Tanssitaiteen laitoksen perustaminen ja erityisesti sen perustaminen Teatte-rikorkeakouluun antoi todellisen sysäyksen nykytanssin, pedagogiikan ja tutki-muksen kehitykselle. Siellä opiskelleet tanssijat, koreografit, tanssinopettajat ja tutkijat ovat olleet tanssin kehityksen keskeisiä vaikuttajia niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tanssitaiteen laitos oli ensimmäisten 12 vuoden aikana luo-nut uuden tanssijasukupolven. Valmistuneita tanssijoita pidettiin yksilöllisinä ja ilmaisuvoimaisina taiteilijoina. Tämä ilmaisuvoimaisuus herätti muidenkin taiteiden mielenkiinnon tanssia kohtaan. Useat taiteilijat ja taidelaitokset halu-sivat tehdä yhteistyötä valmistuneiden tanssitaiteilijoiden kanssa. He vahvisti-vat tanssitaiteen asemaa osana muuta taidekenttää. He olivahvisti-vat mukana luomassa uudenlaista tanssikulttuuria myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle esiintymällä erilaisilla festivaaleilla ja tanssitapahtumissa sekä järjestämällä kiertueita ja eri-tyisesti toimimalla tanssijoina, koreografeina ja opettajina eri puolilla Suomea.
Tämä kaikki luonnollisesti näkyi valmistuneiden tanssitaiteilijoiden, koreogra-fien ja pedagogien ammatti-identiteetin kirkastumisena. He saattoivat arvostaa työtään, olla jopa siitä ylpeitä. Tiina Suhonen Lampisen haastattelussa korosti erityisesti tanssijan ammattilaisuuden merkitystä.
Tanssitaiteen laitos on vaikuttanut nimenomaan nykytanssin tanssijan ammattilaisuuteen. On olemassa ammattitanssijoita, eikä vain opetta-jia, jotka silloin tällöin tanssivat. Ammattikuvaa ja opetusta yksityis-kouluissa on toki ollut olemassa jo vuosikymmeniä, mutta nyt on kor-keakoulutasoinen laitos, jossa tanssijoita koulutetaan ammattilaisiksi.
(Lampinen 13.11.93.)
Myös Katarina McAlester kuvaa tanssin korkeakoulutuksen merkitystä:
Tanssitaiteen laitoksen ansiota on ainakin se, että tanssi on noussut analyyttisemmälle tasolle eikä siis ole enää niin altista tendensseille ja guruille. Vallalla on tanssillinen moniarvoisuus. Koulutus on lisännyt
kykyä purkaa tanssia ja vähentää sen ympärillä leijuvaa mystifiointia.
(Vänttinen 1998, 59.)
Tanssitaiteen laitokselta valmistuneet ja laitoksen opettajat olivat aktiivisia myös siinä, että laki taiteen perusopetuksen järjestämisestä tuli voimaan 1998 ja tans-sin perusopetusta alettiin antaa tanssiopistoissa, musiikkiopistoissa ja sekä yksi-tyisissä että kunnallisissa tanssikouluissa. Tanssi pääsi myös peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmiin. Tällä oli vahva vaikutus tanssinopetuksen määräl-liseen ja laadulmääräl-liseen kasvuun.
Tanssin opetuksen tason noususta eri koulutusasteilla seurasi se, että tans-sitaiteen laitokselle pyrkivien valmiudet paranivat. Tästä taas oli seurauksena taidoiltaan homogeenisempi opiskelijaryhmä, joka vaikutti opetuksen ja taiteel-lisen työskentelyn tavoitteisiin ja tasoon. Tanssitaiteen laitoksen 12 ensimmäistä vuotta loivat myös tukevan pohjan laitoksen edelleen kehittämiselle. Laitoksen henkilökunnalle oli syntynyt kokemusta opetuksen ja taiteellisen toiminnan suun-nittelusta ja toteuttamisesta. Tietyt traditiot ja hyväksi koetut käytännöt hel-pottivat opetuksen kehittämistä edelleen ja uusien mahdollisuuksien löytämistä.
Opetusministeriö nimitti tanssitaiteen laitoksen taiteellisen toiminnan huippu-yksiköksi vuosiksi 1997–1998, mikä lisäsi laitoksen arvostusta ja toi laitokselle lisäresursseja.
Tanssitaiteen laitos loi pohjan myös tanssi- ja teatteripedagogiikan koulutuk-sen käynnistämiselle 1996, jolloin tanssinopettajakoulutus siirtyi vastaperuste-tulle laitokselle. Tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos saattoi kehittää opetus-taan tanssitaiteen laitoksen luomien käytäntöjen pohjalta. Tanssitaiteen laitos oli ottanut myös pieniä ensiaskeleita jatkotutkintojen alueella, jotka tanssi- ja teatteripedagogiikan laitoksessa pääsivät kukoistukseen. Kun jatko-opinnot myöhemmin siirtyivät Esittävien taiteiden tutkimuskeskukseen, oli tanssi- ja teatteripedagogiikan laitoksella tehty työ merkittävä voimavara keskukselle.
Tanssitaiteen laitos oli ruukku, josta lähti kasvamaan versoja. Versot levi-sivät ja kasvoivat ja synnyttivät uusia versoja. Yhdestä versosta kasvoi tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos, josta taas kasvoi uusia versoja, joista yksi tarjosi tukea esittävien taiteiden tutkimuksen kehitykselle. Kaikki versot ovat ruokki-neet toisiaan ja edesauttaruokki-neet toistensa kehitystä voimistuttaen kunkin toimintaa erikseen ja yhdessä. Kirjan kaksi seuraavaa osaa valottavat, miten tanssitaiteen laitoksen luoma kasvualusta edisti tanssitaidetta, tanssi- ja teatteripedagogiik-kaa sekä esittävien taiteiden tutkimusta.
l ä h t e e t
a r k i s t o l ä h t e e t
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun kuva-arkisto, Helsinki.
Tanssin koulutusohjelman arkisto, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, Helsinki.
Tanssitaiteen laitos taiteellisen toiminnan huippuyksikkönä. Huippuyksikköhakemus 1995.
Hämäläinen, Soili. 1989. Matkakertomus 5.2.1989.
Ranta-Knuuttila, Johanna. 1988. Lehdistötiedote (päiväys puuttuu tiedotteesta).
Teatterimuseon arkisto, Helsinki.
Teatteri- ja tanssitaiteen lehtikokoelma. TeaMA1530.
Kirje 9.3.1984. Oma arkisto.
i n t e r n e t l ä h t e e t
Brotherus, Hanna. Hanna Brotherus Company. Haettu 16.2.2016. Http://hannabrotherus.com.
Court, Titta. Titta Court. Haettu 15.5.2016. Http://www.tittacourt.com.
Danceinfo.fi. Tanssin Tiedotuskeskus Dance Info Finland. Haettu 17.6.2016. Http://www.danceinfo.fi.
Heiskanen, Simo & Railo, Tuomo. 2016. GLIMS & GLOMS -tanssiryhmä. Haettu 16.2.2016. Http://
glimsgloms.com.
Kumpuniemi, Anniina 2016. Tanssiteatteri MD. Haettu 15.5.2016. Http://tanssiteatterimd.fi.
Loikka.fi. Loikka – Dance film festival. Haettu 16.2.2016. Http://www.loikka.fi.
Malviniemi, Mia. Mia Malviniemi – koreografi, tanssija. Haettu 15.5.2016. Http://malviniemi.fi.
Punkki, Raisa. Haettu 15.5.2016. Http://punkkico.com.
Wikipedia, Ari Tenhula. Haettu 4.4.2016. Https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ari_
Tenhula&direction=next&oldid=15336474.
Zodiak.fi. Zodiak – Uuden tanssin keskus. Haettu 4.4.2016. Http://www.zodiak.fi.
s ä h k ö p o s t i t ja p u h e l i n k e s k u s t e l u t
Järvinen, Briitta. 22.4.2016. Sähköposti.
Lahdenperä, Soile. 4.4.2016. Sähköposti.
Nurminen, Susanna. 4.6.2016. Sähköposti.
Pajala-Assefa, Hanna. 13.4.2016. Sähköposti.
Pajala-Assefa, Hanna. 18.4.2016. Puhelinkeskustelu Pulkkinen, Jyri. 24.2.2016. Sähköposti.
Raatikainen, Arja 31.5.2016. Sähköposti.
Rankanen, Mammu. 28.4.2016. Sähköposti.
Rinne, Tarja. 31.7.2016. Sähköposti.
Soini, Katri. 4.5.2016. Sähköposti.
Suhonen, Tiina 8.7.2016. Sähköposti.
k i r ja l l i s u u s
Aaltokoski, Alpo & Vartiainen, Sami. 1991. ”Kuolemantanssi-kiertue 1.2–11.2.1991.” Teatterikorkeakoulu Teaterhögskolan 1/1991, 12–14.
Ahlroos, Olli. 2016. 20 vuotta tanssia Nomadin matkassa. Helsinki: Nomadi.
Alatalo, Risto. 1991. ”Elämän ja kuoleman kysymyksien blues.” Keski-Pohjanmaa 6.2.1991.
Anttila, Eeva. 1985. ”Monipuoliset piilokuvat.” Etelä-Suomi 6.11.1985.
Hartelin, Ansa. 1985. ”Kuinka nivelet liikkuvat.” Aamulehti 24.10.1985.
Heikkinen, Sirpa. 1988. ”Kuun kiertoja.” Kaleva 13.11.1988.
Heikkinen, Sirpa. 1990. ”Vuosituhannen lopun Kuolemantanssi.” Kaleva 13.12.1990.
Heikkinen, Sirpa. 1992. ”Hyvä on ja halvalla meni.” Kaleva 8.2.1992.
Hyvönen, Arto. 1986. ”Odotuksia.” Uusi Suomi 9.3.1986.
Hämäläinen, Soili. 1988a. ”Tilaa tanssia.” Teatterikorkeakoulu Teaterhögskolan 1/1988, 3.
Hämäläinen, Soili. 1988b. ”Tanssin korkeakouluopetus.” Kisakenttä 5/1988, 193–194.
Hämäläinen, Soili. 1989 ”Teatterikorkeakoulu – Tanssitaiteen laitos tänään.” Tanssi 4/1989.
Hämäläinen, Soili. 1994. ”Tanssin jatko-opiskelijoita Englannista.” Teatterikorkeakoulu Teaterhögskolan 2/1994, 31–32.
Hämäläinen, Soili. 1999. Koreografian opetus- ja oppimisprosesseista – kaksi opetusmallia oman liikkeen löytämiseksi ja muotoamiseksi. Acta Scenica 4. Helsinki: Teatterikorkeakoulu.
Järnefelt, Susanne. 1988. ”Färgspektrum och gruppdynamik.” Hufvudstadsbladet 26.4.1988.
Jääskeläinen, Niina. 2014. Teatteri & Tanssi + Sirkus 2/2014, 20–21.
Jan-Peter Kaiku. 1995. ”Kvinnoenergi för fullt dussin.” Hufvudstadsbladet 18.5.1995.
Jan-Peter Kaiku. 1998. ”Keho on kaikki.” Teatterikorkea Teaterhögskolan 2/1998, 24–26.
Kajava, Jukka. 1992. ”Silmät kostuivat ja bravot kaikuivat – Kaapelitehtaalla esitetyn West Side Story:n nuori voima hurmasi katsojat.” Helsingin Sanomat 16.2.1992.
Kallinen, Timo. 2004. Teatterikorkeakoulun synty. Ammattikoulusta Akatemiaksi 1971–1991. Helsinki:
Like.
Korpimies, Minna 2012. ”Rehtorit kertovat – muovikassillisesta laskuja osaksi taideyliopistoa.”
Teatterikorkea Teaterhögskolan 2/2012, 36–39.
Korpi-Tommola, Riikka. 2007. ”Tanssin ja teatterin vuorovaikutus – Tanssiryhmän erityisasema.”
Teoksessa Pirkko Koski & Misa Palander (toim.). Kansaa teatterissa – Helsingin Kaupunginteatterin historia. Helsinki: Like, 227–241.
Kukkonen, Aino. 2014. Postmoderni liikkeessä – tulkintoja 1980-luvun suomalaisesta tanssista. Helsinki:
Helsingin yliopisto.
Lahdenperä, Soile. 2013. Muutoksen tilassa – Alexander-tekniikka koreografisen prosessin osana. Acta Scenica 36. Helsinki: Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, Esittävien taiteiden tutkimuskeskus.
Http://www.actascenica.teak.fi/lahdenpera_soile/.
Lammassaari, Tiina. 1989. ”Martin lunasti lupauksensa.” Aamulehti 1.4.1989.
Lammassaari, Tiina. 1993. ” Tanssia vailla haudanvakavuutta.” Aamulehti 26.2.1993.
Lampinen, Katariina. 1993. ”Vuosikymmen nykytanssin nousua.” Hämeen Sanomat 13.11.1993.
Löytönen, Teija. 1989. ”Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksen vierailu Yhdysvaltoihin.”
Teatterikorkeakoulu Teaterhögskolan 1/1989, 6–7.
Löytönen, Teija. 1993. ”International Bright Young Things”. Teatterikorkeakoulu Teaterhögskolan 3/1993. 17–19.
Manninen-Louhensalo, Riittakatriina. 1990. ”Shamanistisia tunnetiloja.” Helsingin Sanomat 12.5.1990.
Miettinen, Jukka. 1988. ”Ihmissuhdebaletin voima ovelassa parodiassa – Kolme kertaa kolme käsittelee ratkiriemukkaasti rakkauden kolmiodraamaa.” Helsingin Sanomat 27.10.1988.
Muranen, Taisto. 1991. ”Vuoroin vieraissa.” Teatterikorkeakoulu Teaterhögskolan 4/1991, 23–29.
Möller, Sari. 1991. ”Ateneum avasi ovensa.” Keskipohjanmaa 25.5.1991.
Paavolainen, Pentti. 1999. Aikansa häikäsevä peili – Teatteri- ja tanssiopiskelijoiden puheenvuoroja.
Helsinki: Like.
Raiskio, Pirjo. 1990. ”Liikkeen, valon ja varjon tanssillinen mosaiikki.” Turun Sanomat 30.11.1990.
Rauhamaa, Raisa. 1993. ”Tanssin ammattilainen? Juhliva tanssitaiteen laitos luo ammattilaisuuden olemuksen.” Teatteri 9–10/1993.
Räsänen, Auli. 1984. ”Tanssin korkein opetus voi elää vain Helsingissä.” Uusi Suomi 25.5.1984.
Räsänen, Auli. 1987a. ”Osaavatko tanssijat tanssia.” Uusi Suomi 21.2.1987.
Räsänen, Auli. 1987b. ”Nauru uus-itsekkyydelle – Tanssitaiteen laitoksen namupala”. Uusi Suomi 9.10.1987.
Räsänen, Auli. 1988a. ”Tanssitaiteen laitos sai tilat ja professuurin.” Uusi Suomi 18.3.1988.
Räsänen, Auli. 1988b. ”Uotinen ja Kuusela kieltäytyivät.” Uusi Suomi 21.9.1988.
Räsänen, Auli. 1989. ”Ulla Koiviston tyyppilaboratoriossa.” Uusi Suomi 25.10.1989.
Räsänen, Auli. 1990. ”Muodollinen esittäminen on yhä tanssin ongelma.” Uusi Suomi 31.1.1990.
Räsänen, Auli. 1992a. ”Energiat törmäävät.” Helsingin Sanomat 4.11.1992.
Räsänen, Auli. 1992b. ”Koreografiaa ryhmän ehdoilla.” Helsingin Sanomat 17.12.1992.
Räsänen, Auli. 1993a. ”Sen seitsemän kloonattua Sirpaa.” Helsingin Sanomat 31.3.1993.
Räsänen, Auli. 1993b. ”Ervi Sirén vaikuttaa nuoren tanssin taustalla.” Helsingin Sanomat 1.5.1993.
Räsänen, Auli. 1993c. ”Ei enää yhtä vaan monta ruokalajia.” Helsingin Sanomat 15.11.1993.
Räsänen, Auli. 1994a. ”Työtä on tarjolla, muttei kiinnityksiä.” Helsingin Sanomat 1.4.1994.
Räsänen, Auli. 1994b. ”Nuoret koreografit murtavat jäätä – tiivistäminen olisi tehnyt hyvää useimmille teoksille.” Helsingin Sanomat 11.5.1994.
Räsänen, Auli. 1994c. ”Tunteiden riepotuksessa.” Helsingin Sanomat 24.9.1994.
Räsänen, Auli. 1994d. ”Nykyajan vitsausten absurdi tanssi.” Helsingin Sanomat 29.11.94.
Räsänen, Auli. 1995a. ”Hei hulinaa, camp on kivaa.” Helsingin Sanomat 25.2.1995.
Räsänen, Auli. 1995b. ”Ina Christel Johannessen ja 12 suomalaista Juliaa.” Helsingin Sanomat 16.5.1995.
Saarenheimo, Marja. 2012. Muistamisen vimma. Tampere: Vastapaino.
Salminen, Eppu. 2009. Lasten ristiretki. Helsinki: Gummerus.
Saloheimo, Hanna. 1993. ”Keskusteluja kahviloissa”. Teatterikorkeakoulu Teaterhögskolan 3/1993, 5–11.
Sarje, Aino. 1988. ”Pyörteitä lokakuun yössä.” Helsingin Sanomat 22.10.1988.
Sarje, Aino. 1990a. ”Kolme kertaa seitsemän tanssijaa.” Helsingin Sanomat 31.1.1990.
Sarje, Aino. 1990b. ”Huolellisia tanssinäytteitä.” Helsingin Sanomat 29.5.1990.
Schön, Donald. 1993. ”Generative metaphor: A perspective on problem-setting in social policy.”
Teoksessa Andrew Ortony (toim.). Metaphor and Thought. Cambridge: Cambridge University Press, 137–163.
Suhonen, Tiina. 1993. ”Miksi tanssi tuli korkeakouluun?” Teatterikorkeakoulu Teaterhögskolan 3/1993, 12–16.
Sutinen, Virve. 1990a. Piikaränni hehkuu ja iskee neonvaloissa.” Uusi Suomi 10.3.1990.
Sutinen, Virve. 1990b. ”Tanssin pakolliset kuviot.” Teatteri 04/1990, 6–8, 31.
Sutinen, Virve. 1990c. ”Hyväntuulista tanssillisuutta.” Uusi Suomi 30.11.1990.
Talvitie, Liisa. 1988. ”Marton ja Väisänen nostavat Teatterikorkeakoulun jaloilleen.” Ilta-Sanomat 29.10.1988.
Toimintakertomus / Teatterikorkeakoulu 1989, 1990, 1991, 1992, 1993, 1994.
Tuovinen, Paula. 1989. ”Kummia tyyppejä vuokratalossa.” Kaleva 28.10.1989.
Unkari, Leena. 1988. ”Tanssi ei elä ilman musiikkia.” Kansan Uutiset 11.11.1988.
Vienola-Lindfors, Irma. 1983. ”Tanssi on tullut korkeakouluun.” Helsingin Sanomat 30.8.1983.
Vienola-Lindfors, Irma. 1984a. ”Pitkä tie edessä.” Helsingin Sanomat 9.3.1984.
Vienola-Lindfors, Irma. 1984b. ”Vastakohtien palapeli.” Helsingin Sanomat 6.5.1984.
Vienola-Lindfors, Irma. 1984c. ”Mainoskatko.” Helsingin Sanomat 26.10.1984.
Vienola-Lindfors, Irma. 1985a. ”Uhmaa ja innostusta.” Helsingin Sanomat 22.1.1985.
Vienola-Lindfors, Irma. 1985b. ” Muotoutuminen käy hitaasti – mutta varmasti.” Helsingin Sanomat 5.2.1985.
Vienola-Lindfors, Irma. 1985c. ”Nivelet liikkeessä.” Helsingin Sanomat 24.10.1985.
Vienola-Lindfors, Irma. 1985d. ”Hajanaisia näytepaloja”. Helsingin Sanomat 4.11.1985.
Vienola-Lindfors, Irma. 1986. ”Sirkuksen hahmoja.” Helsingin Sanomat 19.10.1986.
Vienola-Lindfors, Irma. 1987a. ”Koreografiaa oppilastöinä.” Helsingin Sanomat 8.2.1987.
Vienola-Lindfors, Irma. 1987b. ”Kummallinen loppunäytös.” Helsingin Sanomat 20.2.1987.
Vienola-Lindfors, Irma. 1987c. ”Tanssinäytteissä uusia virikkeitä.” Helsingin Sanomat 10.5.1987.
Vienola-Lindfors, Irma. 1987d. ”Minäkuvaa on kiillotettava.” Helsingin Sanomat 9.10.1987.
Vienola-Lindfors, Irma. 1988a. ”Tanssitaiteen laitos on entistä ehompi.” Helsingin Sanomat 18.3.1988.
Vienola-Lindfors, Irma. 1988b. ”Liikkeitä mittojen mukaan.” Helsingin Sanomat 29.4.1988.
Vienola-Lindfors, Irma. 1988c. ”Heikki Värtsi arvioi tanssitaiteen laitosta: Kunnon tuuletus käyntiin!”
Helsingin Sanomat 26.11.1988.
Vienola-Lindfors, Irma. 1989. ”Liikettä kapeasta putkesta.” Helsingin Sanomat 18.10.1989.
Vienola-Lindfors, Irma. 1990. ”Koreografivierailut piristävät.” Helsingin Sanomat 10.3.1990.
Vienola-Lindfors, Irma. 1991. ”Tilan inspiroimaa tanssia.” Helsingin Sanomat 9.5.1991.
Vienola-Lindfors, Irma. 1992a. ”Vitaaleja liikepurkauksia.” Helsingin Sanomat 24.1.1992.
Vienola-Lindfors, Irma. 1992b. ”Paljon tyhjää liikettä – Tanssitaiteen laitoksen lopputyöt kertovat vaatimustason mataluudesta.” Helsingin Sanomat 30.4.1992.
Viitala, Marketta. 1988. ”Tanssin koulutus puhuttaa.” Kaleva 29.4.1988.
Wirlander-Asplund, Virpi. 1991. ”Kuolemantanssi – elämäntanssi.” Lapin Kansa 13.2.1991.
Virtanen, Leena. 1987. ”Looginen sekasotku.” Aamulehti 9.10.1987.
Vänttinen, Pekka. 1998. ”Alumni.” Teatterikorkea Teaterhöskolan 2/98, 59.
Vänttinen, Pekka. 2010. ”Sanattoman tiedon metsästys.” Teatterikorkea Teaterhögskolan 1/2010, 26–27.
Vänttinen, Pekka. 2011. ”On sitä ennenkin yritetty.” Teatterikorkea Teaterhöskolan 1/2011, 16–19.
Sinne missä Sataa. Korografia Hanna Saloheimo (Brotherus). Tanssijat Minna Kokkonen, Antti Ikonen, Tuomo Lassila ja Max Savikangas. Ensi-Ilta tulli- ja pakkahuoneella 29.10.1994. Kuva Pekka Mustonen.
Teoskokonaisuus kahdeksan: Äidit ja ihmiset. Teksti ja esittäjä: Tuire Colliander. Ensi-ilta Teatterikor-keakoulun studiossa 1.10.2014. Kuva: Heikki Heinonen