Tutkimushenkilöt

Tutkimushenkilöiden valinta on yksi tutkimuksen merkittävimmistä päätök-sistä. Tutkimushenkilöt tulee valita siten, että he edustavat tutkimusjoukkoa ja ovat sattumanvaraisesti valittuja niin, ettei heidän valinnallaan pyritä

vai-kuttamaan tuloksiin. Tutkimushenkilöiden valintaperusteet on tärkeä kuvata huolellisesti. (McKenney, Reeves & Oliver 2007.) Tämä tutkimus käsitti viisi peruskouluikäisten tutkimusluokkaa. Näissä tutkimushenkilöinä oli yhteensä viisi opettajaa ja 87 oppilasta, joista ensisijaisia tutkimushenkilöitä eli maahanmuuttajaoppilaita oli 10.

Kaikki tutkimushenkilöinä olleet maahanmuuttajaoppilaat olivat suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppilaita eli heidän suomen kielen taitonsa ei ollut tutkimuksen alkaessa samalla tasolla äidinkielisten oppilaiden kanssa (vrt. Opetushallituksen työryhmä 2008, 4). He olivat kaikki käyneet ensin joko perusopetukseen valmistavan opetuksen tai esiopetuksen ja olivat tutki-muksen aineistonkeräysvaiheessa juuri siirtyneet peruskoulun yleisopetuksen luokkiin.

Valitsin tutkimukseen vasta yleisopetukseen siirtyneitä maahanmuutta-jaoppilaita, jotta heidän lähtökohtansa ja kielitaitonsa olivat kutakuinkin samanlaisia. Potentiaalisiin maahanmuuttajatutkimushenkilöihin kuului lukuvuonna 2014−2015 tutkittavassa kunnassa 190 oppilasta, joista muskoulussa oli noin 30 oppilasta. Heistä vastikään (3–12kk ennen tutki-muksen alkamista) maahan oli tullut hieman yli kymmenen lasta, joista 10 valitsin tutkimushenkilöiksi. (Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori Irmeli Vähäaho 3.6.2015.)

Tutkimushenkilöinä olleet maahanmuuttajaoppilaat olivat kaikki saman rovaniemeläisen peruskoulun maahanmuuttajalapsia ja -nuoria (N=10, 5 tyttöä ja 5 poikaa, ikä 7−15 vuotta). Heidät oli sijoitettu tutkimuksen alkaessa viiteen yleisopetuksen luokkaan ikätovereidensa seuraan siten, että heidän luokkatoverinsa olivat samanikäisiä (9 maahanmuuttajatutkimushenkilöä) tai korkeintaan vuotta nuorempia (1 maahanmuuttajatutkimushenkilö) kuin he. Näihin tutkimushenkilöihin viittaan maahanmuuttajaoppilas-termillä, jolla tarkoitan tutkimushenkilöiden olevan Yhdistyneiden Kansakuntien maahanmuuttajan määritelmän mukaisia henkilöitä, jotka asuvat muussa maassa kuin synnyinmaassaan (United Nations 2015, 1). He ovat asettuneet ja jääneet Suomeen pysyvän asettumisen ja maahanmuuton tarkoituksessa (Maahanmuuttovirasto 2016). Maahanmuuttajiksi lasketaan yleisellä tasolla ensimmäisen polven siirtolaiset, pakolaiset, turvapaikanhakijat ja paluu-muuttajat. Kaikille näille ihmisryhmille paluumuuttajien ryhmää lukuun

ottamatta on yhteistä se, että he muodostavat Suomeen tultuaan uusia etnisiä vähemmistöjä. (United Nations 2015, 1; ks. myös Maahanmuuttovirasto 2016; Liebkind 1994, 10.)

Valitsin tutkimushenkilöiksi Euroopan ulkopuolelta tulleita pakolais- ja siirtolaislapsia, jotka edustivat viittä eri kansallisuutta ja kolmea eri uskonto-kuntaa. Valtaosa tutkimushenkilöistä edusti tyypillisiä maahanmuuttajakansa-laisuuksia. Vuonna 2015 suurimmat Suomessa vakinaisesti asuvien ulkomaan kansalaisten ryhmät olivat Venäjältä, Virosta, Ruotsista, Kiinasta, Somaliasta, Thaimaasta ja Irakista. (Maahanmuuttovirasto 2017.) Tämän lisäksi voidaan todeta heidän olleen pääosin kollektiivikulttuurien (ei-länsimaisten ja yksilön liittymistä muihin korostavien kulttuurien) edustajia (ks. myös Talib & Lip-ponen 2008a, 118−119, 129, 131). Koska joukossa oli kuitenkin muutamia synnyinmaansa perusteella helposti tunnistettavia tutkimushenkilöitä, heidän lähtömaitaan tai muita taustatietojaan ei voi paljastaa tämän tarkemmin anonymiteetin suojaamiseksi.

Pakolaiseksi määritellään Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaissopimuk-sen ja pakolaissopimuk-sen lisäpöytäkirjan mukaan henkilö, joka oleskelee kansalaisuusvaltionsa tai pysyvän oleskeluvaltionsa ulkopuolella perustellun vainotuksi tulemisen pelon vuoksi ja jos hän pelkonsa vuoksi on haluton turvautumaan sanotun valtion suojeluun (Ulkomaalaislaki 301/3§; Valtiosopimukset 77/1968; ks.

myös Pakolaisneuvonta 2009). Siirtolaisia puolestaan ovat ihmiset, jotka muuttavat vapaaehtoisesti pysyvässä tarkoituksessa toiseen maahan hankki-akseen siellä toimeentulonsa. Siirtolaisia eivät ole muun muassa opiskelijat ja turistit. (Hartonen, Söderling & Korkiasaari 2012, 7−8; Liebkind 1994, 9.) Rajasin turvapaikanhakijat pois tutkimuksesta sen pitkittäisluonteen vuoksi, jotta kaikki tutkimushenkilöt olisivat läsnä koko tutkimusprosessin ajan.

Niin ikään jätin paluumuuttajalapset ja -nuoret tutkimuksen ulkopuolelle, sillä heidän vähälukuisuutensa vuoksi heidän anonymiteettinsä olisi voinut vaarantua.

Pakolaisia tutkimukseen osallistuneista oli neljä ja siirtolaisia kuusi. Vuonna 2014 Suomeen tulleista maahanmuuttajista 11 % oli tullut kansainvälisen suojelun tarpeen ja 18 % työn vuoksi. Perheeseen liittyvä syy muuttoon oli 54 prosentilla muuttaneista, ja heistä alaikäisiä perheen mukana muuttaneita oli 25 %. Vuoden 2015 puolella Suomeen saapui suuri joukko

turvapaikan-hakijoita, jotka puuttuvat näistä luvuista. Tuolloin suojelun tarpeen vuoksi tulleiden osuus oli suurempi. (Nieminen, Sutela & Hannula 2015, 16–17.) Pakolaisuuden osuus tutkimushenkilöiden maahanmuuttosyistä oli kuitenkin suhteellisesti suurempi kuin Suomen tasolla vuosina 2014 ja 2015.

Kaikki tutkimushenkilöiksi valitut maahanmuuttajaoppilaat olivat luo-kissa läsnä koko tutkimusprosessin ajan, tosin kahdelle tein loppuarvioinnin jo toukokuun alussa ja yhdelle toukokuun puolivälissä heidän lähdettyä loppuvuodeksi pois tutkimuskoulusta. Tutkimushenkilöiden määrä on koulun kokoon nähden edustava ja tyypillinen lappilaiselle peruskoululle.

Maahanmuuttajaoppilaiden osuus koulun oppilaista oli tutkimusvuonna noin 6 % (Sirkka-Liisa Ylitervo 17.3.2017). Maahanmuuttajaoppilaiden osuus tutkittavien luokkien oppilaista oli hieman korkeampi, noin 11 %.

Koko maassa maahanmuuttajaoppilaita oli perusopetuksessa vuonna 2015 noin 6 % (Opetushallitus 2017d). Kaiken kaikkiaan ulkomailla syntyneiden henkilöiden osuus Rovaniemen asukkaista oli vuonna 2015 noin 4,4 % (Tilas-tokeskus: Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat 2017). Määrä on pienempi kuin koko Suomen keskiarvo: vuonna 2015 Suomessa oli maahanmuuttajia keskimäärin 6,2 % (Tilastokeskus: Maahanmuuttajat ja kotoutuminen 2017).

Ensisijaisina tutkimushenkilöinä olleiden maahanmuuttajaoppilaiden lisäksi tutkimuksessa oli mukana toissijaisia tutkimushenkilöitä: maahan-muuttajaoppilaiden luokkatovereita viideltä eri luokalta (N=77, 40 tyttöä, 37 poikaa, 7−15 vuotta) ja heidän opettajansa (N=5, 3 naista, 2 miestä).

Kolme opettajista oli luokanopettajia ja kaksi luokanvalvojina toimivia aineenopettajia. Toinen aineenopettajista oli tutkimusluokan varaluokanval-voja, joka kuitenkin toimi tutkimusvuonna käytännössä pääluokanvalvojan roolissa pääluokanvalvojan ollessa paljon poissa. Itse olin toisen luokanval-vojan varaluokanvalvoja. Tässä tapauksessa tehtäväni oli kuitenkin lähinnä nimellinen, sillä pääluokanvalvoja oli läsnä koko tutkimuslukuvuoden ajan.

Kolme opettajista aloitti yhteistyön luokkansa kanssa tutkimusvuonna. Kaksi pienten luokkien opettajaa oli toiminut luokkansa kanssa jo yhdestä kahteen vuotta ennen tutkimuksen aloittamista.

Maahanmuuttajaoppilaiden rooli tutkimuksessa oli toimia paitsi osallisuut-ta edistävien toimien ja havainnoinnin kohteena myös tutkimuskumppaneina suunnittelemassa ja arvioimassa osallisuuden kehittymistä. Heidän

luokka-toveriensa rooli puolestaan oli sekä osallistua osallisuusinterventioihin että auttaa niiden suunnittelussa ja arvioinnissa. Vastaavasti heidän opettajansa toimivat suunnittelu- ja arviointikumppaneina.

Tuloksia esitellessäni viittaan tutkimushenkilöinä olleisiin maahan-muuttajaoppilaisiin kirjain-numero-yhdistelmällä L1−L10 siten, että L1 viittaa vanhimpaan tutkimushenkilöön, L2 toiseksi vanhimpaan tutkimus-henkilöön ja niin edelleen. Heidän luokkatovereihinsa viittaan kirjaimilla A−Ö. Opettajiin puolestaan viittaan lyhenteillä OPE1−OPE5, siten, että OPE1–OPE3 ovat alakoulun opettajia ja OPE4–OPE5 luokanvalvojia eli yläkoulun aineenopettajia. Tutkija-opettajan lyhennän haastatteluissa kir-jaimella T. Lisäksi viittaan ”isoihin oppilaisiin”, joilla tarkoitan teini-ikäisiä (12–15-vuotiaita) maahanmuuttajatutkimushenkilöitä L1–L4, ja ”pieniin oppilaisiin”, joilla tarkoitan alakouluikäisiä (7−9-vuotiaat) alkuopetuksessa olleita maahanmuuttajatutkimushenkilöitä L5–L10.