Tutkimusaineistoni käsittää 28 abiturienttien kirjoittamaa ns. preliminääriai-netta helmikuulta 1999. Kirjoitelmia ei ole poimittu satunnaisotannalla, vaan ne on kirjoittanut ryhmä, jota olin opettanut viimeisellä pakollisella äidinkielen kurssilla. Ryhmässä oli 31 opiskelijaa, mutta rajasin kolme tekstiä5 tutkimuk-seni ulkopuolelle siitä syystä, että yhdessä ei ollut lainkaan luonnoksia, ja tut-kimukseni tarkoituksena oli selvitellä tekstinsyntyprosessia. Kaksi muuta kir-joitelmaa olivat lähinnä kaunokirjallisia tekstejä: toinen oli novelli, toinen proosarunon tyyppinen metaforinen teksti. Ne oli tosin kirjoitettu puhtaaksi, mutta niiden lyijykynäversio oli suunnilleen yhtenevä lopullisen version kans-sa. ”Kaunokirjalliset tuotokset” jätin tutkimuksen ulkopuolelle, koska keski-tyn lukiovaiheessa tyypillisen pohdiskelevan ja argumentatiivisen asia-aineen tutkimiseen.
Preliminääriksi kutsutaan lukion viimeistä äidinkielen kirjoitelmaa tai ainet-ta, joka on kirjoitettu ylioppilaskirjoitustilannetta simuloiden. Koetilaisuus kesti kuusi tuntia, jonka aikana aine oli kirjoitettava myös puhtaaksi. Kokeen päätyttyä kaikki paperit, joissa oli jonkinlaista tekstiä, palautettiin, samoin
teh-5Tekstillä tarkoitan tutkimuksessani kunkin kirjoittajan tuottamaa aineistoa, joka saattaa käsit-tää lopullisen version lisäksi eri vaiheessa olevia luonnoksia, listoja, käsitekarttoja ym. suun-nittelumateriaalia. Aineisto käsittää siis 28 tekstiä. Tekstin käsitettä tarkastelen lähemmin luvussa 2.4.2 (s. 56).
tävänantopaperit ja aineistot. Opiskelijat eivät kirjoittaessaan tienneet, että heidän tekstejään käytettäisiin tutkimustarkoituksiin, mutta kokeen jälkeises-sä tentisjälkeises-sä pyysin jokaiselta luvan käyttää aineistoa ja selitin, millaiseen käyt-töön tekstit tulevat. Kukaan ei kieltänyt tekstiensä käyttöä. Kirjoittajat eivät esiin-ny tutkimuksessa omalla tai peitenimellä, vaan olen nimenesiin-nyt tekstit mahdol-lisimman neutraalisti T1, T2, T3 jne. Niinpä myöskään sellainen asia kuin kir-joittajan sukupuoli ei tule esiin, koska se tämän tutkimuksen kannalta on mie-lestäni irrelevantti.
Tehtävänannoissa oli sekä otsikko- että aineistotehtäviä.6 Otsikkotehtävis-sä kirjoittajille annettiin valmis otsikko tai vaihtoehtoisia valmiita otsikoita samas-ta aihepiiristä, kuten tehtävänannossa 10: ”Kännykkä on muusamas-takin kuin puhe-lin”, ”Kirjeestä kännykkään, ihmisten väliset yhteydenpitomuodot muuttu-vat” tai ”Miten kännykkä on muuttanut tapojani?”. Aineistokirjoitelmissa yhtä poikkeusta lukuun ottamatta (tehtävä 11) kirjoittajat saivat itse muotoilla otsi-kon tehtävänannon pohjalta: ”1. Kirjoita koulun työrauhasta. Käytä virikkee-nä oheista yleisönosastokirjoitusta.” Teksteistä 10 on kirjoitettu otsikkotehtä-vistä, 18 aineistotehtävistä; tosin kolme aineistosta kirjoittanutta (T2, T16 ja T17) sivuuttaa aineiston täysin eikä edes mainitse sitä tekstissään. Kirjoitta-jat ovat antaneet kirjoitelmilleen seuraavat otsikot:
T1 2. Onko nuorista tulevaisuuden johtajiksi?(aineisto)
T2 6. Omien tekojensa takana tulisi seistä häpeilemättä!(aineisto) T3 1. Työrauha ala-asteelta lukioon(aineisto)
T4 10. Kännykkä on muutakin kuin puhelin(otsikko)
T5 5. Mitä muuta ihminen haluaa aikuiselämältään kuin työtä?
(otsikko)
T6 1. Yläaste – murrosiän kapina-aikaa(aineisto) T7 12. Ei tippa tapa, eikä lasilliseen huku(aineisto) T8 1. Työrauha tärkeä ehto opiskelulle(aineisto)
T9 2. Älkää yleistäkö – olemme kaikki erilaisia yksilöitä!(aineisto) T10 12. Alkoholi – nuorten valtiasko?(aineisto)
T11 5. Mitä muuta ihminen haluaa aikuiselämältään kuin työtä?
(otsikko)
T14 5 Mitä muuta ihminen haluaa aikuiselämältään kuin työtä?
(otsikko)
T15 15. Raja – hyöty vai haitta?(otsikko)
T16 6. Luonnonmukaisuus – kultainen keskitie(aineisto) T17 3. Saatana kutsuu(aineisto)
T18 9. Tietokone ja tasa-arvo(otsikko)
T19 6. Onko ekoterrorismi ainoa keino puolustaa eläinten oikeuksia?
(aineisto)
6 Preliminäärin tehtävänannot ovat liitteenä 1.
T20 10. Kännykkä on muutakin kuin puhelin(otsikko) T21 12. Mistä ratkaisi (!) nuorten juopotteluun(aineisto) T22 14. Valmis lähtöön(otsikko)
T23 3. Saatananpalvonta – ongelma yksilölle(aineisto) T24 1. Koulun työrauha(aineisto)
T25 11. Piilokieli hämärtää ja peittelee(aineisto) T26 3. Yhteiskunta ja yksilö pahan kourissa(aineisto)
T27 12. Yhteiskuntako syypää nuorten juopotteluun?(aineisto) T28 14. Valmis lähtöön(otsikko)
T29 14. Valmis lähtöön(otsikko)
T30 2. Millaisia nuoret ovat?(aineisto)
Kirjoittamisprosessia koskevissa tutkimuksissa nousevat toistuvasti esiin myös kirjoittajien tekstintuottamistaidot tai kirjoittajien menettelyitä verrataan syntyneen kirjoitelman – yleensä sisällölliseen – onnistuneisuuteen. Kirjoit-tajien taidot ovat jossain määrin taustaoletuksena myös tässä tutkimuksessa.
Olen ryhmitellyt kirjoittajat hyviin, hyvää keskitasoa oleviin, keskitasoisiin ja niihin, joilla on selviä tekstintuottamisongelmia. Ryhmittely perustuu kol-meen seikkaan: kirjoittajien kevään 1999 äidinkielen kokeen ylioppilaskirjoi-tusarvosanaan – arvioidaanhan kokeessa kirjoitelmien sisällön lisäksi tekstin ominaisuuksia kuten sen virheettömyyttä ja sidoksisuutta –, lukion päättöto-distuksen äidinkielen arvosanaan ja tutkimusaineistoon liittyvän valmiin kir-joitelman kielelliseen tasoon (tekstin virheettömyyteen). Näin arvioiden teks-tit voidaan ryhmitellä seuraavasti:
Hyvät kirjoittajat T2, T4, T3, T5, T9, T14, T16, T18, T19, T23, T25 ja T29
Hyvää keskitasoa olevat T1, T6, T8, T17, T20 ja T30 kirjoittajat
Keskitasoiset kirjoittajat T7, T10, T11, T22 ja T24 Kirjoittajat, joilla on tekstin- T15, T21, T26, T27 ja T28 tuottamisvaikeuksia
Valmiista kirjoitelmista annettuja arvosanoja en kuitenkaan tässä tutki-muksessa huomioi, koska tekstien arviointiin liittyy monenlaisia ongelmia. Kir-joittajan tuottama teksti voi olla tekstuaalisesti hyvä (= hyvinmuodostunut), vaik-ka se muista syistä ansaitsisi keskinkertaisen tai jopa huonon arvosanan. Arvo-sanaan vaikuttavat muun muassa kirjoitelman sisältö, tehtävänannon noudat-taminen ja aineiston käyttäminen. Ylioppilasaineen arvioinnista todetaan:
”Ansiokas on esitys, joka keskittyy otsikon rajaamaan aiheeseen ja
näkökul-maan ja esittää siitä kiinnostavia tietoja, havaintoja ja näkemyksiä ja jossa kir-joittaja myös osoittaa hallitsevansa aiheen laajemmat yhteydet.” Korkeimman pistemäärän saavalta aineelta edellytetään myös, että ”esitys on sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehjä. Asian käsittely on kiinnostavaa ja syvällistä, lähestymistapa omaperäinen tai jopa yllättävä. Kirjoittaja valitsee näkökulmaansa sopivan tekstilajin, tarkastelee aihetta itsenäisesti, keskittyy tehtävänannon kannalta olennaiseen, oivaltaa asian ytimen ja osoittaa asioiden väliset suhteet.
– – Tiedot ovat luotettavia, ja niistä luodaan synteesi, jossa on omaa näkemystä ja tulkintaa. Ajattelu on kirkasta, argumentaatio vakuuttavaa ja havainnollis-ta.” (YTL:n arvosteluohjeet 2004.) Edellisen kaltaisesti määritellyt arvioinnin kriteerit voivat toisinaan johtaa ainakin sisällön suhteen subjektiiviseen ja intuitiiviseen arvosanan määrittämiseen. (Ks. myös Tarnanen 2002.)
Opiskelijat kirjoittivat aineensa käsin, lopullisen version kuivamustekynäl-lä isoruutuiselle paperille. Olen kirjoittanut kaikki versiot tietokoneelle ana-lyysin helpottamiseksi. Luonnoksia kirjoittaessani olen pyrkinyt kirjaamaan myös kirjoittajien tekemiä muokkausmerkintöjä siinä määrin, kuin tekstin muokkaaminen on luonnoksissa näkynyt. Lisäykset olen merkinnyt mistraalilla, poistot yliviivauksella. Alkuperäinen aineisto – opiskelijoille palautettuja lopullisia versioita lukuun ottamatta – on kuitenkin koko ajan ollut käytettä-vissäni. Luonnospaperit oli paria poikeusta lukuun ottamatta kirjoitettu lyijy-kynällä, joten paljon kirjoittamisen aikana tapahtunutta muokkaamista jää myös tutkimuksen tavoittamattomiin, sillä abiturientit näyttävät oppineen koulu-uransa aikana ainakin tehokkaan pyyhekumin käyttämisen.