Valmentajan koulutuspolku… - Arviointityökalun kehittäminen jalkapallovalmentajan kokonaisvalta

4.3. Kehityssuunnitelma

”Menestys alkaa hiipua sillä hetkellä, kun alat pitää jatkuvaa kehittymistä tarpeettomana”

(Lindholm & Salminen 2014, 17).

Kehittyäkseen ihminen tarvitsee palautetta. Valmentajan tulee saada säännöllisesti pa-lautetta tekemästään työstä. Seuran valmennuspäällikkö tai muu henkilö voi tukea val-mentajaa ja antaa palautetta valmentajan toiminnasta. Tätä dialogia voidaan hyvin verrata kehityskeskusteluun, jonka tuloksena syntyy valmentajalle kehityssuunnitelma.

Kehityskeskustelun pääpainona tulee ensisijaisesti olla toiminnan kehittämisen näkö-kulma. Kehityskeskustelujen kautta syntyy paljon kehitysideoita, joiden pohjalta voidaan tehdä konkreettisia tekoja organisaation sekä siinä toimivien ihmisten toiminnan ja toimin-taedellytysten kehittämiseksi. Kehityskeskustelu on oiva paikka, jossa työntekijä ja esi-mies katsovat yhdessä tulevaisuuteen ja edessä oleviin haasteisiin samasta suunnasta.

(Lindholm & Salminen 2014, 17-18.)

Kehityskeskustelun päätarkoitus tulee olla työntekijän ammattitaidon sekä hänen toiminta-edellytyksiensä kehittäminen. Työntekijän kannattaa varmistaa, että kehityskeskustelun asiat kirjataan huolellisesti keskustelumuistioon. Pysyäkseen kehityksen mukana, on työn-tekijän päivitettävä jatkuvasti osaamistaan ja hankittava tarvittaessa myös uutta osaa-mista. Työntekijän mahdollisuus vaikuttaa omaan ammatilliseen kehittymiseen on todella

tärkeää sitoutumisen sekä työhyvinvoinnin kannalta. Kehityskeskusteluissa keskustellaan työntekijän päämääristä ja kuinka työntekijän vahvuuksia pystyttäisiin hyödyntämään koko organisaation kehittämisessä. Esimies antaa myös näkemyksensä työntekijälle, mihin suuntaan hänen työnsä voi tulevaisuudessa kehittyä sekä miten työntekijän päämäärien saavuttaminen on mahdollista. Tämän keskustelun pohjalta pystytään luomaan työnteki-jälle kirjallinen oppimissuunnitelma ja näin saadaan osaamisen kehittämiseen konkreetti-nen ja käytännöllikonkreetti-nen viitekehys. (Lindholm & Salmikonkreetti-nen 2014, 93-100.)

5. Valmennusosaamisen arviointi

Arviointityökalussa valmentajan osaamista kuvataan erilaisille verbeillä, jotka kertovat henkilön osaamisen tasosta. Verbit perustuvat Bloomin taksonomiaan ja tällöin puhutaan Bloomin taksonomian aktiivisista verbeistä. Jotta pystytään kuvaavaan valmentajan koko-naisvaltaista valmennusosaamista yhdellä kuvalla niin arviointityökalun tueksi käytetään 360-asteen kuviota. Näistä lisää seuraavissa luvuissa.

5.1. Bloomin taksonomia

Vuonna 1956 julkaistiin viitekehys koulutuksellisten oppimisen tavoitteiden kategorisoin-nista, jonka päätekijä oli B.S. Bloom. Tämän jälkeen kyseistä viitekehyksestä on julkaistu teoksia yli kahdelle kymmenelle kielelle maailmanlaajuisesti. Bloomin taksonomiasta on tehty uudistettuja versioita tiedon lisäännyttyä ja tämä viimeisin uudistettu painos on tar-koitettu uudelleen kohdentaa kouluttajien huomiota alkuperäisen teoksen arvoon ja sen aikaansa edellä oloon. (Anderson 2014, esipuhe 21.)

Bloomin uudistettu taksonomia rakentuu kategorioihin, jotka luokittelevat oppimisen tavoit-teita. Nämä kategoriat ovat jaettu kahdessa suunnassa ulottuviin jatkuviin oppimisen ulot-tuvuuksiin, jotka ovat tiedollinen ja kognitiivinen ulottuvuus. Tiedollinen ulottuvuus on ja-ettu neljään kategoriaan ja kognitiivinen ulottuvuus kuuteen kategoriaan. (Andersson 2014, 27.)

Tässä Bloomin uudistetussa taksonomiassa tiedollinen ulottuvuus alkaa tosiasiallisesta tiedosta, sisältäen terminologisen tiedon ja elementit halutusta asiasta. Seuraavassa ulot-tuvuudessa löytyy käsitteellinen ulottuvuus, sisältäen kategorian, teorian, mallien rakentei-den ymmärtämiseen. Käsitteellistä ulottuvuutta seuraa menetelmällinen ulottuvuus, sisäl-täen asiaan kuuluvat taidot, tekniikat ja metodit. Viimeisin ulottuvuuden taso, metakognitii-vinen ulottuvuus, sisältää strategista osaamista, jossa on ymmärrys strategisesta tiedosta, itse kognitiivisesta tehtävästä ja itsetietoisuudesta. (Anderson 2014, 28-29.)

Uudistetussa Bloomin taksonomiassa on yhdistetty tiedon ja kognition ulottuvuudet, jolloin molempia ulottuvuuksia voidaan tarkastella yhteydessä toisiinsa. Taksonomia on jäsen-nelty taulukon muotoon (taulukko 4), jossa luokitellaan tiedollisia ja kognitiivisia tasoja.

Uudistetussa Bloomin taksonomiassa kuvataan molempia tasoja alkaen ymmärryksen pe-rusteista ja päättyen syvään ymmärrykseen, jolloin oppija kykenee yhdistämään tietoa, ar-vioimaan sen soveltuvuutta ja tuottamaan uusia ideoita. (Anderson 2014, 27.)

Taulukko 4. Tiedon ja kognition ulottuvuudet Bloomin uudistetussa taksonomiassa (mu-kaillen Andersson 2016)

Bloomin taksonomian mallissa kognitiivinen ulottuvuus (tiedon omaksumisen taso) on ja-ettu kuuteen eri tasoon: muistaa, ymmärtää, käyttää, analysoida, arvioida ja luoda. Ensim-mäinen omaksumisen taso on yksinkertaisin ja viimeinen monimuotoisin. Muistamisen taso on ensimmäinen ja tärkeintä siinä on pystyä palauttamaan mieleen tietoa ja tiedostaa asioita. Muistamisen tasoa seuraa ymmärtämisen taso. Ymmärtämisen taso sisältää esi-merkiksi tulkitsemisen, luokittelun, vertailun, yhteenvedon ja selittämisen. Seuraavassa tiedon omaksumisen tasossa vaaditaan tehtävän suorittamista ja toteuttamista annettujen ohjeiden mukaisesti. Tämän nimi on käyttämisen tasoksi. Seuraavassa tiedon omaksumi-sen tasolla tulee pystyä ymmärtämään asiayhteyksiä, organisoida ja liittää asioita koko-naiskuvaan tai tarkoitukseen. Tätä kutsutaan analysoimisen tasoksi. Toiseksi viimeinen taso on arvioida. Tämä arvioimisen taso sisältää asian kriittisen tarkastelemisen perus-tuen kriteereihin ja standardeihin. Luomiselle ominaista on suunnitella, luoda, kehittää joh-donmukainen kokonaisuus, joka sisältää elementtien yhdistämistä uuden rakenteen tai mallin muodostamiseksi. (Anderson 2014, 30-31.)

5.2. 360° – johtamisen arvioinnit

360° arvioinneilla tarkoitetaan arviointeja, jossa arvioidaan henkilö johtamistoimintaa. Tä-hän arviointiin osallistuvat arvioitava itse, toinen henkilö (esim. esimies, kollega) ja esimer-kiksi alainen. Nämä arvioinnit ovat hyviä johtamisen kehitysvälineitä. Arvioinnin tavoit-teena on auttaa arvioinnin kohtavoit-teena olevaa henkilöä tunnistamaan, miten hän itse vaikut-taa muiden käyttäytymiseen (myönteiset ja kielteiset puolet). Pelkän arvioinnin tekeminen ei riitä kehittämään henkilöä, vaan tarkoituksena on työstää henkilölle kehittymissuunni-telma. Tässä suunnitelmassa huomioidaan todettujen vahvuuksien edelleen kehittäminen

Kognitiivinen ulottuvuus Tiedollinen

ulottuvuus

Muistaa Ymmärtää Käyttää Analysoida Arvioida Luoda

sekä kehittymiskohteiden työstäminen paremmalle tasolle. Kun henkilö on tehnyt kehitty-missuunnitelma, niin hänen tulee tehdä päätös sen toteuttamisesta. Tässä ensimmäisenä askeleena voi olla se, että hän kertoo työyhteisössään kehittymissuunnitelman sisällön.

(Juuti 2016, 132-135.)

6. Kehittämisprojektin tavoite

Tavoitteena oli kehittää yhdessä seurojen kanssa arviointityökalu jalkapallovalmentajan kokonaisvaltaisen valmennusosaamisen tunnistamiseen ja seurantaan. Arviointityökalun kehittämisen tueksi haluttiin tutkia:

1. Auttaako arviointityökalu tunnistamaan jalkapallovalmentajan vahvuuksia ja kehityskoh-teita

2. Kehittyykö arviointityökalun avulla valmentajan ja seuran vuorovaikutus.

3. Kykenevätkö valmentaja ja seuran arviointityökalun avulla luomaan kehityssuunnitel-man valmentajalle.

7. Arviointityökalun kehittämisprojektin vaiheet ja menetelmät

Kuviossa 8 on kuvattuna arviointityökalun kehittämisprojektin vaiheet.

Kuvio 8. Kehittämisprojektin vaiheet

Arviointityökalun kehittämisen tueksi hyödynnettiin kvantitatiivisen menetelmin kaksivai-heista Webropol-kyselyä, sähköpostihaastatteluja sekä keskusteluja kasvotusten. Tutki-mustulokset havainnollistettiin osin Webropolista suoraan saaduilla kuvilla sekä käyttä-mällä Officen Excel-ohjelmaa ja luomalla sieltä taulukoita.

7.1. Suunnittelu ja arviointityökalun ensimmäinen versio

Syksyllä 2019 nimettiin erilaisia palvelutiimejä kehittämään eri urheilutoiminnon asioita Palloliitossa. Itseni nimettiin Lapsuus- ja nuoruusvaiheen SPL koulutustiimiin (kuvio 9), jonka tehtävä oli kehittää alemman tason valmentajakoulutusta, maalivahtivalmentajien koulutusta, kouluttajakoulutusten kehittämistä alueilla, kurssien dokumentoinnin ja arvioin-nin kehittämistä analysointia sekä päätöksentekoa varten.

Kuvio 9. Lapsuus- ja nuoruusvaiheen SPL koulutustiimi (Suomen Palloliitto 2019.)

Tähän palvelutiimiin tuotiin esittelyyn ensimmäisen version kehitellystä arviointityökalusta.

Työkalua esitettiin myös Palloliiton koulutuspäällikölle Matti Lähitielle sekä lapsuusvaiheen valmennusosaamisen päällikölle Santeri Suvalalle, Vierumäen kouluttajalle Maiju Kokko-selle, Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskuksen tutkijalla Minna Blomqvistille sekä Olympiakomitean Kirsi Hämäläiselle ja heiltä saatiin ideoita työkalun jatkokehittämiseen.

Seurakentältä tulleiden palautteiden perusteella ja palvelutiimin keskustelujen pohjalta ar-viointityökalun kokeilemiselle oli tilausta. Tässä vaiheessa heräsi ajatus tämän arviointi-työkalun kokeilemisesta seuraympäristössä ja tehdä siitä tutkimus. Täten arviointiarviointi-työkalun kehittämisprosessi käynnistyi sekä käyttökokemuksien kyselytutkimus toimivat opinnäyte-työnä. Syyskuussa lähettiin opinnäytetyön aihe ohjaavalle opettajalle ja aihe sai hyväksyn-nän.

7.2. Kehittämisprojektin perusjoukon hankkiminen ja kysymyspattereiden luomi-nen

Lokakuun 1.päivänä 2019 lähetettiin ensimmäinen sähköpostiviesti 35:den seuran val-mennuspäällikölle ja tiedusteltiin seuran kiinnostusta osallistua kyseisen arviointityökalun kehittämiseen (liite 1). Vastausaikaa oli 31.10.2019 saakka. Lokakuun aikana lähetettiin sama viesti samalla sähköpostin jakeluketjulla neljä kertaa. Tavoitteena oli saada vähin-tään kymmenen (10) seuraa ja jokaisesta seurasta viisi (5) valmentajaa mukaan arviointi-työkalun kehittämiseen.

Kehittämistyötä varten haluttiin tietää arviointityökalun käyttökokemuksia sekä sitä käyttä-vien henkilöiden taustatietoja. Näitä asioita varten luotiin kaksi kysymyspatteria Webropol-järjestelmään, joista toinen oli tarkoitettu valmentajalle ja toinen valmentajaa arvioivalle henkilölle. Kyselylomake valmentajalle (liite 2) ja valmentajaa arvioivalle henkilölle löytyvät liitetiedostoista (liite 3).

7.3. Kyselytutkimuksen ensimmäinen vaihe

Mukaan ilmoittautui 13 seuraa, joissa 15 arvioijaa ja 62 valmentajaa. 25.11.2019 toimitet-tiin arviointityökalun (Word- ja Excel-osa) sähköpostilla seuroilta saatuihin sähköposti-osoitteisiin (liitteet 4–18). Huomiona, että kyseiset liitteet 4–18 ovat uudistetun arviointityö-kalun Word-osia. Tässä sähköpostiviestissä kuvattiin arviointityöarviointityö-kalun luoneen henkilön taustoja ja arviointityökalun tarkoitusta. Viestissä myös kuvattiin arviointityökalun käytän-nön toimenpiteitä sekä alustavia kehittämisvaiheita (liite 19).

9.12.2019 toimitettiin sähköpostiviesti samalla jakelulla ja viestillä, johon oli lisätty vielä ky-selytutkimuksen linkit. Palautusaika kyselytutkimuksiin osallistumisessa oli 17.1.2020.

Vastausajan umpeutumista ennen oli edellä mainittu sähköposti toimitettu neljä (4) kertaa samalla jakelulla muistuttamaan vastaamisesta.

Joulukuussa saatiin tietoon, että kahden arvioijan kohdalla tuli muutoksia työsuhteissa ja he eivät jatkaneet seurassa. Myös arvioijien oma ajankäyttö tuotti haasteita ja he sovelsi-vat toteutusmallia. Yksi arvioija ei esimerkiksi käynyt tässä vaiheessa seuraamassa harjoi-tustapahtumia vaan otti valmentajan suoraan keskustelemaan arviointityökalussa esille tulleista asioista.

7.4. Arviointityökalun kehittäminen

Kyselytutkimuksien tulosten sekä kehitysehdotuksien perusteella tehtiin muutoksia arvi-ointityökalun osaamiskriteereihin. Osaamiskriteereitä muutettiin yksinkertaisempaan muo-toon sekä kehittymisen seurannasta tehtiin yksi osaamisosa. Osaamiskriteereitä yksinker-taistettiin niin, että jokaiseen osaamisosaan tuli samoja osaamisen verbejä. Perusosaa-mista (arvosanat 1–2) kuvasi verbi tunnistaa, kehittämisosaaPerusosaa-mista (arvosana 3) kuvasi verbi osaa ja vaikuttavuusosaamista (arvosanat 4–5) kuvasivat verbit arvio / kehittää.

Nämä muutokset toimitettiin 17.2.2020 seitsemälle henkilölle kommentoitavaksi. Näistä seitsemästä henkilöstä neljä oli aiemmin käyttänyt arviointityökalua, yksi henkilö halusi tästä vaiheesta eteenpäin käyttää työkalua, yksi henkilö oli valmentaja ja yksi henkilö oli

entinen Palloliiton koulutustoiminnon työntekijä. Valmentaja oli nähnyt 1. version arviointi- työkalusta ja kommentoinut sitä (lokakuu 2019) ennen sen lähettämistä seuroille. Vastaa- jilta pyydettiin kommentteja helmikuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen arviointityöka- lua viimeisteltiin ennen arviointityökalun uuden version toimittamista seuraympäristöön.

7.5. Kyselytutkimuksen toinen vaihe, kansainvälinen kartoitus, internetpohjaisen sovelluksen tiedustelu ja lisäotannan hankkiminen

11.3.2020 lähettiin uudistettu version arviointityökalusta kyselytutkimuksen 1.vaiheeseen ilmoittautuneille. Toiveena oli myös saada enemmän vastauksia kyselyihin ja arviointityö-kalua hyödynnettiin UEFA A pienryhmässä (4 henkilöä) sekä UEFA B koulutusryhmällä (16 henkilöä).

Alkuperäinen ajatus oli, että huhtikuun aikana olisi ollut mahdollista vastata arviointityöka-lun käyttökokemuksen kyselyihin. Korona-pandemia alkoi juuri näihin aikoihin Suomessa ja sulki joukkuetoiminnan. Kyselytutkimus julkaistiin vasta 22.4.2020 ja vastausten takara-jaa pidennettiin 19.7. asti. Tämän oli tarkoitus mahdollistaa se, että joukkueet pystyisivät aloittaa harjoittelun ja arvioijilla olisi mahdollisuus käydä seuraamassa valmentajan toimin-taa kentällä. Vastausajan umpeutumista ennen oli edellä mainittu sähköposti toimitettu kuusi (6) kertaa samalla jakelulla muistuttamaan vastaamisesta.

Kotimaisten ihmisten vastausten ja kommenttien lisäksi arviointityökalun kehittämiseen haluttiin saada kansainvälistä näkökulmaa valmentajan kokonaisvaltaisen valmennus-osaamisen arviointityökalujen olemassaolosta. Yhdeksän maan jalkapalloliittoa (Ruotsi, Tanska, Hollanti, Belgia, Skotlanti, Yhdysvallat, Kanada, Saksa ja Englanti) lähestyttiin sähköpostitiedustelulla heidän mahdollisesta käyttämästään arviointityökalusta. Kyselyyn vastasivat Hollannin ja Saksan jalkapalloliitto. Saksa oli käynnistämässä kokonaisvaltai-sen arviointityökalun hyödyntämistä omissa valmentajakoulutuksissaan ja olivat kiinnostu-neita tästä arviointityökalusta. Heille toimitettiin englanninkielinen tiivistelmä luodusta arvi-ointityökalusta. Hollannista lähestyi Peter van Dort, joka toimii liiton kouluttajana UEFA A ja PRO tasolla. Hänen kanssaan pidettiin tunnin TEAMS-videopalaveri, jossa jaettiin aja-tuksia kouluttamisesta ja arvioinnista. Hollannissa hyödynnetään Bloomin taksonomian verbejä aktiivisesti valmentajakoulutuksessa ja arviointia tehdään koko koulutuksen ajan eri tahojen osalta. Arviointiin osallistuu koulutettava, kouluttaja, koulutettavan seura, pe-laajat ja vanhemmat. Tämä arviointi on upotettu heidän internetpohjaiseen valmentajakou-lutusjärjestelmäänsä.

Tästä saadun idean perusteella tiedusteltiin internetpohjaisen sovelluksen kehittämismah-dollisuuksia arviointityökalulle sekä hintaa mahdolliselle sovellukselle. Tiedustelu asiasta lähetettiin neljään it-alan yritykseen ja kahdelta yritykseltä saatiin myös hinta-arvion mah-dolliselle sovellukselle. Ajatus internetpohjaisesta sovelluksesta esitettiin Palloliiton koulu-tustoiminnon johtoihmisille, he kokivat asian erittäin hyväksi, mutta kokivat ajankohdan olevan vielä liian aikainen. Perustoiminnan vakiinnuttaminen paremmalle tasolle koettiin olevan tärkeintä tällä hetkellä ja internetpohjainen sovellus tukee varmasti kouluttautu-mista tulevaisuudessa.

Ensimmäisellä vastauskierroksella vastaajien määrä kyselytutkimuksessa oli jäänyt pie-neksi, joten haluttiin lisää vastaajia niin valmentajien kuin valmentajaa arvioineiden otok-seen. Toukokuun lopussa arviointityökalu laitettiin vielä avoimeksi kaikille, kuitenkin eh-tona oli se, että valmentaja saa itselleen arvioijan ja molemmat vastaisivat kyselyihin. Tä-män kautta mukaan ilmoittautui vielä 21 valmentajaa ja arvioijaa.

7.6. Tulosten analysointi ja arviointityökalun tulevaisuus

Tulosten analysointi aloitettiin heinäkuun lopussa ja samalla alkoi opinnäytetyön viimeiset vaiheet (mm. tulosten havainnollistaminen ja analysointi sekä opinnäytetyön pohdinta-osuuden kirjoittaminen).

Syyskuussa arviointityökalun tuloksista keskusteltiin liiton koulutustoiminnan johtohenkilöi-den kanssa ja mietittiin, kuinka arviointityökalua voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää.

8. Tulokset

Kehittämisprojektin kautta luotiin kaksiosainen arviointityökalu (Word- ja Excel-osa).

Word-osassa on yleiset ohjeet arviointityökaluun sekä jokaisen kohdan (12 arviointikoh-taa) arvio-osa, joiden kautta arviointia voi suorittaa. Excel-osassa on taulukkopohja, johon arvio-osan numeraaliset arvot syötetään ja näistä muotoutuu 360-asteen taulukko kuvaa-vaan valmentajan valmennusosaamisen eri osa-alueita. Excel-osaan lisätään valmentajan ikäluokan lisäksi, valmentajan ja arvioijan nimet, koulutustasot ja tehtävät. Excel-muodos-tuu kolme kuviota (valmentajan itsearvioinnin pohjalta kuvio, arvioijan kuvio sekä vertais-kuvio, jossa yhdistetään molemmat aiemmat kuviot samaan kuvaan. Tämä helpottaa hen-kilöitä näkemään yhdensuuntaiset arviot sekä löytämään mahdolliset eroavaisuudet kes-kustelujen pohjaksi.

Seuraavaksi esitetään kehittämisprosessin tueksi tehtyjen kyselytutkimusten vastaukset.

Aluksi tuloksissa esitetään valmentajien vastauksia ja sen jälkeen valmentajaa arvioinei-den henkilöiarvioinei-den vastauksia kyselytutkimuksen eri vastauskierroksilla.

8.1. Valmentajien vastaukset

Taulukko 2. Valmentajien perusjoukko, vastausten määrä ja vastausprosentti

1. vastauskierros 2. vastauskierros

Perusjoukko 62 valmentajaa 103 valmentajaa

Vastaustenmäärä / vastaus % 23 / noin 37 % 23 / noin 22 %

Taulukko 3. Kyselytutkimukseen osallistuneiden valmentajien koulutustasot Koulutustaso 1. vastauskierros 2. vastauskierros

Muu koulutus 4 valmentajaa 5 valmentajaa

Futisvalmentajan startti 4 valmentajaa 3 valmentajaa

Ikävaihekoulutus 4 valmentajaa 5 valmentajaa

UEFA C / C-taso 7 valmentajaa 6 valmentajaa

UEFA B 4 valmentajaa 3 valmentajaa

UEFA A 1 valmentaja

Valmentajilta kysyttiin valmentajakoulutuksen lisäksi mahdollista muuta liikunta- tai ope- tusalan koulutusta.

Taulukko 4. Valmentajien liikunta-alan tai muu opetusalan koulutus

1. vastauskierros 2. vastauskierros

Liikunnanohjaaja 2 valmentajaa 4 valmentajaa

Liikuntaneuvoja 2 valmentajaa 3 valmentajaa

Muu opetusala 3 valmentajaa 3 valmentajaa

Taulukko 5. Valmentajien pelaajatausta (korkein taso, jolla on pelannut)

1. vastauskierros 2. vastauskierros Huippujalkapallo

(1 div. tai ylempi)

1 valmentaja 5 valmentajaa

Harrastejalkapallo ( 2 div. tai alempi)

10 valmentajaa 9 valmentajaa

Juniorisarjat 9 valmentajaa 8 valmentajaa

Ei kilpailutaustaa 3 valmentajaa 1 valmentaja

Kyselytutkimuksessa kysyttiin myös valmennusuran kestoa tähän mennessä.

Taulukko 6. Valmennusuran kesto tähän mennessä

Valmennusuran kesto 1. vastauskierros 2. vastauskierros

1–4 -vuotta 9 valmentajaa 6 valmentajaa

5–9 -vuotta 12 valmentajaa 12 valmentajaa

10 – vuotta tai yli 2 valmentajaa 5 valmentajaa

Kyselytutkimukseen vastanneet valmentajat toimivat seuraavissa ikäluokissa. Osa val-mentajista toimi useissa eri ikäluokissa.

Taulukko 7. Valmentajien valmentamat ikäluokat

Valmentamat ikäluokat 1. vastauskierros 2. vastauskierros

Alle 8 - vuotiaat 5 valmentajaa 3 valmentajaa

8–11 -vuotiaat 15 valmentajaa 11 valmentajaa

12–15 -vuotiaat 11 valmentajaa 15 valmentajaa

16–19 -vuotiaat 1 valmentaja 5 valmentajaa

Aikuiset 1 valmentaja 2 valmentajaa

Kuvioissa 10 ja 11 on esitetty valmentajien arviointityökalun käyttökokemuksien vastaus-ten keskiarvoja tutkimuksessa.

Kuvio 10. Valmentajan käyttökokemukset tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa

Kuvio 11. Valmentajien käyttökokemukset tutkimuksen toisessa vaiheessa

Kyselytutkimuksessa haluttiin tutkia erityisesti sitä, että pystytäänkö arviointityökalun avulla tunnistamaan valmentajan vahvuuksia ja kehityskohteita. Tutkimuksessa valmenta- jat saivat nimetä maksimissan kolme asiaa vahvuudesta sekä kolme asiaa kehityskoh- teista.

Taulukko 8. Arviointityökalun kautta esille nousseet erityiset vahvuudet

1. vastauskierros 2. vastauskierros

Vuorovaikutus ja ilmapiiri (13 vastausta) Vuorovaikutus ja ilmapiiri (14 vastausta) Kehittymismotivaatio (9 vastausta) Kehittymismotivaatio (10 vastausta)

Ohjaamistaito (7 vastausta) Yhteistyötaidot (8 vastausta) Yhteistyötaidot (7 vastausta)

Taulukko 9. Arviointityökalun kautta esille nousseet erityiset kehityskohteet

1. vastauskierros 2. vastauskierros

Fyysinen harjoittelu, omaehtoinen harjoit-telu / kehittymisen seuranta (12 vastausta)

Fyysinen harjoittelu, omaehtoinen harjoit-telu / kehittymisen seuranta (12 vastausta) Teknis-taktinen osaaminen (10 vastausta) Teknis-taktinen osaaminen (7 vastausta)

Itsearviointi ja tavoitteen asettelu (6 vastausta)

Voimavarat (5 vastausta)

Voimavarat (6 vastausta) Ohjaamistaito (5 vastausta) Henkis-sosiaaliset taidot 6 vastausta)

Taulukko 10. Valmentajaa arvioinut henkilö (max. 3 arvioijaa per henkilö)

1. vastauskierros 2. vastauskierros Seuran valmennuspäällikkö 14 vastausta 13 vastausta

Seuran tutori 4 vastausta 6 vastausta

Toinen valmentaja 3 vastausta 1 vastaus

Muu henkilö 4 vastausta 6 vastausta

Valmentajat saivat nimetä kyselytutkimuksessa konkreettisia työkaluja, joita he yhdessä heitä arvioineen henkilön kanssa löysivät valmentajan valmennusosaamisen kehittämi- seksi.

Taulukko 11. Konkreettiset työkalut valmentajan valmennusosaamisen kehittämiseksi.

1. vastauskierros 2. vastauskierros

Ei mitään työkaluja (18 vastausta) Ei mitään työkaluja (16 vastausta) Työkalu kehittymisen seurantaan

(3 vastausta)

Suunnitelmallinen itsearviointi ja kehitys-keskustelu (3 vastausta)

Työkalu harjoituksen suunnitteluun (1 vastaus)

Työkalu harjoituksen suunnitteluun (2 vastausta)

Valmentajakoulutukseen osallistuminen (1 vastaus)

Valmentajakoulutukseen osallistuminen (2 vastausta)

Kyselytutkimuksessa tutkittiin, auttaako arviointityökalu valmentajaa tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehityskohteitaan sekä auttaako arviointityökalun käyttäminen lisäämään vuorovaikutusta valmentajan ja seuran kesken, että auttaako arviointityökalun käyttämi- nen valmentajan kehityssuunnitelman luomisessa. Mielenkiinnosta haluttiin tutkia, onko valmentajien koulutustasolla vaikutusta näihin edellä mainittuihin asioihin. Vastaajat jaet- tiin kahteen eri vastausryhmään eli alle UEFA C / C-tason valmentajakoulutuksen suoritta- neet ja UEFA C / C-tason ja ylemmän valmentajakoulutuksen suorittaneet. Liitetiedostois- sa (20–23) on yhteenvetoa kahdelta eri vastauskierrokselta.

Kyselytutkimuksen kautta huomio kiinnittyi arviointityökalun hyödynnettävyyteen valmen- tajan kehityssuunnitelman luomisessa sekä seuran vuorovaikutukseen valmentajan kanssa. Tästä asiasta teetettiin vielä sähköpostilla lisäselvitys satunnaisotannalla 20 val- mentajalle. Kymmenen valmentajaa vastasi kyselyyn ja vastaajista yhdeksän (9) kertoi, ettei heidän kanssaan olla tehty kirjallista kehityssuunnitelmaan. Vastaajista yksi piti seu- ran vuorovaikutusta valmentajan kanssa kiitettävä, kaksi hyvänä, neljä tyydyttävänä ja kolme heikkona.

Valmentajilta pyydettiin arvosanaa arviointityökalulle. Alta olevasta taulukosta löytyy vas- taajien antamat arvosanat arviointityökalulle.

Taulukko 12. Valmentajien arvosana arviointityökalulle

Arvosana 1. vastauskierros 2. vastauskierros

Kiitettävä 4 valmentajaa 4 valmentajaa

Hyvä 15 valmentajaa 17 valmentajaa

Tyydyttävä 3 valmentajaa 2 valmentajaa

2 valmentajaa ei vastannut

Valmentajilla oli mahdollisuus antaa kehitysehdotuksia avoimessa kentässä. Kyselytutki- muksen 1. vastauskierroksella vastanneista henkilöistä viisi oli kirjoittanut kehitysehdotuk- sen. Valmentajista kaksi henkilöä oli kokenut arviointityökalun kirjalliset osaamiset haasta- vina ja toivoivat niihin selkeytystä. Kaksi henkilöä oli myös toivonut jokaiselle arvosanalle osaamisen kuvausta kirjallisesti. Muut kommentit eivät liittyneet kehitysehdotuksiin. Toi- sella vastauskierroksella vastanneista henkilöistä viisi oli kirjoittanut kehitysehdotuksen.

Valmentajista kaksi henkilöä oli kokenut arviointityökalun kirjalliset osaamiset haasta- vina ja toivoivat niihin selkeytystä. Kaksi henkilöä oli myös toivonut jokaiselle arvosanalle osaamisen kuvausta kirjallisesti. Yksi toivoi tietotekniikkapohjaista sovellusta arviointityö- kalulle.

8.2. Valmentajaa arvioineiden henkilöiden vastaukset

Taulukko 13. Arvioijien perusjoukko, vastaustenmäärä ja vastausprosentti

1. vastauskierros 2. vastauskierros

Perusjoukko 15 arvioijaa 53 arvioijaa

Vastausten määrä / vastaus % 5 arvioijaa / noin 33 % 6 arvioijaa / noin 11 %

Taulukko 14. Arvioijien koulutustasot

Koulutustasot 1. vastauskierros 2. vastauskierros

UEFA B 3 arvioijaa 2 arvioijaa

UEFA A 2 arvioijaa 4 arvioijaa

Taulukko 15. Arvioijan liikunta-alan tai muu opetusalan koulutus

1. vastauskierros 2. vastauskierros

Liikunnanohjaaja 1 arvioija

Liikuntaneuvoja 1 arvioija 1 arvioija

Muu opetusala 1 arvioija 2 arvioijaa

Taulukko 16. Arvioijien toimenkuva

Arvioija 1. vastauskierros 2. vastauskierros

Seuran valmennuspääl-likkö

3 arvioijaa 4 arvioijaa

Tutori 1 arvioija

Muu Henkilö 1 arvioija 2 arvioijaa

Taulukko 17. Arvioijan toimenkuvan kesto

Toimenkuvan kesto 1. vastauskierros 2. vastauskierros

Alle 1 - vuosi 1 arvioija

1–4 -vuosi 1 arvioija 4 arvioijaa

5–9 -vuosi 2 arvioijaa

10-vuotta tai enemmän 1 arvioija 2 arvioijaa

Taulukko 18. Arvioijan pelaajatausta (korkein taso, jolla on pelannut)

1. vastauskierros 2. vastauskierros Huippujalkapallo

(1 div. tai ylempi)

1 arvioija 2 arvioijaa

Harrastejalkapallo ( 2 div. tai alempi)

2 arvioijaa 4 arvioijaa

Juniorisarjat 1 arvioija

Ei kilpailutaustaa 1 arvioija

Kuvioissa 12 ja 13 on esitetty valmentajaa arvioiden henkilöiden arviointityökalun käyttö-kokemuksien vastausten keskiarvoja tutkimuksessa.

Kuvio 12. Arvioijien käyttökokemukset tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa

Kuvio 13. Arvioijien käyttökokemukset tutkimuksen toisessa vaiheessa

Valmentajat saivat antaa arvosanan heitä arvioineelle henkilölle.

Taulukko 19. Valmentajien arvosanat arvioijan osaamisesta

Arvosana 1. vastauskierros 2. vastauskierros

Kiitettävä 9 valmentajaa 9 valmentajaa

Hyvä 10 valmentajaa 9 valmentajaa

Tyydyttävä 2 valmentajaa 2 valmentajaa

Välttävä 1 valmentaja

Ei vastauksia 2 valmentajaa 2 valmentajaa

Taulukko 20. Arvioijien arvosana arviointityökalun soveltuvuudesta työhönsä

Arvosana 1. vastauskierros 2. vastauskierros

Kiitettävä 1 arvioija 1 arvioija

Hyvä 2 arvioijaa 5 arvioijaa

Tyydyttävä 2 arvioijaa

Arvioijat saivat esittää kehitysehdotuksia arviointityökaluun. Ensimmäisellä vastauskier- roksella kehitysehdotuksia tuli kolmelta henkilöltä ja kaksi heistä toivoi osaamiskriteerien selventämistä. Yksi ehdotus ei ollut konkreettinen ehdotus. Toisella vastauskierroksella kehitysehdotuksia tuli neljältä henkilöltä ja kaksi henkilöä toivoi kriteerien selventämistä, yksi henkilö koki arviointityökalusta puuttuvan asioita (kuten ottelujohtaminen, tavoitteiden

asettaminen, pelaajien analysointi). Yksi henkilö koki kahden harjoitusseurannan riittämät- tömänä arvioida henkilön osaamista, koska arvioija oli seuran ulkopuolinen henkilö.

9. Pohdinta

Kehittämisprojektin kautta saatiin luotua arviointityökalu, jonka käyttökokemukset olivat positiivisia. Kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden näkemysten perusteella kehitetyn ar- viointityökalun avulla pystytään tunnistamaan valmentajan kokonaisvaltaista valmennus- osaamista. Danskasen ym. (2014, 29.) mukaan valmentajalle on kehittymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää saada ymmärrys omasta osaamisestaan ja osaamistavoitteista, jotta itsensä kehittämisestä tulisi mielekästä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan val- mentajalle, seuralle ja lajiliitolle arviointityökaluja.

Suomen Olympiakomitean (2017) mukaan valmentajan tulee pitää huolta omista voimava-roista (arvot, motivaatio, jaksaminen), pyrkiä jatkuvasti kehittämään itseään (mm. itsearvi-ointitaitoa), hänellä tulee olla urheiluosaamista (yleistä valmennuksellista sekä lajiosaa-mista) sekä ihmissuhdetaitojen osaamista (tunne- ja vuorovaikutustaidot), jotka auttavat valmentajaa toimimaan erilaisten ihmisten kanssa eri tilanteissa. Kehittämisprosessin kautta luotu arviointityökalu huomioi juuri itsensä kehittämisen taidot, urheiluosaaminen sekä ihmissuhdetaidot ja näin tarkastelee valmentajan osaamistarpeita suomalaisen val-mennusosaamisen mallin mukaisesti.

Arviointikohteet johdettiin suomalaisen valmennusosaamisen mallista, mutta samalla ha-luttiin jakaa nämä kolme pääosaamista pienempiin alaosaamisiin. Näin pystyttiin tarkem-min arvioimaan valmentajan tiettyä osaamista. Valmentajan osaamista arvioitaessa tuli miettiä, miten lähestyisimme valmentajan osaamisen tasoja. Osaamisen tasoja lähdettiin määrittämään Bloomin taksonomian mukaan, koska tämä malli oli tullut itselleni erityisen tutuksi Suomen Palloliiton koulutuspäivityksen sekä kouluttajakoulutuksen kautta. Ander-sonin (2014,27.) mukaan Bloomin taksonomiassa kuvataan osaamisen tasoja alkaen ym-märryksen perusteista ja päättyen syvään ymmärrykseen, jolloin oppija kykenee yhdistä-mään tietoa, arvioimaan sen soveltuvuutta ja tuottamaan uusia ideoita.

In document Arviointityökalun kehittäminen jalkapallovalmentajan kokonaisvaltaisen valmennusosaamisen todentamiseen (sivua 46-0)