Perustehtäväkäsitysten rakenteen hahmottaminen aloitetaan faktori- eli ulottuvuuskohtaisella tarkastelulla. Tässä vaiheessa ulottuvuuksia
tarkastellaan kullekin faktorille ensisijaisesti latautuneiden väittämien sisällöllisen tulkinnan näkökulmasta. Nimenomaan sisällölliseen tul-kintaan perustuu myös summamuuttujien nimeäminen. Faktoriana-lyysin perusteella luodut summamuuttujat nimetään tutkimuksessa seuraavasti: I) Työn ydintarkoitus ja hoitamisen edellytykset, II) Työn merkitys, III) Työn tulevaisuus, IV) Perustehtävä tietomäärän lisää-misenä, V) Varmuus työn tekemisessä, VI) Perustehtävän hoitamista ohjaavat tekijät sekä VII) Tavoitetietoisuus.
Perustehtäväkäsityksiä kuvaavan rakenteen ensimmäinen faktori on selitysosuudeltaan hieman muita korkeampi (8,9 %). Kyseisen fakto-rin väittämät kuvaavat työn ydintarkoitusta sekä sen hoitamisen perus-edellytyksiä. Tästä poikkeuksen tekee viimeinen ja faktorille heikoiten latautunut väittämä, joka koskee nuorten tarpeiden vaikutusta opet-tajan perustehtävän muuttumiseen. Sisäiset reliabiliteetit osoittavat kuitenkin väittämien kuvaavan melko hyvin samaa asiaa (cronbachin alfa 0,75). Tutkimuksessa luotuun ja perustehtävän tasoja kuvaavaan malliin verrattuna faktorissa on kyse lähinnä perustehtävää koskevista tavoitteista. Faktorille ensisijaisesti latautuneet väittämät sekä väittä-mien perusteella muodostettu ja nimetty summamuuttuja voidaan koota seuraavasti:
Työn ydintarkoitus ja hoitamisen edellytykset
(1. faktori, suluissa kysymysten saamat faktorilataukset) - Tuloksellisen työn tekeminen on ennen kaikkea oppilaan
kasvuprosessin tukemista (0,658)
- Tuloksellisen työn tekeminen edellyttää yhteistyötä (0,602) - Tuloksellisen työn tekeminen on pitkäjänteistä oppilaan
oppimisprosessin tukemista (0,571)
- Perustehtävän hoitaminen on toimintaa oppilaan parhaaksi (0,559)
- Opettajan perustehtävässä selviäminen edellyttää pitkäjänteisyyttä (0,544)
- Tietojen oppimista tärkeämpi työni tulos on oppilaan kasvu ihmisenä (0,475)
- Opettajan perustehtävästä selviämisessä tarvitaan luovia ratkaisuja (0,454)
- Tuloksellinen työ vaatii oppilaan innostumista (0,395) - Nuorten tarpeet muokkaavat jatkuvasti opettajan
perustehtävää (0,314)
Selitysosuudeltaan seuraavaksi korkeimman (7,6 %) ulottuvuuden väittämät kohdistuvat lähinnä työlle annettaviin merkityksiin ja onnis-tumisen yleisyyteen. Luvussa 4 esitetyistä perustehtävän tasoista fak-tori vastaa lähinnä koettua perustehtävää ja nimenomaan perustehtä-vän hoitamiseen liittyviä tekijöitä. Faktorille latautuneiden väittämien sisällöllisessä yhdenmukaisuudessa poikkeuksen tekee viimeinen, fak-torille negatiivisesti latautunut ja opettajan työn tulokset oppilaiden persoonan kehittymiseen liittävä väittämä. Poikkeama heijastuu sisäi-siin reliabiliteetteihin siten, että väittämän poisjättäminen parantaa huomattavalla tavalla muiden väittämien keskinäistä yhteneväisyyttä (cronbachin alfa kohoaa 0,65:stä 0,76:een). Sisäiseen yhteneväisyy-teen viitaten muuttuja ”Opettajan työn tulokset näkyvät vasta vuosien kuluttua oppilaan persoonan kehittymisenä” on jätetty summamuut-tujan muodostamisen ulkopuolelle. Edellä hahmoteltua koostaen toi-nen summamuuttuja tai ulottuvuus näyttää seuraavalta:
Työn merkitys
(2. faktori, suluissa kysymysten saamat faktorilataukset) - Opettajantyössä onnistumisen kokemukset ovat minulle hyvin
yleisiä (0,692)
- Koen tekeväni merkityksellistä kasvatustyötä (0,612) - Kuluneena lukuvuonna työni on mielestäni ollut erittäin
tuloksellista (0,592)
- Tunne tuloksellisen työn tekemisestä on minulle lähes päivittäinen (0,586)
- Nautin, kun näen oppilaitteni menestyvän opinnoissaan (0,446)
- Opettajan työn tulokset näkyvät vasta vuosien kuluttua oppilaan persoonan kehittymisenä (-0,290)*
* summamuuttujan muodostamisen ulkopuolelle jätetty väittämä Kolmannelle faktorille (selitysosuus 5,0 %) kiteytyy tutkimukseen omaksuttu näkemys, jonka mukaan perustehtävän tarkastelussa tulee huomioida pysyvyyteen ja muutokseen liittyvät tekijät. Kyseiselle fak-torille latautuvat tulevaisuuden näkymiä koskevat muuttujat sekä perustehtävän samana säilymistä koskeva muuttuja. Näistä viimeksi mainitun lataus oli suunnaltaan negatiivinen. Kyseisen muuttujan poisjättäminen paransi väittämistä muodostettavan summamuuttu-jan (”Työn tulevaisuus”) sisäistä reliabiliteettia huomattavasti (0,51:
stä 0,72:een).
Työn tulevaisuus
(3. faktori, suluissa kysymysten saamat faktorilataukset) - Oman opettajantyöni kannalta tulevaisuus näyttää valoisalta
(0,743)
- Kun ajattelen omaan opettajantyötäni tulevaisuudessa, tunnen turvattomuutta (-0,650)
- Vaikka yhteiskunta muuttuu, opettajan työn perustehtävä säilyy samana (0,172)*
* summamuuttujan muodostamisen ulkopuolelle jätetty väittämä Faktoriratkaisun neljäs faktori (selitysosuus 4,9 %) liittyy läheisesti tut-kimuksessa aiemmin esitettyyn pohdintaan siitä, mikä on tietomää-rän lisääntymisen merkitys osana työn tuloksia. Perustehtävän tasoista faktori sivuaa perustehtävän hoitamiseen ja arviointiin liittyviä teki-jöitä. Faktorille ensisijaisesti latautuneiden väittämien läheisestä toi-siinsa linkittymisestä kertoo osaltaan melko hyvä sisäisen reliabilitee-tin arvo (cronbachin alfa 0,62). Neljännelle faktorille latautuneet väit-tämät voidaan koota seuraavasti:
Perustehtävä tietomäärän lisäämisenä
(4. faktori, suluissa kysymysten saamat faktorilataukset) - Olen epäonnistunut työssäni, jos oppilaat eivät menesty
kansallisissa vertailuissa (0,657)
- Työni tärkein tulos on oppilaan tietomäärän lisääntyminen (0,564)
- Jos oppilaani eivät saa hyviä arvosanoja, koen epäonnistuneeni työssäni (0,559)
Faktorimallin kuudes ulottuvuus (selitysosuus 4,5 %) kohdentuu sii-hen, mikä on opettajan työtä määrittävien tekstien osuus perusteh-tävän hoitamisessa ja sen arvioinnissa. Kyseiseen tulkintaan viitaten summamuuttujalle annettiin nimi ”Perustehtävän hoitamista ohjaa-vat tekijät”. Neljännen faktorin tavoin kuudes faktori sivuaa perus-tehtävän hoitamista ja arviointia kuvaavaa tasoa ja kyseiseen tasoon sisältyviä jännitteitä. Sisältönsä puolesta kuudennelle faktorille latau-tuneista väittämistä poikkeuksena voidaan pitää väittämistä viimeistä.
yhteensä kyseisten väittämien sisäinen yhdenmukaisuus oli tyydyttävä saaden arvon 0,53. Kyseinen perustehtävän hoitamiseen liittyvä ulot-tuvuus on rakentunut seuraavasti:
Perustehtävän hoitamista ohjaavat tekijät
(6. faktori, suluissa kysymysten saamat faktorilataukset) - Perustehtävän hoitaminen on opettajan työtä määrittävien
tekstin noudattamista (0,611)
- Perustehtävän hoitamisen arvioinnin tulee perustua opetusta ohjaileviin teksteihin (0,484)
- Opettajan työni on vahvasti ulkoapäin normitettua (0,435) - Koen, että työtäni ohjataan liikaa (0,370)
- Työn tulokset ovat enemmän opettajan kuin oppilaan aktiivisuudesta kiinni (0,280)
Faktorimallin viimeinen eli seitsemäs faktori (selitysosuus 4,1 %) koros-taa perustehtävän tavoitteiden määrittämiseen ja tuntemiseen sidottua tasoa. Tavoitteisiin liittyvien muuttujien lisäksi faktorille latautuu, jos-kin huomattavasti muita muuttujia heikommin (ks. liite 8), yksi opet-tajan perustehtävän muuttumista kuvaava muuttuja. Kuten muuttu-jan heikosta latauksesta voi päätellä, kyseisen, yhtäältä perustehtävän muuttumiseen viittaavan mutta toisaalta erilaisten odotusten ja perus-tehtävän hoitamisen välistä jännitettä kuvaavan, muuttujan poisjättä-minen paransi huomattavalla tavalla muodostettavan summamuuttu-jan sisäistä reliabiliteettia (uusi cronbachin alfa 0,71). Tähän ”Tavoi-tetietoisuudeksi” nimettyyn ulottuvuuteen sisältyivät seuraavat väit-tämät:
Tavoitetietoisuus
(7. faktori, suluissa kysymysten saamat faktorilataukset) - Tiedän tarkkaan, mitkä ovat koulumme tavoitteet (0,683) - Tunnen koulunne opetussuunnitelman hyvin (0,669) - Vanhempien odotukset muokkaavat jatkuvasti opettajan
perustehtävää (0,219)*
* summamuuttujan muodostamisen ulkopuolelle jätetty väittämä Tutkimuksessa teoreettisesti luodun ja perustehtävän tasoja kuvaa-van mallin näkökulmasta täysin uutta tietoa tuottaa faktoreista vii-des. Kyseinen faktori (selitysosuus 4,2 %) korostaa lähinnä opettajan työn ominaispiirteitä ja nimenomaan työn tekemiseen liittyvää var-muutta, tehtävien hallintaa sekä päämäärätietoisuutta (kahden jälkim-mäisen tapauksessa kyse on negatiivisesti faktorille latautuneesta
muut-tujasta). Koska muuttujien sisäinen yhdenmukaisuus oli melko hyvä (cronbachin alfa 0,63), kaikki kyseiselle faktorille latautuneet muut-tujat pidettiin mukana muodostettaessa summamuuttujaa ”Varmuus työn tekemisessä”.
Varmuus työn tekemisessä
(5. faktori, suluissa kysymysten saamat faktorilataukset)
- En oikein itsekään tiedä, mihin omalla työlläni pyrin (-0,660) - Useimmiten olen varma siitä, mitä opettajana teen (0,637) - Tunnen usein, etten pysty hallitsemaan työtehtäviäni (-0,405) Edellä kuvatun pohjalta luodut summamuuttujat, näiden yhteys tut-kimuksessa luotuun perustehtävä-malliin sekä summamuuttujien kes-kiarvot, keskihajonnat ja cronbachin alfakertoimet on koottu tauluk-koon 13.
TAULUKKO 13. Opettajan perustehtäväkäsitysten ulottuvuuksia kuvaavat summamuuttujat, summamuuttujien yhteys perustehtä-vän tasoihin, cronbachin alfakertoimet, keskiarvot sekä keskihajon-nat
II) Työn merkitys koettu perustehtävä ja
Verrattaessa taulukkoon 13 koottuja summamuuttujia tutkimuksen perustehtävä-malliin voidaan todeta, että perustehtävän eri tasot ovat melko tasaisesti edustettuina. Tämä ei ole sinänsä yllättävää; onhan faktorianalyysin kohteena ollut perustehtävä-mittari rakennettu katta-maan teoreettisen perustehtävä-mallin eri tasot. Perustehtävää koske-van ymmärryksen lisäämisen näkökulmasta ulottuvuuksien tunnista-mista kiintoisampaa voikin olla ulottuvuuksien välisten yhteyksien ja mahdollisten syy-seuraussuhteiden tarkasteleminen. Kyseinen tarkas-telu voi osaltaan avata uusia tulkintoja perustehtäväkäsitysten koko-naisrakenteesta sekä opettajan perustehtävän olemuksesta. Seuraavaksi tehtävässä yhteyksien tarkastelussa käytetään apuna Pearsonin korre-laatiokertoimia ja niiden tilastollista merkitsevyyttä.