Juha Takkunen Ramboll Finland Oy
TIIVISTELMÄ
Tekstiililattioiden käyttö opetus- ja toimistotiloissa on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. TPA Andersson Oy toteutti lattiapintojen vaikutuksia selvittävän tutkimuksen yhteistyössä 11 kiinteistön pidosta vastaavan tahon kanssa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lattian pintamateriaalin vaikutusta tilan koettuun viihtyvyyteen, ilman
hiukkaspitoisuuteen sekä pintojen pölyyntymisnopeuteen opetustiloissa ja
avotoimistoissa. Molemmista tilatyypeistä mukaan otettiin viisi (5) tutkimuskohdetta ja viisi (5) verrokkikohdetta. Lisäksi vertailtiin pintamateriaalin vaikutuksia siivouksen elinkaarikustannuksiin.
TEKSTIILI- JA MUOVIMATON VAIKUTUS MITATTUUN ILMAN HIUKKASPITOISUUTEEN
Ilman hiukkapitoisuutta mitattiin tutkimusjaksolla laserfotometriaan perustuvalla TSI Dustrak DRX mittalaitteella. Mittausjaksoja suoritettiin tiloissa käytön aikana päivällä sekä yöllä. Yön aikana suoritettavien mittausten tarkoituksena oli selvittää ilmanvaihdon ja käytön vaikutusta ilman hiukkaspitoisuuteen ja varmistaa, että hiukkaset poistuvat tai laskeutuvat ilmasta yön aikana. Tutkimuksessa keskityttiin PM10 kokoluokan
hiukkasmäärän vertailuun. Hiukkasjae valikoitiin, koska hiukkasjakeelle PM10 on asetettu raja-arvot rakentamismääräyskokoelman D2 osassa /1/. Mittauksissa todettiin, että kaikki tutkittavien tilojen hiukkaspitoisuudet ovat kokonaisuudessaan varsin pienet tutkimus- ja verrokkikohteissa suhteessa rakentamismääräyskokoelman raja-arvoon.
Avotoimistot
Tekstiililattiapintaisten avotoimistojen tutkimuskohteiden ilmanhiukkaspitoisuuden keskiarvo oli käytön aikana 0,008 mg/m3 (PM10). Vastaavasti verrokkikohteiden keskiarvo käytön aikana oli 0,004 mg/m3 (PM10). Mittausten perusteella tutkittavissa tiloissa ilmanhiukkaspitoisuus on kaksinkertainen verrokkikohteisiin nähden. Tähän voi osittain vaikuttaa lattian pintamateriaalin lisäksi myös tutkimuskohteiden hieman suurempi käyttöaste, mutta se ei selittäne erotusta täysin. Tutkimus- ja verrokkikohteissa tehdyissä katselmuksissa ei havaittu ilmanvaihdossa, siivottavuudesta tai siisteystasossa tekijöitä, jotka selittäisivät osaltaan ilman hiukkaspitoisuudessa todetun eron.
Opetustilat
Tekstiililattiapintaisten opetustilojen ilmanhiukkaspitoisuuden keskiarvo oli käytön aikana 0,011 mg/m3 (PM10). Vastaavasti verrokkikohteiden keskiarvo käytön aikana oli 0,013 mg/m3 (PM10). Tilojen käyttöajassa oli ryhmien välillä huomattava ero:
Tutkimuskohteiden käyttöaika on keskimäärin 6,7 tuntia päivässä ja verrokkikohteiden
4,9 tuntia päivässä. Mittausjaksot sijoittuivat kuitenkin molemmissa tapauksissa aina käytön aikaan päivällä. Tutkimuskohteissa siivouksen laatu on tehtyjen katselmusten perusteella hieman parempi, kuin verrokkitiloissa. Opetustilojen osalta käytön aikainen toiminta vaikuttaa ilmanhiukkaspitoisuuksiin todennäköisesti enemmän, kuin
avotoimistoissa. Näin myös siivouksen ja tilojen siivottavuuden merkitys korostuu opetustiloissa.
Ilmanhiukkaspitoisuuteen vaikuttavat muuttujat
Sekä avotoimistoissa että opetustiloissa ilman hiukkaspitoisuudet laskivat yön aikana noin puoleen päivällä mitattuihin arvioihin verrattuna sekä verrokki- että
tutkimuskohteissa.
Kuva 1. Ilmanhiukkaspitoisuuden määrät opetustiloissa
Opetustiloissa ilman hiukkaspitoisuuden lasku oli pääosin vielä avotoimistoja suurempaa.
Tutkimuksessa havaittiin, että painovoimainen ilmanvaihto vaikuttaisi heikentävästi pölyn häviämiseen ilmasta. Ainoastaan yhdessä (1) kohteessa 20 kohteesta oli painovoimainen ilmanvaihto. Kohteessa (avotoimisto) ilman hiukkaspitoisuus ei juurikaan muuttunut yön aikana päivällä mitatuista arvioista (laskua noin 20 %).
Kaikissa opetustiloissa läsnäoloon tai CO2 pitoisuuteen perustuva ilmanvaihtojärjestelmä poisti yöaikaan hiukkaset ilmasta tehokkaasti. Tutkimuskohteessa B aikaohjattu
ilmanvaihto ei jostain syystä poistanut hiukkasia ilmasta yhtä tehokkaasti. Kyseessä voi olla vain yksittäinen poikkeus, eikä syynä ole välttämättä ilmanvaihdon ohjaus. Em.
havainto tehtiin kuitenkin vain yhden tilan osalta opetustilojen tutkimus- tai verrokkikohteissa.
PINTAPÖLYKERTYMÄN MITTAUS
Henkilöä lähellä olevien pintojen pölykertymää mitattiin neljä (4) viikkoa.
Avotoimistoihin asetettiin kaksi (2) lasilevyä 100-120 cm ja opetustiloihin kaksi (2) lasilevyä 80-100 cm korkeudelle lattiapinnasta. Levyt pyrittiin asettamaan
mahdollisimman samankaltaisille paikoille kaikissa tiloissa niin, että ne olivat vähintään
neljän (4) metrin etäisyydellä pääteilmalaitteista. Tutkimusjakson aikana lasilevyjä ei puhdistettu tai siirretty.
Pintapölykertymä mitattiin lasipinnalta merkityltä alueelta kahden (2) ja neljän (4) viikon kulutta BM Dustdetector – mittalaitteella. Menetelmässä geeliteippi painetaan
mitattavalle pinnalle näytteenottotelalla. Telattu geeliteippi läpivalaistaan laseroptisella mittauslaitteella (BM - Dustdetector®), joka ilmoittaa pölypeittoprosenttina, kuinka suuri osa teipin pinnasta on pölyn ja lian peitossa.
Avotoimistoissa tutkimuskohteissa kahden (2) viikon pölykertymän keskiarvo oli 0,6 % ja verrokkikohteissa 0,7 %. Neljän (4) viikon tutkimusjakson kaikkien mittausten keskiarvo oli tutkimuskohteissa 0,9 % ja verrokkikohteissa 1,2 %. Pintapölykertymän erotus avotoimistojen osalta neljän (4) viikon jälkeen ei ole merkittävä.
Mittausmenetelmän tehokkuus (87-97 %) /2/ ja kohteiden käytön erotukset ovat todennäköinen selitys havaitulle erotukselle neljän (4) viikon kertymässä.
Opetustiloissa tutkimus- ja verrokkikohteissa kahden (2) viikon pölykertymien keskiarvot olivat samat, 1,5 %. Neljän (4) viikon tutkimusjakson kaikkien mittausten keskiarvo oli tutkimuskohteissa 2,7 % ja verrokkikohteissa 2,3 %. Pintapölykertymän erotus neljän (4) viikon jälkeen ei ole merkittävä. Mittausmenetelmän tehokkuus ja tilojen toiminnalliset eroavaisuudet ovat todennäköinen selitys havaitulle erotukselle neljän (4) viikon kertymässä, koska kahden (2) viikon kertymät ovat identtiset.
OLOSUHTEIDEN VAIKUTUS MITTAUSTULOKSIIN
Tekstiililattiapintaisten avotoimistojen ja opetustilojen siivottavuus ja siivouksen laatu olivat tutkimuksen mukaan verrokkikohteita parempia. Tutkimus- ja verrokkikohteisiin kuuluvien avotoimistojen siivottavuudessa puolestaan oli enemmän puutteita kuin opetustiloissa. Avotoimistojen tasopintojen puhdistettavuutta heikensivät esimerkiksi pinnoilla säilytettävät esineet ja sähkölaitteiden johdot. Siivouksen laatu arvioitiin soveltaen INSTA:800-laadunarviointistandardia. Siivouksen laatutason erotus oli huomattava opetustiloissa (pisteytetty laatu verrokkikohteissa 4,0 ja tutkimuskohteissa 4,4). Tämä saattaa osittain selittää ilman hiukkaspitoisuuden ja pölykertymän
mittauksessa havaittuja eroja.
Kohteiden siivottavuuden ja siivouksen laatutasojen eroon voi vaikuttaa myös se, että tutkimuskohteet olivat pinnoiltaan ja tekniikaltaan uudempia kuin verrokkikohteet.
Tutkimuskohteet olivat joko valmistuneet tai niissä oli suoritettu eri tasoisia korjaustoimenpiteitä viimeisen vuoden sisällä. Verrokkikohteissa vastaavasti
viimeisimmästä muutostöistä tai rakennuksen valmistumisesta oli huomattavasti pidempi aika.
PÖLYINDEKSIN MITTAUS TEKSTIILILATTIALTA
Tutkimuksessa testattiin tekstiililattiapintojen pölyindeksin mittausta INSTA:800 – standardissa kuvatulla menetelmällä (menetelmä B, Stepp Tester) /3/. Mittausten tavoitteena oli saada tietoa tekstiilimattoon mahdollisesti kertyneen pölyn määrästä ja käyttää tietoa muiden mittaustulosten mahdollisten poikkeamien selvittämiseen.
Pölyindeksin mittauksissa todettiin, että kaikki tutkittavien tilojen matot olivat pääsääntöisesti varsin puhtaita verrattuna INSTA:800 – standardissa annettuihin raja-arvoihin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Tutkimuksessa havaittiin, että flokatun tekstiililattiapinnan pölyindeksi oli erittäin alhainen (vain muutama mitattu näyte 0,1 %, muut näytteet 0,0 %) ns. tuftatuihin
tekstiililattiapintoihin verrattuna. Valitettavasti tutkimuksessa oli mukana ainoastaan yksi (1) kohde, jossa oli flokattu tekstiililattia, eikä havaintoa päästy todentamaan toisessa kohteessa. Näin lattiapinnan imuroinnin laatua ei päästä täysin sulkemaan pois
vaikuttavana tekijänä. Flokattu tekstiililattiapinta voiko joko sitoa pölyn tiukasti itseensä, tai pöly ei kiinnity lattiapintaan ja se on helppo imuroida pois. Pölyindeksin
mittausmenetelmä on kuitenkin riittävän tehokas esimerkiksi nostamaan lattiapinnasta hiuksen tai pienen irtoroskan, jotka vaikuttavat mittaustulokseen huomattavasti. Tästä syystä pölyn kiinnittyminen mattoon on erittäin epätodennäköistä.
KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET
Käyttäjäkyselyn vastausprosentti 64 % ja vastaajia oli yhteensä 102 henkilöä /4/. Sekä verrokki-, että tutkimuskohteista kohteista vastattiin lähes samalla palautumisprosentilla.
Avotoimistoissa verrokkikohteiden käyttäjät olivat tyytyväisempiä tilojen koettuun ilmanlaatuun, ääniympäristöön ja siisteyteen kuin tutkimuskohteissa. Ilmanlaadun osalta kyselyn tulokset tukevat osittain tiloissa tehtyjä havaintoja ja mittauksia, mutta
siivouksen laadun ja ääniympäristön näkökulmasta tulokset ovat ristiriitaisia. Siivouksen laatu oli katselmusten perusteella tutkimuskohteissa korkeampi ja niissä pitäisi olla parempi ilmanvaihto ja ääniympäristö, kuin vanhemmissa verrokkikohteissa.
Käyttäjäkyselyn tulokset eivät kuitenkaan tukeneet edellä mainittuja havaintoja.
Opetustiloissa kyselyn tulokset vastasivat paremmin kohteissa tehtyjä mittauksia ja havaintoja. Ainoastaan siivouksen laatu koettiin verrokkikohteissa jälleen paremmiksi, vaikka laatukatselmuksissa tilanne oli päin vastainen. Yhtenä syynä voivat olla uuden opetussuunnitelman mukaiset tilat, joissa erilaiset kalusteet, sermit, pöydät ym. voivat luoda vaikutelman epäjärjestyksestä ja huonosta siivouksen laadusta. Vaikka kalusteiden määrä voi vaikeuttaa siivousta, kalusteaste ei laatukatselmusten tulosten perusteella vaikuttanut siivouksen laatuun.
Käyttäjien kokemuksiin voi vaikuttaa se, että avotoimistojen osalta tutkimuskohteissa käyttäjät olivat siirtyneet uuteen toimintaympäristöön vasta hiljattain; uuden
toimintaympäristön ääniolosuhteet voidaan kokea huonommiksi kuin työskenneltäessä omassa toimistohuoneessa. Verrokkikohteissa avotoimistoissa puolestaan oli
työskennelty jo pidempään ja ääni- ja toimintaympäristöön on totuttu. Edellä mainitut tekijät voivat heijastua myös koettuun siivouksen laatutasoon tutkimuskohteissa.
Avotoimistojen osalta ilmanlaatua koskevan kyselyosan vastausprosentit on esitetty seuraavassa kuvassa 2. Vasemman puoleisessa sarakkeessa on esitetty prosenttiosuus vastauksista kysymykseen ”täysin erimieltä”, keskimmäisessä sarakkeessa ”en osaa sanoa” ja oikean puoleisessa sarakkeessa ”täysin samaa mieltä”
lattiapintamateriaaleittain.
Kuva 2. Käyttäjäkyselyn tulokset avotoimistoista ilmanlaatuun liittyen
LATTIAPINTOJEN ELINKAARIKUSTANNUKSET YLLÄPIDON OSALTA Ylläpidon elinkaarikustannukset laskettiin 10 vuoden ajalta sekä opetustiloissa että avotoimistoissa käyttäen työmäärämitoitusta. Vertailtavat materiaalit olivat flokattu ja tuftattu tekstiililattia sekä homogeninen muovimatto. Elinkaarilaskennassa käytetyt siivousohjelmat on laadittu materiaalivalmistajien ohjeistusten mukaan ottaen huomioon tilojen tarpeenmukaiset ja kustannustehokkaat siivousmenetelmät ja -taajuudet sekä ylläpito- että perussiivouksessa. Euromääräiset erotukset avotoimistojen osalta on esitetty kuvassa 3.
Kuva 3. Lattiapintojen elinkaarikustannukset avotoimistoissa
Elinkaarilaskennan perusteella tekstiililattian ylläpitokustannukset 10 vuoden jaksolla ovat tilatyypistä riippuen 1,7-2,1 kertaa suuremmat kuin muovimattopintaisen lattian.
Elinkaarilaskennassa tulee ottaa huomioon myös erilaisten lattiapintojen siivouksessa
Millaiseksi koet työskentelytilasi sisäilman Sisäilma ei ole
tunkkaista 43,90 % 0,00 % 56,10 % 18,50 % 7,40 % 74,10 %
Sisäilma ei ole kuivan
tuntuista 43,90 % 4,90 % 51,20 % 22,20 % 7,40 % 70,40 %
Sisäilma ei tunnu
pölyiseltä 36,60 % 9,80 % 53,70 % 11,10 % 3,70 % 85,20 %
Työskentelytilassa ei
ole vedon tunnetta 29,30 % 2,40 % 68,30 % 33,30 % 3,70 % 63,00 % Työskentelytilassa ei
ole epämiellyttäviä tai häiritseviä hajuja
31,70 % 4,90 % 63,40 % 7,40 % 11,10 % 81,50 %
Työskentelytilassa on
riittävä ilmanvaihto 43,90 % 12,20 % 43,90 % 22,20 % 11,10 % 66,70 % Koen
työskentelytilani sisäilman hyvänä
41,50 % 2,40 % 56,10 % 22,20 % 14,80 % 63,00 % Avotoimistotila, kovalattiapinta (N=27)
Avotoimistotila, tekstiililattiapinta (N=41)
tarvittavat koneet ja niistä aiheutuvat kustannukset. Ylläpito- ja
perussiivousmenetelmiltään poikkeavien lattiapintojen käyttö samassa kohteessa lisää käytettävien koneiden määrää sekä siivouksessa tarvittavia työvaiheita ja
huoltotoimenpiteitä. Tämä pitää ottaa huomioon myös mitoitettaessa ja sijoitettaessa siivouskeskuksia sekä koneiden varastointiin varattuja tiloja rakennukseen.
LATTIAPINTAMATERIAALIN VALINTA
Tutkimuksen tulokset eivät tue tekstiililattian valintaa avotoimistoihin. Käyttäjäkyselyn perusteella tekstiililattia ei paranna koettua ääniympäristöä, tekstiililattian siivouksen ylläpitokustannukset ovat noin kaksinkertaiset koviin lattiapintoihin verrattuna ja se lisää mittausten mukaan ilman hiukkaspitoisuutta. Käyttäjäkyselyn osalta on kuitenkin huomioitava, että käyttäjillä saattaa esiintyä muutosvastarintaa siirryttäessä omista toimistohuoneista avotoimistoihin ja monitoimitiloihin ja tämä vaikuttaa tuloksiin. Kaikki tutkimuskohteet olivat niin uusia, ettei olosuhteisiin oltu vielä ehditty välttämättä
sopeutua.
Opetustiloissa tekstiililattiapinnalla ei ole yhtä suurta vaikutusta koettuun tai mitattuun ilmanlaatuun ja sen koettiin parantavan tilan ääniympäristöä. Voidaankin todeta, että opetustiloissa halutut ominaisuudet määrittävät lattiapinnan valintaa enemmän kuin avotoimistoissa. Toisaalta ylläpitokustannukset tekstiililattiapinnan osalta ovat kovapintaisia lattiapintoja huomattavasti suuremmat myös opetustiloissa.
Oleellista on, että tekstiililattian vaikutukset ylläpidon kustannuksiin ja
olosuhdevaatimuksiin otetaan huomioon jo kohteen suunnittelussa. Tilan siivouksessa käytettäville työvälineille ja laitteille on varattava riittävät tilat läheltä siivottavia tiloja.
Kovien lattiapintojen ja tekstiililattiapintojen käyttö samassa kohteessa lisää koneinvestointeja, koneiden määrää, sekä säilytys- ja huoltotilojen tarvetta. Lian leviämisen estämiseen on panostettava sisäänkäynneissä ja sisäkenkien käyttö on suositeltavaa. Niin sanotuissa kengättömissä kohteissa on varattava tilaa ulkokenkien säilytykselle ja vaihdolle. Ruokailua varten on järjestettävä rajatut tilat, joissa ei lattiapinnan tahraantumisen vuoksi käytetä tekstiililattiapintoja. Ylläpidon elinkaarikustannusten selvittäminen jo suunnitteluvaiheessa on suositeltavaa, jotta siivouspalveluiden järjestämisen ja hankintojen kustannukset voidaan ennakoida koko rakennuksen elinkaaren ajan.
LÄHDELUETTELO
1. Suomen rakentamismääräyskokoelma, D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto.
Määräykset ja ohjeet 2012. Ympäristöministeriö. (Julkaistu myös RT-, LVI- ja KH-säännöskorttina RakmMK-21503, LVI RakMK-00465, KH RakMK-10611.) 2. Schneider T., Petersen O. H., Kildesø J., Kloch N. P., Løbner T. (1996) Design and
Calibration of a Simple Instrument for Measuring Dust on Surfaces in the Indoor Environment. Abstract
3. SFS 5994: 2012. Siivouksen tekninen laatu. Mittaus- ja arviointijärjestelmä (INSTA 800:2010). Helsinki: Suomen Standardoimisliitto SFS. s. 60-74.
4. Takala, A. 2017. TPA Andersson Oy:n tekstiililattiapintojen tutkimuksen
käyttäjäkyselyn tulokset työskentelytilojen sisäilman, ääniolosuhteiden ja siisteyden osalta. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu