Teema-aukot muokkaamisen merkkinä

Teema-aukot ovat siis usein merkki tekstin muokkaamisesta. Teema-aukon aiheuttanut muokkaamisteko on voinut olla mikä tahansa muokkaamisteko: lisää-minen, poistalisää-minen, korvaaminen tai siirtäminen. Pääosin teot ovat kuitenkin lausetason muokkaamistekoja. Sen sijaan teemarakennetta eheyttävissä muok-kaamisteoissa on enemmän myös sanatason muokkaamistekoja. Esimerkeis-sä 36 ja 37 teema-aukon on aiheuttanut ”liEsimerkeis-sää lauseen” -teko (merkinnät ks.

alaviite 79, s. 156):

36. Lopullinen versio

23) "Palvonta vaurioittaa psyykeä, ja nuoren hengellinen elämä on vääris-tynyt." Ahorinta kirjoittaa. 24) Hän on myös laatinut listan tunnusmerkeistä, joita esiintyy nuoressa silloin, kun nuori kiinnostuu syvällisesti saatanan-palvonnasta. 25) Nuoren "vieroittaminen"on siis yhteiskunnallinen rasi-te siinä kuin huumevieroituskin. 26) Listaauttaa etenkin vanhempia, eli päävastuullisia, huomaamaan jo ajoissa lapsensa muuttumisen ennenkuin on liian myöhäistä. (T26)

1. tekstiversio

Toisaalta huumeet kuuluu osaltaan saatananpalvontaan ja vaikuttavat vie-roittamiseen.

Ratkaisu.

Joten Keijo Ahorinnanmukana oli myös lista tunnusmerkeistä, joista syväl-lisesti saatananpalvonnasta kiinnostuneen eroittaa. Listaoli ilmeisesti tar-koitettu vanhemmille, joiden tulisikin tarkkailla lapsiaan listan mukaan.

Virkkeessä 26 on jonkinasteinen teemakatkos, kun teema listatoistaa virk-keen 24 reemassa esiintyvän konstituentin listan tunnusmerkeistämääritteen listan. Katkos syntyy muokkaamisen kuluessa lisätyn huumevieroitusta kos-kevan lauseen 25 seurauksena.

37. Lopullinen versio

7) Monet tutkijat näyttävät olevan huolissaan ”tavallisista nuorista"”, jotka eivät saa mistään otetta. 8a) Nuoretitse kumoavat tämän käsityksen, 8b) sillä Suomen tietotoimiston (STT) tilaston mukaan yli 50 % nuorista luokittelee itsensä kunnianhimoisiksi ja päättäväisiksi ja jopa yli 70 % itse-näisiksi. 9) Suurimmalla osalla nuoristaon siis selkeitä tavoitteita tule-vaisuudelle. 10) On totta, ettävuosien saatossa nuorisokulttuurion muut-tunut. 11a) Nuoretkokeilevat tupakkaa, alkoholia jopa huumeita, 11b) mutta useimmat ymmärtävät lopettaa ajoissa 11c) ja vain harvat tulevat elä-mään elämänsä yhteiskunnan ehdoilla. (T9)

3. tekstiversio

7) Monet tutkijat näyttävät olevan huolissaan "tavallisista nuorista", jotka eivät saaneet mistään otetta. 8) Nuoretitse kumoavat tämän käsityksen, sillä tilaston mukaan yli 50 % nuorista luokittelee itsensä kunnianhi-moisiksi, sekä päättäväisiksi ja jopa yli 60 % itsenäisiksi. 9) Suurimmal-la osalSuurimmal-la nuoristaon siis selkeitä tavoitteita elämältään, ja vain harvat tule-vat elämään elämänsä yhteiskunnan ehdoilla.

(MARGINAALISSA:

NUORISOKULTTUURIN MUUTOS

* kokeili ym.

noustaan ja saavutetaan normaali elämä.

10) On totta, että nuorisokultturi on vuosien saatossa muuttunut. On tulleet huu-meet, alkoholi, tupakka. 11) Halutaan kokeilla kaikkea uutta, mutta lähes kaikki huo-maavat paranevansa ja lopettavat ajoissa.)

Esimerkin 37 virkkeessä 10 voi katsoa olevan teema-aukon. Ideationaalinen pääteema nuorisokulttuuri tosin kuuluu samaan sanakenttään nuorison ja nuortenkanssa, mutta sivuteeman (vuosien saatossa) edellä oleva myönnytystä ilmaiseva interpersoonainen teema on totta, että implikoi, että edellä olisi ollut puhetta nuorisokulttuurin muuttumisesta tai edes nuorisokulttuurista yleensä. Näin ei kuitenkaan ole. Virkkeen 10 kirjoittaja onkin lisännyt edelli-sen version uudelleenlukemisvaiheessa. Sen sijaan toinen lisätty virke Halu-taan kokeille kaikkea uutta– – on muotoiltu muun tekstin teemakulkuun liit-tyväksi: Nuoret kokeilevat tupakkaa, alkoholia jopa huumeita– –.

”Lisää lauseen” -teon lisäksi muutkin lausetason muokkaamisteot voivat aiheuttaa teema-aukon, kuten seuraavista esimerkeistä ilmenee.

169 38. Lopullinen versio

[ 15) Opetusministeriön ylijohtaja Kalevi Kivistö puolestaan luottaa urhei-luun nuorten pelastajana. 16) Hän pitää skeittailua eräänä vastarintakult-tuurin ilmentymänä, sillä nuoriso ei huolinut kalliita kuntien rakentamia ramppeja, vaan valitsi kadut. 17) Tätä yksittäistä esimerkkiä nuorten mää-rätietoisuudesta tukevat myös Nuorisotutkimuksen tulokset, sillä 20–25-vuo-tiaista nuorista itsenäiseksi itsensä tunsi peräti 80,5 prosenttia ja 15–19-vuo-tiaista noin 67 prosenttia.]

18) Skinien, graffitijengien, vegaanien ja eläinaktivistejen kaltaisten ääriryhmien varjoonjäävät hiljaiset, tavalliset nuoret. 19) Helsingin yli-opiston dosentti Elina Lahelmaon huolissaan siitä, että nämä nuoret lei-mataan passiivisiksi, mikä ei yleensä pidä paikkaansa. 20) Päiväkirjavoi auttaa tunteiden ja paineiden purkamisessa siinä missä ilkityöt ja väkival-takin. (T30)

2. tekstiversio

Helsingin yliopiston dosentti Elina Lahelma on huolissaan siitä, ettei-vät tutkijat huomaa. 18) Skinien, graffitijengien, vegaanien ja eläinak-tivistejen kaltaisten ääriryhmien varjoonjäävät hiljaiset, tavalliset nuo-ret. 19) Helsingin yliopiston dosentti Elina Lahelmaon huolissaan siitä, etteivät tutkijat huomaa että nämä nuoret leimataan passiivisiksi, mikä ei yleensä pidä paikkaansa. 20) Lahelma uskoo, ettäesim.päiväkirjavoi ⁸² Esimerkki 38 havainnollistaa jo esimerkissä 34 (s. 162) esillä olleen katkelman teema-aukkojen syntyhistoriaa. Kuten edellä todettiin, virkkeessä 18 voi kat-soa olevan teema-aukon, vaikka virke onkin kappaleen ensimmäinen. Uuden alatopiikin tuomista tekstiin ei signaloida mitenkään muuten kuin kappaleja-olla. Edeltävässä tekstiversiossa kappale alkoi virkkeellä 19, jossa on aineis-toviittaus. Kirjoittaja on viivannut virkkeen yli ja kirjoittanut sen uudelleen muo-toillen virkkeen 18 jälkeen. Myös virkkeessä 20 on teema-aukko. Päiväkirja ei sidostu edeltävään tekstiin. Toisessa tekstiversiossa sitä on kuitenkin edel-tänyt sekä interpersoonainen teema Lahelma uskoo, että että tekstuaalinen teema esim. Nämä kirjoittaja on poistanut.

82 Virke on 2. tekstiversiossa vasta aluillaan.

39. Lopullinen versio

6) Mielestäni yhteiskunnan syyttäminen ei ratkaise asiaa. 7) Vaikka nuo-riso seuraakin television välityksellä Suomen ja muiden maiden tapahtu-mia, suurin vastuu kuuluu ehdottomasti vanhemmille. 8) Esimerkki elä-miseentulisi lähteä kotoa. 9) Mutta monille lapsillejuopottelun esimerk-ki näytetään juuri kotona, jolloin heille syntyy ajatus, miksi elää toisin.

10) Se on väärin, ettäaina vain nuoremmilletarjotaan alkoholia. 11) Yläasteikäisetovat kaikkein alistuvaisimpia alkoholin houkutuksille, koska silloin halutaan kokeilla omia siipiä. (T10)

1. tekstiversio

6) Mielestäni yhteiskunnan syyttäminen ei ratkaise (mitään) asiaa. 7) Vaik-ka nuoriso seuraa television joVaik-ka päivä useita tunteja, suurin vastuu kuu-luu ehdottomasti vanhemmille. (8) Heidänkuuluisi olla esimerkkinä lap-silleen. Jos lapset haluavat kokeilla alkoholia, olisi yksi tapa antaa hei-dän maistella sitä kotona(an).

(10 – 11) Kun lapsi siirtyy yläasteelle, alkaa omien siipien kokeilu.

Myös esimerkissä 39 (ks. esimerkki 29, s. 158) voi virkkeen 8 alussa kat-soa olevan teema-aukon tai ainakin teemojen koherenssia voi pitää korkein-taan implisiittisenä ja siten tulkinnanvaraisena. Samoin virkkeessä 10 on teema-aukko. Interpersoonainen teema se on väärin, että⁸³ei luo teemalle aina vain nuoremmilleoikeanlaista merkityssuhdetta edeltävään tekstiin. Ensim-mäisessä tekstiversiossa teemakulku on ollut selvästi koherentimpi: teemat tule-vat edeltävistä reemoista, kuten virkkeen (8) teema heidänedeltävän reeman sanasta vanhemmille; myös seuraavassa virkkeessä teemana olevassa sivulau-seessa jos lapset haluavat kokeilla alkoholiatoistuu edeltävän reeman sana lap-set. Virke (10 – 11), josta muotoillaan lopullisen version virkkeet 10 ja 11, sidos-tuu edeltävään tekstiin, kun sen teemana olevassa sivulauseessa kun lapsi siir-tyy yläasteelletoistuu edeltävän teeman sana lapsetyksikkömuotoisena.

Edeltävissä esimerkeissä teema-aukko on syntynyt kohtalaisen suppealla alal-la tehtyjen muutosten seurauksena. Muutokset voivat kuitenkin olalal-la melko alal- laaja-alaisia ja samalla hyvinkin monimuotoisia, kuten esimerkin 40 tapauksessa.

171 40. Lopullinen versio

12) Satanismin ja saatananpalvonnan vaikutus tuntuu enemmän yhteis-kunnassa kuin näkyy. 13) Elokuvateollisuus käyttää saatanallisia vaikut-teita kauhuelokuvien perustana ja nuorisokulttuuriin kuuluu kuin luonnostaan kiroilu, joka kärjistettynä voitaisiin katsoa eräänlaiseksi saatananpalvon-naksi. 14) Saatana ja perkele ovat huudahduksina ylistystä paholaiselle.

15) Syyt saatananpalvonnan lisääntymiselle ovat nähtävissä yhteis-kunnassa, kun avaa silmänsä.

16) Rikollisuus ja saatananpalvonta kulkevat käsi kädessä ja aiheutta-vat yhteiskunnalle ongelmia. 17) Huume-, prostituutio- ja muut saatanan-palvonnalle ominaiset ongelmat hautausmaiden häpäisyineen nousevat uutiskynnyksen yli. (T17)

2. tekstiversio

12) Satanismin ja saatananpalvonnan vaikutus tuntuu enemmän yhteis-kunnassa kuin näkyy: 13) Elokuvateollisuus käyttää saatanallisia vaikut-teita kauhuelokuvien pohjana, nuorisokulttuuriin kuuluu kuinluonnostaan kiroilu, joka kärjistettynä voitaisiin katsoa eräänlaiseksi saatananpalvon-naksi. 14) Saatana -termi huudahduksena on ylistystä saatanalle, samoin kuin sana perkele.

Yhteiskunnassa on konkreettisesti nähtävissä saatanallisten toimien aiheuttama tulos: nuoret, jopa ala-asteelaiset kaatohumalassa kaupungin kaduilla. 15) Pohja saatananpalvonnalle on nähtävissä yhteiskunnassa, kun aukaisee silmänsä ja katsoo ympärilleen.

16) Rikollisuus ja saatananpalvonta liittyvät läheisesti yhteen kulkevat käsi kädessäja vaikuttavat kielteisesti yhteiskuntaan. 17) Huumeongelmat, pros-tituutio- ja muut saatananpalvonnalle ominaiset ongelmat hautausmaiden häpäisyineen nousevat uutiskynnyksen yli.

Esimerkin 40 katkelmassa varsinainen teema-aukko on lopullisen version virkkeessä 15; toki teemassa syyt saatananpalvonnan lisääntymiselletoistuu topiikin keskeinen käsite saatananpalvonta, mutta pelkkä sanastollinen tois-to ei yksin tee tekstistä koherenttia. Virkkeen 15 teema ei kytkeydy edeltävään tekstiin, ja reema ovat nähtävissä yhteiskunnassa, kun avaa silmänsäon itse asiassa ristiriidassa virkkeen 12 reeman tuntuu enemmän yhteiskunnassa kuin näkyykanssa. Edeltävässä versiossa virkkeen 15 teema on pohja saatanan-palvonnalle. Virke on ilmeisesti uudelleenmuotoilu yliviivatusta virkkeestä Yhteiskunnassa on konkreettisesti nähtävissä saatanallisten toimien aiheutta-ma tulos– –; kummassakaan ei puhuta mitään syistä tai niiden lisääntymisestä.

Tekstin eheyden kannalta onnistunein on juuri yliviivattu virke. Sen teema yhteis-kunnassatulee virkkeen 12 reemasta tuntuu enemmän yhteiskunnassa kuin näkyy.

Vaikka välissä onkin kaksi virkettä, niitä voi pitää kappaleen aloittavaa virkettä 12 havainnollistavina esimerkkeinä.

Teema-aukkoja ja laajemmin teemakulkua tarkasteltaessa näyttää toistu-vasti siltä, että varhaisemmat, osittain vielä suhteellisen luonnosmaiset teks-tit ovat temaattiselta koherenssiltaan onnistuneempia kuin muokatut versiot.

42. 1. tekstiversio⁸³

48) Lukioikäisiä nuoria kohtaavat toisenlaiset ongelmat kuin yläas-teikäisiä. 49) Aikuistumisen vaikeudet, täysi-ikäisyys ja sen myötä tulevat sekäoikeudet että velvollisuudet aiheuttavat levottomuutta, 50) mutta kun lukiolainen on jo oppinut ymmärtämään oman parhaansa, hän osaa käsi-tellä huolensa muutoin kuin kapinoimalla. 51) Yläasteen taantumuksen jälkeen omat lahjakkuudet jälleen tunnistaan. Lukiossa 52) Vihdoin työilmapiiri on motivoiva ja leppoisan rauhallinen. 53) Oppilaat ovat kasvaneet pahimman kapinavaiheen yli.

Aikuiseksi kasvaminen 54) Psyykkinen kehitysaiheuttaa kriisejä, turhautu-neisuutta ja epävarmuutta itsestä. 55) Koulu liittyy jokaisen lapsen ja nuo-ren elämään olennaisesti. 56) Koulu kasvattaa ja opettaa, 57) mutta siihen hei-jastetaan kaikenlaisetmonenlaisettunteet ja puretaan patoumia. 58) Eipä ole siis ihme, että rauhaa ja järjestystä ei ainaole helppo säilyttää kouluissa.

Lopullinen versio

48) Lukioikäisiä nuoria kohtaavat toisenlaiset ongelmat kuin yläasteikäisiä.

49) Aikuistumisen vaikeudet, täysi-ikäisyys ja sen myötä tulevat sekä oikeudet että velvollisuudet aiheuttavat levottomuutta. 50) Jos lukiolainen ymmärtää oman parhaansa, niinkuin usein on, hän osaa käsitellä huolen-sa muutoin kuin häiriköimällä. 51) Yläasteen taantumuksen jälkeen omat lahjakkuudet jälleen muistetaan. 52) Vihdoin työilmapiiri on motivoiva ja leppoisan rauhallinen. 53) Oppilaat ovat kasvaneet!

54) Psyykkinen kehitys aiheuttaa kriisejä, turhautuneisuutta ja epävar-muutta. 55) Koulu liittyy jokaisen lapsen ja nuoren elämään olennaisesti.

56) Se kasvattaa ja opettaa. 57) Siihen heijastetaan monenlaiset tunteet ja puretaan patoumia. 58) Eipä ole siis ihme, että rauhaa ja järjestystä ei aina ole helppo säilyttää kouluissa.

(T3)

Esimerkissä 41 on tekstin T3 loppukatkelma. Kirjoittaja on uudelleenluke-misvaiheessa lisännyt lauseen (virke 51) sekä tehnyt pieniä sanatason muok-kaamistekoja. Virkkeen 49 teeman ensimmäisenä konstituenttina on aikuistu-misen vaikeudet, ja aikuistumisesta kappale puhuu. Seuraavan kappaleen aloit-tavan virkkeen 54 teemana on alkuaan ollut aikuiseksi kasvaminen, jonka kir-joittaja on vaihtanut teemaksi psyykkinen kehitys; muutos ei ole ainakaan eheyttänyt teemakulkua. Virkkeessä 55 on vähintäänkin teemakatkos; sanaa koulu ei esiinny edeltävissä kappaleissa, eikä saman merkityskentän sana oppilaat ole välittömästi edeltävässä virkkeessä. Tämä katkos on kuitenkin jo ensim-mäisessä versiossa.

Vaikka muokkaaminen siis näyttäisi usein aiheuttavan häiriöitä teemakulkuun, voi muokkaamisen vaikutus tietysti olla myös päinvastainen, jolloin muokkaa-minen eheyttää tekstin teemarakennetta ja luo samalla koherenssia koko tekstiin.

83 Projisoivan lauseen alussa oleva demonstratiivipronomini seon itse asiassa oikeakielisyys-normien vastainen puhutulle kielelle ominainen muodollinen subjekti (ISK 2004: 872).

173

5.2.2. Teema- ja informaatiorakennetta eheyttävää muokkaamista