Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus

Tutkimuksen tekoon liittyy useita eettisiä kysymyksiä ja Jo tutkimusaiheen valinta on tutkijan te-kemä eettinen ratkaisu (Tuomi & Sarajärvi 2006, s. 126, Hirsjärvi 2009a, s. 23–24, Kankkunen &

Vehviläinen-Julkunen 2017, s. 218). Tämän tutkimuksen aiheen valintaan vaikutti tutkijan henkilö-kohtainen kiinnostus aiheeseen. Lisäksi aihe on ajanhenkilö-kohtainen ja se on kiinnostuksen kohteena myös Itä-Suomen yliopiston MASI lääkitysturvallisuuden tutkimusprojektissa (https://uefcon-nect.uef.fi/tutkimusryhma/masi-laakitysturvallisuuden-tutkimusprojekti/). Tutkijan oman arvion perusteella tutkimuksesta ei aiheutunut haittaa siihen osallistuneille. Sen sijaan useat haastatel-tavat kertoivat tutkimukseen osallistumisen tukevan heitä jatkossa hoitotyön johtajana, kun he tutustuivat osallistumisen myötä syvällisemmin vaaratapahtumien jälkihoitoon ilmiönä. Lisäksi tutkimuksen tuottaman tiedon avulla voidaan hyödyttää jatkossa sekä vaaratapahtumaan osalli-sia työntekijöitä että jälkihoidosta vastaavia toimijoita.

Eettisyyttä voidaan pitää tieteellisen toiminnan keskeisimpänä ominaisuutena (Kankkunen &

Vehviläinen-Julkunen 2017, s. 211), joka saa tukea tieteellisten käytänteiden noudattamisesta tut-kimusprosessin kaikissa vaiheissa. Tutkimuseettisiä periaatteita, kuten rehellisyyttä, tarkkuutta ja huolellisuutta, tulee noudattaa. (Tutkimuseettinen neuvottelukunta [TENK], 2012, s. 6.) Vastuu eettisten periaatteiden tuntemisesta ja niiden noudattamisesta kuuluu jokaiselle tutkijalle (Hirs-järvi 2009a, s. 23). Tässä tutkimuksessa on noudatettu tutkimuseettisiä periaatteita mahdollisim-man tarkasti ja kaikki tehdyt ratkaisut on pyritty kuvaamaan avoimesti niiden eettisyyden arvi-oinnin mahdollistamiseksi.

Tutkimukseen osallistuneilta terveydenhuollon organisaatioilta haettiin tutkimusluvat olemassa olevien käytänteiden mukaisesti. Tutkimusluvan myöntämisen jälkeen haastateltaviin otettiin yh-teyttä yhdyshenkilön avustuksella ja heiltä tiedusteltiin sähköpostilla halukkuutta osallistua tutki-mukseen. Tutkimus perustui osallistujien vapaaehtoisuuteen. Osallistujan tietoinen suostumus on yksi tutkimuksen kannalta keskeisimmistä tutkimuseettisistä toimenpiteistä, jota tukee riit-tävä informaation antaminen tutkittavalle päätöksenteon tueksi (Hirsjärvi 2009a, s. 25, Kankku-nen & VehviläiKankku-nen-JulkuKankku-nen 2017, s. 219). Päätöksenteon tueksi haastateltavat saivat jo ensim-mäisen yhteydenoton yhteydessä sähköpostin liitetiedostoina 1) tiedotteen tutkimuksesta, 2) suostumuksen tutkimukseen osallistumisesta sekä 3) teemahaastattelurungon. Samat lomak-keet postitettiin osallistujille suostumuksen allekirjoitusta varten postimerkillä varustetun palau-tuskuoren kera. Haastattelutilanteen alussa tutkija kertasi suullisesti tiedotteen tutkimuksesta, vastasi mahdollisiin tutkimusta koskeviin kysymyksiin sekä varmisti haastateltavan suostumuk-sen osallistua tutkimukseen.

Myös aineiston keruussa ja käsittelyssä noudatetaan eettisiä toimintatapoja. Tutkimusaineistoa käsitellään ja säilytetään Euroopan Unionin yleisen tietosuoja-asetuksen edellyttämällä tavalla.

Tiedonantajien anonymiteetti turvataan (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, s. 221), ei-vätkä tiedonantajat saa olla tunnistettavissa tutkimustuloksista raportoitaessa. (Euroopan Unioni, 2016, TENK, 2019, s. 11, 13.) Haastattelut nauhoitettiin litterointia varten. Haastateltaville oli kerrottu nauhoituksesta sekä kirjallisesti että suullisesti. Litteroinnin jälkeen

haastattelutallen-teet hävitettiin. Litteroitua tutkimusaineistoa säilytetään mahdollista tieteellisen artikkelin kirjoit-tamista tai tutkimuskonferenssiesiintymistä varten kaksi vuotta tutkimuksen valmistumisen jäl-keen. Aineistoa käsitellään kuitenkin vain tämän tutkimuksen yhteydessä eikä siitä löydy osallis-tujien tunnistetietoja. Tutkimuksen raportointi on yksi tutkimuksen eettisistä kysymyksistä (Es-kola & Suoranta 2001, s. 52.) Valmis tutkimusraportti tullaan toimittamaan sähköisesti tutkimuk-seen osallistuneille organisaatioille sekä tutkimuktutkimuk-seen osallistuneille hoitotyön johtajille. Lisäksi tutkimus julkaistaan yliopiston UEF Electronic Publications -sivustolla avoimesti luettavaksi. Tutki-muksesta julkaistaan myös mahdollisesti joko kotimainen tai kansainvälinen tieteellinen artikkeli.

Määrälliseen tutkimukseen verrattuna laadullinen tutkimusprosessi sallii joustavuuden ja sen vaiheet perustuvat hyvin pitkälti tutkijan käsityksiin tulkintoihin (Eskola & Suoranta 2001, s. 208).

Laadullisessa tutkimuksessa aineiston kerääminen ja analysointi tapahtuvat usein yhtä aikaa, jonka vuoksi tutkija joutuu reflektoimaan myös omaa ymmärrystään tutkittavasta ilmiöstä (Nie-minen 1998, s. 220). Luotettavuuden arviointi onkin tärkeä osa laadullista tutkimusta. Laadulli-sessa tutkimukLaadulli-sessa tutkijan rooliin tutkimusasetelman luojana ja tulkitsijana kiinnitetään eri-tyistä huomiota (Tuomi & Sarajärvi 2006, s. 133). Luotettavuutta arvioidaan muun muassa uskot-tavuuden ja siirrettävyyden käsitteillä. Uskotuskot-tavuuden edellytyksenä on tutkijan rehellinen ja sel-keä kuvaus tutkimusprosessin aikana tehdyistä ratkaisuista ja päätelmistä. (Kankkunen & Vehvi-läinen-Julkunen, 2017, s. 197–198). Erityisen tärkeää on kuvata tutkimuksen luokitusten muodos-tusta sekä johtopäätöksiin johtaneita tutkijan tulkintoja ja päätelmiä. Tutkijan tekemiä tulkintoja ja johtopäätöksiä voidaan osoittaa esimerkiksi suorilla lainauksilla. Myös mahdolliset tutkijan tunnistamat tutkimukseen vaikuttavat häiriötekijät kuvataan. (Hirsjärvi 2009b, s. 231–233.)

Siirrettävyyden käsitteellä arvioidaan mahdollisuutta siirtää tutkimustuloksia toisenlaiseen tutki-musympäristöön. Myös siirrettävyyden edellytyksenä on selkeä kuvaus tutkimusprosessin etene-misestä. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen, 2017, s. 197–198.) Tässä pro gradu -tutkielmassa kaikki tehdyt ratkaisut on pyritty kuvaamaan mahdollisimman rehellisesti ja tarkasti. Tutkijan päättelyä on tuotu ilmi osoittamalla aineiston analyysin etenemistä luokitteluesimerkin sekä suo-rilla lainauksilla. Siirrettävyyden käsitteelle saadaan tukea siitä, että tutkimukseen saatiin tiedon-antajia kolmesta suuresta suomalaisesta terveydenhuollon organisaatiosta, jotka sijaitsevat

maantieteellisesti eri puolilla Suomea ja tutkimustulokset voivat tämän perusteella olla siirrettä-vissä myös muualle vastaavanlaisiin konteksteihin. Vaikka koronapandemia on asettanut monia haasteita, tämän tutkimuksen toteutumista pandemian tuomat mahdollisuudet ovat tukeneet.

Kuudentoista hoitotyön johtajan lähihaastattelu eri paikkakunnilla olisi saattanut olla sekä talou-dellisesti että ajallisesti haastavaa ilman etäyhteysmahdollisuutta.

Laadullisen tutkimuksen tavoitteena ei ole laaja yleistettävyys. Otos voikin perustua harkintaan, jolloin tietoa kiinnostuksen kohteena olevasta ilmiöstä selvitetään henkilöiltä, jotka siitä tietävät.

(Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen, 2017, s. 67.) Tutkimukseen saatiin erilaisten terveydenhuol-lon toimintaympäristöjen näkökulmasta laadukas, monipuolinen ja edustava aineisto. Tutkimuk-sen luotettavuutta tukee arvio siitä, kuinka paikkansa pitävää tietoa tiedonantajilta on tutkimus-aineistoon saatu (Nieminen 1998, s. 217). Tässä tutkimuksessa tiedonantajilla on pitkä työkoke-mus sekä terveydenhuoltoalalta että hoitotyön johtamisesta, joka lisää tutkityökoke-mustulosten luotet-tavuutta. Kaikilla haastatelluilla oli tietoa ja/tai kokemusta kiinnostuksen kohteena olevasta ai-heesta. Teemahaastattelulomake lähetettiin haastateltaville ennakkoon. Teemahaastattelurunko saattoi osaltaan ohjata tutkittavien vastauksia, mutta todennäköisesti se johdatti haastateltavat tehokkaammin kohti tutkittavaa ilmiötä ja haastatteluaineisto saattaa olla monipuolisempi.

Vaikka haastateltavien rekrytointi oli ajoittain vaikeaa ja se vaati tutkijalta sinnikkyyttä, jokainen haastattelu lopulta tuotti merkityksellistä aineistoa tutkimukseen. Esimerkiksi kyselylomakkeella aihetta tutkittaessa vastausprosentti ja sitä kautta aineisto olisi saattanut jäädä pieneksi. Myös teemahaastattelurungon esitestauksen voidaan katsoa tukevan haastattelujen luotettavuutta.