Tähän palvelutiimiin tuotiin esittelyyn ensimmäisen version kehitellystä arviointityökalusta.
Työkalua esitettiin myös Palloliiton koulutuspäällikölle Matti Lähitielle sekä lapsuusvaiheen valmennusosaamisen päällikölle Santeri Suvalalle, Vierumäen kouluttajalle Maiju Kokko-selle, Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskuksen tutkijalla Minna Blomqvistille sekä Olympiakomitean Kirsi Hämäläiselle ja heiltä saatiin ideoita työkalun jatkokehittämiseen.
Seurakentältä tulleiden palautteiden perusteella ja palvelutiimin keskustelujen pohjalta ar-viointityökalun kokeilemiselle oli tilausta. Tässä vaiheessa heräsi ajatus tämän arviointi-työkalun kokeilemisesta seuraympäristössä ja tehdä siitä tutkimus. Täten arviointiarviointi-työkalun kehittämisprosessi käynnistyi sekä käyttökokemuksien kyselytutkimus toimivat opinnäyte-työnä. Syyskuussa lähettiin opinnäytetyön aihe ohjaavalle opettajalle ja aihe sai hyväksyn-nän.
7.2. Kehittämisprojektin perusjoukon hankkiminen ja kysymyspattereiden luomi-nen
Lokakuun 1.päivänä 2019 lähetettiin ensimmäinen sähköpostiviesti 35:den seuran val-mennuspäällikölle ja tiedusteltiin seuran kiinnostusta osallistua kyseisen arviointityökalun kehittämiseen (liite 1). Vastausaikaa oli 31.10.2019 saakka. Lokakuun aikana lähetettiin sama viesti samalla sähköpostin jakeluketjulla neljä kertaa. Tavoitteena oli saada vähin-tään kymmenen (10) seuraa ja jokaisesta seurasta viisi (5) valmentajaa mukaan arviointi-työkalun kehittämiseen.
48
Kehittämistyötä varten haluttiin tietää arviointityökalun käyttökokemuksia sekä sitä käyttä-vien henkilöiden taustatietoja. Näitä asioita varten luotiin kaksi kysymyspatteria Webropol-järjestelmään, joista toinen oli tarkoitettu valmentajalle ja toinen valmentajaa arvioivalle henkilölle. Kyselylomake valmentajalle (liite 2) ja valmentajaa arvioivalle henkilölle löytyvät liitetiedostoista (liite 3).
7.3. Kyselytutkimuksen ensimmäinen vaihe
Mukaan ilmoittautui 13 seuraa, joissa 15 arvioijaa ja 62 valmentajaa. 25.11.2019 toimitet-tiin arviointityökalun (Word- ja Excel-osa) sähköpostilla seuroilta saatuihin sähköposti-osoitteisiin (liitteet 4–18). Huomiona, että kyseiset liitteet 4–18 ovat uudistetun arviointityö-kalun Word-osia. Tässä sähköpostiviestissä kuvattiin arviointityöarviointityö-kalun luoneen henkilön taustoja ja arviointityökalun tarkoitusta. Viestissä myös kuvattiin arviointityökalun käytän-nön toimenpiteitä sekä alustavia kehittämisvaiheita (liite 19).
9.12.2019 toimitettiin sähköpostiviesti samalla jakelulla ja viestillä, johon oli lisätty vielä ky-selytutkimuksen linkit. Palautusaika kyselytutkimuksiin osallistumisessa oli 17.1.2020.
Vastausajan umpeutumista ennen oli edellä mainittu sähköposti toimitettu neljä (4) kertaa samalla jakelulla muistuttamaan vastaamisesta.
Joulukuussa saatiin tietoon, että kahden arvioijan kohdalla tuli muutoksia työsuhteissa ja he eivät jatkaneet seurassa. Myös arvioijien oma ajankäyttö tuotti haasteita ja he sovelsi-vat toteutusmallia. Yksi arvioija ei esimerkiksi käynyt tässä vaiheessa seuraamassa harjoi-tustapahtumia vaan otti valmentajan suoraan keskustelemaan arviointityökalussa esille tulleista asioista.
7.4. Arviointityökalun kehittäminen
Kyselytutkimuksien tulosten sekä kehitysehdotuksien perusteella tehtiin muutoksia arvi-ointityökalun osaamiskriteereihin. Osaamiskriteereitä muutettiin yksinkertaisempaan muo-toon sekä kehittymisen seurannasta tehtiin yksi osaamisosa. Osaamiskriteereitä yksinker-taistettiin niin, että jokaiseen osaamisosaan tuli samoja osaamisen verbejä. Perusosaa-mista (arvosanat 1–2) kuvasi verbi tunnistaa, kehittämisosaaPerusosaa-mista (arvosana 3) kuvasi verbi osaa ja vaikuttavuusosaamista (arvosanat 4–5) kuvasivat verbit arvio / kehittää.
Nämä muutokset toimitettiin 17.2.2020 seitsemälle henkilölle kommentoitavaksi. Näistä seitsemästä henkilöstä neljä oli aiemmin käyttänyt arviointityökalua, yksi henkilö halusi tästä vaiheesta eteenpäin käyttää työkalua, yksi henkilö oli valmentaja ja yksi henkilö oli
49
entinen Palloliiton koulutustoiminnon työntekijä. Valmentaja oli nähnyt 1. version arviointi- työkalusta ja kommentoinut sitä (lokakuu 2019) ennen sen lähettämistä seuroille. Vastaa- jilta pyydettiin kommentteja helmikuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen arviointityöka- lua viimeisteltiin ennen arviointityökalun uuden version toimittamista seuraympäristöön.
7.5. Kyselytutkimuksen toinen vaihe, kansainvälinen kartoitus, internetpohjaisen sovelluksen tiedustelu ja lisäotannan hankkiminen
11.3.2020 lähettiin uudistettu version arviointityökalusta kyselytutkimuksen 1.vaiheeseen ilmoittautuneille. Toiveena oli myös saada enemmän vastauksia kyselyihin ja arviointityö-kalua hyödynnettiin UEFA A pienryhmässä (4 henkilöä) sekä UEFA B koulutusryhmällä (16 henkilöä).
Alkuperäinen ajatus oli, että huhtikuun aikana olisi ollut mahdollista vastata arviointityöka-lun käyttökokemuksen kyselyihin. Korona-pandemia alkoi juuri näihin aikoihin Suomessa ja sulki joukkuetoiminnan. Kyselytutkimus julkaistiin vasta 22.4.2020 ja vastausten takara-jaa pidennettiin 19.7. asti. Tämän oli tarkoitus mahdollistaa se, että joukkueet pystyisivät aloittaa harjoittelun ja arvioijilla olisi mahdollisuus käydä seuraamassa valmentajan toimin-taa kentällä. Vastausajan umpeutumista ennen oli edellä mainittu sähköposti toimitettu kuusi (6) kertaa samalla jakelulla muistuttamaan vastaamisesta.
Kotimaisten ihmisten vastausten ja kommenttien lisäksi arviointityökalun kehittämiseen haluttiin saada kansainvälistä näkökulmaa valmentajan kokonaisvaltaisen valmennus-osaamisen arviointityökalujen olemassaolosta. Yhdeksän maan jalkapalloliittoa (Ruotsi, Tanska, Hollanti, Belgia, Skotlanti, Yhdysvallat, Kanada, Saksa ja Englanti) lähestyttiin sähköpostitiedustelulla heidän mahdollisesta käyttämästään arviointityökalusta. Kyselyyn vastasivat Hollannin ja Saksan jalkapalloliitto. Saksa oli käynnistämässä kokonaisvaltai-sen arviointityökalun hyödyntämistä omissa valmentajakoulutuksissaan ja olivat kiinnostu-neita tästä arviointityökalusta. Heille toimitettiin englanninkielinen tiivistelmä luodusta arvi-ointityökalusta. Hollannista lähestyi Peter van Dort, joka toimii liiton kouluttajana UEFA A ja PRO tasolla. Hänen kanssaan pidettiin tunnin TEAMS-videopalaveri, jossa jaettiin aja-tuksia kouluttamisesta ja arvioinnista. Hollannissa hyödynnetään Bloomin taksonomian verbejä aktiivisesti valmentajakoulutuksessa ja arviointia tehdään koko koulutuksen ajan eri tahojen osalta. Arviointiin osallistuu koulutettava, kouluttaja, koulutettavan seura, pe-laajat ja vanhemmat. Tämä arviointi on upotettu heidän internetpohjaiseen valmentajakou-lutusjärjestelmäänsä.
50
Tästä saadun idean perusteella tiedusteltiin internetpohjaisen sovelluksen kehittämismah-dollisuuksia arviointityökalulle sekä hintaa mahdolliselle sovellukselle. Tiedustelu asiasta lähetettiin neljään it-alan yritykseen ja kahdelta yritykseltä saatiin myös hinta-arvion mah-dolliselle sovellukselle. Ajatus internetpohjaisesta sovelluksesta esitettiin Palloliiton koulu-tustoiminnon johtoihmisille, he kokivat asian erittäin hyväksi, mutta kokivat ajankohdan olevan vielä liian aikainen. Perustoiminnan vakiinnuttaminen paremmalle tasolle koettiin olevan tärkeintä tällä hetkellä ja internetpohjainen sovellus tukee varmasti kouluttautu-mista tulevaisuudessa.
Ensimmäisellä vastauskierroksella vastaajien määrä kyselytutkimuksessa oli jäänyt pie-neksi, joten haluttiin lisää vastaajia niin valmentajien kuin valmentajaa arvioineiden otok-seen. Toukokuun lopussa arviointityökalu laitettiin vielä avoimeksi kaikille, kuitenkin eh-tona oli se, että valmentaja saa itselleen arvioijan ja molemmat vastaisivat kyselyihin. Tä-män kautta mukaan ilmoittautui vielä 21 valmentajaa ja arvioijaa.
7.6. Tulosten analysointi ja arviointityökalun tulevaisuus
Tulosten analysointi aloitettiin heinäkuun lopussa ja samalla alkoi opinnäytetyön viimeiset vaiheet (mm. tulosten havainnollistaminen ja analysointi sekä opinnäytetyön pohdinta-osuuden kirjoittaminen).
Syyskuussa arviointityökalun tuloksista keskusteltiin liiton koulutustoiminnan johtohenkilöi-den kanssa ja mietittiin, kuinka arviointityökalua voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää.
51
8. Tulokset
Kehittämisprojektin kautta luotiin kaksiosainen arviointityökalu (Word- ja Excel-osa).
Word-osassa on yleiset ohjeet arviointityökaluun sekä jokaisen kohdan (12 arviointikoh-taa) arvio-osa, joiden kautta arviointia voi suorittaa. Excel-osassa on taulukkopohja, johon arvio-osan numeraaliset arvot syötetään ja näistä muotoutuu 360-asteen taulukko kuvaa-vaan valmentajan valmennusosaamisen eri osa-alueita. Excel-osaan lisätään valmentajan ikäluokan lisäksi, valmentajan ja arvioijan nimet, koulutustasot ja tehtävät. Excel-muodos-tuu kolme kuviota (valmentajan itsearvioinnin pohjalta kuvio, arvioijan kuvio sekä vertais-kuvio, jossa yhdistetään molemmat aiemmat kuviot samaan kuvaan. Tämä helpottaa hen-kilöitä näkemään yhdensuuntaiset arviot sekä löytämään mahdolliset eroavaisuudet kes-kustelujen pohjaksi.
Seuraavaksi esitetään kehittämisprosessin tueksi tehtyjen kyselytutkimusten vastaukset.
Aluksi tuloksissa esitetään valmentajien vastauksia ja sen jälkeen valmentajaa arvioinei-den henkilöiarvioinei-den vastauksia kyselytutkimuksen eri vastauskierroksilla.
8.1. Valmentajien vastaukset
Taulukko 2. Valmentajien perusjoukko, vastausten määrä ja vastausprosentti
1. vastauskierros 2. vastauskierros
Perusjoukko 62 valmentajaa 103 valmentajaa
Vastaustenmäärä / vastaus % 23 / noin 37 % 23 / noin 22 %
Taulukko 3. Kyselytutkimukseen osallistuneiden valmentajien koulutustasot Koulutustaso 1. vastauskierros 2. vastauskierros
Muu koulutus 4 valmentajaa 5 valmentajaa
Futisvalmentajan startti 4 valmentajaa 3 valmentajaa
Ikävaihekoulutus 4 valmentajaa 5 valmentajaa
UEFA C / C-taso 7 valmentajaa 6 valmentajaa
UEFA B 4 valmentajaa 3 valmentajaa
UEFA A 1 valmentaja
Valmentajilta kysyttiin valmentajakoulutuksen lisäksi mahdollista muuta liikunta- tai ope- tusalan koulutusta.
52
Taulukko 4. Valmentajien liikunta-alan tai muu opetusalan koulutus
1. vastauskierros 2. vastauskierros
Liikunnanohjaaja 2 valmentajaa 4 valmentajaa
Liikuntaneuvoja 2 valmentajaa 3 valmentajaa
Muu opetusala 3 valmentajaa 3 valmentajaa
Taulukko 5. Valmentajien pelaajatausta (korkein taso, jolla on pelannut)
1. vastauskierros 2. vastauskierros Huippujalkapallo
(1 div. tai ylempi)
1 valmentaja 5 valmentajaa
Harrastejalkapallo ( 2 div. tai alempi)
10 valmentajaa 9 valmentajaa
Juniorisarjat 9 valmentajaa 8 valmentajaa
Ei kilpailutaustaa 3 valmentajaa 1 valmentaja
Kyselytutkimuksessa kysyttiin myös valmennusuran kestoa tähän mennessä.
Taulukko 6. Valmennusuran kesto tähän mennessä
Valmennusuran kesto 1. vastauskierros 2. vastauskierros
1–4 -vuotta 9 valmentajaa 6 valmentajaa
5–9 -vuotta 12 valmentajaa 12 valmentajaa
10 – vuotta tai yli 2 valmentajaa 5 valmentajaa
Kyselytutkimukseen vastanneet valmentajat toimivat seuraavissa ikäluokissa. Osa val-mentajista toimi useissa eri ikäluokissa.
Taulukko 7. Valmentajien valmentamat ikäluokat
Valmentamat ikäluokat 1. vastauskierros 2. vastauskierros
Alle 8 - vuotiaat 5 valmentajaa 3 valmentajaa
8–11 -vuotiaat 15 valmentajaa 11 valmentajaa
12–15 -vuotiaat 11 valmentajaa 15 valmentajaa
16–19 -vuotiaat 1 valmentaja 5 valmentajaa
Aikuiset 1 valmentaja 2 valmentajaa
53
Kuvioissa 10 ja 11 on esitetty valmentajien arviointityökalun käyttökokemuksien vastaus-ten keskiarvoja tutkimuksessa.
Kuvio 10. Valmentajan käyttökokemukset tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa
Kuvio 11. Valmentajien käyttökokemukset tutkimuksen toisessa vaiheessa
Kyselytutkimuksessa haluttiin tutkia erityisesti sitä, että pystytäänkö arviointityökalun avulla tunnistamaan valmentajan vahvuuksia ja kehityskohteita. Tutkimuksessa valmenta- jat saivat nimetä maksimissan kolme asiaa vahvuudesta sekä kolme asiaa kehityskoh- teista.
54
Taulukko 8. Arviointityökalun kautta esille nousseet erityiset vahvuudet
1. vastauskierros 2. vastauskierros
Vuorovaikutus ja ilmapiiri (13 vastausta) Vuorovaikutus ja ilmapiiri (14 vastausta) Kehittymismotivaatio (9 vastausta) Kehittymismotivaatio (10 vastausta)
Ohjaamistaito (7 vastausta) Yhteistyötaidot (8 vastausta) Yhteistyötaidot (7 vastausta)
Taulukko 9. Arviointityökalun kautta esille nousseet erityiset kehityskohteet
1. vastauskierros 2. vastauskierros
Fyysinen harjoittelu, omaehtoinen harjoit-telu / kehittymisen seuranta (12 vastausta)
Fyysinen harjoittelu, omaehtoinen harjoit-telu / kehittymisen seuranta (12 vastausta) Teknis-taktinen osaaminen (10 vastausta) Teknis-taktinen osaaminen (7 vastausta)
Itsearviointi ja tavoitteen asettelu (6 vastausta)
Voimavarat (5 vastausta)
Voimavarat (6 vastausta) Ohjaamistaito (5 vastausta) Henkis-sosiaaliset taidot 6 vastausta)
Taulukko 10. Valmentajaa arvioinut henkilö (max. 3 arvioijaa per henkilö)
1. vastauskierros 2. vastauskierros Seuran valmennuspäällikkö 14 vastausta 13 vastausta
Seuran tutori 4 vastausta 6 vastausta
Toinen valmentaja 3 vastausta 1 vastaus
Muu henkilö 4 vastausta 6 vastausta
Valmentajat saivat nimetä kyselytutkimuksessa konkreettisia työkaluja, joita he yhdessä heitä arvioineen henkilön kanssa löysivät valmentajan valmennusosaamisen kehittämi- seksi.
Taulukko 11. Konkreettiset työkalut valmentajan valmennusosaamisen kehittämiseksi.
1. vastauskierros 2. vastauskierros
Ei mitään työkaluja (18 vastausta) Ei mitään työkaluja (16 vastausta) Työkalu kehittymisen seurantaan
(3 vastausta)
Suunnitelmallinen itsearviointi ja kehitys-keskustelu (3 vastausta)
Työkalu harjoituksen suunnitteluun (1 vastaus)
Työkalu harjoituksen suunnitteluun (2 vastausta)
Valmentajakoulutukseen osallistuminen (1 vastaus)
Valmentajakoulutukseen osallistuminen (2 vastausta)
55
Kyselytutkimuksessa tutkittiin, auttaako arviointityökalu valmentajaa tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehityskohteitaan sekä auttaako arviointityökalun käyttäminen lisäämään vuorovaikutusta valmentajan ja seuran kesken, että auttaako arviointityökalun käyttämi- nen valmentajan kehityssuunnitelman luomisessa. Mielenkiinnosta haluttiin tutkia, onko valmentajien koulutustasolla vaikutusta näihin edellä mainittuihin asioihin. Vastaajat jaet- tiin kahteen eri vastausryhmään eli alle UEFA C / C-tason valmentajakoulutuksen suoritta- neet ja UEFA C / C-tason ja ylemmän valmentajakoulutuksen suorittaneet. Liitetiedostois- sa (20–23) on yhteenvetoa kahdelta eri vastauskierrokselta.
Kyselytutkimuksen kautta huomio kiinnittyi arviointityökalun hyödynnettävyyteen valmen- tajan kehityssuunnitelman luomisessa sekä seuran vuorovaikutukseen valmentajan kanssa. Tästä asiasta teetettiin vielä sähköpostilla lisäselvitys satunnaisotannalla 20 val- mentajalle. Kymmenen valmentajaa vastasi kyselyyn ja vastaajista yhdeksän (9) kertoi, ettei heidän kanssaan olla tehty kirjallista kehityssuunnitelmaan. Vastaajista yksi piti seu- ran vuorovaikutusta valmentajan kanssa kiitettävä, kaksi hyvänä, neljä tyydyttävänä ja kolme heikkona.
Valmentajilta pyydettiin arvosanaa arviointityökalulle. Alta olevasta taulukosta löytyy vas- taajien antamat arvosanat arviointityökalulle.
Taulukko 12. Valmentajien arvosana arviointityökalulle
Arvosana 1. vastauskierros 2. vastauskierros
Kiitettävä 4 valmentajaa 4 valmentajaa
Hyvä 15 valmentajaa 17 valmentajaa
Tyydyttävä 3 valmentajaa 2 valmentajaa
2 valmentajaa ei vastannut
Valmentajilla oli mahdollisuus antaa kehitysehdotuksia avoimessa kentässä. Kyselytutki- muksen 1. vastauskierroksella vastanneista henkilöistä viisi oli kirjoittanut kehitysehdotuk- sen. Valmentajista kaksi henkilöä oli kokenut arviointityökalun kirjalliset osaamiset haasta- vina ja toivoivat niihin selkeytystä. Kaksi henkilöä oli myös toivonut jokaiselle arvosanalle osaamisen kuvausta kirjallisesti. Muut kommentit eivät liittyneet kehitysehdotuksiin. Toi- sella vastauskierroksella vastanneista henkilöistä viisi oli kirjoittanut kehitysehdotuksen.
Valmentajista kaksi henkilöä oli kokenut arviointityökalun kirjalliset osaamiset haasta- vina ja toivoivat niihin selkeytystä. Kaksi henkilöä oli myös toivonut jokaiselle arvosanalle osaamisen kuvausta kirjallisesti. Yksi toivoi tietotekniikkapohjaista sovellusta arviointityö- kalulle.
56
8.2. Valmentajaa arvioineiden henkilöiden vastaukset
Taulukko 13. Arvioijien perusjoukko, vastaustenmäärä ja vastausprosentti
1. vastauskierros 2. vastauskierros
Perusjoukko 15 arvioijaa 53 arvioijaa
Vastausten määrä / vastaus % 5 arvioijaa / noin 33 % 6 arvioijaa / noin 11 %
Taulukko 14. Arvioijien koulutustasot
Koulutustasot 1. vastauskierros 2. vastauskierros
UEFA B 3 arvioijaa 2 arvioijaa
UEFA A 2 arvioijaa 4 arvioijaa
Taulukko 15. Arvioijan liikunta-alan tai muu opetusalan koulutus
1. vastauskierros 2. vastauskierros
Liikunnanohjaaja 1 arvioija
Liikuntaneuvoja 1 arvioija 1 arvioija
Muu opetusala 1 arvioija 2 arvioijaa
Taulukko 16. Arvioijien toimenkuva
Arvioija 1. vastauskierros 2. vastauskierros
Seuran valmennuspääl-likkö
3 arvioijaa 4 arvioijaa
Tutori 1 arvioija
Muu Henkilö 1 arvioija 2 arvioijaa
Taulukko 17. Arvioijan toimenkuvan kesto
Toimenkuvan kesto 1. vastauskierros 2. vastauskierros
Alle 1 - vuosi 1 arvioija
1–4 -vuosi 1 arvioija 4 arvioijaa
5–9 -vuosi 2 arvioijaa
10-vuotta tai enemmän 1 arvioija 2 arvioijaa
57
Taulukko 18. Arvioijan pelaajatausta (korkein taso, jolla on pelannut)
1. vastauskierros 2. vastauskierros Huippujalkapallo
(1 div. tai ylempi)
1 arvioija 2 arvioijaa
Harrastejalkapallo ( 2 div. tai alempi)
2 arvioijaa 4 arvioijaa
Juniorisarjat 1 arvioija
Ei kilpailutaustaa 1 arvioija
Kuvioissa 12 ja 13 on esitetty valmentajaa arvioiden henkilöiden arviointityökalun käyttö-kokemuksien vastausten keskiarvoja tutkimuksessa.
Kuvio 12. Arvioijien käyttökokemukset tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa
58
Kuvio 13. Arvioijien käyttökokemukset tutkimuksen toisessa vaiheessa
Valmentajat saivat antaa arvosanan heitä arvioineelle henkilölle.
Taulukko 19. Valmentajien arvosanat arvioijan osaamisesta
Arvosana 1. vastauskierros 2. vastauskierros
Kiitettävä 9 valmentajaa 9 valmentajaa
Hyvä 10 valmentajaa 9 valmentajaa
Tyydyttävä 2 valmentajaa 2 valmentajaa
Välttävä 1 valmentaja
Ei vastauksia 2 valmentajaa 2 valmentajaa
Taulukko 20. Arvioijien arvosana arviointityökalun soveltuvuudesta työhönsä
Arvosana 1. vastauskierros 2. vastauskierros
Kiitettävä 1 arvioija 1 arvioija
Hyvä 2 arvioijaa 5 arvioijaa
Tyydyttävä 2 arvioijaa
Arvioijat saivat esittää kehitysehdotuksia arviointityökaluun. Ensimmäisellä vastauskier- roksella kehitysehdotuksia tuli kolmelta henkilöltä ja kaksi heistä toivoi osaamiskriteerien selventämistä. Yksi ehdotus ei ollut konkreettinen ehdotus. Toisella vastauskierroksella kehitysehdotuksia tuli neljältä henkilöltä ja kaksi henkilöä toivoi kriteerien selventämistä, yksi henkilö koki arviointityökalusta puuttuvan asioita (kuten ottelujohtaminen, tavoitteiden
59
asettaminen, pelaajien analysointi). Yksi henkilö koki kahden harjoitusseurannan riittämät- tömänä arvioida henkilön osaamista, koska arvioija oli seuran ulkopuolinen henkilö.
60
9. Pohdinta
Kehittämisprojektin kautta saatiin luotua arviointityökalu, jonka käyttökokemukset olivat positiivisia. Kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden näkemysten perusteella kehitetyn ar- viointityökalun avulla pystytään tunnistamaan valmentajan kokonaisvaltaista valmennus- osaamista. Danskasen ym. (2014, 29.) mukaan valmentajalle on kehittymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää saada ymmärrys omasta osaamisestaan ja osaamistavoitteista, jotta itsensä kehittämisestä tulisi mielekästä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan val- mentajalle, seuralle ja lajiliitolle arviointityökaluja.
Suomen Olympiakomitean (2017) mukaan valmentajan tulee pitää huolta omista voimava-roista (arvot, motivaatio, jaksaminen), pyrkiä jatkuvasti kehittämään itseään (mm. itsearvi-ointitaitoa), hänellä tulee olla urheiluosaamista (yleistä valmennuksellista sekä lajiosaa-mista) sekä ihmissuhdetaitojen osaamista (tunne- ja vuorovaikutustaidot), jotka auttavat valmentajaa toimimaan erilaisten ihmisten kanssa eri tilanteissa. Kehittämisprosessin kautta luotu arviointityökalu huomioi juuri itsensä kehittämisen taidot, urheiluosaaminen sekä ihmissuhdetaidot ja näin tarkastelee valmentajan osaamistarpeita suomalaisen val-mennusosaamisen mallin mukaisesti.
Arviointikohteet johdettiin suomalaisen valmennusosaamisen mallista, mutta samalla ha-luttiin jakaa nämä kolme pääosaamista pienempiin alaosaamisiin. Näin pystyttiin tarkem-min arvioimaan valmentajan tiettyä osaamista. Valmentajan osaamista arvioitaessa tuli miettiä, miten lähestyisimme valmentajan osaamisen tasoja. Osaamisen tasoja lähdettiin määrittämään Bloomin taksonomian mukaan, koska tämä malli oli tullut itselleni erityisen tutuksi Suomen Palloliiton koulutuspäivityksen sekä kouluttajakoulutuksen kautta. Ander-sonin (2014,27.) mukaan Bloomin taksonomiassa kuvataan osaamisen tasoja alkaen ym-märryksen perusteista ja päättyen syvään ymmärrykseen, jolloin oppija kykenee yhdistä-mään tietoa, arvioimaan sen soveltuvuutta ja tuottamaan uusia ideoita.
Arviointikohteita auki kirjoitettaessa haasteeksi tuli, kuinka saada yksinkertaistettua tiettyä osaamista ja millä arvosanoilla sitä haluttiin kuvattavan. Kehittämisprosessin toisen vai-heen osaamisen verbien yhtenäistäminen auttoi tekijää paremmin hahmottamaan osaami-sen tasoja. Tähän ei kuitenkaan saatu näyttöä vastausten joukosta paremman arvosanan puitteissa (kuviot 10-13), tosin ei ole tietoa, vastasiko kuinka moni sama henkilö molem-milla kyselykierroksilla.
61
Vastaajien osaamisen tasoja haluttiin arvioida tietyn numeraalisen skaalan avulla. Arvioin-tiskaalassa päädytti hyödyntämään 0-5 -asteikkoa, koska haluttiin luoda vastauksiin enemmän hajontaa. Jos arviointiskaala olisi ollut 0-3 -asteikolla, olisi luultavasti valmenta-jan ja arvioivalmenta-jan kesken tullut helpommin samoja arvioita. Toisaalta ei myöskään haluttu luoda liian tarkkaa skaalaa mahdollistamalla 0,5 arvioita (esim. 2,5), koska tämä olisi tar-koittanut vieläkin tarkempien arviointiperusteiden kuvaamista. Täten haluttiin pitäytyä siinä, että jos arvioitavan kohdan useimmat lauseet kuvaavat valmentajan osaamista niin voidaan antaa ylempi arvosana (kohdissa 1-2 ja 4-5).
Valmentajan kokonaisvaltaista valmennusosaamista haluttiin pystyä kuvaamaan yhdellä kuvalla ja tähän antoi mahdollisuuden Excel-taulukosta tuotettava kuvio. Mallia hyödyn-nettiin Jääkiekkoliiton luomasta valmentajan arviointityökalusta. Erityisesti toisella kysely-tutkimuksen kierroksella saadut vastaukset (kuviot 11 ja 13) antoivat positiivisen kuvan taulukon positiivisesta vaikutuksesta hahmottaa valmentajan kokonaisvaltaista valmen-nusosaamista.
Yleisellä tasolla arviointityökalulle on tilausta ja tarvetta, kuitenkin tulee samalla vielä miet- tiä työkalun kehittämistä. Kuinka arviointityökalua pystyttäisiin paremmin hyödyntämään valmentajien arjessa yhteistyössä esim. seurojen valmennuspäälliköiden kanssa, jotka yh- teistyössä voisivat tunnistaa oikeat kohteet valmentajan kokonaisvaltaisen valmennus- osaamisen tukemisessa ja kehittämisessä. Itse hyödynsin arviointityökalua ylemmän ta- son valmentajakoulutuksissa (UEFA B ja UEFA A) pienryhmieni kanssa ja mielestäni arvi- ointityökalu auttoi minua huomioimaan koulutettavan henkilökohtaiset oppimistarpeet kou- lutuksen aikana. Näin mielestäni pystyin tekemään koulutuksesta henkilökohtaisemman koulutettaville ja samalla osallistuttamaan myös seuran valmentajan koulutusprosessiin.
Valmentajien eikä valmentajaa arvioineiden henkilöiden vastausten vähäisyyden perus-teella voida tehdä suoria johtopäätöksiä arviointityökalun antamista hyödyistä valmentajan kokonaisvaltaisen osaamisen tunnistamisessa (taulukot 2 & 13). Vastausten vähyys saat-toi johtua henkilöiden haluttomuudesta osallistua tämän arviointityökalun kehittämiseen, valmentajan tai arvioijan ajan puutteeseen tai ehkä valmentajan kokemasta seuran kiin-nostuksen puutteesta häntä kohtaan. Tähän edelliseen seuran kiinnostuksesta valmenta-jaa kohtaan antaa pohvalmenta-jaa tutkimuksen vastaukset. Tutkimuksessa valmentajien vastauk-sista on pääteltävissä se, ettei valmentajien kokonaisvaltaista valmennusosaamisen kehit-tämistä ole suuremmin tehty. Kyselytutkimuksen kahteen eri vaiheeseen vastanneet hen-kilöt eivät olleet täysin samoja, joten eri vastauskertojen vastausten vertaileminen keske-nään on mahdotonta.
62 9.1. Arviointityökalun kehittämisprosessi
Arviointityökalun kehittämisprosessi oli minusta opettavainen (kuvio 8). Valmentajat ja ar-vioijat osallistuivat kehittämisprosessiin vastaamalla kyselyihin kahdella eri kerralla. Haas-tattelin kehittämisprosessin aikana eri asemassa olevia ihmisiä arviointityökalusta (koulut-tajia, valmen(koulut-tajia, seurojen valmennuspäälliköitä) ja sain heiltä sparrausta työkalun kehit-tämiseksi. Tämä auttoi saamaan paremman kuvan arviointityökalun hyödyistä ja haas-teista niin valmentajan kuin valmentajaa arvioivan henkilön silmin.
Alkuvaiheessa mukaan ilmoittautui siis 13 seuraa, 15 arvioijaa ja yli 60 valmentajaa. Toi- veena oli, että jokaisesta seurasta olisi ollut mukana vähintään viisi valmentajaa. Oletuk- sena oli, että seura olisi tiedustellut mukaan lähtevien henkilöiden kiinnostusta kyseiseen työkaluun. Kuitenkin vastausprosentti jäi heikonlaiseksi. Henkilöille lähetettiin useita ker- toja muistutuksia kyselytutkimukseen osallistumisesta, joten vastaaminen ei voinut jäädä kiinni tiedotuksesta. Pohdittavaksi jäi, olisiko valmentajien määrää seurasta pitänyt tiput- taa tai seura olisi voinut itse määrittää mukaan lähtevien valmentajien määrän. Mahdolli- sesti tuo viiden valmentajan kehittämisprosessi oli liikaa seuran toimihenkilölle (liite 19).
Vähäisemmällä valmentajamäärällä olisi ehkäpä saatu seura paremmin sitoutumaan mu- kaan ja olemaan aktiivisempi seurajoukkuevalmentajan kanssa. Toisaalta kun haettiin li- sää vastaajia sekä arvioijia ylemmän tason koulutuksista sekä yksittäisten henkilöiden kautta, niin sitäkään kautta ei saatu lisäyksiä vastaajiin tai arvioijiin. Valmentajan itsearvi- ointi tai toisen henkilön arvio valmentajasta hyödyntäen tietynlaista arviointityökalua tun- tuu olevan kovin vierasta seuratoiminnassa. Myös Puhakan (2017, 47.) tekemässä opin- näytetyössä oman osaamisen kartoittaminen, osaamistarpeiden havainnointi ja arviointi todettiin olevan kovin vierasta. Myös tästä johdetun kirjallisen ja konkreettisen kehitys- suunnitelman tekeminen on vastausten perusteella todella vierasta.
Kokivatko valmentajat ja heitä arvioineet henkilöt arviointikohteet omikseen? Vai olisiko heidät pitänyt osallistuttaa jo arviointityökalun luomisvaiheessa mukaan? Tämä olisi var- masti luonut erilaisen ulkoasun työkalun. Toisaalta kehitysideoiden kohdassakaan kysely tutkimuksen kummallakaan vaiheella eivät valmentajat tai arvioijat suuremmin kommentoi- neet arviointikohteita (liitteet 5–16). Oletuksena voidaan siis pitää arviointikohteiden rele- vanttisuutta.
63 9.2. Tutkimusmenetelmät
Päätutkimusmenetelmänä toiminut Webropol-kysely oli onnistunut valinta, vaikka vastaa-jamäärä jäikin heikoksi. Perustelu valinnalle oli kyselyn nopea ja helppo täyttäminen vas-taajan silmin. Kyselypatteriin ei otettu vastausvaihdoksi sukupuolta, koska naisvalmenta-jien määrä on yleisesti ottaen hyvin vähäinen, joten tärkeämpi asia yleisesti ottaen oli saada yleisesti valmentajien mielipide arviointityökalusta (liitteet 2 & 3).
Muun koulutuksen (liikunta-ala, opetusala tai muu koulutus) ja pelaajataustan pitäminen mahdollisesti tulevaisuudessa kyselytutkimuksessa on perusteltua, vaikka tässä kyselytut-kimuksessa vähäisten vastausten määrä ei tuonut tästä suurempaa lisäarvoa. Sama kos-kee myös valmentajien valmennusuran kestoa sekä valmentamiensa ikäluokkia. Seuraa-valla kerralla pyydettäisiin kuitenkin valmentajia nimeämään vain yksi pääikäluokka toi-minnalleen. Tämän jälkeen olisi helpompi verrata myös valmentajien vastauksia eri ikä-luokkien kesken.
Kyselylomakkeeseen tulisi lisätä kohta, jossa kysytään: Minulle on tehty konkreettinen ja kirjallinen kehittymissuunnitelma. Tämä tukisi arviointityökalun käyttökokemuksien vas-tauskohtaa. Arvioijille kysymyksenä olisi: Olen tehnyt konkreettisia ja kirjallisia kehitys-suunnitelmia valmentajille.
Kysyttäessä valmentajien käyttökokemuksia arviointityökalusta, niin lomakkeesta olisi voi-nut jättää E=en osaa sanoa -kohdan pois. Tämä sotki hieman tulosten analysointia, koska piti löytää tarkemmin arvoasteikon kohdat.
9.3. Kyselytutkimuksen vastaukset
Vastausten perusteella valmentajilla tuntuisi olevan kiinnostusta kehittää itseään ja val-mentajat kykenevät arviointityökalun kautta tunnistaa omia vahvuuksiaan ja kehittämis-kohteita (kuviot 10 & 11). Valtaosa valmentajista antoivat arviointityökalulle arvosanan kii-tettävä tai hyvä eli voidaan olettaa valmentajien pitävän arviointityökalua hyödyllisenä (taulukko 12). Myös valmentajaa arvioivat henkilöt kokivat arviointityökalun auttavan heitä tunnistamaan valmentaja vahvuuksia ja kehittämiskohteita (kuviot 12 & 13). Arviointityöka-lun tärkeyttä lisää se, että arvioijien vastaukset työkaArviointityöka-lun soveltuvuudesta työhönsä olivat positiivisia, vaikkakin vastausten määrä jäi pieneksi (taulukko 20).
64
Oli hyödyllistä, että kyselytutkimukseen osallistuneiden valmentajien koulutustasot olivat
Oli hyödyllistä, että kyselytutkimukseen osallistuneiden valmentajien koulutustasot olivat