Turvallisuuskulttuuri on osa organisaatiokulttuuria, jonka ymmärtämiseksi tarvitaan kult-tuurin syvempää ymmärrystä. Kultkult-tuurin pinnallisista ilmenemismuodoista kuten käyt-täytymistavoista ei pelkästään voida päätellä heijastelevatko ne kulttuurin perusolemusta.
Jos kulttuuria halutaan muuttaa, tarvitaan syvällistä tietoa organisaation kulttuurin perus-olemuksesta ja siitä, miten olemassa oleva kulttuuri edistää tai estää niitä muutoksia, joi-hin pyritään. (Harisalo 2008; Schein 1991; 2001.) Turvallisuuskulttuuria osana organi-saatiokulttuuria voidaan lähestyä joko tulkinnallisesta tai funktionaalisesta lähestymista-vasta. Käytännössä turvallisuuskulttuurin tutkimuksellinen lähestymistapa on funktionaa-linen, jolloin turvallisuuskulttuurin tasoa ja muutoksia sekä vaikutuksia voidaan tutkia ja siihen vaikuttaa. Tulkinnallisen lähestymistapaa käytetään lähinnä ilmiön kuvailussa liit-tyvässä tutkimuksessa. (Burrell & Morgan 1985; Reiman ym. 2008; Puusa & Juuti 2014.)
Turvallisuuskulttuuri käsitteenä on epäselvä ja sitä käsitellään lähikäsitteensä suusilmaston kanssa eri yhteyksissä eri lailla. Turvallisuusilmastoa on pidetty turvalli-suuskulttuurin pinnallisena ja ohimenevänä ilmentymänä ja heijasteena. (esim. Gulden-mund 2007.) Potilasturvallisuuskulttuuri on organisaation yhteinen näkemys siitä, mitä turvallinen toiminta on ja miten turvalliseen toimintaan päästään. Turvallisuuskulttuuri tulisi nivoa osaksi kaikkea organisaation toimintaa, johon voidaan vaikuttaa samoilla te-kijöillä kuten toimintaan muutenkin esimerkiksi johtamisella ja osaamisella turvallisuus-näkökulma huomioiden. (Reiman ym. 2008.) Potilasturvallisuuskulttuuri koostuu osa-alueista, ulottuvuuksista, joita kehittämällä ja arvioimalla voidaan kulttuuria ja turvalli-suutta parantaa. Tavallisimpia turvallisuuskulttuurin ulottuvuuksia ovat esimerkiksi
turvallisuusjohtaminen, kommunikaatio, oppiminen, virheisiin suhtautuminen ja tiimityö.
(Reiman ym. 2008; Halligan & Zecevic 2011.)
Hyvällä potilasturvallisuuskulttuurilla luodaan edellytykset työn turvalliseen tekemiseen ja potilasturvallisuuden varmistamiseen. Hyvässä potilasturvallisuuskulttuurissa koko henkilökunta kantaa vastuun turvallisen toiminnan toteutumisesta, mahdollistetaan riittä-vät resurssit ja huolehditaan oppimisesta ja kehittämisestä. (esim. Helovuo ym. 2011.) Jotta turvallista toimintakulttuuria voidaan edistää, tarvitaan arvio turvallisuuskulttuurin tilasta. Havainnoimalla ja haastattelemalla saadaan turvallisuuskulttuurista perusteellinen kuva. Käytännössä turvallisuuskulttuuria arvioidaan henkilöstökyselyillä, joita on helppo toteuttaa. Niitä on kuitenkin kritisoitu pinnallisiksi ja vain hetkellisen turvallisuusilmas-ton tilannekuvan, ei kulttuurin antajiksi. Kyselyissä keskitytään kulttuurin ulottuvuuksien arviointiin, ja on katsottu, että ulottuvuuksia kehittämällä voidaan kehittää turvallisuutta.
Tutkimukset potilasturvallisuuskulttuurin vaikuttavuudesta potilasturvallisuuteen ovat kiistanalaisia ja mittaaminen haasteellista. (Ruuhilehto & Vilppola 2000; Reiman ym.
2008.) Kuitenkin potilasturvallisuuskulttuurikyselyjen toteuttamisella ja niissä mitattujen ulottuvuuksien interventioilla on todettu voitavan parantaa potilasturvallisuutta (Halligan
& Zecevic 2011; Sorra & Dyer 2010).
3 TUTKIMUSMENETELMÄ JA AINEISTO 3.1 Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Tässä tutkimuksessa aineisto kerättiin systemaattisella kirjallisuuskatsauksella. Kirjalli-suuskatsauksen tavoitteena on olemassa olevan teorian kehittäminen tai sen arviointi, uu-den teorian kehittäminen tai sillä voidaan kuvata teorian kehittymistä historiallisesti. Li-säksi sen tavoitteena voi olla pyrkimys tunnistaa ongelmia. Kirjallisuuskatsauksella voi-daan myös rakentaa kokonaiskuvaa tietystä asiakokonaisuudesta tai ilmiöstä ja tunnistaa jatkotutkimuksen tarpeet (Salminen 2011, 3; Suhonen, Axelin & Stolt 2016, 7; Sulosaari
& Kajander-Unkuri 2016, 107), jotka ovat tämän tutkimuksen tarkoitukset. Tarkoituksena on saada käsitys ja rakentaa kokonaiskuva potilasturvallisuuskulttuurin arvioinnista kir-jallisuuskatsauksen avulla.
Kirjallisuuskatsauksia luokitellaan tieteenaloittain eri lailla menetelmien, tutkimusotteen, lähestymistavan ja prosessien mukaan. Jokaisella tyypillä on hienojakoisia eroja aineiston hankinnan, määrittelyjen ja analyysimenetelmien osalta. Kaikkia kuitenkin yhdistää kir-jallisuuden haku, arviointi, synteesi ja analyysi. (Suhonen ym. 2016, 8.)Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on tutkimustiedon tutkimista eli toisen asteen tutkimusta ja sitä pide-tään tehokkaana tapana syventää tietoa asioista, joista on jo tutkittua tietoa. Kirjallisuus-katsausta käytetään usein tutkimuksen johdanto-osassa katsauksena tehtyihin tutkimuk-siin. Systemaattisesti tehtynä sitä voidaan kuitenkin myös pitää tutkimuksen itsenäisenä metodina. (Salminen 2011, 39.)
Tutkimuskirjallisuus lisääntyy yhä nopeammin, jonka takia esimerkiksi päätösten teon tueksi on mahdotonta arvioida valtavaa määrää tutkimustietoa ja siinä tarvitaan syste-maattisia katsauksia. (Lasserson, Thomas & Higgins 2019.) Myös näyttöön perustuvan (evidence based) hoidon ja vaikuttavan tutkimustiedon saamiseksi käytetään systemaat-tisia kirjallisuuskatsauksia (Tuomi & Sarajärvi 2008, 138–140; Pekkala 2000, 58–59).
Systemaattisten katsausten merkitys terveydenhuollossa on lisääntynyt, ja katsaukset ovat usein lähtökohtina kehiteltäessä käytännön kliinisiä hoito-ohjeita. Tutkimusten rahoittajat voivat lisäksi vaatia systemaattisia tutkimuksia, jotta voidaan varmistua jatkotutkimusten perusteltavuus. Myös lääkärit lukevat katsauksia pysyäkseen hoitokäytännöistä ajan ta-salla. (Moher, Shamseer, Clarke, Ghersi, Liberati, Petticrew, Shekelle & Stewart 2015.)
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus perustuu metodologiseen kurinalaisuuteen, joten sillä voidaan tuottaa terveydenhuoltoon tarkkaa ja luotettavaa tietoa ohjeiden kehittämiseen sekä kliiniseen päätöksen tekoon (Liberati ym. 2009; Moher ym. 2015). Se perustuu huo-lelliseen ja tarkkaan suunnitelmaan, jota seuraamalla tutkimus voidaan tarvittaessa tois-taa. Systemaattisia katsauksia tekevillä tahoilla The Cochrane- ja Joanna Briggs -instituu-teilla on tarkastuslistat, joita käyttämällä ne varmistavat katsausten luotettavuudesta ja minimoivat tutkimusharhat. Systemaattisesti tehdyllä kirjallisuuskatsauksella pyritään minimoimaan tutkimukseen liittyvää harhaa sekä aineiston valinnassa, että synteesissä, jolloin saadaan luotettavia havaintoja johtopäätösten tekemiseen. Systemaattisella kirjal-lisuuskatsauksella pyritään löytämään kaikki asiankuuluvat julkaisut, jotka sopivat en-nalta sovittuihin sisäänottokriteereihin tavoitteena saada vastaus tutkimuskysymykseen, jonka tulee olla selkeä. Lisäksi aineistoa on arvioitava huolellisesti ja tulokset on esitet-tävä systemaattisesti. (Liberati ym. 2009; Petticrew 2001; Moher ym. 2015.) Kirjallisuus-katsaus etenee vaiheittain. Niela-Vilen ja Hamari (2016, 23) ovat määritelleet kirjalli-suuskatsauksille välttämättömät viisi vaihetta:
1) katsauksen tarkoituksen ja tutkimusongelman määrittäminen 2) kirjallisuushaku ja aineiston valinta
3) tutkimusten arviointi
4) aineiston analyysi ja synteesi 5) tulosten raportointi.
Tämä tutkimus noudattelee näitä viittä vaihetta, jotka ovat selvitetty seuraavissa alalu-vuissa.
3.2 Systemaattinen haku
Tässä tutkimuksessa systemaattinen kirjallisuushaku tehtiin kansallisen potilas- ja asia-kasturvallisuuden tilannekuva ja seurantamenettelyt -hankkeen (TEAS-hanke) tutkimus-kysymysten perusteella. Hanketta koordinoi Vaasan sairaanhoitopiirin potilas- ja asiakas-turvallisuuden kehittämiskeskus. (Potilas- ja asiakasasiakas-turvallisuuden kehittämiskeskus 2020; Valtioneuvosto 2020.) Hakutuloksesta eroteltiin tähän tutkimukseen potilasturval-lisuuskulttuuriin liittyvät julkaisut. Hakustrategia pohjautui hankkeen tutkimuskysymyk-siin, jotka olivat:
1) Millä indikaattoreilla potilasturvallisuuden tasoa on tutkittu ja kuvattu kansainvä-lisessä kirjallisuudessa?
2) Millä indikaattoreilla on voitu osoittaa potilasturvallisuuden kehittymistä?
3) Millaista vaikuttavuutta potilasturvallisuusinterventioilla on tutkimusten mukaan saatu aikaan?
Aineisto kerättiin maalis-huhtikuussa vuonna 2020 eri tietokannoista erikseen potilastur-vallisuuteen ja asiakasturpotilastur-vallisuuteen liittyvillä asiasanoilla. Tavoitteena oli saada kuvaus sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon palveluissa käytössä olevista indikaattoreista ja interventioista. Katsaukseen haettiin alkuperäisiä julkaisuja. Lähtökohtana katsauksen tekemiselle olivat tutkimuskysymykset, joista johdin keskeiset hakusanat ja -fraasit. Ha-kusanoja olivat muun muassa patient safety, client/customer safety, patient safety indica-tor, measurement ja intervention. Sähköisistä tietokannoista valitsin aihealueen mukaan PubMed-, Scopus- ja CINAHL-tietokannat. PubMed sisältää lääketieteen, terveystietei-den sekä lähialojen tärkeimmän kansainvälisen kirjallisuusviitetietokannan mukaan lu-kien Medlinen. Lisäksi se sisältää viitteitä muihin biolääketieteellisiin julkaisuihin.
Scopus on laaja-alainen monitieteellinen tietokanta, joka sisältää Medline- ja EMBASE-tietokantojen viitteet. CINAHL on kansainvälinen hoitotieteen ja hoitotyön tietokanta si-sältäen myös terveydenhuollon hallintoa ja koulutusta käsittelevää aineistoa. (UEF Kir-jasto.)
Asiasanat- ja tietokantavalinnat tarkisti tutkimuksen ohjaaja. Kirjallisuushaussa oli apuna yliopiston informaatikko ja hän myös tarkasti lopulliset hakutulokset, mikä lisäsi katsauk-sen luotettavuutta. Hauissa asiasanojen tuli esiintyä otsikossa tai abstraktissa. PubMed tietokantahaussa käytin ”patient safety” MeSH-asiasanana ja muissa tietokantahauissa sitä käytettiin avainsanana. PubMed-haussa MeSH-hakua käytettiin vuoteen 2018 asti, koska päivittäminen voi uusimmissa olla vielä kesken. Sen vuoksi tehtiin uusimpien osalta haku ilman MeSH-toimintaa. Tiivistelmässä käytettiin vapaasanoja (indicator, scale, measure, policy, practice, intervention, method, activity, promotion) sekä asiakas-turvallisuuden osalta vapaasanoja kuten customer safety, client safety. Tietokantahaussa rajauksen apuna käytin Boolen operaattoreita (OR, AND). Sanat katkaistiin *-merkin-nällä sanojen kaikkien muotojen löytämiseksi. Rajauksena tässä vaiheessa käytin vain aikarajaa (vuodesta 2000) sekä rajasin kieleksi englanti. Tutkimuskysymysten ja
sisäänottokriteerien tarkennuksen jälkeen tein vielä PubMed-tietokantaan väljennetyn haun koskien potilasturvallisuuden mittaamista (policy, policies, practice, intervention, method, activity, promotion) jättäen hausta pois muut kuin mittaamista koskevat hakusa-nat. Näin sain kohdistettua ja tarkennettua hakua potilasturvallisuuden mittaamiseen. Ai-neiston valintaan käytetyt tietokannat, hakusanat ja tulokset ilmenevät taulukoista 2. ja 3.
erikseen potilasturvallisuuteen ja asiakasturvallisuuteen liittyen.
TAULUKKO 2. Aineiston valintaan käytetyt tietokannat, hakusanat ja -fraasit sekä tu-lokset potilasturvallisuuteen liittyen
Tietokanta Hakusanat Tulos
PubMed #21 Search #19 OR #12 Filters: Abstract; Publication date from 2000/01/01 to 2020/12/31; English
#19 Search "Patient Safety"[Mesh] AND (indicator* [Ti-tle] OR scale* [Ti[Ti-tle] OR measure* [Ti[Ti-tle]) AND (policy OR policies OR practice* OR intervention* OR method*
OR activit* OR promot*)
#12 Search "patient safety" AND (indicator* [Title] OR scale* [Title] OR measure* [Title]) AND (policy OR policies OR practice* OR intervention* OR method* OR activit* OR promot*)
n = 349
PubMed (tarkennettu haku)
#14 Search #9 NOT #13 Filters: Publication date from 2000/01/01 to 2020/12/31 => 96
#13 Search "Patient Safety"[Mesh] AND (indicator*
[Title] OR scale* [Title] OR measure* [Title]) AND (policy OR policies OR practice* OR intervention* OR method* OR activit* OR promot*) Filters: Publication date from 2000/01/01 to 2020/12/31 => 311
#9 Search "Patient Safety"[Mesh] AND (indicator* [Ti-tle] OR scale* [Ti[Ti-tle] OR measure* [Ti[Ti-tle]) Filters:
Publication date from 2000/01/01 to 2020/12/31 => 407
n = 96
Scopus (KEY ("patient safety") AND TITLE-ABS-KEY (policy OR policies OR practice* OR intervention* OR method*
OR activit* OR promot*) AND TITLE (indicator* OR scale* OR measure*))
n = 820
CINAHL SU "Patient Safety" AND TI (indicator* OR scale* OR measure*) AND TI (policy OR policies OR practice* OR intervention* OR method* OR activit* OR promot)
n = 39
TAULUKKO 3. Aineiston valintaan käytetyt tietokannat, hakusanat ja tulokset asiakas-turvallisuuteen liittyen
Tietokanta Hakusanat Tulos
PubMed ("customer safety" OR "client safety") AND (indicator*
OR scale* OR measure*)
n = 13
Scopus ((KEY ((customer* OR client* AND safety)) AND KEY (indicator* OR scale* OR measure*))) OR ((TLE ((customer* OR client* AND safety)) AND TI-TLE (indicator* OR scale* OR measure*))
TITLE ("customer safety" OR "client safety")
(TITLE-ABS-KEY ("customer safety" OR "client safety") AND TITLE-ABS-KEY (indicator* OR scale*
OR measure*))
n = 67
CINAHL ("customer* safety" OR "client* safety") AND
(indicator* OR scale* OR measure*) n = 28
Tietokantatulokset siirsin Refworks-kirjallisuusviitteiden hallintaohjelmaan, jossa ne yh-distettiin ja kaksoiskappaleet poistettiin. Kaikista tietokannoista potilasturvallisuuteen liittyviä viitteitä saatiin kaksoiskappaleiden (n = 280) poiston jälkeen yhteensä 1024.
Asiakasturvallisuuden osalta tulos oli kaksoiskappaleiden (n = 27) poiston jälkeen yh-teensä 81. Yhyh-teensä haku tuotti 1105 julkaisua. Tein lisäksi lisähaun niin sanotulla käsi-haulla käymällä läpi hakutuloksesta saatujen systemaattisten katsausten lähdeluettelot.
Näin varmistin, ettei relevantteja tutkimuksia jäänyt haussa ulkopuolelle. Käsihaulla sain yhteensä 66 julkaisua, joiden otsikot vastasivat tutkimuskysymyksiä ja hakusanoja.
Koska hankkeen tarkoitus oli kattavan käsityksen saaminen kansainvälisistä indikaatto-reista, oli käsihaun tekeminen tarpeellista asianmukaisen ja riittävän aineiston kokoon saattamiseksi. Tämä tarve meni systemaattisen hakuvaatimuksen edelle. Vaikka käsi-haulla saatu aineisto oli suuri, noudatti systemaattinen haku hyviä tutkimuskäytänteitä ja siitä saatiin asianmukainen tulos. (Ikonen 2020). Kaavio aineiston haku- ja valintaproses-sista on liitteessä 1.
3.3 Aineiston valinta
Aineiston valinta- ja arviointiprosessiin osallistui viisi henkilöä, koska kyseessä on kan-salliseen hankkeeseen liittyvä osatutkimus ja tarkoituksena on myös tehdä katsauksesta julkaisuja tiedelehtiin. Ryhmän kanssa sovittiin yhteisesti sisäänotto- ja poissulkukritee-reistä (Taulukko 4). Sisäänottokriteerit testattiin niin, että jokainen luki ensin 20 abstrak-tia ja arvioi sisäänottokriteereitä, jonka jälkeen niistä keskusteltiin ja niitä tarkennettiin.
Keskustelu oli tärkeä, jotta saatiin syntymään yksimielinen näkemys siitä, mitä aineiston sisäänottokriteerit tarkoittavat ja mikä aineisto on asianmukaista. Mukaan otettiin julkai-sut, joiden sisältö koski asiakas- tai potilasturvallisuusindikaattoreita, potilasturvallisuus-interventioita, laatuindikaattoreita, hoidosta johtuvia infektioita ja haittavaikutuksia. Vas-taavasti mukaan ei otettu julkaisua, joissa ei edellä mainittuja asioita käsitelty. Julkaisujen kohteena tuli olla potilaat, asiakkaat tai terveydenhuollon toiminta tai henkilöstö tai joh-taminen sekä palvelujen järjestäminen ja vastaavasti mukaan ei otettu julkaisua, jos koh-teena ei ollut edellä mainitut. Mukaan ei myöskään otettu julkaisua, jos tutkimuskohkoh-teena oli suppea tai yksittäinen potilas- tai tautiryhmä ellei kyseessä ole merkittävä kansantauti tai muu vastaava. Aineistosta ei rajattu pois muita julkaisuja kuin tutkimuksia, koska ta-voitteena oli saada tietoa käytetyistä potilasturvallisuusindikaattoreista erilaisista suosi-tuksista, yhteenvedoista, konsensuspapereista ja vastaavista. Lisäksi otettiin mukaan sys-temaattiset kirjallisuuskatsaukset ja myös niiden tutkimustuloksista tehdään yhteenveto.
Mukaan ei otettu julkaisuja, joista puuttui abstrakti, ellei julkaisun otsikko antanut siihen perusteita.
TAULUKKO 4. Aineiston sisäänotto- ja poissulkukriteerit Julkaisun
kriteerit
Sisäänottokriteerit Poissulkukriteerit Julkaisu • alkuperäiset tutkimusartikkelit
• systemaattiset kirjallisuuskatsauk-set
• raportit, yhteenvedot, policy briefit, mallinnukset, konsensuspa-perit tai suositukset, jotka koskevat potilasturvallisuusindikaattoreita tai -interventioita
• mielipidekirjoitukset
• yleiskatsaukset
Sisältö Julkaisu (otsikko/abstrakti) koskee:
• potilasturvallisuusindikaattoreita
• potilasturvallisuusinterventioita
• laatuindikaattoreita
• hoidosta johtuvia infektioita tai
• haittavaikutuksia
Julkaisu (otsikko/abstrakti) ei si-sällä:
• potilasturvallisuusindi-kaattoreita
• potilasturvallisuusinter-ventioita
• laatuindikaattoreita
• hoidosta johtuvia infek-tiota tai
• haittavaikutuksia Julkaisun
kohde • potilaat, asiakkaat tai terveyden-huollon toiminta tai henkilöstö
• johtaminen ja palvelujen järjestä-minen
• julkaisun kohteena muut kuin potilaat, asiakkaat tai terveydenhuollon henkilöstö, johtaminen tai hallinto
• suppea, yksittäinen me-netelmä tai potilasryhmä, ellei merkittävä kansan-sairaus tms.
Kieli englanti muu kuin englannin kieli
Julkaisu-vuosi
vuodesta 2000 lähtien ennen vuotta 2000
Abstrakti abstrakti saatavilla ei saatavilla abstraktia
Aineisto (N = 1171) jaettiin ryhmän neljän jäsenen kesken. Itse kävin koko aineiston ot-sikon ja tiivistelmän tasolla läpi. Kun kukin jäsen oli käynyt aineistonsa läpi, kävin kaik-kien kanssa ristiriidat läpi, niistä keskusteliin ja yhteisymmärryksessä päätettiin mukaan otettavat julkaisut. Otsikon ja tiivistelmän perusteella sovituilla sisäänottokriteereillä mu-kaan valikoitui yhteensä 504 julkaisua ja loput (n = 667) karsiutuivat pois. Sen jälkeen aineisto jaettiin ryhmän jäsenten kesken ja käytiin läpi koko tekstin perusteella. Yhteensä 181 julkaisua hylättiin koko tekstin perusteella. Tässä vaiheessa poistettiin vielä kaksi (n
= 2) kaksoiskappaletta ja lopulliseen tarkasteluun jäi yhteensä 321 (N = 321).
Aineistosta muodostettiin neljä ryhmää:
• A-ryhmä (n = 46), joka sisältää potilasturvallisuus- tai laatuindikaattorin/mittaris-ton (bundle) kokonaisvaltaisen ja laajaan käyttämiseen liittyvät tutkimukset (esi-merkiksi mittariston validiteettitutkimukset tai laadulliset Delfoi-tutkimukset),
• B-ryhmä (n = 33) sisältää potilasturvallisuus- tai laatuindikaattorin/mittariston (bundle) kokonaisvaltaisen ja laajaan käyttämiseen liittyvät yleiset kuvaukset, joissa mittaristoa on esitelty,
• C-ryhmä (n = 196), jossa on potilasturvallisuus- tai laatumittariston suurimpiin potilas/sairausryhmiin (kansanterveydellisesti merkittävät) liittyvät tutkimukset sekä
• D-ryhmä (n = 46), jossa on potilasturvallisuus- tai laatumittariston suurimpiin po-tilas- tai sairausryhmiin (kansanterveydellisesti merkittävät) liittyvät kuvaukset.
Julkaisut taulukoitiin Exceliin edellä mainituin ryhmittelyin. C-ryhmä muodostui palve-lujärjestelmän eri toimintaympäristöistä tai osa-alueista tehdyistä julkaisuista. Toimin-taympäristöjä tai osa-alueita tunnistettiin yhteensä 12 (operatiivinen, pediatria, lääkitys, infektio, laboratorio, päivystys, tehohoito, hoitotyö, psykiatria, synnytys, potilasturvalli-suuskulttuuri, asiakasturvallisuus). Lisäksi taulukoitiin erikseen katsaukset sekä kaatoryhmäksi nimetty käsittelyn tässä vaiheessa luokittelematon ryhmä. Tähän pro gradu -tutkimukseen otin C-ryhmään taulukoidut potilasturvallisuuskulttuuriin liittyvät julkai-sut, joita oli yhteensä 34. Seuraavissa luvuissa käsittelen tätä potilasturvallisuuskulttuuri-aineistoa.
TEAS-hankkeen potilasturvallisuusindikaattoreihin liittyvässä osatutkimuksessa käsitel-lään potilasturvallisuuskulttuurikyselyihin liittyvät julkaisut ja niistä luodaan hankkeelle yhteenveto. Yhteenvedossa huomioidaan tämän pro gradu -tutkimuksen tulokset, joiden perusteella arvioidaan, mikä on turvallisuuskulttuurikyselyjen merkitys ja mahdollisuus toimia osana potilasturvallisuuden arviointia.
3.4 Aineiston laadun arviointi
Tutkimukset tulee arvioida, jotta voidaan päätellä, onko katsauksen johtopäätöksillä pai-noarvoa. Katsausten luotettavuus riippuu alkuperäistutkimusten laadusta. Arviointi auttaa myös ymmärtämään tutkimuksen asetelmaa, toteuttamista, analyysiä ja tuloksia. Määräl-lisissä tutkimuksissa keskitytään yleensä tuloksiin vaikuttavien harhojen arviointiin ja
laadullisissa tutkimuksissa filosofisiin lähtökohtiin, tutkimuskysymysten ja menetelmien yhdenmukaisuuteen sekä eettisyyteen. Tutkimusten laadun arviointiin on useita menetel-miä. Eri menetelmillä tehtyjä tutkimuksia on voitava arvioida erikseen niihin tarkoite-tuilla menetelmillä. (Lemetti & Ylönen 2016, 67–69.) Kun laadun arvioinnin tekee vä-hintään kaksi henkilöä itsenäisesti, lisää se arvioinnin luotettavuutta (Niela-Vilen & Ha-mari 2016, 28).
Tämän katsauksen aineisto sisälsi eri metodeilla tehtyjä tutkimuksia, joten niitä varten valitsin omat arviointikriteeristöt. Arvioin tutkimukset Hoitotyön tutkimussäätiön (Ho-tus) Joanna Briggs Instituutin (JBI) julkaisun pohjalta laatimilla kriteeristöillä. (Hotus 2021a). Tässä tutkimuksessa toinen laadun arvioija oli pro gradu -työni ohjaaja ja TEAS-hankkeen ohjausryhmän jäsen. Arvioimme tutkimusten laadut itsenäisesti ja ristiriidat ratkaistiin keskustelemalla. Arviointitulokset on esitetty taulukossa 5. Tutkimuksista 28 arvioitiin poikkileikkaustutkimuksen, kahdeksan laadullisen tutkimuksen ja yksi kohort-titutkimuksen arviointikriteeristöillä.
Osa tutkimuksista oli monimenetelmätutkimuksia (mixed-method). Monimenetelmätut-kimusten arviointikriteeristön valintaan vaikuttaa se, mistä tuloksista tutkimuksessa ol-laan kiinnostuneita. Esimerkiksi, jos halutaan hyödyntää laadullisen tutkimuksen tulok-sia, arvioidaan kyseinen tutkimusosio laadullisen tutkimuksen arviointikriteeristöllä. Jos hyödynnetään useiden osioiden tuloksia, arvioidaan useammilla kriteeristöillä. (Heikkilä Kristiina 2021). Tässä tutkielmassa monimenetelmätutkimuksia (n = 6) arvioitiin kah-della kriteeristöillä, koska tutkimuksissa haluttiin hyödyntää molempien metodiosioiden tuloksia. Yksi monimenetelmätutkimus (Kvist ym. 2013) arvioitiin vain yhdellä kritee-ristöllä, koska kiinnostus kohdistui siinä vain tutkimuksen kulttuurikyselyyn liittyvään osioon.
Kukin kriteeri arvioitiin ja niille annettiin arvo kyllä, ei, epäselvä (”?”) tai ei sovelletta-vissa (N/A). Kun kriteeri ei ole sovellettasovelletta-vissa, ei sitä huomioida kokonaispistemäärässä.
Jos epäselvät (”?”) kriteerit eivät tarkemmassa tarkastelussa selviä, kyseinen kriteeri ei silloin täyty arvioitavana olevassa tutkimusartikkelissa. (Hotus 2021b.) Tutkimusten saa-mat pisteet ovat taulukossa 5. Laadunarvioinnin tarkat tulokset ovat nähtävissä liitteessä 2.
TAULUKKO 5. Tutkimusten arvioinnin pisteet JBI:n kriteereiden mukaan (Hotus 2021a)
Tutkimus Pisteet laadullisten tutkimusten kritee-reiden mukaan
Pisteet poikkileikkaus-tutkimusten
kriteerei-den mukaan
Pisteet kohorttitutki-musten kriteereiden
mukaan
Monaca ym. 2020 6/8
Giles ym. 2019 6/7
Li ym. 2019 5/7
Ortiz ym. 2019 5/8
Zhu ym. 2019 6/8
Wang ym. 2019 6/10 6/8
Dietz ym. 2018 4/8
Mahrous 2018 5/8
Gasparino ym. 2017 5/8
Meddings ym. 2017 4/10
Walpola ym. 2017 5/8
Hernan ym. 2016 7/10 3/8
Taylor ym. 2016 8/10 5/8
Farup 2015 6/8
Parker ym. 2015 5/10
Ginsburg ym. 2013 5/8
Keebler ym. 2014 5/8
McEachan ym. 2014 6/8
Newham ym. 2014 7/10 3/8
Ausserhofer ym. 2013 4/8
Giles ym. 2013 7/10
Kvist ym. 2013 5/8
Ginsburg ym. 2012 5/8
Hagopian ym. 2012 6/8
Milne ym. 2012 7/10 4/8
Zwart ym. 2011 5/8
Ginsburg L ym. 2009 3/8
Ginsburg LR ym. 2009 6/10 3/8
Matsubara ym. 2008 4/8
Schnall ym. 2008 3/8
Schultz ym. 2007 2/8
Arvioitujen julkaisujen laadun aste voi olla julkaisujen mukaanottokriteerinä (Niela-Vi-len & Hamari 2016, 28). Hyväksymiskriteerien määrä sovitaan yleensä etukäteen ja hoi-tosuositusten ollessa kyseessä tulee yleensä täyttyä vähintään 50 prosenttia kriteereistä (Hotus 2021b). Tässä tutkielmassa laadun aste ei ole julkaisujen mukaanoton kriteerinä, koska kaikki tutkimukset otettiin mukaan huolimatta siitä täyttääkö tutkimus laadulliset kriteerit. Tutkimuksessa oli tavoitteena saada tietoa, millaisilla menetelmillä potilastur-vallisuuskulttuuria on arvioitu ja kuvattu eikä tutkimuksen laadulla tällöin ole merkitystä.
Lisäksi haluttiin tietoa siitä, millaisia yhteyksiä turvallisuuskulttuurilla on turvallisuu-teen. Näissä tutkimuksissa laadun arviointi on sen sijaan tärkeää, jotta voidaan arvioida tulosten luotettavuutta. Tämän tutkimuksen aineiston arvioinnin tarkoituksena oli siis
helpottaa aineiston kuvaamista ja ymmärtämistä sekä tulosten luotettavuuden varmista-minen.
Poikkileikkaustutkimuksissa pisteitä laskivat erityisesti sekoittavien tekijöiden puutteel-linen tunnistaminen ja huomioiminen. Laadullisissa tutkimuksissa pisteitä laski tieteenfi-losofisten lähtökohtien puutteellinen kuvaus tai puuttuminen sekä tutkijoiden kulttuuris-ten tai teoreettiskulttuuris-ten lähtökohtien puutteelliset kuvaukset. Lisäksi tutkijan vaikutus tutki-mukseen ja tutkimuksen vaikutus tutkijaan puuttui kaikissa laadullisissa tutkimus-osioissa.
3.5 Aineiston analyysi
Kun alkuperäistutkimukset on valittu ja niiden laatu arvioitu, seuraa katsauksessa aineis-ton käsittely, jota pidetään kirjallisuuskatsauksen ytimenä. Systemaattisen kirjallisuus-katsauksen aineiston käsittelyn tarkoituksena on tuottaa kattava ja luotettava kokonais-kuva tutkittavasta asiasta. Aineiston käsittelyn tulee vastata katsauksen tarkoitusta ja tut-kimuskysymyksiä. Tärkeää on myös, että aineiston käsittelyn eteneminen on seuratta-vissa, tulos on esitelty loogisesti ja havainnollistettu visuaalisesti. (Kangasniemi & Pölkki 2016, 80–81.)
Tässä tutkielmassa oli tarkoituksena selvittää ja kuvata, miten potilasturvallisuuskulttuu-ria on tutkittu kansainvälisessä kirjallisuudessa. Vastausta haetaan tähän kolmella tutki-muskysymyksellä. Tavoitteena oli koota yhteen tutkimuksia turvallisuuskulttuuriky-selyistä ja niistä saatua tietoa rakentamalla kokonaisuutta (syntetisointi) ja toisaalta pilk-komalla tietoa (analysointi) (Kangasniemi & Pölkki 2016, 82). Aineiston analyysin ja synteesin tarkoitus on järjestää, luokitella ja tehdä yhteenveto aineistosta sekä tulkita tu-loksia niin, että muodostuu kokonaisuus eli synteesi, joka lisää ymmärrystä aiheesta (Niela-Vilen & Hamari 2016, 30). Kyseessä oli kohtalaisen heterogeeninen aineisto, joten synteesi ja analysointi sopivat tämän tutkimuksen käsittelyyn (Kangasniemi & Pölkki 2016, 82). Systemaattisella katsauksella valitun aineiston esittelyn tarkoituksena on lisätä katsauksen luotettavuutta ja yleistettävyyttä. Esittelyn perusteena on tarkoituksenmukai-suus eli kaikkea ei ole tarpeellista esitellä vaan tutkimuksen tarkoituksen ja
tutkimuskysymysten kannalta relevantit asiat. Esittely voi tapahtua sanallisesti tai visu-aalisesti tarkoituksen mukaan. (Kangasniemi & Pölkki 2016, 83–84.)
Esittelen aineistoa ja tuloksia luvussa 4 kuvaamalla tutkimukset kokoomataulukkoon (Liite 3) uusimmasta vanhimpaan tarkoituksena luoda yhteenveto ja kokonaiskuva aineis-tosta (Niela-Vilen & Hamari 2016, 31). Raportoin vastaukset tutkimuskysymyksittäin eli esittelen vain ne asiat, jotka ovat tutkimuksen tarkoituksen kannalta merkittävät. Tutki-musten potilasturvallisuuskulttuurin ja -ilmaston määritelmiä ja ulottuvuuksia esittelen taulukoissa (Taulukko 6 ja 7) sekä sanallisesti. Aineistossa esiintyneet potilasturvallisuus-kulttuurikyselyt (mittarit) olen koonnut taulukkoon (Liite 4), jossa esittelen käytetyt mit-tarit tai kyselyt, niiden tarkoitus ja kohde, tutkimusten tarkoitus sekä käytetyt tutkimus-menetelmät. Lisäksi esittelen niiden osalta tutkimukset sanallisesti. Tutkimukset (n = 5), joissa on käsitelty turvallisuuskulttuurin vaikutuksia potilasturvallisuuteen, esittelen sa-nallisesti.
Systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa kuvaileva luokittelu on useimmiten käytetty ja mielekkäin laadullinen aineiston käsittelymenetelmä. Siinä aineisto jäsennellään ja ryh-mitellään valitun luokittelumuodon mukaisesti tutkimuskysymysten suunnassa. Luokit-telua voidaan tehdä joko induktiivisesti eli aineistolähtöisesti tai deduktiivisesti ennalta määrättyä analyysirunkoa käyttäen. (Kangasniemi & Pölkki 2016, 85–86.) Aineiston kä-sittelymenetelmänä käytin kuvailevaa luokittelua, jolla pyrin kokoamaan yhteen jo ole-massa olevaa tietoa ja pyrin saamaan tietoa ilmiöstä ja sen keskeisistä käsitteistä. Varsi-naisia kvantitatiivisia menetelmiä ei tutkimuksessa käytetty lukuun ottamatta eri kysely-jen ja kulttuuriulottuvuuksien määrällistä raportointia. (Kangasniemi & Pölkki 2016, 82.) Aineiston analyysi ja synteesi tapahtuivat osittain yhtä aikaa ja myös aineiston laadun arvioinnin aikana. Samalla kun arvioin tutkimusten laatua, ryhmittelin aineistoa toistaen prosessia lukien tutkimuksia uudelleen. (Niela-Vilen & Hamari 2016, 30–31.) Aineiston luokittelu tapahtui osittain aineistolähtöisesti ja osittain teorialähtöisesti. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen kohdalla jäsensin potilasturvallisuuskulttuurin ulottuvuuksia deduktiivisesti suhteessa teoriassa esitettyyn Reimanin ja tutkimusryhmänsä (2008) tur-vallisuuskulttuurin ulottuvuuksien malliin. Tutkimuksia ohjaavat teoriat ja lähtökohdat esittelin sanallisesti. Käytin kuvailevaa luokittelua aineistolähtöisesti toisessa tutkimus-kysymyksessä, jossa esittelin ja kuvasin turvallisuuskulttuurikyselyt sekä käytetyt