteluja (ks. luku 6.4). Molemmista jaotteluista valitsin uradimensioiksi seuraavat: (dynaaminen) johtajuus, turval-lisuus sekä asiantuntijuus. Johtajuuden kategorisoin dynaamiseksi, mikäli tutkittavalla oli johtajuuden ankkureista (johtaminen, haas-teellisuus ja yrittäjyys) ainakin kaksi (Salminen 2005, 123).

Uuden uran valintaan liittyvää hallitsevinta tarvetta (Feldman &

Bolino 1996) tarkasteltaessa näkyy selvästi, että tässä tutkimuksessa uranvaihtajilla pääankkurit olivat johtajuus ja itsenäisyys sekä tukiank-kurina haasteellisuus. Salminen (2005) liittää dynaamisiin ankkurei-hin johtajuuden, haasteellisuuden sekä yrittäjyyden. Scheinin (1993) mukaan työuran työuran muutoksessa korostuvat erityisesti asiantun-tijuus ja yrittäjyys. Sen sijaan Crepeau ym. (1992, 154) mukaan joh-tajuuden uradimensioon kuuluvat johjoh-tajuuden lisäksi palvelu, työsuh-teen pysyvyys ja organisaatioon samaistuminen. Turvallisuutta painot-tava ankkuri on yhdellä uranvaihtajalla pääankkurina ja kolmella tuki-ankkureina. Tästä voin päätellä, että turvallisuudella on merkitystä uuden uran valinnassa. On lisäksi todettava, että uranvaihtajilla on sekä pää- että sivuankkureissa suurta vaihtelua, minkä arvelen johtu-van uusien työurien erilaisuudesta. Aikuiskoulutukseen ja hallintoon siirtyneillä merkittävin pääankkuri oli kokemukseen perustuva asian-tuntijuus. Tulokset osoittavat, että tutkittavat tiedostavat erityisen

lah-jakkuutensa tietyn osa-alueen käytännön työssä (Crepeau ym. 1992, 154). Lisäksi pääankkureista itsenäisyys on koettu tärkeäksi uuden työn ”magneetiksi”. Itsenäisyyteen liittyi työn vapaa suunnittelu, työ-ajan joustot, työnkuvan muutokset ja omien lahjojen vapaa käyttö.

Tutkittavien tärkeimmät tukiankkurit olivat haasteellisuus ja tur-vallisuuteen liittyvät ankkurit (elämäntyylin eheys, organisaatioon samaistuminen). Haasteellisuuteen liittyi intohimoista asennetta uutta työtä kohtaan, koska se oli ollut haaveena jo vuosia. Tutkittavat koros-tivat perhearvojen tärkeyttä sekä selkeää eroa työ- ja vapaa-aikaan, jol-loin oli mahdollisuus hoitaa omaa hyvinvointiaan.

Salminen (2005, 111−112) toteaa, että turvallisuuden ankkuri pai-nottuu eri tavoin eri aikoina, jolloin työmarkkinatilanne ja ulkoinen turvallisuus vaikuttavat ankkurin merkittävyyteen. Tässä tutkimuk-sessa turvallisuuden ankkuri liittyi erityisesti elämänalueiden keskinäi-seen tasapainoon. Tämä kertoo tutkittavien elävän tutkimushetkellä haasteellista perhevaihetta, jolloin työn ja perhe-elämän yhteensovit-tamiseen joudutaan erityisesti panostamaan.

Salmisen (2005) ja Crapeaun ym. (1992) luokittelemissa uradi-mensioissa ei ole otettu lainkaan huomioon itsenäisyyden ura-ankku-ria. Kuitenkin tässä tutkimuksessa yhtä lukuun ottamatta kaikilla tut-kittavilla itsenäisyys oli joko pää- tai tukiankkurina. Tulos on merkit-tävä ajatellen opettajan työuran muutosta. Tutkittavilla on ollut vahva mieltymys vaihtaa sellaiselle uralle, jossa heidän päätäntä- ja vaikutus-valtansa omaan työhön lisääntyy merkittävästi.

On paikallaan vertailla lopuksi miesten ja naisten ura-ankkureita keskenään. Miestutkittavilla korostuivat asiantuntijuuden ja itsenäi-syyden ankkurit. Vain yksi miestutkittava ilmoitti pääankkurikseen yleisjohtajuuden. Tukiankkureissa miehillä korostuivat turvallisuu-teen liittyvät ankkurit. Naistutkittavien pääankkureissa oli suurempaa hajontaa, kuin miestutkittavilla. Naisten tärkein pääankkuri oli selke-ästi asiantuntijuus. Tulos on sama kuin miestutkittavilla. Naisten tuki-ankkureita tarkasteltaessa ilmenee, että turvallisuus ja työn itsenäisyys ovat tärkeimmät ura-ankkurit. Lisäksi haasteellisuus saa melko paljon painoarvoa naisten keskuudessa.

TAULUKKO 17. Tutkittavien tärkeimmät ura-ankkurit ja uradimen-siot uutta uraa valitessa

Tutkittava Pääankkurit Tukiankkurit Uradimensio URANVAIHTAJAT

Aulikki luovuus ja yrittäjyys,

itsenäisyys elämäntyylin eheys, paikkakuntaan sitou-tuminen

turvallisuutta painot-tava johtajuus Jatta asiantuntijuus itsenäisyys,

aito haasteellisuus itsenäinen asiantuntijuus

luovuus ja yrittäjyys turvallisuutta painot-tava asiantuntijuus Oona luovuus ja yrittäjyys,

haasteellisuus itsenäisyys dynaaminen

johtajuus

itsenäisyys omistautuva palvelu palveleva asiantuntijuus

Nordgren (1985) on todennut tutkimuksensa pohjalta, että naisten ja miesten ura-ankkureissa olisi selvä ero. Tällöin naisten ura-ankku-reissa korostuisivat työn laadulliset piirteet, kuten luovuus, itsenäi-syys, kiinnostavuus ja mielekkyys. Miehet puolestaan tähtäisivät joh-tavaan asemaan. Tämä tutkimus ei ole yhteneväinen Nordgrenin tut-kimuksen kanssa. Sukupuolten välinen ero tuli tässä tutkimuksessa esiin siten, että miehet korostavat naisia enemmän itsenäisyyden mer-kitystä työssä.

6.3.3 Yhteenveto

Uuden ammatin valintaan liittyvistä pääankkureista tärkeimmät oli-vat asiantuntijuus ja itsenäisyys. Tukiankkureista vahvimmat olioli-vat elä-män eri alueiden keskinäinen tasapaino sekä haasteellisuus. Merkittä-vimmät uradimensiot olivat tasapainoinen tai turvallinen asiantunti-juus sekä dynaaminen johtaasiantunti-juus.

Opettajuuden kautta saadut taidot ja erityisesti sosiaaliset taidot muodostivat erinomaisen pohjan uudelle uralle. Monipuolisista tai-doista huolimatta tutkittavat halusivat erikoistua jollekin vahvuusalu-eelleen. Lisäksi tutkittavat halusivat haasteellisuutta, näkyvyyttä, vah-van osaamisen osoittamisen mahdollisuutta, vastuuta sekä työn kehit-tämismahdollisuutta. Ne toivat vaihtelua ja tyytyväisyyttä elämään.

Elämän eri alueiden tasapaino kuvastuu erityisesti perhe-elämän tasa-painoisuuden korostuksena, mikä tuli esiin niin mies- kuin naistutkit-tavien lausumissa. Tasapainoon liittyi toisaalta myös tutkitnaistutkit-tavien halu panostaa enemmän uuteen, mieluisaan työhön. Tutkittavien henkinen ja fyysinen hyvinvointi parani uuden uran myötä, koska työtyytyväi-syys ja lisääntynyt vapaa-aika saivat aikaan halun hoitaa itseään.

Uuden työn itsenäisyys ja vapaus opettajan työhön nähden innosti tutkittavia. He halusivat kasvaa ulos entisestä roolista. Monille tut-kittaville työuran muutos merkitsi johtajuutta. Tähän oli tarve oman kasvun ja motivaation myötä. Johtajuuden ankkuri oli lähes yhtä vahva mies- ja naistutkittavilla. Luovuus uudessa työssä mer-kitsi oman todellisen identiteetin löytämistä, vapautta, uuden oival-tamista ja oppimista, mitkä toivat vahvaa motivaatiota työhön. Luo-vuus oli vahvempi ankkuri naisilla kuin miehillä. Palvelu oli ollut tutkittavilla verissä jo opettajan työssä. Opettaja ei välttämättä jät-tänyt opetustyötä kokonaan, vaan se sisältyi toisessa muodossa myös uuteen työhön. Nyt haluttiin palvella lasten ja nuorten jälkeen aikui-sia. Osa tutkittavista siirtyi kokonaan aikuiskoulutuksen pariin tai sellaiseen työhön, johon sisältyi osana aikuiskouluttajan työtä.

6.4 Muutoksen asettuminen tutkittavien