Päihteet

Päihteitä ovat sekä huumeet että alkoholi. Huumeisiin kuuluvat nikotiini, opiaatit, kannabistuotteet, hallusinogeenit, joukko stimulantteja, kuten amfetamiini, kokaiini ja kofeiini sekä niin sanotut muuntohuumeet ja huumeina käytetyt lääkkeet. Laillisia näistä ovat nikotiini ja kofeiini. Huumeiden väärinkäyttö ja siitä johtuva riippuvuus on erilaista verrattuna alkoholiin. Alkoholia voi käyttää myös haitattomasti, tällöin puhutaan alkoholin kohtuukäytöstä. Huumeiden käytössä kohtuukäyttöä ei ole, vaan kaikkea päihdehakuista huumeiden käyttöä pidetään väärinkäyttönä. ¹⁰⁰

Diakoniabarometrin kyselyyn vastanneista diakoniatyöntekijöistä 47 mainitsi vastauksessaan päihteet yhtenä ongelmana, jota on kohdannut nuorten kanssa toimiessaan. Päihteiden lisäksi lähes kaikissa näissä vastauksissa oli kerrottu myös muista ongelmista. On toki tulkintakysymys, kertovatko samassa vastauksessa olevat eri asiat samoista ihmisistä vai kertooko vastaaja vain millaisten asioiden kanssa nuoret ovat tulleet hänen vastanotolleen. Päihteisiin liittyvät haitat, kuten taloudellinen ahdinko, mielenterveysongelmat, koulutuksen puute ja työttömyys näkyvät muussakin kirjallisuudessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisema opas nuorten

100 Seppä & Aalto & Alho & Kiianmaa 2012, 8.

41

mielenterveyshäiriöistä mainitsee myös diakoniabarometri aineistossa päihteiden rinnalla ilmenneet ongelmat päihteisiin liittyvinä ongelmina.¹⁰¹ Samoin tekee nuorisobarometri 2015 tutkimus, jossa kysyttiin päihteiden käytön haittavaikutuksia muun muassa talouteen, kouluun tai työhön sekä ihmissuhteisiin.¹⁰²

Eläminen toimeentulo-ongelmien kanssa altistaa myös päihteiden ongelmakäytölle.

Oman elinympäristön päihteitä tukeva ilmapiiri lisää riskiä ongelmakäyttäytymiseen.

Päihteiden tuoma helpotuksen ja unohduksen tunne omasta ahdingosta ja köyhyyden henkisestä paineesta on vain hetkellinen ja väliaikainen, ongelmaksi tullessaan päihteiden käyttö aiheuttaa lisää ongelmia ja suurempaa pahoinvointia sekä itselle että läheisille.¹⁰³ Päihteiden liittyminen myös kouluttautumattomuuteen tai työttömyyteen näkyi diakoniatyöntekijöiden vastauksissa.

Yksittäisinä kohtaamisina vastaanotolla; työttömyys, opiskelujen keskeytys, ajan hallinnan puute, velkaantuminen, päihteiden melko runsas käyttö. Näistä seikoista johtuvaa syrjäytymistä. (diakonissa, Tampereen hiippakunta)

Nuorisobarometrin tutkimuksessa on selvitetty nuorten päihteiden käyttöä.

Säännöllisesti ja satunnaisesti humalaan juoneiden määrä on vähentynyt vuodesta 2012 vuoteen 2015. Vuonna 2012 humalaan ainakin satunnaisesti juoneiden osuus oli 72 prosenttia nuorista, kun vuonna 2015 vastaava luku oli 64. Vuonna 2012 niitä jotka eivät ole juonet itseään humalaan viimeisen puolen vuoden aikana oli 28 prosenttia, vuonna 2015 heitä oli 36 prosenttia nuorista. ¹⁰⁴

Nuorista noin 20 prosenttia tupakoi säännöllisesti. Kokonaan savuttomien osuus on vuonna 2015 nuorisobarometrin mukaan 58 prosenttia. Pojat tupakoivat tyttöjä enemmän. Vuonna 2015 säännöllisesti nuuskaa käyttäviä nuoria oli viisi prosenttia ja satunnaisesti nuuskaa käytti 11 prosenttia. ¹⁰⁵ Tupakointia tai nuuskan käyttöä ei ollut diakoniabarometrin aineistossa erikseen mainittu, mutta nuorisobarometrin tutkimusten valossa, monet alkoholia tai huumausaineita käyttävät myös tupakoivat.

Tupakkatuotteiden tuoma taloudellinen haitta on merkittävä, myös nuorten keskuudessa.

101 Von der Pahlen & Lepistö & Marttunen 2013, 109–123.

102 Myllyniemi 2015, 38–44.

103 Sironen & Saastamoinen 2014, 25.

104 Myllyniemi 2015, 39.

105 Myllyniemi 2015, 41–42.

42

Huumeiden ja lääkkeiden väärinkäytön lievä nouseva trendi näyttää nuorisobarometrin mukaan tasaantuneen. Viimeisen kuuden kuukauden aikana käyttäneiden osuus nousi vuoden 2002 viidestä vuoden 2015 seitsemään prosenttiin. Lääkkeitä päihtymystarkoituksessa käyttäneiden osuus nousi puolesta prosentista yhteen prosenttiin vuodesta 2002 vuoteen 2012. Viimeisen kuuden kuukauden aikana sekä humaltumistarkoitukseen käyttäneiden osuus on pysynyt samana vuoteen 2015.

Huumeiden säännöllinen käyttö on harvinaista, mutta se on noussut hieman vuoden 2012 kyselyn 0,3 prosentista vuoden 2015 kyselyn 0,8 prosenttiin.¹⁰⁶ Runsas humalahakuinen juominen on yhteydessä huumeiden käytön aloittamiseen. Varsinaisten huumeiden lisäksi lääkkeiden käyttö sekä sekakäyttö alkoholin kanssa on mahdollista nuorten keskuudessa.¹⁰⁷

Nuorisobarometrin 2015 mukaan haitalliset tavat kasaantuvat samoille nuorille. Kyselyn

”paheilla” tarkoitetaan alkoholia, tupakkaa, sähkötupakkaa, sikaria, piippua, nuuskaa, huumeita sekä päihtymistarkoituksessa käytettyjä lääkkeitä. 10 prosentilla vastanneista nuorista on kokemusta vähintään puolista näistä. Tyttöjen osuus on kaksi prosenttia ja poikien peräti 18 prosenttia. Paheet ovat kasaantuneet isojen kaupunkien keskustoihin, mutta myös lähijöihin ja muille laita-alueille. Maaseudulla tupakointi on yleisempää, kun taas kaupungeissa huumeiden ja alkoholin käyttö. Kovia huumeita käyttäneet ovat käyttäneet myös kannabista ja käytännössä kaikki kannabista tai muita huumeita käyttäneet ovat juoneet itsensä humalaan viimeisen puolen vuoden aikana. Huumeiden käyttäjistä on huomattavissa muidenkin epäterveellisten elämäntapojen ulottuminen muille elämän osa-alueille. Kyse on enemmänkin epäterveellisten elämäntapojen kasaantumisesta kuin syy-seuraus-suhteista.¹⁰⁸

Nuorena aloitettu humalahakuinen juominen on riskitekijä erilaisissa sosiaalisissa ja fyysisissä ongelmissa. Runsas päihteiden käyttö vaikuttaa keskushermostoon, siten myös aivojen toimintaa. Nuoruusiässä kehittyvät impulssikontrolli, motivaatio, informaation käsittelykyky ja ihmissuhteiden ylläpitämiseen tarvittavat kyvyt.

Alkoholin määrä ja käyttötapa määrittävät, kuinka vakavia muutokset ovat, toistuvat humalahakuiset alkoholinkokeilut ja niihin liittyvä krapula ja vieroitusoireet ovat erityisen haitallisia. Varhain aloitettu alkoholinkäyttö altistaa päihdehäiriöille.

106 Myllyniemi 2015, 42–43.

107 Fröjd & Pahlen & Marttunen & Ranta& Kaltiala-Heino 2009, 18.

108 Myllyniemi 2015, 43.

43

Päihteiden käyttö voi lisätä koulupoissaoloja sekä ammatillisen koulutuksen tai lukion keskeyttämistä ja vaikeuttaa siten myöhempääkin kouluttautumista. ¹⁰⁹

Diakoniabarometrin aineistossa yksi vastaaja toi ilmi alaikäisten päihteiden käytön.

Toinen vastaaja mainitsi tavanneensa nuoria rippikoulussa, ja mainitsee samalla päihdeongelmat. Alaikäisten nuorten päihteiden käyttö ei ilmene diakoniabarometrin aineistossa kovin vahvasti, mutta alaikäiset nuoret ovat todennäköisesti useammin nuorisotyön asiakkaina, jolloin heidän ongelmat eivät välity niin vahvasti diakoniatyöntekijöille.

Diakoniabarometrin aineiston vastauksissa ilmeni myös päihdeongelmien ja kouluttautumattomuuden yhteys. 16 vastaajaa ilmaisi päihteiden vaikuttavan nuorten koulutuksen keskeyttämiseen, koulutuksen puuttumiseen tai työttömyyteen. Vaikuttaisi, että diakoniavastaanotolle tullaan asiakkaaksi, kun ongelma on jo ilmennyt. Seuraavassa vastauksessa diakonissa kertoo, miten talouden ongelmat ovat tuoneet nuoret asiakkaiksi, mutta taustalta ilmenee koulutuksen keskeytys tai työstä irtisanominen sekä päihdeongelmia.

Vastaanotolle, yleensä taloudellista apua hakemaan, tulee paljon nuoria, jotka eivät ole kouluttautuneet tai koulutus on jäänyt kesken tai tullut irtisanotuksi työstään. Taustalla melkein aina päihde-, mielenterveys, terveys- ja sosiaalisia ongelmia. Tieto-taito ja motivaation puute monen ongelma. Joskus asunnosta häätöuhan alla olevia tulee hakemaan apua tilanteeseensa. (diakonissa, Oulun hiippakunta)

Päihteiden runsaalla käytöllä on suora yhteys mielenterveyteen. Mitä runsaampaa alkoholinkäyttö on, sitä todennäköisemmin nuori oireilee myös psyykkisesti tai kärsii jostain muusta mielenterveyden häiriöstä. Yleisimpiä häiriöitä nuorilla ovat käytös- ja tarkkaavaisuushäiriöt sekä mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt. ¹¹⁰

Diakoniatyöntekijät ovat huomanneet omassa työssään päihteiden ja mielenterveyden yhteyden. 19 vastaajaa niputti mielenterveys- ja päihdeongelmat yhteen.

Päihde-mielenterveys ja yleisen syrjäytymisen ongelmina. Taloudellisena ahdinkona. (diakonissa, Helsingin hiippakunta)

Nuorten päihteiden käyttö on yleensä kokeilunhalua, mutta se voi olla myös merkki pahasta olosta tai aikuisten vähäisestä nuorten valvomisesta. Alkoholi kuuluu

109 Von der Pahlen & Lepistö & Marttunen 2013, 111; Fröjd & Pahlen & Marttunen & Ranta& Kaltiala-Heino 2009, 19.

110 Von der Pahlen & Lepistö & Marttunen 2013, 111.

44

suomalaiseen aikuisuuteen ja vapaa-aikaan, niinpä vanhempien ja aikuisten antama esimerkki omasta alkoholikäytöksestään on merkittävä. Nuoret omaksuvat helposti vanhempiensa ja muiden aikuisten alkoholinkäyttötavat ja tottumukset. Mitä nuorempana alkoholinkäyttö aloitetaan, sitä todennäköisempää on, että alkoholiin kehittyy riippuvuus. ¹¹¹

Syrjäytyminen näkyy jo toisessa tai kolmannessa sukupolvessa aloitekyvyttömyytenä, köyhyytenä, koulutuksen puutteena, mielenterv. ja päihdeongelmina, sos.eristäytymisena. (diakoni, Oulun hiippakunta)

Eräs diakoni kirjoitti vastauksessaan, miten syrjäytyminen näkyy jo useassa sukupolvessa muun muassa päihteiden käytön ongelmina. Vastaus siis puoltaa THL:n oppaan ajatusta siitä miten vanhempien esimerkki alkoholinkäyttäytymisessä voi tarttua nuoreenkin. Samaa todistaa nuorisobarometrin tutkimus.

Vuoden 2015 nuorisobarometrin aineistossa ilmeni että 12 prosentin vanhemmilla on ollut ongelmia alkoholin käytön kanssa nuoren ollessa peruskouluikäinen. Näistä nuorista 11 prosenttia sanoo itse käyttäneensä alkoholia humaltumistarkoitukseen säännöllisesti viimeisen puolen vuoden aikana, muilla vastaava osuus oli seitsemän prosenttia, ja satunnaisesti alkoholia käytti 64 prosenttia kun muiden osuus oli 55 prosenttia. Vuoden 2012 nuorisobarometrissä kysyttiin myös nuorten vanhempien lapsuudenkodin alkoholinkäyttöä. Juomisen periytyminen oli voimakasta myös edellisellä sukupolvella. Huomioitavaa oli se, että ne vanhemmat jotka kertoivat lapsuudenkodin liiallisesta alkoholinkäytöstä, joivat itse muita vähemmän.¹¹² Juomisongelmien ylisukupolvien ketju voi katketa.