Superlatiivien mies: sankari ja tähti

Aineistossa miestä kuvataan monin paikoin erilaisten, etenkin ammattiin liittyvien superlatiivien avulla. Mies saattaa olla töissään ”paras”, ”tähti”, ”sankari” tai ”legenda”.

Miehen ammatillisia meriittejä ja miehen positiota työpaikallaan korostetaan etenkin jaksojen alkupuolella kohtauksissa, joissa kertoja esittelee miehen. Esimerkiksi jaksossa Handcuffs for Three kertoja esittelee jakson päämiehen ammatillisessa positiossaan superlatiivin avulla:

79

Kertoja: “On the front line on the battle against street violence, is the Los Angeles county sheriff department, and in the departments elite gang unit, the fiercest crime buster of them all is 37 year old George Arthur.”

Handcuffs for Three.

Samanlainen narratiivi korostuu myös muissa jaksoissa: miehen ammatillinen positio esitellään ensin, ja retoriikassa korostuvat miehen korkea asema ja osaavuus. Jaksojen ensimmäiset visuaaliset esitykset miehestä ovat myös yleensä ammattipukeisena ja/tai työympäristössä.

Ammatillisen maineen yhtälöiminen mieheen näkyy kerronnan tavassa toistaa tätä retoriikkaa läpi jakson: esimerkiksi jaksossa The Doctor Will See You Now mieheen viitataan toistuvasti ilmaisulla ”the prominent physician” (arvostettu lääkäri). Ammatillista osaamista, mainetta ja kunniaa korostavat lainaukset eivät kuitenkaan rajoitu vain kertojan kuvauksiksi, vaan myös haastatellut asiantuntijat kuvaavat miestä niiden kautta. Jaksossa Sex, Secrets and Sergeants rikosta tutkinut tutkija kuvailee miestä ammatissaan:

Asiantuntija: “To be a drill instructor you have to be a star, cause you are the best of the best.”

Sex, Secrets and Sergeants

Sarjan representoinnin keskipisteenä on kaikissa jaksoissa kuvatun parisuhteen aviomies, mutta myös ns. ”toista miestä” kuvataan ammatillisten saavutusten kautta, ja niitä paikoin verrataan jakson päämiehen saavutuksiin (ks. maskuliinisuus suhteessa toisiin miehiin). Em. jaksossa toisesta miehestä puhutaan koko jakson läpi ”Dr. Pearlena”, eikä miehen oikeaa nimeä kerrota;

mies representoidaan ensisijaisesti vaimon pomona ja kunnioitettuna lääkärinä.

Asiantuntija: “Dr Pearle was highly thought of because he had the OBGYN-section of the hospital. Everybody looked up to him.”

Sex, Secrets and Sergeants. Asiantuntija kuvailee vaimon ihastusta, Dr Pearlea.

Lainauksessa Dr. Pearle kuvataan ammattiin ja osaamiseen liittyvän kunnioituksen kontekstissa. Aineistossa korostuukin miehen ammatillinen kyvykkyys, korkea asema ja alempien ihailu. Kollegoiden ihailu ja maskuliinisuuden maineeseen ja meriitteihin perustuva arvottaminen on erityisen korostunut teema jaksossa Handcuffs for Three, jossa usea haastateltu tutkija tunsi sheriffin osastolla työskennelleen miehen (uhrin) henkilökohtaisesti. Miehen kollega kuvailee henkirikoksen uhriksi päätynyttä miestä ylistävillä sanoilla, ja retoriikkaa tuetaan myös jakson visuaalisessa kerronnassa:

Kollega:”George was actually a legend in the sheriffs department” Näytelty kohtaus, jossa George taluttaa pidättämäänsä rikollista poliisin huomaan kollegoiden taputtaessa.

80

Kollega:”Anybody chosen to go to the gang unit is highly respected, but George was particularly respected.”

Handcuffs for Three.

Lainauksessa Georgea kuvaillaan “legendaksi” työpaikallaan, ja sarja uusintaa sankarirepresentaatiota myös visuaalisesti läpi tarinan; jakso sisältää useita kohtauksia, jossa mies kuvataan pidättämässä rikollisia käyttäen kovia fyysisiä otteita, ja leikkauksia, joissa miehen kollegat taputtavat tälle miehen taluttaessa pidätettyä rikollista säilöön. Legenda- tai sankariretoriikkaa käytetään jaksossa lähes ylitsepursuavasti, tosin tähän epäilemättä vaikuttaa miehen asema jaksossa käsitellyn rikoksen uhrina:

Kollega:”It’s always a shock for a deputy sheriff to be killed but George was not any deputy sheriff, he was a legend within the department, and now John Wayne is shot, John Wayne is killed, it was hard for us to take it.”

Handcuffs for Three. Kollega kuvailee työyhteisön tuntemuksia, kun George murhataan.

Lainauksessa kollega puhuu Georgesta legendana, ja vertaa tätä kuuluisaan, etenkin lännen- ja sotaelokuvien sankarirooleja esittäneeseen näyttelijä John Wayneen. Vertaus uusintaa maskuliinista sankarimyyttiä, jota Stephen M. Whitehead kuvailee seuraavasti:

”[…] the image and mythology of man leaving home to engage in a heroic project maintains a resounding presence in most societies. We see the mythology at work in the notion of ‘man as hunter’; the adult male subjecting himself to the rigours and dangers of the wild, far removed from the comfort of (female) home, enduring these trials for the very sake of ‘my family’s well-being’”

(Whitehead 2002, 119)

Whitemanin kuvaus maskuliinisen heroismin myytistä pohjaa sananmukaisen mytologiseen, kauas historiaan sijoittuvaan sankarimieheen, mutta sankarimiehen myytti on olemassa myös tässä ajassa. Whiteheadin mukaan myytti sisältää oletuksen rohkeudesta, kestävyydestä ja uhrautumisesta, ja hän määrittää ne esimerkiksi tunnettujen presidenttien ominaisuuksiksi.

Toisaalta Whitehead esittää, että nykyajan sankarimaskuliinisuuteen liittyy olennaisesti taloudellinen pääoma ja urakeskeisyys, ja esittää nykyajan sankarimiehien olevan monikansallisten yhtiöiden miesjohtajia, urheilijoita tai julkkiksia. (2002, 121-123.)

Sankarimyytti toteutuu monilta osin aineiston miesten representoinnissa; miehiä kuvataan (A Fatal Affair- jaksoa lukuunottamatta) urakeskeisyyden ja menestyneisyyden viitekehyksessä, ja Georgea verrataan perinteistä, amerikkalaista sankarimyyttiä edustavaan John Wayneen.

81

Whiteheadin esittämä sankarimyytti pohjaa myös feminiinin kodin ja maskuliinin ulkomaailman väliseen kuiluun ja siihen, kuinka mies ikäänkuin uhraa itsensä perheensä vuoksi. Sankarimyytti uusintaa patriarkaalista näkemystä naisesta kotona ja miehestä ulkomaailmassa, ja nostaa miehen jalustalle työssäkäynnin valossa; sukupuolijärjestelmän ja naisiin kohdistuvan, työelämään ulottuvan sorron valossa maskuliininen pöyhistely työssäkäynnin ansioilla on vähintäänkin paradoksaalista.

Georgen tapauksessa sankarimyyttiin liittyy erityisesti asema poliisina, varsinkin, kun murhaa tutkittiin aluksi vuosikausia ns. ”in the line of duty”- kuolemana (asian todellinen laita selvisi vasta DNA-teknologian myötä; ks. jakson kuvaus); palveluksessa kuollut virkavalta saa etenkin Amerikassa erityisen sankariviitan ylleen. On kyseenalaista, korostuuko sankarimyytin retoriikka juuri suhteessa miehen murhatuksi joutumiseen: jos George olisikin ollut uhrin sijasta tarinan murhaaja, olisiko hänen ammattitaidoistaan käytetty samanlaista, ylitsepursuavaa sankariretoriikkaa? Whitemanin näkemysteen pohjaten juuri John Waynen kaltaisten, maskuliinisuuden myyttien ylläpito ja suojelu uusintaa maskuliinisuuden kriisin ytimessä olevaa kamppailua vanhan ja uuden maskuliinisuuden välillä.

Sarjan kerronta rakentaa maskuliinisuutta meriittien varjolla, mutta maskuliinisia meriittejä kuvataan käytettävän myös itsemäärittelyyn. Avaan tätä aspektia enemmän seuraavassa luvussa. Esimerkiksi jaksossa Married to the Mob miehen kuvataan olevan erityisen ylpeä rikollisesta historiastaan ja kytköksistään:

Asiantuntija: “He lives in that world, not heavily involved, but would always throw a name around to let people know that he has connections.”

Married to The Mob. Kuvaillaan, kuinka mies pitää rikollisesta menneisyydestään kiinni.

Lainaus kuvaa, kuinka näennäisesti rikollisen elämän taakseen jättänyt mies edelleen ”elää siinä [rikollisessa] maailmassa”, ja haluaa ihmisten tietävän hänellä olevan ”yhteyksiä”. Tulkitsen miehen maskuliinisen identiteetin pohjaavan jossain määrin rikolliseen elämänkulkuun ja siihen liittyviin meriitteihin ja hankittuun maineeseen, jota mies kantaa ylpeydellä. Rikolliset meriitit rakentavat väkivaltaista maskuliinisuutta ja luovat uhkaa mahdollisille kilpailijoille tai vastustajille. Näin ollen ammatilliset meriitit voivat näyttäytyä myös rikollisen uran tuotteina, joskin niiden oletettu voima perustuu kunnioituksen sijasta pelkoon (ks. ensimmäinen analyysiluku). Toisin kuin muissa jaksoissa joissa miestä kuvataan ammatillisten meriittiensä kautta, Paulilla ei ole perinteisen keskiluokkaista taustaa, mutta hän rakentaa uraa ja kerää

82

meriittejä resurssiensa mukaan. Jaksossa miestä kuvataankin paljon ns. ”fyysisen pääoman”

kautta, mutta silti kunnianhimoisena:

Asiantuntija: “Paul Ridel had been a tremendous football star. He had set all sorts of records, so he was a real physical marvel.” Kertoja: “But Paul is not your typical muscle head, in fact, he dreams of owning his own fitness club empire.”

Married to the Mob. Kuvaillaan urheilullisen miehen fyysisiä saavutuksia ja unelmia perustaa oma fitnessyritys (jonka mies jakson aikana perustaakin)

Lainauksessa mieheen “tähteys” määrittyy fyysisyyden ja urheilun kautta, ja kertoja luo eroa fyysisten saavutusten ja ammatillisen kunnianhimon välille. Maskuliinisuutta rakennetaan fyysisen olemuksen ja voiman avulla, mutta lainaus antaa ymmärtää olevan epätyypillistä, että ammatillinen menestys yhdistyisi fyysisiin meriitteihin; Paul ei ole tyypillinen lihaskimppu [muscle head: kirjaimellisesti lihasta aivojen tilalla], vaan häneltä löytyy myös ammatillista kunnianhimoa. Vain harva mies edustaakin Connellin teoriaan pohjaten maskuliinisuuden hegemonian ylintä mahdollista muotoa, jossa mies olisi kykeneväinen kulminoimaan kaikki ideaalit maskuliinisuuden ominaisuudet.