Tutkielman aiheena on tarkastella organisaatiomuutosten johtamista lähijohdon koke-mana. Tutkielman tarkoituksena ei ole arvioida tai vertailla muutosten onnistumisia tai johtajien ominaisuuksia, vaan pyrkiä kartoittamaan heidän näkökulmiaan muutosten joh-tamisista sekä niiden vaatimuksista. Hakalan mukaan (2016, 6–7) hyvä tieteellinen tieto, taito sekä toimintatavat ja tutkijan hyvä etiikka ovat edellytyksiä eettisesti hyvälle tutki-mukselle. Koko tutkimuksen teon ajan tulee valintoihin ja päätöksiin kiinnittää huomiota eettisyyden näkökulmasta tutkimuksen aiheen valinnasta aina tutkimuksen tuloksiin ja niistä raportointiin asti (Puusa & Juuti 2020, 168).
Tutkimuksen eettisyyden kannalta tutkimus ei saa loukata tai aiheuttaa haittaa kohderyh-mälle tai muille tutkimukseen liittyville tahoille (Puusa & Juuti 2020, 168). Tutkimuksen täytyy tuottaa uutta tietoa ilmiöstä ja tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita osallistuvien näkökulmasta tutkittavaan aiheeseen (Hakala 2016, 6–7), mitkä ovat aiheen ja tutkimus-menetelmän valinnan kannalta olennaisia eettisiä kysymyksiä. Tutkimustutkimus-menetelmän va-linnassa täytyy pohtia myös sen mahdollisuutta saavuttaa haluttu tieto sekä onko mene-telmän käyttö eettisesti oikeutettua (Kylmä & Juvakka 2007, 146). Tutkimukseen osallis-tumisen tulee olla vapaaehtoista ja aineiston keruun, käsittelyn ja analysoinnin eettisesti kestävää. Eettisesti korrektin tutkimuksen teko vaatii eettisten kysymysten problematii-kan tunnistamista. (Eskola & Suoranta 1998, 39) Tulosten raportoinnin eettisyyden nä-kökulmasta tulee olla avointa, rehellistä ja tarkkaa läpi tutkimuksen teon. Tutkimuksen luotettavuuden arviointi on myös osa tutkimuksen eettisyyden arviointia. (Kylmä & Ju-vakka 2007, 154–155).
Tutkimus on laadullinen ja aineistonkeruun toteutin haastattelemalla, mikä vaati eettisyy-den kannalta huomioita muun muassa aineistonkeruun vapaaehtoisuueettisyy-den, analysoinnin sekä haastateltavien anonymiteetin ja aineiston säilyttämisen kannalta. Tutkimusetiikan periaatteita ovat haitan välttäminen, oikeudenmukaisuus, ihmisoikeuksien kunnioittami-nen sekä rehellisyys, luotettavuus ja kunnioitus (Kylmä & Juvakka 2007, 147). Kohdeor-ganisaatioon minulla ei ollut tutkijana aiempia sidoksia, enkä tuntenut entuudestaan haas-tateltavia. Tutkielman teosta ei ole myöskään maksettu palkkaa, palkkioita tai korvausta.
Tiedon potentiaalisista haastateltavista sain kohdeorganisaatiolta, mutta tutkimukseen
osallistuneiden henkilöllisyys oli tiedossa vain minulla. Tutkimusta varten hain kohdeor-ganisaatiolta tutkimusluvan. Laadin tutkimuksesta tutkimustiedotteen (ks. Liite 2), jonka kävin heidän kanssaan läpi vielä ennen haastattelun aloittamista. Tutkimustiedote sisälsi tietoa aineistonkeruusta, aineistonkäsittelystä, vapaaehtoisuudesta sekä tutkimukseen osallistuneiden anonymiteetin varmistamisesta. Korostin haastateltavia rekrytoidessa haastattelun vapaaehtoisuutta ja tallensin suostumuksen tutkimukseen osallistumisesta vielä haastattelun aluksi nauhoitteelle. Haastatteluja litteroidessa poistin kaikki tunnistet-tavuustiedot aineistosta ja käytin nimien sijaan haastatteluista numeroita varmistamaan myös analyysivaiheen eettisen etenemisen (Kylmä & Juvakka 2007, 153).
Laadullisessa tutkimuksessa yleisesti ajatellaan todellisuuden olevan sosiaalisesti raken-tunutta, jolloin ajatus objektiivisen tiedon etsimisestä ei ole tarkoituksenmukaista. Tutki-muksen luotettavuutta arvioidaankin usein muilla keinoin kuin määrällisestä tutkimuk-sesta tulleiden validiteetin (tutkimuksessa tutkittu mitä on luvattu) ja reliabiliteetin (tu-lokset ovat toistettavissa) käsittein. (Eskola & Suoranta 1998, 153; Kylmä & Juvakka 2007, 127; Tuomi & Sarajärvi 2018, 119) Laadullisessa tutkimuksessa tutkimuksen luo-tettavuutta tarkastellaan tutkijan toiminnan näkökulmasta. Haastattelujen tulos syntyy aina haastattelijan ja haastateltavan vuorovaikutuksesta. Lähtökohtana täytyykin olla avoin subjektiivisuus ja sen merkityksen tunnistaminen tutkimukselle. Tutkimuksen luo-tettavuuden kannalta tutkijan on pystyttävä dokumentoimaan mahdollisimman tarkasti ja uskottavasti miten hän on päätynyt aineistosta tuloksiinsa sekä kuinka luotettavaa tämä analyysi aineistosta on. (Eskola & Suoranta 1998, 152; Hirsjärvi & Hurme 2015, 189.) Tarkastelun kohteena on tällöin tutkimusprosessin eri vaiheiden luotettavuus (Eskola &
Suoranta 1998, 152; Kylmä & Juvakka 2007, 130–133). Luotettavuutta arvioidaan tässä tutkielmassa tutkimusprosessin tarkastelun lisäksi laadullisen tutkimuksen luotettavuus-kriteereillä, joita ovat uskottavuus, refleksiivisyys, vahvistettavuus ja siirrettävyys (Kylmä & Juvakka 2007, 127).
Uskottavuudella tarkoitetaan koko tutkimuksen ja sen tulosten uskottavuutta ja niiden osoittamista. Tutkimuksen uskottavuutta voidaan vahvistaa keskustelemalla tutkimuspro-sessista ja tuloksista muiden aihetta tutkivien kanssa. Uskottavuutta vahvistaa myös tut-kijan viettämä riittävän pitkä aika tutkittavan ilmiön parissa. (Kylmä & Juvakka 2007, 128.) Tutkielmassa tutkittavana ilmiönä oleva yrityskaupan jälkeisen vaiheen johtaminen
terveydenhuollon kontekstissa on selkeästi tunnistettu, nimetty ja rajattu tutkielmaa var-ten. Yrityskaupan jälkeisen vaiheen johtamista on tutkittu esimerkiksi teollisuuden- ja kaupanalan kontekstista, mutta terveydenhuollon osalta tutkimusta on melkeinpä ainoas-taan julkisen sektorin puolelta. Tutkimusaukko on ollut selkeästi havaittavissa, aiheen ollessa lisäksi erittäin ajankohtainen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämi-sen ollessa murroksessa ja yrityskauppojen ollessa tällä hetkellä alalla yleisiä. Tutkielman teoriapohjaan koottu katsaus aihetta koskevista aiemmista tutkimuksista, osoittaa myös tutkijan perehtyneisyyttä aiheeseen. Tutkielman tekoon on aiheen valinnasta raportin vii-meistelyyn kulunut melkein kaksi vuotta. Pitkähkö perehtyminen aiheeseen auttoi ilmiön ymmärtämisessä sekä keskittymisessä tutkielman kannalta olennaisiin tekijöihin. Lisäksi koko tutkielman teon ajan on saatu ohjausta ja käyty keskustelua tutkielman ohjaajien kanssa (FT Helena Taskinen, YTM Joakim Zitting 1.8.2019 saakka).
Yrityskaupan jälkeisen vaiheen johtamisen tarkastelu on tutkielmassa rajattu koskemaan henkilöstön johtamista. Tutkielmassa oltiin kiinnostuneita johtajien kokemuksista tässä yhteydessä, joten laadullisen tutkimusotteen käyttö oli perusteltua. Haastattelulla pyritään saavuttamaan haastateltavan näkemys aiheesta, josta teemaahaastattelulla nähdään mah-dollistavan haastateltavan äänen tulevan kuuluksi (Hirsjärvi & Hurme 2015, 41, 48). Tee-mahaastattelun valinta haastattelun muodoksi oli näin ollen relevanttia, kun tutkielmassa haluttiin tuoda näkyväksi lähijohtajien kokemukset henkilöstön johtamisesta yrityskau-pan jälkeisessä vaiheessa.
Refleksiivisyys edellyttää tutkijan omien lähtökohtien tunnistamista ja niiden vaikutta-mista prosessiin sekä tuloksiin. (Kylmä & Juvakka 2007, 129) Haastattelurungon tekemi-nen huolella ja sen sisäistämitekemi-nen hyvin entekemi-nen varsinaisia haastatteluja auttavat varmista-maan aineiston laatua (Hirsjärvi & Hurme 2015, 184). Haastattelukysymysten testaamista ja muokkaamista varten tein esihaastattelun, jonka jälkeen pyysin suullista palautetta.
Muokkasin teemahaastattelulomaketta (Liite 1.) palautteen pohjalta. Tein lisäksi merkin-töjä aina haastattelujen jälkeen onnistuneista sekä haastavista kysymyksen asetteluista.
Kysymysten asettelua ja niiden muotoa tulee pohtia ennen sekä jälkeen haastattelun, ku-ten myös ovatko kysymykset ohjanneet tai johdatelleet mahdollisesti haastateltavan vas-tauksia. Haastattelussa tietoa tuotetaan vuorovaikutuksessa haastattelijan kanssa. (Tiittula
& Ruusuvuori 2005, 8.) Kuuntelin nauhoitteen esihaastattelusta, jossa kiinnitin huomiota
omiin kysymyksenasetteluihini sekä vuorovaikutukseeni. Tein tätä myös läpi varsinaisten haastattelujen kehittyäkseni haastattelijana seuraavia haastatteluja varten. Haastateltavien rekrytointi, valinta sekä informointi on kuvattu niin tarkasti kuin se on tarkoituksenmu-kaista osallistujien anonymiteetti säilyttäen. Haastattelujen koin vuorovaikutustilanteina olleen onnistuneita. Ne olivat sujuvia ja pyrin luomaan luottavaisen ja ymmärtäväisen ilmapiirin haastateltavien avointa kerrontaa varten.
Vahvistettavuudella tarkoitetaan tutkimusprosessin etenemistä ja raportointia niin, että toinen tutkija pystyy seuraamaan prosessin kulkua. Laadullisessa tutkimuksessa tutkijat eivät välttämättä päädy samasta aineistosta samoihin tuloksiin, mutta olennaista on rapor-toida selkeästi, kuinka omassa tutkimuksessaan päätyi tuloksiinsa. (Kylmä & Juvakka 2007, 129.) Luotettavuuden arvioinnissa korostuvat kriteerit analyysin systemaattisuu-delle ja sen luotettavalle tulkinnalle. Tutkimuksen luotettavuuden takaamiseksi tulee ana-lyysin vaiheet, rajaukset ja valinnat avata mahdollisimman tarkasti sekä kuvata aineiston kokonaisuus ja päähavaintojen rakentuminen. Lisäksi aineiston ja omien tulkintojen kel-poisuutta tulee tutkimuksessa arvioida. Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arvioin-nin kannalta on keskeistä läpinäkyvyys tutkimuksen teon eri vaiheissa. (Ruusuvuori ym.
2010, 21–22.) Tutkimustiedote (Liite 2.) ja teemahaastattelurunko (Liite 1.) ovat tutkiel-man liitteinä, jotta aineistonkeruuprosessi on mahdollisimtutkiel-man läpinäkyvä. Lisäksi liit-teessä 3 on esitetty analyysiä alkuperäisten ilmauksien luokittelusta selventämään analy-sointiprosessia.
Siirrettävyydellä tarkoitettaan tulosten raportointia sillä tarkkuudella, että lukija pystyy arvioimaan tulosten siirrettävyyttä. (Kylmä & Juvakka 2007, 129) Laadullisessa tutki-muksessa ei pyritä yleistettävyyteen, mutta raportin tarkkuuden täytyy mahdollistaa luki-jalle siirrettävyyden pohtimisen (Eskola & Suoranta 1998, 152). Tutkimustulosten rapor-toinnissa on pyritty selkeyteen. Yhdistämistilanteita oli useita ja johtajien taustat erosivat toisistaan. Tuloksissa keskityttiin niihin asioihin, jotka todella yhdistämisvaiheen jälkei-sen tilanteen johtamisessa olivat keskeisiä ja toistuivat kaikkien johtajien kerronnassa.
Johtajien yhdenmukaisen kerronnan huomioiden tulokset olisivat todennäköisesti saman-kaltaisia toisen yksityisen sektorin terveydenhuollon organisaation yhdistämisen näkö-kulmasta.