6. ABITURIENTTIEN TEKSTINTUOTTAMISMENETTELYT
6.3. Valmiiden kirjoitelmien koherenssi
Kirjoitettujen tekstien koherenssista todettiin luvussa 2 (s. 62), että tekstiä voi-daan pitää koherenttina, kun sillä ensinnäkin on genren mukainen rakenne. Lisäk-si koherensLisäk-sia luo tekstin interaktiivisuus eli se, että tekstin alku antaa lukijal-le tehtävänannon mukaisia odotuksia ja teksti vastaa näihin odotuksiin. Odo-tukset voivat liittyä sekä tekstin sisältöön että rakenteeseen. Lyhyyden vuoksi käytän tekstin geneerisestä rakenteesta ja tekstin interaktiivisuudesta, josta voisi puhua myös lukijan huomioonottamisena, käsitettä geneerinen koherenssi.
Koherenssia luovat myös yhtenäinen topiikki ja siihen liittyen tutun ja uuden tiedon annostelemista tukeva informaatiorakenne (taulukko 1, s. 155) sekä tekstin topiikin kuljettamisen kannalta relevantti teemarakenne. Tällöin infor-maation painopiste on reemoissa. Myös erityisesti tekstuaalisia sidoksia luo-vat koheesiokeinot lisäävät tekstin näkyvää koherenssia (s. 124). Taulukkoon 4 (s. 194) on koottu luonnehdinta kunkin valmiin kirjoitelman geneerisestä kohe-renssista.
Taulukon ensimmäisessä sarakkeessa ”Aloitus luo tehtävänannon mukaisen odotuksen” on merkintä + niiden tekstien kohdalla, jotka luovat aloituksessa tehtävänannon mukaisia odotuksia lukijalle, ja merkintä – niiden kohdalla, jotka eivät luo. Tekstien T2, T6, T16 ja T17 kohdalla merkintä on (+), mikä tarkoittaa sitä, että aloitus luo kyllä tehtävänannon topiikin mukaisen odotuksen. Teks-ti on kuitenkin kirjoitettu aineistotehtävästä, mutta kirjoittaja ei aloituksessa sen enempää kuin koko kirjoitelmassakaan eksplisiittisesti osoita hyödyntäneenä aineistoa. Näiltä osin tehtävänanto on laiminlyöty, eikä teksti täytä genren
mukai-88 Tekstin T16 kirjoittajaa voidaan pitää hyvänä kirjoittajana ainakin sen mittarin mukaan, että hänen lukion äidinkielen päättöarvosanansa on 9 ja ylioppilaskirjoitusten äidinkielen kokeen arvosana eximia.
sia odotuksia. Toisena kohtana ”Teksti vastaa topiikin mukaisiin odotuksiin”
on arvioitu sitä, miten tekstin kappaleet ja alateemat vastaavat aloituksessa luo-tuihin (tehtävänannon mukaisiin) odotuksiin tai liittyvät kirjoittajan valitsemaan (tehtävänannon mukaiseen) otsikkoon. Olen käyttänyt kuudessa tapauksessa merkintää + / – osoittamaan sitä, että alateemat eivät kaikilta osin liity teksti-kokonaisuuteen. Kolmantena kohtana on arvioitu lopetuksen liittymistä teh-tävänantoon tai otsikkoon. Arviointi on hyvin väljä: + on merkkinä siitä, että lopetus liittyy tekstikokonaisuuteen, – merkkinä siitä, ettei liity. Reemoissa ole-vaa relevantin informaation määrää en tässä ole arvioinut, ole-vaan teen siitä
jat-TAULUKKO4. Valmiiden geneerinen koherenssi.
Tekstit Aloitus luo Teksti vastaa Lopetus liittyy tehtävänannon topiikin mukai- tehtävänantoon mukaisen odotuksen siin odotuksiin tai otsikkoon
T1 + + –
T2 (+) + / – +
T3 + + –
T4 – + / – –
T5 + – + +
T6 (+) + +
T7 – + / – –
T8 – + +
T9 – + / – +
T10 + + / – +
T11 + + +
T14 + + +
T15 – + +
T16 (+) + +
T17 (+) + +
T18 + + +
T19 – + –
T20 – + +
T21 + + +
T22 + + +
T23 + + +
T24 – + +
T25 + + +
T26 + + / – +
T27 – + +
T28 + + +
T29 – + +
T30 + + +
195
kossa huomioita, silloin kun informaation vähyys tai toistuminen on hyvin ilmeis-tä. Havainnollistan seuraavissa esimerkeissä niitä piirteitä, joiden perusteella olen arvioinut valmiiden kirjoitelmien geneeristä koherenssia.
Esimerkeissä 7 ja 8 on kaksi aloitusta otsikkotehtävästä ”14. Valmis lähtöön”, esimerkeissä 9 ja 10 kaksi aloitusta aineistotehtävästä ”1. Kirjoita koulun työ-rauhasta. Käytä virikkeenä oheista yleisönosastokirjoitusta”.
7. 14. Valmis lähtöön
1) Elämänkulku on jatkuvaa, joka hetki uusi elämä saa alkunsa, joka hetki ihmisiä kuolee. 2a) Ihmiset tekevät valintoja, eivät aina oikeita, 2b) mutta he ovat valmiita seuraamaan päätöksiään ja valmiita aloittamaan uuden elä-män. 3a) He ovat kuin vangitut eläimet, jotka tilaisuuden tultua pakenevat luontoon, 3b) sillä he ovat valmiita lähtöön. (T28)
8. 14. Valmis lähtöön
1) "Mikään ei ole niin varmaa kuin kuolema", on usein kuultu lausahdus.
2) Jokainen tietää kuolevansa jonain päivänä; kuolema on aivan luonnol-linen tapahtuma ja kuuluu ihmisen elinkaareen samalla tavoin kuin synty-mäkin. 3) Silti kuolemaa pidetään joskus outona, jopa uhkaavana asiana.
4) Varsinkin jos ihminen kohtaa sen jo nuorella iällä. (T29) 9. 1. Työrauha tärkeä ehto opiskelulle
1) Lukiolainen Eero Turpeinen kirjoittaa Helsingin Sanomissa 17.11.1998, siitä millaisia yläasteen tunnit olivat. 2) Opettajat eivät saaneet luokkaan minkäänlaista kuria, erilaisista taktiikoista huolimatta. 3) Luokan valtaa käyt-tivät häiriköt. 4) Oli myös opettajia, jotka pystyivät näyttämään kuka luo-kassa määrää. 5) Turpeinen kirjoittaa, kuinka parempi vaihtoehto oli kul-kea massan mukana kuin tulla leimatuksi nörtiksi. 6) Turpeisen mielestä naisopettajan pitäisi olla pitkä ja roteva, jotta häiriöt suostuisivat kuunte-lemaan. 7) Eero kannattaa tiukkaa kuria. 8) Hän kirjoittaa siitä, etteivät useim-mat opettajat edes yritä taistella häiriköitä vastaan, koska saavat palkkan-sa helpommallakin. (T8)
10. 1. Koulun työrauha
1) Luettuani vantaalaisen lukiolaisen, Eero Turpeisen, yleisönosastokir-joituksen koulun työrauhasta, minulle heräsi aivan samanlaisia tuntemuk-sia kuin kirjoittajalle. 2) Kirjoituksesta tuli oma yläaste aika mieleen. (T24) Esimerkin 7 tekstissä T28 jo t-yksikössä 2b toistuu otsikon ”Valmis lähtöön”
keskeinen sana valmiitaja t-yksikössä 3b sitten koko ilmaus valmiita lähtöön.
Aloitus luo selkeän odotuksen siitä, että tekstissä käsitellään juuri otsikon aihetta, ja näin onkin. Esimerkissä 8 olevan tekstin T29 aloitus sen sijaan ei selkeästi johdata tehtävänantoon, vaan lukijalle luodaan odotus, että kirjoitel-massa käsiteltäisiin kuoleman kokemista uhkaavana tai nuoren ihmisen kuo-lemaa. Teksti käsittelee kuitenkin vanhuksen suhtautumista kuolemaan otsi-kon edellyttämästä näkökulmasta: vanhus on valmistellut kuolemaansa
monel-la tavalmonel-la ja on siten valmis lähtöön. Näiltä osin siis itse teksti vastaa hyvin teh-tävänantoa ja otsikkoa. Myös esimerkissä 9 olevan tekstin T8 aloituksen vii-meisen virkkeen projisoitu osa etteivät useimmat opettajat edes yritä taistel-la häiriköitä vastaan, koska saavat palkkansa helpommaltaistel-lakin saa lukijan odottamaan, että tekstissä käsiteltäisiin opettajien osuutta työrauhan säilymi-sessä. Kirjoittaja siirtyy kuitenkin muistelemaan omaa yläasteaikaansa, ja huonosta työrauhasta syytetään vain luokan häiriköitä. Esimerkissä 10 oleva tekstin T24 alku on epämääräinen. Lukija ei tiedä, mitä teksti tulee koulun työ-rauhasta sanomaan.
Kaikkiaan kahdeksan tekstiä (T4, T7, T8, T9, T19, T20, T27 ja T29) on sel-laisia, että niissä aloitus ei luo tehtävänannon mukaisia odotuksia. Useimmi-ten kyse on esimerkkien 8 ja 9 kaltaisesta tapauksesta, jossa nimenomaan aloi-tuskappaleen viimeinen virke luo lukijaa harhauttavan odotuksen, tai esimer-kin 10 kaltaisesta tapauksesta, jossa aloitus on liian yleinen tai epämääräinen.
Käsittelykappaleissa esiin nostetut alateemat sen sijaan liittyvät yleensä tehtävänantoon tai kirjoittajan valitsemaan otsikkoon, ja tekstit ovat siis näil-tä osin koherentteja. Vain viidessä tekstissä (T2, T4, T7, T9 ja T10) on sellai-sia katkelmia, jotka eivät varsinaisesti liity tehtävänantoon eivätkä tekstin alussa luotuihin odotuksiin ja rikkovat näin tekstin koherenssia. Luvun 5 esi-merkeissä 47, 48 ja 49 (s. 175–179) käsiteltiin tekstin T2 prosessointia. Esi-merkeissä havainnollistui tällaisen tekstin teemakulun kannalta odotuksen-vastaisen katkelman syntyhistoria. Jos taulukkoa 4 vertaa taulukkoon 1 (s. 155), jossa kuvataan tekstien teemaprogressiota, voidaan havaita, että edellä maini-tusta viidestä tekstistä vain T2 on sellainen, johon ei liity mainintaa ”vaihte-levat teemat”, kaikkiin muihin liittyy. ”Vaihtelevien”, siis yllättävien teemo-jen ilmestyminen tekstiin on ainakin jonkinasteisen inkoherenssin merkki, mutta en ole katsonut, että virkkeen parin teema-aukko tai -katkos vielä var-sinaisesti rikkoo tekstin geneeristä koherenssia. Esimerkissä 11 on katkelma tekstistä, jonka teemaprogressioon liittyy piirre ”vaihtelevat teemat”.
11. 14) Itse en aio, enkä halua jatkaa samaa rataa kuin nykyinen työssäkäy-vä sukupolvi. 15) Koko ajan on stressiä, eikä työpäityössäkäy-vän jälkeen jaksa kun-nolla tehdä mitään. 16) Illat työpäivän jälkeen kuuluvat perhe-elämälle tai rentoutumiselle harrastusten parissa. 17) Ihmisten tulisi pyrkiä laadullisesti parempaan elämään kokemuksineen ja elämyksineen.
18) Jos ainoa tavoite elämässä on suuri talo, uusi auto ja kesämökki Lapissa tai järven rannalla, niin töitä saa tehdä koko ikänsä. 19) Ei ole ihme, jos aikaa ei riitä muuhun kuin työhön. (T11)
Esimerkki on tekstistä T11, joka on kirjoitettu aiheesta ”5. Mitä muuta ihmi-nen haluaa aikuiselämältään kuin työstä?”. Katkelmassa tematisoidaan välil-lä aikaa (koko ajan, illat työpäivän jälkeen, aika), välilvälil-lä tematisoidaan
ihmis-197
tä (itse, ihmisten). Lisäksi teemassa esiintyy ainakin osana sana työ, joka var-sinaisesti on tekstin topiikki. Niissä virkkeissä, joissa työei esiinny teemassa, se mainitaan kuitenkin reemassa, joten koheesioketjut kulkevat teemasta ree-maan tai reemasta reeree-maan (Cloran 1997: 392). Teemarakenne ei välttämättä ole tekstin hyvinmuodostuneisuuden kannalta paras mahdollinen, mutta inko-herenttina sitä mielestäni ei voi pitää.
Tekstin koherenssi onkin myös tulkintakysymys. Niinpä olen katsonut, että esimerkin 12 kaltaisessa tapauksessa teksti on alateemoiltaan koherentti ja teks-ti siten merkityskokonaisuus, vaikka teemaprogressio ei kaikin osin olekaan paras mahdollinen tutun ja uuden informaation kuljettamisen kannalta (taulukko 1, s. 155).
12. 2. Mistä ratkaisi (!) nuorten juopotteluun
1) Nuorten alkoholin käyttö on todellakin lisääntynyt huomattavasti vuosien aikana, asia selviää hyvin lukiessaan tutkijoitten raportteja. 2) Sil-loin tällöin lehdissä kirjoitetaan, kuinka nuorten ongelmat ovat lisääntyneet, tietenkin myös presidentti on huolestunut asiasta. 3) 10.1.1999 ilmestyneessä Helsingin Sanomissa Raimo O. Kojo kirjoittaa, kuinka presidentti uuden-vuoden puheessaan siirtää vastuun nuorten alkoholin käytöstä heidän van-hemmilleen. 4) Vastuun siirtäminen toiselle on tuttua, välillä tuntuu ettei kukaan tee asialle mitään. 5) Kaikki vain ilmoittavat asian olevan niin ja sen jälkeen "etsivät" sopivan ryhmän, jonka vastuulle ongelma siirretään.
6) Joten kukaan ei tee itse ongelmalle yhtään mitään.
7) Nuorten alkoholin käyttöä vähentäessä pitäisi eduskunnan ja hallituksen hieman miettiä, mitä saa missäkin mainostaa. 8) Televisiossa on suurim-maksi osaksi alkoholien mainostaminen kielletty, mutta kuitenkin niiden mainoksia tulee televisiosta päivittäin piilomainontana. – –
15) Alkoholin käytön lisääntyminen nuorten keskuudessa on tosiasia ja käytön vähentämiseen pitäisi puuttua. 16) Itse olen huomannut asian vaka-vuuden diskoissa, kuinka yhä nuoremmat käyttävät alkoholia, jopa kaksi-toista vuotiaat heiluvat humalassa. 17) Näiltä nuorilta, tai lapsiahan he vielä ovat, puuttuu selvästi tieto alkoholin käytöstä ja sen vaarallisuudesta. 18) Joka diskosta joudutaan viemään joku sammunut terveyskeskukseen vat-sahuuhteluun. 19) Terveyskeskuksesta sitten soitetaan lapsen kotiin asias-ta. 20) Ilmoitus tulee usein täysin yllätyksenä, he kun ovat luulleet lapsensa olevan kunnollinen. 21) Useimpien lasten vanhemmat eivät edes tiedä, mitä lapsensa tekevät iltaisin kaupungilla. 22) Vanhempien pitäisi vähän seurata lapsiaan, niin tietäisivät mihin aina lapsensa päästävät. 23) Luuli-si vanhempien sen jälkeen miettivän, koska tuskin he ennestään tietävät, jos heidän lapsensa käyttää alkoholia.
24) Nykyaikaisissa elokuvissa, joita näytetään televisiossa, on näytteli-jöillä tapana riehua humalassa, myös suomalaisissa elokuvissa on jostain ihmeen syystä aina pakko näyttelijän juoda olutta ja sitten riehua humalassa.
25) Tälläiset elokuvathan antavat aivan vääränlaista kuvaa normaalista elämästä. 26) Minkä ihmeen takia varsinkin suomalaiset elokuvat tehdään aina sellaisiksi, että päähenkilön pitää juoda alkoholia sen minkä kerkeää.
27) Tulevaisuudessa nuorten alkoholin käyttöön on löydettävä ratkaisu, sillä tällä hetkellä näyttää huonolta. 28) Olen Kojon kanssa samaa mieltä, ettei uusien lakien tekeminenkään välttämättä auta tilannetta, mutta aina-han sitä voisi yrittää. 29) Asiaa on vaikea ratkaista, mutta ratkaisun olisi löydyttävä mahdollisimman äkkiä, ennen kuin on liian myöhäistä. (T21) Esimerkin tekstin T21 katkelma on ollut esillä mm. neljännen luvun esi-merkissä 1 (s. 117) havainnollistamassa sitä, että pelkkä leksikaalinen kohee-sio ei yksin tee tekstistä koherenttia. Kirjoittajalla onkin ilmeisiä tekstintuot-tamisvaikeuksia, jotka suoranaisten oikeakielisyysnormien vastaisuuksien lisäksi liittyvät myös virketasolla koherentin tekstin luomiseen. Sisällöltään teks-ti kuitenkin voidaan tulkita koherenteks-tiksi, sillä aloitus luo odotuksen siitä, että vastuuta nuorten alkoholin käytöstä siirretään toiselta toiselle eikä kukaan tee itse ongelmalle yhtään mitään. Aloituksen jälkeen syytetään vapaata alkoho-limainontaa, jolle ei tehdä mitään, sitten vedotaan vanhempien valvontavel-vollisuuteen. Virkkeestä 24 alkavassa kappaleessa käsitellään elokuvia, jois-sa näyttelijät juovat viinaa. Kirjoittaja ei jois-sanastollisesti eikä muillakaan kohee-siokeinoilla liitä kappaletta vastuun kantamiseen, mutta tällaisen tulkinnan mah-dollistaa mielestäni esimerkiksi virke 26 Minkä ihmeen takia varsinkin suo-malaiset elokuvat tehdään aina sellaisiksi, että päähenkilön pitää juoda alko-holia sen minkä kerkeää. Kyse on eksplisiittisen koherenssin puuttumisesta, teema-aukosta ja uuden tiedon sijoittamisesta teemaan (nykyaikaisissa eloku-vissa) ja tutun reemaan (tapana riehua humalassa). Tekstien geneerisen raken-teen koherenssista ja inkoherenssista on lisää esimerkkejä jäljempänä, kun käsi-tellään yksittäisten tekstin prosessointia.
Viiden tekstin (T1, T3, T4, T7 ja T19) lopetuksista puolestaan voi todeta, että ne eivät liity sen enempää aloituksen tai otsikon luomiin odotuksiin kuin tekstin merkityskokonaisuuteenkaan. Esimerkeissä 13 ja 14 on tällaisia lope-tuksia, mutta ennen niitä on esimerkissä 13 tekstin T11 lopetuskappale, jota voi pitää otsikon (”5. Mitä muuta ihminen haluaa aikuiselämältään kuin työtä?”) ja myös koko tekstin kannalta koherenssia luovana lopetuksen.
13. 26) Ehkä muutaman vuoden tai vuosikymmenen päästä tajutaan, että elä-mässä on muitakin arvoja kuin työ. 27) Työn määrän vähentäminen ja työ-viihtyvyyden parantaminen ovat asioita, joihin on puututtava. 28) Aikui-suuden voisi käyttää paljon paremmin vaikka kehittämällä itseään harras-tuksien parissa tai matkustelemalla ympäri maailmaa. (T11)
Tekstissään kirjoittaja käsittelee ensin nykymaailman työpainotteisuutta, ehdottaa sitten työn jakamista, ilmoittaa itse tyytyvänsä vähempään työhön ja ottaa esimerkkitapaukseksi hiihtopummin, joka on ymmärtänyt elämän oikean tarkoituksen. Lopetuksessa tiivistetään nämä edellä esitellyt ajatukset ja
esi-199
tetään vaihtoehto liialliselle työnteolle:Aikuisuuden voi käyttää paljon parem-min vaikka kehittämällä itseään harrastuksien parissa tai matkustelemalla ympä-ri maailmaa. Esimerkin 14 lopetusta sen sijaan ei voi pitää geneeympä-risen kohe-renssin kannalta onnistuneena.
14. 2. Onko nuorista tulevaisuuden johtajiksi?
1) Nuoret elävät maailmassa, jossa heillä on vain rajoitetusti oikeuksia ja vielä vähemmän valtaa. 2) He ovat kuitenkin tulevaisuudessa niitä, jotka päättävät ja myös kantavat vastuun päätöksistään. 3) Nyt tutkijoita kuitenkin huolestuttaa, miten heidän sukupolvensa kasvattamat nuoret voivat ottaa niin suuren vastuun, eivätkä he ole varmoja, luulevatko nuoret itsekään pys-tyvänsä siihen.
– –
32) Tutkijat siis ovat kiinnostuneita nuorista, vaikka usein nuoria pide-täänkin häiriötä aiheuttavina ja tarpeettomina. 33) Mielipiteet vaihtelevat kuitenkin laidasta laitaan, eikä (?) niitä on varmasti yhtä paljon kuin arvos-telijoitakin. (T1)
Esimerkissä 14 on tekstin T1 aloitus- ja lopetuskappaleet; tässä tapaukses-sa lopetus pikemminkin rikkoo kuin lisää tekstin koherenssia. Sekä otsikon kysy-mys Onko nuorista tulevaisuuden johtajiksi?että koko aloituskappale luovat odotuksen, että tekstissä käsitellään tutkijoiden huolta siitä, kykenevätkö nuo-ret kantamaan vastuun tulevaisuudessa tekemistään päätöksistä. Tätä aihetta teksti myös käsittelee. Mutta viimeinen kappale ei liity tähän tutkijoiden huo-leen vaan ainoastaan siihen, että tutkijat ovat kiinnostuneita ja heidän mieli-piteensä vaihtelevat.
15. 6. Onko ekoterrorismi ainoa keino puolustaa eläinten oikeuksia?
1) Eläinten oikeudet ja niin kutsuttu eläinaktivismi ovat olleet aiheita, jotka ovat jatkuvasti nousseet otsikoihin viime vuosina. 2) Valitettavasti asian ydin, kuinka eläimiä kohdellaan ja kuinka niitä saa kohdella, on peittynyt skandaalinkäryisen journalismin alle. 3) Uutisointi on keskittynyt vain iskuihin ja leimannut samalla jokaisen eläinten oikeuksista aidosti huolis-saan olevan huppupäiseksi terroristiksi. 4) Pahinta on, että ääriryhmien toi-minta on houkutellut mukaansa jännitystä etsiviä nuoria, jotka eivät vält-tämättä ajattele toimintansa periaatteita.
5) Eläinten oikeuksia miettiessä tulee pohtia, miten ihmiset eroavat eläi-mistä. 6) Oikeuttaako mikään ihmisiä käyttämään eläimiä hyväkseen? 7) Eläinten hyödyntämisen vastustajien perusargumentti on ollut, että eläimet ovat samanarvoisia kuin ihmisten, joten ihmisillä ei ole oikeutta käyttää niitä hyväksi.
– –
28) Jos koe-eläimiä kohdellaan hyvin, eikö sitä tulisi voida esitellä jul-kisuudessa väärinkäsitysten välttämiseksi? 29) Miksi näin ei kuitenkaan ole tapahtunut professori Tuomisto?