KATSAUS TEHTYYN – SISÄILMASTA SAIRASTUNEIDEN KOKEMUKSIA TALOUDELLISESTA ASEMASTA JA
SELVITYS: SISÄILMASTA OIRELEVIEN JA SAIRASTUNEIDEN TILAPÄISMAJOITUKSEN TARPEET JA ASUNNOTTOMUUDEN
KOKEMUKSET
Kartoitimme kesällä 2017 sisäilmasta oireilevien kokemuksia asunnottomuudesta ja tilapäismajoituksesta sekä erityistarpeita, joita tilapäis- ja hätämajoitukselta kaivataan.
Kyselyyn saapui 217 vastausta. Sisäilmaltaan sopivan asunnon etsiminen voi kestää kuukausia tai jopa vuosia. Joskus tilapäisen majoituksen tarjoaa sukulaisten koti, parveke, ulkovarasto, pihakatos, terassi tai sauna. Kiertolaiselämä voi viedä taivasalle
riippumattoon tai makuupussiin. Asunnottomuus ja ystävien ja tuttavien luona
majoittuminen rasittaa sosiaalisia suhteita. Perheenjäsenet joutuvat asumaan eri paikoissa tai koko perhe on muuttokierteessä yhden perheenjäsenen sairastumisen vuoksi.
Kyselyraportti /2/ julkaistaan Hengitysliiton verkkosivuilla helmikuussa 2018.
Vastaajien taustatiedot
Vastaajat olivat iältään yli 18 vuotiaita. Valtaosa oli 31-59 vuotiaita. Naisia oli 88%.
Vastaajien kotitalouden koko oli 1–6 henkeä. Vastaajista 53 % asui Etelä-Suomessa, 17
% Länsi-Suomessa, 12 % Pohjois-Suomessa, 12 % Keski-Suomessa, 6 % Itä-Suomessa, ja 1 % ulkomailla. Vastaajista alle 10 000 asukkaan kunnassa asui tai majoittui 15 %, 10 000 - 50 000 asukkaan kunnassa 24 %, 50 000 - 100 000 kunnassa 14 % ja 100 000 asukkaan tai suuremmassa kunnassa 46 %. Oireilua vastaajalle tai hänen
perheenjäsenelleen aiheuttivat home- ja kosteusvauriot (95 % vastaajista), hajusteet (73
%), kemikaalit (75 %), sähkö (esim. tietokoneen tai älypuhelimen käyttö, wlan) (42 %), jokin muu (31 %). Avovastauksissa oli mahdollisuus tarkentaa oireita aiheuttavia asioita hajusteiden ja kemikaalien osalta. Hajusteista, hajustetuista tuotteista sekä kemikaaleista mainittiin avovastauksissa erikseen haju- ja partavesi, deodorantti, saippua, shampoo, hiuslakka ja muu kosmetiikka, pyykinpesu- ja huuhteluaineet, kodin pesuaineet, tekstiilien väriaineet, tuoksukynttilät, suitsukkeet, tupakansavu, hyönteismyrkyt,
painomuste, maalit ja liuottimet, erilaiset rakennus-, sisustus- ja pintamateriaalit ja niiden käsittelyaineiden VOC-päästöt. Jokin muu, mikä -kohtaan oli kirjattu samoja oireiden aiheuttajia kuin hajusteisiin ja kemikaaleihin. Lisäksi mainittiin mm. pöly, katupöly, siitepöly, eläimet, ulkohomeet, kasvien haju ja muut luonnosta tulevat hajut, ruoan haju, jotkin ruoka-aineet, elintarvikkeiden säilöntä- ja torjunta-aineet, lääkkeet,
käyttötavaroiden muovit, viemärikaasut, pakokaasu, melu, häikäisy ja valo.
Asunnottomuuden kesto ja majoittumispaikat
Lomakkeessa tarkennettiin vastaajille, että asunnottomuudeksi lasketaan myös majoittuminen sukulaisten luona tai hätämajoituksissa, koska silloin ollaan vailla vakinaista asuntoa.
Vastaajista 35 % ilmoitti olevansa tällä hetkellä vailla vakinaista asuntoa sisäilmasta oireilun tai sairastamisen vuoksi. 58 % vastanneista kertoi olleensa tästä syystä joskus asunnoton (luku sisältää myös tällä hetkellä asunnottomana olevat, jotka kertoivat olleensa asunnottomina aiemminkin). 19 % vastanneista ei ollut nyt tai aiemmin ollut tästä syystä asunnottomana.
Yhä jatkuva asunnottomuus ja/tai asunnottomuusjaksot yhteensä olivat kestäneet: 0-1 kk (10 % vastaajista), 1-2 kk (11%), 2-6 kk (25 %), 6-12 kk (27 %), 1-5 vuotta 27 % ja yli viisi vuotta (5 %).
Vastaajat kertoivat, että heidän perheensä, tai ainakin suurin osa perheen jäsenistä asuu tai majoittuu tällä hetkellä seuraavasti: omassa asunnossa tai asumisoikeusasunnossa 28
%, vuokra-asunnossa 42 %, sukulaisten tai ystävien luona 17 % omalla, vuokratussa tai suvun kesämökillä 5 %, asuntoautossa tai -vaunussa 2 % ja ulkona teltassa 2 %. Omissa tai muiden asunnoissa asuvista osa joutui majoittumaan parvekkeella (5 % kaikista vastaajista). Lisäksi 4 % vastaajista majoittui muualla: mm. aitassa, tuttavan saunassa, väistötilakontissa, hotellissa tai kiertolaisena eri paikoissa sisätiloissa ja ulkona.
Asunnottomien majoituksessa ei majoittunut yksikään vastaajista.
Vastaajista 25 % kertoi, että osa perheen jäsenistä joutuu tällä hetkellä majoittumaan eri paikassa kuin muut perheen jäsenet. Muualla majoittuvat asuivat muuta perhettä selvästi harvemmin omassa tai vuokra-asunnossa ja enemmän sukulaisten ja ystävien luona.
Omassa kodissa tai vuokra-asunnossa asuvilta kysyttiin, onko nykyinen asunto heille sisäilmaltaan sopiva. 59 % kertoi, että asunto ei ole sisäilmaltaan sopiva ja he joko selvittävät asunnon korjaamista tai etsivät uutta asuntoa. 41 % kertoi, että oli joko rakentanut tai korjannut asunnon sopivaksi tai löytänyt sisäilmaltaan sopivan asunnon.
Muuttovalmius sisäilmasta sairastuneiden asuinalueelle ja tilapäismajoitukseen Vastaajista 53 % majoittuisi tilapäisesti mieluummin sisäilmasta sairastuneille
rakennetulle asuinalueelle ja 47 % valitsisi mieluummin omalle pihalle, leirintäalueelle tai vastaavaan paikkaan tuotavan siirrettävän hätämajoituksen.
Kyselyn lopussa olleessa avovastauksissa toivottiin, että sisäilmasta sairastuneille sopivia asuntoja ja tilapäismajoitusta rakennettaisiin eri puolille Suomea. Vastauksissa toivottiin myös sisäilmasta sairastuneille sopivien asumisoikeusasuntojen rakentamista. Toiselle paikkakunnalle tai muuten kauas muuttoa rajoittavana tekijänä mainittiin lasten koulupaikan ja harrastusten säilyttäminen sekä oman ja/tai puolison työpaikan sijainti.
Lisäksi ehdotettiin, että tilapäismajoitus olisi niin helposti siirrettävissä, että siinä voisi asua myös lomalla sekä kuntoutuksen tai hoidon aikana.
Yhteisten tilojen käyttö tilapäismajoituksessa
Lomakkeessa kysyttiin, mitkä muiden tilapäismajoituksen asukkaiden kanssa
yhteiskäytössä olevat tilat sopisivat vastaajalle tai hänen perheelleen. 43 % olisi valmis jakamaan keittiön, 24 % wc:n, 30 % kylpyhuoneen, 72 % saunan, 63 % pesulan, 41 % olohuoneen tai oleskelutilan. 4 % vastaajista vastasi kysymykseen; jokin muu mikä ja näissä vastauksissa esitettiin yhteisiksi tiloiksi pihaa, leirintäalueen tapaisia yhteistiloja sekä toimistoa ja langallista nettipistettä.
Lisäksi kysyttiin, mitkä asiat voisivat estää yhteisten tilojen käyttöä. Tähän kysymykseen vastasi 46 % vastaajista. Yhteisten tilojen käyttämistä estäviksi asioiksi ilmoitettiin omat tai muiden lemmikit, ihmisten erilaiset asuintavat, erilaiset käsitykset siisteydestä,
siivoamisesta, hygieniatasosta, asukkaiden tai vierailijoiden tupakointi sekä heidän erilaiset käsitykset hajusteettomuudesta, muiden käyttämät pesuaineet, kosmetiikka tai henkilökohtaisten tavaroiden hajusteiden tai kemikaalien lähteet, sekä asukkaiden mahdolliset homeiset vaatteet ja tavarat. Muita esteitä yhteistilojen käytössä olisivat mm.
lapsiperheen arkeen liittyvät asiat (lasten metelöinti, lapsiperheen oman rauhan kaipuu, erityislasten tarpeet), ruoka-aineallergiat, yhteiskeittiön riittämättömät säilytys- ja työskentelytilat, yhteisten tilojen käytön ruuhkahuippujen huono hallinta, epäselvät säännöt, melu ja hälinä, yksityisyyden ja oman rauhan kaipuu, erilaiset vammat, liikuntarajoitteet ja sairaudet, sähköherkkyys ja siihen liittyen matkapuhelinten käyttö, muut elektroniset ja langattomat laitteet. Yhteisten tilojen käyttöä katsottiin
hankaloittavan myös asukkaiden kuormittuneen tilanteen heijastuminen heidän
jaksamiseensa, mielialaansa ja psyykkiseen hyvinvointiinsa, yhteisasumisen aiheuttama stressi ja se, ettei asukkaiden erilaista oireilua otettaisi todesta.
Kyselyn lopussa olleissa avovastauksissa nousi lisäksi esiin toive helposti muunnettavissa olevasta moduulimaisesta tilaratkaisusta, kosteudenhallinnasta rakennusvaiheessa, tietynlaisten rakennusmateriaalien valitsemisesta tai välttämisestä, pihaistutusten sopivuudesta, sekä toiveita koneellisen ilmanvaihdon ja toisaalta taas painovoimaisen ilmanvaihdon käyttämisestä. Lisäksi toivottiin selkeitä pelisääntöjä asumiseen ja erilaisten kriisitilanteiden käsittelyyn asumisyhteisössä.
Vuokranmaksuvalmius
Vastaajilta kysyttiin, kuinka paljon vastaaja tai hänen perheensä olisi valmis maksamaan tilapäismajoituksesta vuokraa kuukaudessa. Valmiista vastausvaihtoehdoista oli tippunut pois vaihtoehto ”500e/kk”, joten oletettavaa on, että osa ”enintään 250e/kk” tai ”enintään 750e/kk” vastausvaihtoehdon valinneista olisi valinnut tuon niiden välissä olevan vaihtoehdon.
Mikäli tilapäismajoitukseen kuuluisi yhteiskäytössä olevia tiloja, 12 % vastaajista olisi valmis maksamaan vuokraa kuukaudessa enintään 100e, 59 % olisi valmis maksamaan enintään 250e/kk, 28 % enintään 750e/kk, 1 % enintään 1000e/kk ja 0 % 1000e/kk tai enemmän.
Mikäli tilapäismajoituksessa olisi tilat vain omassa käytössä, 5 % vastaajista olisi valmis maksamaan vuokraa kuukaudessa enintään 100e/kk, 25 % enintään 250e/kk, 54 % enintään 750e/kk, 11 % enintään 1000e/kk ja 5 % 1000e/kk tai enemmän.
Kyselyn lopussa olleissa avovastauksissa nostettiin esiin myös toive vuokrasuhteen lyhyistä irtisanomisanomisajoista, mikäli havaittaisiin, että asuintila ei vuokralaiselle sopisikaan. Vastauksissa nousivat myös esiin erilaiset toimeentulo-ongelmat ja taloudellisen tuen tarve.
JOHTOPÄÄTÖKSET
Sisäilmasta oireilevan tai sairastuneen on vaikeaa löytää itselleen tai perheelleen sopivaa asuntoa. Asunnottomuus voi kestää jopa kuukausia tai vuosia. Kiertolaiselämä kuormittaa monin tavoin ja jatkuvassa epävarmuudessa eläminen ei anna tilaa toipumiselle tai elämän uudelleen suunnittelulle. Myös sosiaaliset suhteet ovat koetuksella, kun perheenjäsenet joutuvat asumaan erillään ja majoittajina toimivat ystävät ja tuttavat.
Asunnottomuutta kokevat sisäilmasta oireilevat ja sairastuneet tarvitsevat tukea niin taloudelliseen tilanteeseensa, käytännön asioiden järjestelyyn kuin hyvinvoinnistaan
huolehtimiseen. Palveluiden ja tuen tarvetta kartoittavan kysymyksen tarkemmat tulokset ovat luettavissa kyselyraportista.
Asumisen ja tilapäismajoituksen tarpeet ja toiveet ovat sairastuneilla osittain
yhteneväisiä, esimerkiksi hajusteettomuuden ja oman rauhan kaipuun osalta. Tarpeissa ja toiveissa on myös eroja, esimerkiksi jotkut rakennuksissa ja sisustuksessa käytettävät materiaalit ovat toisille sopivia ja toisille ne taas ovat oireita aiheuttavia. Sähköherkkyys rajoittaa sopivan asumispaikan löytämistä entisestään. On huomioitava, että osalla muuttaminen toiselle paikkakunnalle asumisratkaisun perässä voi olla vaikeaa, mikäli halutaan säilyttää lasten ystävät, harrastukset ja koulupaikka tai oma ja/tai puolison työpaikka.
Tarpeiden ja toiveiden eroavaisuuksista huolimatta on tärkeää, että sisäilmasta oireileville ja sairastuneille sopivia asuinalueita ja tilapäismajoitusta rakennettaisiin ja kehitettäisiin, koska sopivaa tarjontaa vaikuttaisi olevan tällä hetkellä hyvin vähän. Monet vastaajista kertoivat majoittuneensa mitä erilaisimmissa paikoissa, jopa piharakennuksissa ja taivasalla, joten voidaan päätellä, että nykymuotoinen kunnissa tarjottava tilapäismajoitus tai asuntotarjonta ei vastaa sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden asunnottomien ja heidän perheidensä tarpeisiin.
LÄHDELUETTELO
1. Mäki, S. ja Ryynänen, T. (2016) Köyhät, pakotetut, kyvyttömät ja toivottomat – sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia taloudellisesta asemasta. Janus 24 (3), 211-229.
2. Haukilahti, K. (2018) Sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden tilapäismajoituksen tarpeet ja asunnottomuuden kokemukset. Hengitysliiton julkaisuja x/2018.
Julkaistaan 02/2018.