Muokkaamismenettelyistä

Muokkaamista on käsitelty edellä luvussa 3 sekä tekoina että lukuina. Tau-lukkoon 3 on koottu tiivistelmä sana- ja lausetason muokkaamisteoista teks-teittäin lähinnä helpottamaan tekstikohtaisen kokonaiskuvan hahmottumista.

Taulukossa osoitetaan muokkaamisen määrää tähtien (*) määrällä: mitä enem-män tekstin kohdalla on tähtiä, sitä enemenem-män tekstiä on muokattu. Muokkaa-mistekoja voi tietysti tarkastella myös sivun 110 kuviosta 12.

Kuten edellä (s. 49–50) on todettu, muokkaamista pidetään kirjoittajan perustaitona. Toisaalta yksi kirjoittamisen tutkimuksen keskeisiä havaintoja on, että taitavat ja vähemmän taitavat kirjoittajat eroavat toisistaan olennaisesti juuri siinä, kuinka paljon ja miten he tekstiään muokkaavat. Eksperttimäiselle muok-kaamiselle on ominaista, että kirjoittaja muokkaa tekstinsä rakennetta ja tekee merkitysmuutoksia, kun taas noviisi tyytyy lähinnä kielen korjailuun. Kerran kirjoitettuun tekstiin pintatason muutosten tekeminen onkin helppoa, ja tämä helppous aiheuttaa sen, ettei kokematon kirjoittaja edes ota huomioon muok-kaamisen vaativampia puolia, kuten sisällön kehittelyä ja epäjohdonmukai-suuksien korjaamista. (Bereiter – Scardamalia 1987: 22–23; Sharples 1999: 103.) Luvussa 3 todettiin, ettei sanatason muokkaamistekojen runsaskaan esiin-tyminen välttämättä tarkoita sitä, että tekstiin tehtäisiin tekstin ominaisuuksien kannalta merkittäviä muutoksia. Esillä (esimerkissä 37, s. 114) oli katkelma kaikkein eniten sanatasolla muokatusta tekstistä T21 (Mistä ratkaisi (!) nuor-ten juopotteluun) havainnollistamassa juuri tätä muokkaamisen näennäisyyt-tä. Lausetason muokkaamisteoista (tarkemmin kuvio 16, s. 112) voisi puolestaan todeta, että vaikka lauseiden lisääminen ja poistaminen vaikuttavat tekstin sisältöön ja tällaista muokkaamista on pidetty pikemminkin ekspertille kuin noviisille ominaisena (Bereiter – Scardamalia 1987: 22–23), lausetason

muok-TAULUKKO3. Sana- ja lausetason muokkaaminen teksteittäin⁸⁷

Tekstit Sanatason Lausetason

muokkaaminen muokkaaminen

T1 * *

T2 ** *

T3

T4 ** **

T5 ***

T6 *** **

T7 * **

T8 *

T9 **

T10 * **

T11 **

T14

T15 **

T16 ** *

T17 ? ***

T18 ** **

T19 **

T20 *

T21 ***

T22 *

T23 ***

T24 * *

T25

T26 * *

T27

T28 **

T29 * *

T30 *

kaamisteotkin voivat itse asiassa olla ”noviisimaisia”. Esimerkiksi tekstin T8 kirjoittaja yksinkertaisesti lisää toisen tekstiversion alkuun kahdeksan virket-tä, joissa hän esittelee tausta-aineiston (ks. esimerkki 9, s. 195); lisätyt virkkeet eivät millään tavalla vaikuta jo kirjoitettuun tekstiin. Tekstin T7 (Ei tippa tapa, eikä lasilliseen huku) kirjoittaja puolestaan jättää pois lopullisesta versiosta ensim-mäisen tekstiversion vapaata kirjoittamista muistuttavan luonnosmaisen osan.

87 Tähden puuttuminen ei tarkoita, ettei tekstiä ole muokattu lainkaan; tähden puuttuminen kuvaa vain sitä, että teksti kuuluu siihen kolmannekseen, jota on muokattu vain vähän sana- tai lau-setasolle. Yksi tähti osoittaa, että tekstiä on muokattu keskimääräisesti, ja kaksi tähteä, että tekstiä on muokattu keskimääräistä enemmän. Kolmella tähdellä on merkitty poikkeukselli-sen paljon muokatut tekstit.

191

Eksperttimäistä muokkaamista on luonnehdittu toteamalla, että ekspertti arvioi jatkuvasti sitä, miten ”esitetty sisältö ja ilmaisutapa ovat suhteessa kes-kenään. Välillä hän keskittyy miettimään, mitkä asiat olisi syytä sisällyttää teks-tiin. Pian hän taas palaa ilmaisun ongelmaan ja miettii sitä, miten tyyli sopii esitettävään asiaan. Ilmaisu puolestaan ohjaa uusien sisältöjen valintaan. Näin kirjoittaja ikään kuin liikkuu jatkuvasti sisällöllisen ongelmakentän ja ilmai-sullisen ongelmakentän välillä suhteuttaen niitä toisiinsa. – – Samalla on pidet-tävä mielessä tekstin laajempi tavoite ja suhteutettava yksityiskohdat siihen.”

(K. Lonka 1993: 49.) Tämänkaltaista muokkaamista voi osoittaa runsas pyy-hekumin käyttö, jollaista on havaittavissa tekstin T19 (Onko ekoterrorismi ainoa keino puolustaa eläinten oikeuksia?) lisäksi muun muassa teksteissä T2 (Omien tekojensa takana tulisi seistä häpeilemättä!) ja T6 (Yläaste – murrosiän kapi-na-aikaa). Osa kirjoittajista on käyttänyt tekstiä muokatessaan yliviivauksia, jolloin muokkaamisen luonne on luonnoksissa näkyvillä. Tekstin T16 (Luon-nonmukaisuus – kultainen keskitie) katkelmasta voikin tarkastella, millaista edel-lä kuvatun kaltainen muokkaaminen voi olla.

6. 1. tekstiversio

Uskon, että "luomu" on uuden vuosituhannen varsinainen hitti, joka alkaa voittaa alaa myös hyötyeläinten karjatalouden puolella. 23) Luonnonmu-kaisuus voisi olla ehkä se kaivattu kultainen keskitie -sopuratkaisu eläi-naktivistien ja hyöty karjankasvattajien välillä. 25) Nykyään on kaupan tis-keillä tarjottavana jo luomuvihanneksia, luomujauhoja, luomulihaa jne.

27) Kenties saamme lähiaikoina myös "luomuturkkeja" koristamaan kau-pan näyteikkunoita.

Luonnonmukainen toiminta on mahd. luon. muk.

23) Uskon, että "luomusta" – luonnonmukaisuudesta – tuotanto-menetelmissä voisi löytyä ratkaisu eläinaktivistien ja tuottajien välille ris-tiriitojen selvittämiseksi. Luonnonmuk. voisi olla ehkä se kaivattu kultai-nen keskitie – sopuratkaisu joka tyydyttäisi kaikkia osapuolia eläinaktivis-tien ja tuottajien välille. Tuotanto Luotan siihen, että "luomu" on uuden vuosituhannen varsinainen hitti, joka alkaa voittaa alaa myös hyötyeläin-ten kasvatuksessa. Eläimet Luomu 24) Luonnonmuk. menetelmiä noudat-tamalla eläimet saavat "onnellisemman" vapaamman ja näin ollen vähemmän stressaavanelämän.

25) Kaupan hyllyiltä löytyy nykyäänkin valtavat valikoimat luonnon-mukaisin menetelmin tuotettuja myyntiartikkeleita. "Onnellisten kanojen munien" vieressä on 26) luomuvihannekset ovat jo arkipäivää, mutta luomu-liha ja -jauhotkaan eivät ole enää harvinaisuus. 27) Kenties saamme lähi-tulevaisuudessa luomu-turkkeja (koristamaan erikoisliikkeiden näyteikku-noita). kilpailemaan

2. tekstiversio

23) "Luomusta", luonnonmukaisuudesta, tuotantomenetelmissä saattaisi löy-tyä ratkaisu ristiriitojen selvittämiseksi. * (Luonnonmukaisuus voisi ehkä olla se kaivattu kultainen keskitie - sopuratkaisu eläinaktivisten ajamien

peri-aatteiden ja tuottajien mielipiteiden välillä.) * Yrittäjät pystyisivät harjoit-tamaan ammattiaan rauhassa ja Luonnonmukaisia tuotantomenetelmiä noudat-tamalla eläimet saisivat vapaamman ja näin ollen vähemmän stressaavan elämän.

Lopullinen versio

23) Luomusta, luonnonmukaisuudesta, tuotantomenetelmissä saattaisi löy-tyä ratkaisu ristiriitojen selvittämiseksi. 24) Yrittäjät pystyisivät harjoitta-maan ammattiaan rauhassa ja luonnonmukaisia tuotantomenetelmiä nou-dattamalla eläimet saisivat vapaamman ja näin ollen vähemmän stressaa-van elämän.

25) Kaupan hyllyiltä löytyy nykyäänkin valikoima luonnonmukaisin menetelmin tuotettuja myyntiartikkeleita. 26) Luomuvihannekset ovat jo lähes arkipäivää, mutta luomu-liha ja -jauhotkaan eivät ole enää harvinai-suus. 27) Kenties saamme lähitulevaisuudessa luomu-turkkeja koristamaan erikoisliikkeiden näyteikkunoita. 28) Uskon, että luonnonmukaisuus voisi olla se kaivattu, kultainen keskitie: Sopuratkaisu eläinaktivistien ajamien periaatteiden ja tuottajien mielipiteiden välille. (T16)

Kirjoittaja muotoilee ensimmäistä versiota kirjoittaessaan ajatuksensa kah-teen kertaan ja kokeilee hieman kolmattakin. Virkkeitä, kuten ensimmäisen yli-viivatun kappaleen ensimmäinen virke Uskon, että ”luomu” on uuden vuosi-tuhannen varsinainen hitti– –, siirretään uusiin yhteyksiin, asioita yhdistel-lään uudella tavalla ja jaetaan kokonaan uusiksi kappaleiksi, joita sitten täy-dennetään yksityiskohdilla, kuten virkkeiden 25 ja 27 muodostamaa tekstin lop-pukappaletta. Ensimmäisen yliviivatun kappaleen jälkeen kirjoittaja aloittaa uutta kappaletta ideationaalisella teemalla luonnonmukainen toiminta, mutta jättää aloittamansa virkkeen kesken ja palaa interpersoonaiseen teemaan uskon, että.

Virkkeiden 23 ja 24 muokkaaminen jatkuu vielä toisessa tekstiversiossa.

Lopullisessa versiossa virke 23 ei taaskaan ala interpersoonaisella teemalla vaan ideationaalisella, ja ensimmäisen tekstiversion virke 23 (Luonnonmukaisuus voisi olla ehkä se kaivattu kultainen keskitie -sopuratkaisu eläinaktivistien ja hyöty karjankasvattajien välillä.) toistuu osittain kirjoitelman viimeisenä virk-keenä niin, että vasta siinä kirjoittaja ilmaisee keskeisen ideansa luonnonmu-kaisuus voisi olla – – kultainen keskitie. Ajatus esiintyy jo otsikossa, samoin luonnospapereissa (kuva 4, s. 182).

Sitä, onko kultaisen keskitienidea tullut kirjoittajalle vasta muokkaamisen kuluessa vai jo virittelyvaiheessa, ei luonnosten perusteella pysty sanomaan.

Joka tapauksessa kirjoittajan muokkaamista voi edellä olleen määrittelyn perusteella luonnehtia eksperttimäiseksi: kirjoittaja liikkuu sisällöllisten ja ilmaisullisten ongelmatilojen välillä. Tällainen prosessointi ei kuitenkaan ole

193

helppoa edes hyville kirjoittajille.⁸⁸Tekstin T16 kirjoittajakin lyö tehtävänan-non sikäli laimin, ettei hän käytä tausta-aineistoa eikä viittaa siihen, vaikka aineis-totehtävissä näin edellytetään. Niinpä voidaan sanoa, että häneltä unohtuvat tekstin laajemmat ja yleisemmät tavoitteet.

Ennen kuin siirryn tarkastelemaan yksityiskohtaisemmin erilaisia tekstin-tuottamisstrategioita ja -menettelyjä, arvioin yleisluonteisesti valmiiden kir-joitelmien kokonaiskoherenssia voidakseni tehdä jonkinlaisia päätelmiä teks-tintuottamisprosessin ja valmiin kirjoitelman tekstuaalisten ominaisuuksien suh-teesta. Näkökulma on siis vain tekstuaalisissa ominaisuuksissa, ei esimerkik-si esimerkik-sisällön rikkaudessa.