Naistenmies: naisen ihailu maskuliinisuuden määrittäjänä

Aineiston miesten maskuliinisuus määrittyy monilta osin erilaisten heteromaskuliinisten ilmaisujen ja visuaalisten representaatioiden kautta. Kuten edellisessä luvussa osoitin, maskuliinisuutta tuotetaan paitsi käyttämällä valtaa suorasti naisiin, myös uusintamalla heteromaskuliinisuutta suhteessa toisiin miehiin. Naisen ihailun ja halun maskuliinisuutta validoivaa vaikutusta tuotetaan aineistossa mieheen liitettyjen, erilaisten heteroseksuaalisten

”arvonimikkeiden” kautta. Ominaisuudet, joiden aineistossa kuvataan vetoavan naisiin, ovat stereotyyppisen maskuliinisia, ja tulkitsen ne monilta osin eräänlaiseksi ”pahan pojan”

representaatioksi. Esimerkiksi jaksossa Married to the Mob jakson päähahmoa kuvaillaan seuraavasti:

Asiantuntija:”– Paul was a partier, Paul was a player, he has an edge to him and many women are attracted to that”. (Married to the Mob)

Married to the Mob

Pahan pojan representaatio toteutuu Paulin kuvauksessa: häntä kuvaillaan ”pleijeriksi”, jolla yleisesti viitataan [miesten] tapaan ”kierrättää naisia”. Hänessä kuvaillaan olevan särmää, joka tapaukseen perehtyneen asiantuntijan mukaan viehättää naisia. Miestä siis kuvataan heteromaskuliinisten ilmaisujen kautta ja representoidaan hänet ”pelimiehenä”. Samanlaista retoriikkaa toistetaan myös jaksossa Handcuffs for Three, jossa kollega ja kertoja kuvailevat miestä seuraavasti:

Kollega: ”He was a schmoozer, females would come up to him and they would begin talking” Kertoja: “Georges reputation as a ladies man is almost as legendary as his crime fighting prowess” ” Kollega: “George was very attractive to women. It was obvious, these women would come over and start conversations with him. They didn’t do that to me.”

Kollega: “George had a swagger about him, it was, he was good at what he did, and he knew he was good at what he did, he just came across as a very confident person.”

Handcuffs for Three

Kollega kuvailee miestä lähes ylistävästi tämän heteromaskuliinisuuden kautta, ja kertoja verrastaa miehen heteromaskuliiniset saavutukset ammatillisiin meriitteihin, ja niistä puhutaan

”legendaarisina”. Miehen maskuliinisuus todentuu siis monilta osin suhteessa siihen, kuinka haluttava hän on naisten silmissä. Alleviivattu heteromaskuliininen mieheyden representaatio uusintaa hegemonista maskuliinisuutta paitsi ulossulkemalla ei-heteroseksuaalit maskuliinisuudet, myös objektivoimalla naista. Vaikka mies ei henkilökohtaisesti tunnustautuisikaan seksistiksi tai sovinistiksi, monet maskuliinisen kulttuurin performatiiviset toiminnot uusintavat näitä ideologioita. Näihin lukeutuvat muunmuassa naisten avoin

70

objektivoiminen ja seksuaalisten saavutusten liittäminen osaksi maskuliinisuutta (ks. ainakin West&Zimmerman 1987 & Stoltenberg 2004). Brian Sweeney nimeää tällaisen maskuliinisuuden ”seksuaalisen suorittajan” sosiaaliseksi identiteetiksi, joka on yleisesti tavoiteltava tapa uusintaa maskuliinisuutta. Sweeney, joka tarkasteli artikkelissaan miespuolisten collegeopiskelijoiden seksuaalisuutta ja seksuaalisuuden suhdetta maskuliinisuuteen, toteaa, että heteromaskuliinisuuden tietoinen, avoin ihannointi uusintaa maskuliniisuuden hierarkista hegemoniaa (Sweeney 2013, 216.)

Aineiston miehiä kuvaillaan sekä sanallisesti että visuaalisesti heteromaskuliinisen ihanteen valossa: jaksot sisältävät useita kohtauksia, jossa mies kuvataan flirttailemassa naiselle ja seksuaalista kanssakäymistä kuvataan usein (sarjan eroottinen luonne). Sen lisäksi, kuinka sarjan kerronta ja retoriikka ikäänkuin essentialistisesti reprsentoi maskuliinisuutta miehen heteromaskuliinisten saavutusten kautta, heteromaskuliinisuus ja naisen halun maskuliinisuutta validoiva vaikutus näyttelevät osaa aineiston narratiiveissa; miehen itsensä kuvataan tavoittelevan heteromaskuliinista validaatiota ja ihailua naiselta. Aineiston miehet ovat parisuhteessa, ja osassa tarinoita suurta roolia tapahtumien kulussa näyttelee miehen seksuaalisen validoinnin puute. Kun mies ei saa kaipaamansa validaatiota parisuhteessa, hän hakee sitä parisuhteen/avioliiton ulkopuolelta. Stoltenbergin mukaan patriarkaatissa naisen arvo miehen silmissä määrittyy monelta osin sängyssä, ja jos yksi nainen ei kykene tyydyttämään miestä ja validoimaan miehen itsetuntoa, miehellä on oikeus kääntyä toisen naisen puoleen (Stoltenberg 2004, 41). Vastaavaa tilannetta kuvataan jaksossa Sex, Secrets and Sergeants, jossa mies aloittaa suhteen nuoren alaisensa kanssa:

Bill nauttii nuoren naisen huomiosta. Näytellyssä kuvassa Shannon kehuu Billiä ja kutsuu häntä ”sir”-alkuliitteellä. Omainen:”I think that Shannon inflated his ego”

Sex, Secrets and Sergeants. Kohtaus, jossa mies flirttailee alaisensa kanssa

”Egon pullistuminen” ilmentää heteromakuliinisen ihailun maskuliinisuutta validoivaa kykyä.

Kerronnassa toistuva ilmaisu ”ego” on tulkintani mukaan ilmaisu maskuliiniselle identiteetille ja eräänlaiselle itsetietoiselle vallan tunteelle. Sarja dramatisoi tilannetta näytellyssä kohtauksessa, jossa nuori nainen puhuttelee armeijahierarkiassa ylempitasoista miestä arvonimellä ”sir”, jolloin naisen kuvataan ihailevan miestä myös ammatillisessa kontekstissa.

Tulkitsen, että seksuaalisen validaation lisäksi tärkeää on sukupuolijärjestelmän mukainen hiearkinen ihailu, jolloin mies kokee olevansa vallassa, ja nainen ”tietää paikkansa”.

71

Jaksossa The Doctor Will See You Now tarve naisen (seksuaaliselle) validaatiolle näyttäytyy aineistossa kaikista selkeiten; narratiivi keskittyy pitkälti miehen tarpeeseen saada seksuaalista huomiota, ja tämä alullepanee tapahtumaketjun, joka johtaa murhaan. Narratiivissa mies kuvataan riippuvaisena seuralaispalveluihin, joka on tulkittavissa sekä seksiriippuvuuden, että toisaalta maskuliinisen validoinnin tarpeen näkökulmasta. Tarinassa mies ei saa vaimoltaan kaipaamaansa huomiota avioliitossa, joten hän hakee sitä muualta. Vaimo ei fyysisen sairautensa myötä halua/ kykene harrastamaan seksiä, joten kyseessä ei jälleenkään ole ”naisen seksuaalinen valta”. Seuralaispalveluiden käyttö ei jaksossa näyttäydy pelkästään seksiriippuvuuden kontekstissa, vaan myös tarpeena tulla tunnustetuksi ihailtuna miehenä:

Asiantuntija: He wanted her to like him. He wanted her to think that he was wonderful.

The Doctor Will See You Now. Jaksossa haastateltu asiantuntija puhuu miehen suhteesta maksettuun seuralaiseen, jonka kanssa petti vaimoaan.

Lainauksen valossa narratiivissa esitetty seksiriippuvuuden aspekti yhdistyy tulkintani mukaan myös tarpeeseen rakentaa ja ylläpitää maskuliinista identiteettiä. Miehen kuvataan halunneen naisen näkevän hänet ”loistavana”. Näin ollen naisen halun validaatio ei rajoitu ainoastaan seksuaaliseen kanssakäymiseen, vaan naisen tulee ihailla miestä ja hivellä tämän maskuliinista egoa.

Jaksossa miehen suhde seksiin kuvataan paikoin lähes pakonomaisena. Tätä toki selittää miehen oletettu seksiriippuvuus ja seksin vähyys avioliitossa, mutta tulkitsen sen kuvastavan myös heteromaskuliinisuuden ja seksuaalisen aktiivisuuden välistä suoraviivaista suhdetta.

Victor J. Seidlerin mukaan seksuaalisuus voi olla miehelle väylä työstää tiedostamattomia tarpeita ja haluja, ja miehelle suoraviivainen seksi voi korvata inhimillisen läheisyyden kaipuun. Näin ollen heteromaskuliinisuus yhdistää seksuaalisuuden valloituksiin, ja seksiä tulee harrastaa mahdollisimman paljon ja näin ollen ylläpitää heteromaskuliinisuuden ideaalia.

Seidlerin mukaan tällainen ajattelu pohjaa juuri pakonomaiseen tarpeeseen suojella maskuliinista identiteettiä, jossa paikoin raivokas aktiivisuus määrittää mieheyttä, vastakohtana feminiinille passiivisuudelle (Seidler 1992, 19.) Jaksossa tuotetaan jakoa maskuliinin ja feminiin seksuaalisuuden välille:

Kertoja: “Dirk is crazed with lust, but Mabel is ice cold.” Mabelin kuvaillaan kärsineen selkäongelmista. Kuvaa pariskunnasta sängyssä, jossa Mabel antaa Dirkille pakit selkäongelmiinsa vedoten. Kertoja: ”For Dirk, Mabels withdrawing from him sexually really has an impact. […] Dirk has needs, and for the first time in their marriage Mabel isn’t there to meet them.

72 The Doctor Will See You Now

Mies ikäänkuin palautetaan primitiivisten halujensa orjaksi (”mies on hulluna himosta”), ja naista kuvaillaan yleisen, naisen haluttomuuteen liitetyn frigiditeetti-retoriikan mukaisesti

”kylmäksi”. Tulkitsen jakson narratiivin tuottavan paikoin stereotyyppista retoriikkaa parisuhteesta, jossa frigidi nainen ei vastaa miehen seksuaalisiin tarpeisiin, ja miehen tuntemuksia kuvaillaan jaksossa jopa melodramaattiseen sävyyn.

5.2.2. Naisen torjunta maskuliinisuuden haurauden esiintuojana ja murhan motiivina