RAPORTOITUIHIN TEKIJÖIHIN
Hanna Vertanen-Greis1, Eliisa Löyttyniemi1, Jukka Uitti2, Tuula Putus1
1 Turun yliopisto
2 Tampereen yliopisto
TIIVISTELMÄ
Äänihäiriöt ovat erityisen yleisiä kosteusvaurioituneissa koulurakennuksissa
työskentelevillä opettajilla. Rakennusten kunnon arvioinnissa Suomessa yksi mahdollinen resurssi ovat terveydensuojelun valvontaohjelman mukaiset säännölliset tarkastukset.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida näissä tarkastuskertomuksissa raportoitujen tekijöiden (homeen haju, kosteusvaurio, muu terveyshaitta) yhteyttä opettajien
itsearvioitujen äänihäiriöiden esiintymiseen. Yhteyttä löytyi äänihäiriöiden ja raportoitujen kosteusvaurioiden välillä, mutta sen lisäksi havaittiin äänihäiriöitä
esiintyvän enemmän niissä kouluissa, joissa terveydensuojeluviranomainen ei raportoinut homeen hajusta. Lisätutkimukset ovat tarpeen, että tarkastuksia lakisääteisenä ja
säännöllisesti toistuvana toimintana voitaisiin paremmin hyödyntää myös tutkimuskäytössä.
TAUSTAA
Opettajilla on muita ammattiryhmiä suurempi riski äänenkäytön ongelmiin/1/.
Äänihäiriöitä on myös arveltu esiintyvän enemmän kosteus- ja homevaurioituneissa kouluissa työskentelevillä opettajilla verrattuna korjatuissa kouluissa työskenteleviin kollegoihinsa (p = 0.038)/2/. Samoin käheyttä esiintyi enemmän niillä yliopisto-opettajilla, jotka arvioivat työympäristönsä olevan altisteinen, lämpöolosuhteiltaan haasteellinen tai tunkkainen verrattuna hyvässä sisäilmassa työskenteleviin opettajiin (p <
0.001)/3/. Ervastin ym. tutkimuksessa lyhyitä, 1 – 3 päivän sairauslomia esiintyi vähemmän niillä opettajilla, jotka työskentelivät oppilaiden hyväksi arvioimassa sisäilmassa/4/.
Opettajan työssä äänen toimivuus on välttämätöntä. Vaikka koulurakennusten kuntoarvioinnissa tehdään ansiokasta työtä, eivät resurssit riitä kaikkien tarvittavien tutkimusten tekemiseen. Toistaiseksi vain vähän on tutkimuskäytössä hyödynnetty lakisääteisiä, kolmen vuoden välein toistuvia terveydensuojeluviranomainen tarkastuksia, joiden raportit ovat pääsääntöisesti julkisia asiakirjoja/5,6/. Tämän tutkimuksen
tavoitteena oli arvioida tarkastuskertomuksissa raportoitujen tekijöiden (homeen haju, kosteusvaurio, muu terveyshaitta) yhteyttä opettajien itsearvioitujen äänihäiriöiden esiintymiseen. Terveyshaitalla tarkoitetaan tässä elinympäristön terveellisyyttä vähentäviä tekijöitä tai olosuhdetta /6,7/. Työ on osa väitöstutkimusta, joka käsittelee opettajien äänihäiriöitä, työkykyä ja koulujen sisäilman laatua.
AINEISTO JA MENETELMÄT
Mainittu laajempi tutkimus perustui klusteriotannalla tehtyyn sähköiseen
opettajakyselyyn maaliskuussa 2017 (N = 1198). Kysely toteutettiin eri puolilla Suomea sijaitsevien kolmen kunnan suomenkielisen perusopetuksen kouluissa. Äänihäiriöitä kysyttiin Simbergin ym. kehittämällä seitsemän kysymyksen sarjalla/8/. Kysymykset liittyivät mm. äänen käheyteen, sen väsymiseen ja kurkunpään kipuun, ja niitä mitattiin itsearvioituna vastausvaihtoehdoilla päivittäin, viikoittain, kuukausittain, ei koskaan.
Äänihäiriöksi määriteltiin kahden tai useamman oireen esiintyminen vähintään viikoittain viimeisen 12 kuukauden aikana. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan homeen tai maakellarin hajun esiintymistä työpaikallaan.
Vertailutietoina käytettiin kuntien ympäristöterveydenhuollosta saatuja
terveydensuojeluviranomaisen tarkastusraportteja opettajakyselyä edeltävän vuoden ajalta; tämä vastasi kyselytutkimuksen aikaikkunaa. Raporteista tutkittiin tarkastajan raportoima homeen haju, kosteusvaurio sekä arvio terveyshaitan esiintymisestä, joita oli arvioitu aistinvaraisesti sekä pintakosteusmittauksin. Tilastolliset analyysit tehtiin SAS JMP Pro 13.0 - ja SAS 9.4 –ohjelmilla analysoimalla äänihäiriöiden ja taustamuuttujien välisiä yhteyksiä. Tutkimus on Turun yliopiston eettisen toimikunnan hyväksymä.
TULOKSET
Kyselyyn vastasi 1198 opettajaa, jotka työskentelivät 199 eri koulurakennuksessa.
Vastausprosentti oli 33 %. Vastaajista naisia oli 81 % ja ikäjakauma 24 – 65 vuotta (keskiarvo 44 vuotta). Astmaa sairasti 13 % vastaajista, ja 4 % vastaajista tupakoi säännöllisesti.
Äänihäiriöistä kärsi 54 % opettajista (n = 642/1195, luottamusväli 95 % 51 – 57), ja naiset raportoivat niistä miehiä enemmän (56 % vs. 43 %, p < 0.001) (Taulukko 1).
Astmalla oli merkitsevä yhteys äänihäiriöiden kanssa (p 0.001), samoin kuin astman lääkityksellä (p-arvot 0.01). Homeen tai maakellarin hajua oli työpaikallaan havainnut 71 % äänihäiriöistä kärsivistä vastaajista, kun vain alle kolmasosa muista vastaajista oli havainnut vastaavaa hajua. Tämä vastaajien itsearvioima homeen tai maakellarin haju oli myös merkitsevästi yhteydessä äänihäiriöihin (p 0.001).
Taulukko 1. Äänihäiriöiden yhteys taustamuuttujiin (n=1198).
Muuttuja Ei
Ikä, keskiarvo (min-max) 44
(24 – 64)
Koulutarkastus
1 Kaksi tai useampia äänioireita esiintyi vähintään viikoittain.
Terveydensuojeluviranomaisen tarkastus oli suoritettu tutkimusta edeltävän vuoden aikana 51 (26 %) koulurakennuksessa, joista terveydensuojeluviranomainen raportoi homeen hajusta 11 (22 %) rakennuksessa, kosteusvauriosta 12 (24 %) rakennuksessa ja terveyshaitasta tai sen epäilystä 14 (27 %) rakennuksessa. Äänihäiriöitä esiintyi näissä kouluissa 178 (56 %) vastaajalla. Äänihäiriöiden esiintyminen oli myös tässä
alaryhmässä perusjoukon tapaan merkitsevästi yhteydessä opettajien itsearvioiman homeen hajun kanssa (p 0.001). Sen sijaan terveydensuojeluviranomaisen raportoimalla homeen hajulla havaittiin päinvastainen yhteys äänihäiriöiden esiintymiseen (p 0.05);
äänihäiriöiden esiintyminen oli yhteydessä siihen, että homeen hajusta ei ollut mainintaa tarkastuskertomuksissa (Taulukko 2). Raportoiduilla kosteusvaurioilla löytyi kuitenkin melkein merkitsevä yhteys äänihäiriöiden kanssa (p=0.080). Raportoidulla terveyshaitalla ei ollut yhteyttä äänihäiriöiden kanssa.
Taulukko 2. Äänihäiriöiden yhteys tarkastuksissa raportoituihin tekijöihin tutkimusta edeltäneen vuoden aikana (51 kpl).
Tekijä Ei
Kosteusvaurio Ei
raportoitu 112 (47) 125 (53) 237 0.080
Raportoitu 30 (36) 53 (64) 83
Terveyshaitta Ei raportoitu
94 (47) 105 (53) 199 0.19
Raportoitu 48 (40) 73 (60) 121
POHDINTA
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida tarkastuskertomuksissa raportoitujen tekijöiden yhteyttä opettajien itsearvioitujen äänihäiriöiden esiintymiseen. Löydetyt yhteydet antavat aihetta pohdintaan, sillä äänihäiriöitä esiintyi enemmän niissä kouluissa, joissa terveydensuojeluviranomaisen raportoimaa homeen hajua ei esiintynyt. Yhteyttä löytyi kuitenkin äänihäiriöiden ja raportoitujen kosteusvaurioiden välillä.
Tutkimuksen tuloksiin voi vaikuttaa vastaajien aktiivisuus. Opettajille lähetetyssä kyselyssä mainittiin tutkimuksen liittyvän äänioireiluun ja koulujen sisäilmasto-ongelmiin. Onkin todennäköistä, että oireilevat opettajat olisivat osallistuneet muita aktiivisemmin tutkimukseen. Tulokset tukevat raportointiharhaa siten, että oireiset kokevat aistinvaraisia havaintoja enemmän kuin oireettomat. Ns. ulkopuolisten tekemät tarkastukset eivät selvästi tue yhteyttä vaurioiden ja äänihäiriöiden välillä. Lisäksi opettajan äänihäiriöihin vaikuttaa rakennuksen sisäilman lisäksi useita muita tekijöitä, kuten melu ja henkilökohtaiset äänenkäyttötaidot.
Tutkimuksen tuloksiin vaikuttaa myös terveydensuojeluviranomaisen arviointi ja sen luotettavuus. Opettajat ovat työpaikallaan päivittäin, kun taas tarkastus on hetkellinen tilanne, johon kohdistuu useita sekoittavia tekijöitä, kuten lämpöolosuhteet, vuodenaika, siivouksen senhetkinen taso tai tuuletus.
JOHTOPÄÄTÖKSET
Opettajien äänihäiriöiden on epäilty olevan yhteydessä koulujen kuntoon. Tämän tutkimuksen perusteella jäi auki kysymys, voidaanko yhteyttä vaurioiden ja äänioireiden välillä pitää luotettavana. Koettujen oireiden ja terveydensuojeluviranomaisen
tarkastusraporttien perusteella tulokset olivat ristiriitaisia. Lisätutkimukset mm.
tarkastusten laadun suhteen ovat tarpeen, että tarkastuksia lakisääteisenä ja säännöllisesti toistuvana toimintana voitaisiin paremmin hyödyntää myös tutkimuskäytössä.
KIITOKSET
Lämpimät kiitokset tutkimukseen osallistuneille opettajille sekä tutkimuksessa avustaneille kuntien työntekijöille hyvästä yhteistyöstä.
LÄHDELUETTELO
1. Martins RHG, Pereira ERBN, Hidalgo CB, Tavares ELM. (2014) Voice disorders in teachers. A review. J Voice. 28(6):716-724. doi:10.1016/j.jvoice.2014.02.008 2. Patovirta, R.L., Husman, T., Haverinen, U., Vahteristo, M., Uitti, J.A., Tukiainen,
H., Nevalainen, A. (2004). The remediation of mold damaged school – A three-year follow-up study on teachers' health. Cent Eur J Publ Health, 12 (1): 36-42.
3. Korn, P. L., de Lima Pontes, A A, Abranches, D., & de Lima Pontes, P A. (2015).
Hoarseness and risk factors in university teachers. Journal of Voice, 29(4), 21-28.
doi://dx.doi.org/10.1016/j.jvoice.2014.09.008
4. Ervasti, J., Kivimäki, M., Kawachi, I., Subramanian, S., Pentti, J., Oksanen, T., Puusniekka, R., Pohjonen, T., Vahtera, J. and Virtanen, M. (2012) School
environment as predictor of teacher sick leave: data-linked prospective cohort study.
BMC Public Health, 12, 770. doi://dx.doi.org/10.1186/1471-2458-12-770 5. Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Sosiaali- ja terveysministeriö.
6. Hietanen-Peltola, M., Korpilahti, U. (2015) Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos - Opas ympäristön ja yhteisön monialaiseen tarkastamiseen. THL: Ohjaus:
2015_007. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126936/URN_ISBN_978-952-302-505-9.pdf?sequence=1
7. Terveydensuojelulaki 763/1994. Sosiaali- ja terveysministeriö.
8. Simberg S, Sala E, Laine A, Rönnemaa AM. (2001) A fast and easy screening method for voice disorders among teacher students. Logoped Phoniatr Vocol. 26:10–
16. ͒