Naisen torjunta maskuliinisuuden haurauden esiintuojana ja murhan motiivina

72 The Doctor Will See You Now

Mies ikäänkuin palautetaan primitiivisten halujensa orjaksi (”mies on hulluna himosta”), ja naista kuvaillaan yleisen, naisen haluttomuuteen liitetyn frigiditeetti-retoriikan mukaisesti

”kylmäksi”. Tulkitsen jakson narratiivin tuottavan paikoin stereotyyppista retoriikkaa parisuhteesta, jossa frigidi nainen ei vastaa miehen seksuaalisiin tarpeisiin, ja miehen tuntemuksia kuvaillaan jaksossa jopa melodramaattiseen sävyyn.

5.2.2. Naisen torjunta maskuliinisuuden haurauden esiintuojana ja murhan motiivina

73

Lainauksessa erotellaan miehen ego ja inhimilliset tunteet torjutuksi tulemisesta. Mies ei ole ainoastaan emotionaalisesti loukattu, vaan hänen egonsa (maskuliininen identiteetti) on kokenut kolauksen. Olennaista on, kuinka aineisto representoi mehiä korostaen ”egon” ja ”alfa-miehuuden” käsitteitä. Näin ollen inhimillisetkin kokemukset (kuten lainauksen torjutuksi tuleminen) värittyvät kuvaksi hauraasta maskuliinisuudesta. Kuvaukset miehen loukkaantumisen tunteesta ja toisaalta egon särkyvyydestä ovat toistuva teema pitkin jakson narratiivia. Vaikka ko. jaksosta on kaikista selkeiten tulkittavissa tarve validoida maskuliinisuutta naisen halun kautta, tarinan narratiivissa ilmenevät jokseenkin inhimilliset, parisuhteeseen kuuluvat tuntemukset, kuten loukkaantuminen ja epävarmuus:

Asiantuntija: For Dirk observing this new transformation of his wife Mable into a new improved model, a woman who’s more independent, more beautiful, this will play on his insecurities. After all, he’s hurt. She doesn’t wanna have sex with him anylonger, and yet she’s becoming more and more attractive and getting outside the house more. If this improved model isn’t for him, then who is it for?”

The Doctor Will See You Now. Asiantuntija kuvailee, kuinka vaimon panostaminen omaan ulkonäköönsä ruokkii miehen epävarmuuksia.

Yhtäältä haurasta maskuliinisuutta torjunnan kontekstissa kuvaillaan inhimillisen, samaistuttavien tunteiden varjolla, mutta toisaalta tarinan viitekehyksessä maskuliinisuuden hauraus ja torjunta johtavat murhaan; miehen kokemukset loukkaantumisesta ja epävarmuudesta asettuvat näin ollen kyseenalaiseen valoon. Tarinan narratiivissa murhan motiiviksi kuvataan miehen tarve suojella omaa mainettaan, kun hänen vaimonsa saa tietää miehen seuralaispalveluiden käytöstä. Jakson tarinankulussa naisen torjunta on siis murhaan johtavan tapahtumaketjun alullepanija.

Vaikka miesten torjunnan kokemukset esitetäänkin paikoin inhimillisten tunteiden valossa, ne ovat väkivaltaan päättyvässä narratiivissa yhdistettävissä yleiseen kuvaan miehen seksuaalisesta privilegiosta. Miehen seksuaalisuus on avointa ja miehellä on (toisin kuin usein argumentoidaan) seksuaalista valtaa, vastapainona naisen (miehen taholta) kontrolloidulle seksuaalisuudelle ja seksuaalisen päätäntävallan puuttumiselle. Miehellä ei yhteiskunnassa ole naisiin verrattavaa velvoitetta tukahduttaa voimakkaita seksuaalisia halujaan, joskin seksuaalisen reprsession myötä seksuaalinen kanssakäyminen tulisi ideaalisti rajoittaa aviopetiin (Brittan 1989, 50-67.) Miehen seksuaalisuus nähdään neutraalina ja essentialistisena ominaisuutena, ja miehellä tulkitaan olevan ”oikeus” seksuaaliseen tyydytykseen. Tämä taasen on yhteydessä naisen kulttuuriseen objektivoimiseen, jossa nainen typistetään miehen

74

seksuaalisen katseen kohteeksi. Naisella on sukupuolijärjestelmän mukaan alempitasoisena osapuolena ikäänkuin velvollisuus täyttää miehen tarpeet; niin seksuaaliset, kuin domestikaatiset. Miehen seksuaalininen kyvykkyyys, jota todennetaan aineistossa heterososiaalisissa suhteissa, on todiste mieheydestä (Kimmell 1990, 101). Stephen Whitehead kirjoittaa, että vaikka miehen ja seksuaalisuuden suhde ei ole absoluuttista, muuttumatonta tai välttämätöntä, se on häiritsevällä tavalla yhteydessä sukupuolittuneeseen voiman ja kontrollin käyttöön. Tämä ilmenee Whiteheadin mukaan etenkin suljetuissa, maskuliinisissa yhteisöissä, joita myös aineiston miesten työympäristöt osittain edustavat (Whitehead 2002, 167.)

Jaksossa Sex, Secrets and Sergeants vääpelinä työskentelevä mies kuvataankin kontrolloivana persoonana, jolle tarve naisen seksuaaliselle validoinnille näyttäytyy tärkeänä osana maskuliinisuuden rakentumista. Miehen reaktioita naisen torjunnalle ei aineistossa kuvata inhimillisen pettymyksen tai loukkaantumisen kautta, vaan ensisijaisesti kolauksena (tai kuten seuraavan lainauksen esimerkissä, ”murjomisena”) miehen maskuliiniselle identiteetille:

Asiantuntija: “She was someone, who would take the place of Kathy, who didn’t wanna have sex with him and made me him feel less like a human being”[…] Kertoja: “Bill’s alpha male ego was really taking a beating in this marriage, but Shannon brings it all back. The power, the control, the admiration and the incredible sex. Finally, he feels like he’s back on top.

Sex, Secrets and Sergeants. Kuvaillaan miehen tuntemuksia torjutuksi tulemisesta ja validaation saamisesta toiselta naiselta.

Naisen torjunnan kuvataan lähestulkoon vievän miehen ihmisarvon, mikä edelleen korostaa miehen seksuaalista privilegiota ja seksin ja maskuliinisuuden suoraviivaista yhteyttä. Kun mies hankkii rakastajan saa jälleen seksuaalista validaatiota, hänellä kuvataan olevan kaikki valta, kontrolli, ihailu ja seksi; ts. elementit, joita mies tarvitsee validoidakseen maskuliinista identeettiään. Lainaus yhdistää seksuaalisen validaation saamisen vallantunteeseen. Rakastajan kuvaillaan nostavan miehen ikäänkuin ”maskuliiniselle jalustalle”; sen lisäksi, että mies saa seksuaalista tyydytystä, hän kokee jälleen saavansa valtaa ja kontrollia. Seksuaalinen validaatio näyttäytyy siis pääomana, joka rakentaa ja tukee maskuliinista dominanssia.

Victor J. Seidler kirjoittaa maskuliinisuuden rakentumisesta suhteessa seksiin, maskuliinisesta itsetunnosta ja naisen ”antamasta” validaatiosta:

“We think of ’getting off’ with women as a matter of affirming our own self-esteem. It is a way of validating our male identity. Since we learn to ‘go for what we want’ and to ‘go as far as you can get’, we expect women to place the

75

boundaries upon our sexual activity. They ceace to exist in their own sexual identity. There is little sense of mutuality or trust when it is a matter of seeing women as ‘blocking’ what we think we are owed as men.”

(Seidler 1992, 19)

Seidler kirjoittaa naisen halun validoinnin hyväksynnän ja itsetunnon vahvistamisen välineenä, ja kuinka miehet oppivat tavoittelemaan haluamaansa, tai ”menevän niin pitkälle kuin mahdollista” (suhteessa seksiin). Seidlerin mukaan ei voida puhua yhteisymmärryksestä ja luottamuksesta, kun naisten nähdään ”estävän miehiltä sen, mihin he kokevat miehenä olevansa oikeutettuja”, eli seksuaaliseen kanssakäymiseen.

Väitän, että mitä pakonomaisempi tarve miehellä on kontrolliin (joka toteutuu myös suhteessa naiseen ja seksuaalisuuteen), sitä hauraampana maskuliinisuus näyttäytyy. Edellisessä pääluvussa käsitellyt maskuliinisen kontrollin aspektit limittyvät näin hauraan maskuliinisuuden kanssa.

Aineiston narratiiveissa torjunta ei kuitenkaan aina tapahdu suhteessa seksiin, vaan myös parisuhteeseen kokonaisuutena. Jaksossa Sex, Secrets and Sergeants mies kokee sekä seksuaalisen torjunnan, mutta ”paikkaa tilanteen” hankkimalla rakastajan. Tämä ei kuitenkaan poista yleisen torjutuksi tulemisen kokemusta, jota kuvataan nöyryytyksen tunteena, etenkin kun kuvioon liittyy olennaisesti myös vaimon suhde toiseen mieheen:

Kertoja: “Bill doesn’t appreciate being humiliated by his wife.”

Sex, Secrets and Sergeants. Mies saa tietää vaimonsa suhteesta. Miehellä itsellään on myös suhde, mutta naisen suhde toiseen mieheen ”nöyryyttää häntä”.

Mies kokee itsensä naisen nöyryyttämäksi huolimatta siitä, että miehellä itsellään on suhde toiseen naiseen. Tämä on jälleen tulkittavissa parisuhteen valtahierarkioiden kautta; miehellä on suhteessa omat sääntönsä, ja nainen näyttäytyy miehen omaisuutena. Torjutuksi ja nöyryytetyksi tulemisen kokemukset esitetään tarinassa vaimon murhan osittaisina motiiveina oman maineen suojelun lisäksi.

Jaksossa A Fatal Affair seksi ja seksuaalisen validoinnin tarve eivät ole olennaisessa osassa narratiivia, ja jakso muihin verrattuna ”epäeroottinen”. Torjutuksi tuleminen on kuitenkin myös tässä jaksossa olennainen, rikokseen johtava faktori, ja torjunnan kokemus näyttäytyy suhteessa parisuhteeseen kokonaisuutena:

76

Kertoja:”It was like a rejection that he had not known before.”

A Fatal Affair. Kuvaillaan miehen tuntemuksia, kun hän yrittää voittaa erkaantuneen vaimonsa takaisin siinä onnistumatta. Pakkien saaminen on kolaus miehelle.

Tarinan narratiivissa mies on tullut jätetyksi kohdistettuaan vaimoonsa väkivaltaa. Mies yrittää väkivallasta ja naisen uudesta suhteesta huolimatta lepytellä naista takaisin siinä onnistumatta;

lainaus kuvaa, kuinka ”mies kokee torjumisen, jollaista hän ei ole aikaisemmin kokenut”.

Seidler kuvaa, kuinka väkivaltaisella miehellä voi ikäänkuin olla valta painaa tapahtunut väkivalta villaisella ja käyttäytyä, kuin väkivaltaa ei olisi koskaan tapahtunut. Väkivalta ulkoistetaan joksikin, joka on tapahtunut, mutta joka ei kuitenkaan kuvaa miestä itseään. Seidler kirjoittaa:

”This [väkivaltaisen käytöksen erasoiminen] can make it harder for us to take responsibility, acknowledging that it is we who are behaving violently, not a

‘demon’ that has somehow taken possession of us.”

(Seidler 1992, 23)

Näin ollen tulkitsen, että väkivaltaa parisuhteessa käyttävä mies ei välttämättä näe tilanteen ongelmallisuutta ja vakavuutta, jolloin naisen irrottautuminen suhteesta johtaa kokemukseen torjunnasta, eikä rationaalisia syitä torjunnan takana nähdä. Kun mies ei kykene näkemään oman väkivaltaisen käytöksensä tuhoisuutta, jäljelle jää vain kokemus torjunnasta ja mustasukkaisuudesta vaimon aloitettua uuden suhteen. Murhan motiivina torjunnan kokemus suhteutettuna vaimon uuteen suhteeseen näyttäytyy sekä A Fatal Affair että Sex, Secrets and Sergeants- jaksojen ”viimeisenä niittinä”; miehet murhaavat vaimonsa, jotta toinen mies ei saisi tätä.