Kaikkeen tieteellisen tutkimuksen tekemiseen liittyy hyvien eettisten toimintatapojen noudattaminen. Tässä tutkimuksessa noudatettiin hyvää tieteellistä käytäntöä toimimalla rehellisesti, huolellisesti sekä soveltamalla tiedekunnan ohjeita tiedonhankinnassa sekä tutkimusmenetelmissä. Olen noudattanut ohjeiden mukaista viittaustekniikkaa ja rapor-toinut muiden tutkijoiden tutkimustuloksia asianmukaisesti. Tutkimus on pyritty suunnit-telemaan, toteuttamaan ja raportoimaan mahdollisimman huolellisesti ja avoimesti. (Tut-kimuseettinen neuvottelukunta 2012, 6; Tuomi & Sarajärvi 2018, 150–151.)
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen luotettavuuteen keskeisesti vaikuttava vaihe on ai-neiston käsittely: se miten tutkimuskysymyksiin vastataan, ovatko aiai-neiston käsittely ja vaiheet läpinäkyvät ja toistettavissa. Luotettavuutta lisää myös se, että käsittelyvaihetta on voitu tehdä useamman tutkijan yhteistyönä. Lisäksi systemaattisessa katsauksessa oleellista on, että tutkimustulosta voidaan peilata aikaisempaan kirjallisuuteen, joka tar-koittaa ilmiön laajempaa tai siihen keskeisesti liittyviä näkökulmia. Myös aiheesta aikai-semmin tehdyt katsaukset voivat muodostaa katsauksen viitekehyksen, joihin tuloksia voidaan verrata. (Kangasniemi & Pölkki 2016, 91.) Kirjallisuuskatsausten arvo on sanottu riippuvan myös siitä, miten kirjallisuus on katsauksiin valittu ja arvioitu (Moher ym.
2015).
Tässä tutkimuksessa tutkimustuloksia verrattiin aikaisempiin aiheesta tehtyihin tutkimuk-siin ja erityisesti viitekehyksenä pidettiin aikaisemmin aiheesta tehtyä systemaattista kat-sausta (Halligan & Zecevic 2011), johon tämän katsauksen tuloksia voitiin verrata. Li-säksi keskeisenä viitekehyksenä oli teoreettinen turvallisuuskulttuurin ulottuvuuksien malli, johon katsauksen keskeisiä ja käytännön kannalta merkityksellisiä tuloksia verrat-tiin (Reiman ym. 2008). Tutkimuksen aineisto koostui lähinnä kvantitatiivisesti tehdyistä turvallisuuskulttuurikyselyjen tutkimuksista. Teoriaosuus kuitenkin käsitteli laajemmin turvallisuuskulttuuria, sen kehitystä ja tutkimusta, joten aineistoa peilattiin laajempaan kontekstiin. Näin voitiin kriittisesti arvioida kyselyjen merkitystä ja niiden antamaa tietoa suhteessa turvallisuuskulttuurin syvempään olemukseen, sen kehittymiseen ja arvioimi-seen.
Systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen liittyy erilaisten virheiden eli harhojen (bias) mahdollisuus kuten valikoitumisharha, kadon aiheuttama harha, raportoinnin aiheuttama harha, kieliharha, viittausharha ja julkaisuharha (Lodge 2011). Tämän systemaattisen kir-jallisuuskatsauksen hakuprosessi liittyi laajempaan TEAS-hankkeeseen. Katsauksen ha-kuprosessia ohjasivat eri tutkimuskysymykset kuin mitkä olivat tämän opinnäytetyön ky-symykset. Aineisto on voinut tämän vuoksi jäädä vaillinaiseksi, koska kirjallisuuskat-sauksen hakustrategiaan liittyvät hakusanat eivät sisältäneet turvallisuuskulttuuriin liitty-vää sanastoa. Aineistoon valikoitui tutkimuksia, joissa otsikossa tai tiivistelmässä esiintyi potilasturvallisuuteen (patient safety) sekä mittaamiseen liittyviä sanoja. Nämä sanat nos-tivat esiin myös potilasturvallisuuskulttuuriin (patient safety culture) ja sen mittaamiseen liittyvät julkaisut. Turvallisuuskulttuuri- ja ilmastosanaston käyttö olisi voinut tuoda esiin useampia tutkimuksia. Hankkeen hakustrategia tuotti kuitenkin yhteensä 31 potilaistur-vallisuuskulttuuriin liittyvää julkaisua, joka oli riittävä aineisto huomioiden opinnäyte-työhön käytettävissä olevat resurssit.
Tutkimuksen huolellisella suunnittelulla ja tutkimusprosessin esittämisellä sekä tarkoilla sisäänottokriteereillä voidaan vähentää virheitä (Moher ym. 2015). Myös laadunarvioin-nin huolellinen tekeminen vähentää harhan mahdollisuutta. Systemaattista harhaa voi-daan vähentää sisäänottokriteereiden testaamisella, joka tässä työssä tehtiin ja selostettiin.
Pilotointi on tärkeää, jotta sisäänottokriteerit ovat relevantit ja niitä voidaan soveltaa (Val-keapää 216, 64). Julkaisut valittiin usean tutkijan toimesta toisistaan riippumattomasti sisäänottokriteereitä tarkentamalla ja erimielisyyksistä keskustelemalla, jolloin valikoitu-misharhaa voitiin vähentää. Aineiston valinnassa oli mukana useita kokeneita tutkimuk-sen, lääketieteen sekä potilasturvallisuuden asiantuntijoita, mikä lisää katsauksen luotet-tavuutta. Tutkimus suunniteltiin huolellisesti ja systemaattiseen hakuun sain apua yliopis-ton informaatikolta.
Kieliharha tarkoittaa haun rajaamista tiettyyn kieleen (Deville ym. 2002). Muissa kuin englanninkielisissä maissa positiiviset tulokset julkaistaan kansainvälisissä englanninkie-lisissä julkaisuissa ja negatiiviset tulokset jäävät todennäköisesti julkaistuksi kansallisissa julkaisuissa omalla kielellä. Näin ne jäävät ulkopuolelle vääristäen katsausten tuloksia.
(Siltanen, Heikkilä, Parisod, Tuomikoski, Tuomisto & Holopainen 2019, 15.) Tässä
tapauksessa aineisto rajattiin englanninkielisiin julkaisuihin, jolloin saattoi relevantteja tutkimuksia jäädä pois aineistosta ja se voi heikentää katsauksen luotettavuutta.
Kirjallisuuskatsausten aineiston laadun arvioinnin tarkoitus on muun muassa alkuperäis-tutkimusten tiedon kattavuuden ja edustettavuuden arviointi sekä tulosten luotettavuuden arviointi (Niela-Vilen & Hamari 2016, 28; Lemetti & Ylönen 2016, 67). Arvioinnissa voidaan käyttää valmiita arviointityökaluja, tarkistuslistoja, jotka lisäävät katsauksen luo-tettavuutta (Niela-Vilen & Hamari 2016, 29). Tässä tutkimuksessa tutkimusten laadun arvioinnin teki lisäkseni tutkielman ohjaaja. Arviointi tapahtui ensin itsenäisesti käyttäen valmiita JBI:n tarkistuslistoja ja sen jälkeen sovimme ristiriidoista keskustellen. Aineis-ton arviointia ei käytetty julkaisujen sisäänoAineis-ton kriteerinä, koska olin kiinnostunut myös tutkimuksen lähtöoletuksista ja niiden puutteista sekä käytetyistä metodeista huolimatta tutkimuksen laadusta. Siksi kaikki julkaisut hyväksyttiin. Aineiston arviointi auttoi ym-märtämään, oliko taustaoletuksia käytetty tai mitä tutkimuksellisia tai muita syitä löydet-tiin esimerkiksi siihen, ettei potilasturvallisuuskulttuurilla voitu saada turvallisuuteen myönteisiä vaikutuksia. Laadun arviointi helpotti aineiston kuvaamista ja ymmärtämistä, joka paransi tulosten raportointia ja analyysia ja näin lisäsi tutkielman luotettavuutta. Tut-kimusten laadun arvioiminen systemaattisen kirjallisuuskatsausprotokollan mukaisesti kahden tutkijan toimesta lisäsi tämän tutkimuksen luotettavuutta.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen reliabiliteetin arviointi tapahtuu samalla lailla ten empiirisessä tutkimuksessa. Arviointia helpottaa, jos protokollat ja prosessit on ku-vattu ja dokumentoitu tarkasti. Toistettavuutta paransi tässä työssä se, että informaatikko tarkisti hakulausekkeet. Lisäksi hakustrategia on kuvattu tarkasti, joten se on toistetta-vissa. (Valkeapää 2016, 64.)
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen laadun arvioinnille on oma tarkistuslistansa. JBI:n Hotuksen suomentama lista sisältää 11-kohtaisen kriteeristön, jolla katsausta voidaan ar-vioida. Lista sisältää muun muassa katsauksen kysymyksenasetteluun, hakustrategiaan, tiedonlähteisiin, laadun arvioimiseen sekä uuttamisvaiheen menetelmiin ja julkaisuhar-haan liittyvät arviointikriteerit. Kuten edellä on todettu, näihin kriteereihin kiinnitettiin huomiota ja ne toteutuvat tässä tutkimuksessa. Lisäksi kriteerien mukaan järjestelmällis-ten katsausjärjestelmällis-ten tulosjärjestelmällis-ten perusteella tulisi voida esittää suosituksia kliiniseen tai
hallinnolliseen päätöksentekoon. Katsauksen tulisi voida myös havaita tutkimuksen tai tiedon puutteet. Sen perusteella voidaan ehdottaa jatkotutkimusaiheita tai ehdottaa tutki-mustuloksia vahvistavaa samantyyppistä tutkimusta. (Hotus 2018.) Tässä tutkimuksessa tuotiin tulosten perusteella esiin ehdotuksia potilasturvallisuuskulttuurikyselyjen suunnit-teluun ja toteuttamiseen sekä niihin liittyviä haasteita. Lisäksi pyrittiin tuomaan esiin mo-nipuolisesti hyvään potilasturvallisuuskulttuuriin liittyviä ulottuvuuksia. Näitä on esitelty tulosten tarkasteluosiossa sekä pohdinnassa. Tämä tutkimus poiki lisäksi useita jatkotut-kimusaiheita.
Kirjallisuuskatsausten metodologian on katsottu olevan vielä nuorta ja kehittyvää ja sii-hen liittyy useita haasteita, kuten tulosten tulkinnan hallinta (Suhonen, Axelin & Stolt 2016, 18). Lisäksi systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tulosten syntetisointivaihetta on pidetty kriittisenä vaiheena ja siinä vaiheessa usein tutkimusten integrointi jää liian pin-nalliseksi kuvailuksi (Salminen 2011, 10) tai aineiston sisällönanalyysi jää luokittelun tasolle (Tuomi & Sarajärvi 2018, 139). Tässä tutkimuksessa aineistoa käsiteltiin tutki-muksen tarkoituksen ja tutkimuskysymysten kannalta relevantilla tavalla kuvailevalla luokittelulla (ks. Kangasniemi & Pölkki 2016). Katsauksen tuloksen on sanottu hahmot-tuvan vasta kun aineiston käsittelymenetelmän tuloksena saatuja luokituksia tarkastellaan aikaisempiin tutkimuksiin ja teoriaan nojaten (Tuomi & Sarajärvi 2018, 140). Tässä tut-kimuksessa kuvailevalla luokittelulla saatiin vastauksia tutkimuskysymyksiin ja tuloksia voitiin verrata aikaisempiin tutkimuksiin ja teoriaan.
Toinen kirjallisuuskatsauksiin liittyvä haaste on katsauksia tekevien henkilöiden ja orga-nisaatioiden riittävät taidot ja välineet (Suhonen ym. 2016, 18). Tässä tutkimuksessa sys-temaattinen katsaus tehtiin osana kansallista tutkimusta. Vaikka tein itsenäisesti syste-maattisen haun, sain arvokaita neuvoja työryhmän asiantuntijoilta. Tämän tutkimuksen vahvuus on se, että prosessissa oli mukana useita kokeneita tutkimuksen, lääketieteen sekä potilasturvallisuuden asiantuntijoita sekä terveydenhuollon menetelmien arvioinnin asiantuntija. Aineiston käsittelyä helpotti yliopiston RefWorks-kirjallisuusviitteiden hal-lintaohjelma, johon sain verkkokurssilta opetuksen ja lisäapua yliopiston tietohallinnon asiantuntijalta. Käytössäni oli yliopiston tietokannat ja kaikki materiaali löytyi verkon kautta. Vallitseva pandemiatilanne ei vaikeuttanut tutkimuksen tekemistä systemaattisen kirjallisuuskatsauksen luonteen vuoksi ja koska kaikki ohjaus- ja katsauspalaverit voitiin
tehdä verkkokokoustyökalujen avulla. Näin ollen tämän tutkimuksen kirjallisuuskatsauk-sen toteuttamikirjallisuuskatsauk-sen haasteena eivät olleet edellä mainitut puutteelliset resurssit.