Kouluttautumattomuus ja työttömyys

Nuorten kouluttautumattomuus ja työttömyys ovat yksi voimakkaimmin syrjäyttäviä tekijöitä. Kouluttautumaton nuori ei pääse osaksi mistään yhteiskunnallisesta instituutiosta, hänellä on heikot mahdollisuudet työllistyä, ja hän joutuu elämään tiukassa taloudellisessa tilanteessa erilaisten tukien varassa. Puhumattakaan siitä, miten

83 Nuorisolaki 2016, luku 1, 2 §, 3 momentti.

84 Aaltonen & Berg 2015.

85 Juntunen 2006, 83–84.

33

kotiin jäävä, syrjäytynyt nuori jää vaille sosiaalisia suhteita, jotka ovat tärkeitä psyykkisen jaksamisen ja mielenterveyden kannalta.

Koulutuksen puute on yksi merkittävä tekijä syrjäytymiseen. Myrskylän tutkimuksen mukaan peruskoulun jälkeen ulkopuolisiksi joutuneista 16-vuotiaista yli puolet olivat suorittaneet tutkinnon tai jatkaneet opintojaan 21-vuotiaana. 22-vuotiaista kouluttautumattomista nuorista vain 20 prosentilla on tutkinto tai opiskelupaikka viiden vuoden kuluttua. Niistä ulkopuolisista, jotka eivät ole 25 ikävuoteen mennessä suorittaneet tutkintoa tai joilla ei ole kesken olevia opintoja, noin 90 prosenttia näyttäisi jäävän vaille peruskoulun jälkeistä jatkokoulutusta. Mitä vanhempi nuori, sen epätodennäköisempää on koulutuksen aloittaminen. Pelkän peruskoulun varassa olevat kuuluvat useimmiten ulkopuolisten ryhmään. Keskiasteen tutkinnon suorittaneista valtaosa siirtyy joko suoraan työelämään tai työvoimatoimistojen asiakkaiksi, eli he ovat työelämään integroivien palvelujen piirissä.⁸⁶

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan syyskuussa 2014 Suomessa oli tilastojen mukaan työttömiä työnhakijoita 314 500, työttömyyden ollessa tuolloin 8,4 prosenttia. Heistä nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 41 700. TE-toimistossa oli tuolloin 38 100 avointa työpaikkaa. Hallitusohjelman tavoitteena oli vuonna 2011 laskea työttömyysastetta viisi prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Talouskriisi on tuottanut lisää työttömyyttä, työmarkkinoiden yleisen tilanteen vaikuttaen taustalla. Työvoiman osalta taustalla vaikuttavat muun muassa puuteellinen koulutus ja osaaminen. Heidän syyllistämisensä yhteiskunnallisissa keskusteluissa on kuitenkin väärä tapa ratkaista ongelmaa ja tämä voi pahimmillaan jopa lisätä syrjäytymistä. Työttömyydenlisäksi matalapalkkainen ja osa-aikainen työ voi tuottaa köyhyyttä, vaikka tämä ei ole perinteisesti ollut ongelma Suomessa. Matalapalkkaiset osa-aikaiset työt ovat kuitenkin kasvava ilmiö myös Suomessa. ⁸⁷

Työttömyys on yhteydessä yksilön hyvinvoinnin vajeisiin, kuten taloudellisen toimeentulon ongelmiin, terveyden ongelmiin sekä yksinäisyyteen. Hyvinvointia voidaan lähestyä esimerkiksi toimintavalmiuden viitekehyksestä. ⁸⁸

Koulutuksen tai työn puute näkyi vahvasti aineistossa. 75 vastausta käsitteli jollakin tapaa nuorten työttömyyttä tai koulutuksen puutetta. Toimettomuudesta puhuessaan diakoniatyöntekijät mainitsivat lähes kaikissa vastauksissa sekä työttömyyden että

86 Myrskylä 2011, 12–13.

87Sironen & Saastamoinen 2014, 15–16.

88 Saikku, Kestilä, Karvonen 2014, 119.

34

koulutuksen puutteen. Työttömyys näytti monessa tapauksessa johtuvan ammattikoulutuksen puutteesta. Aineistosta ilmeni myös työ- tai koulupaikkojen vähyys ja siitä johtuva toimettomuus. Osalla asiakkaista ei ollut kiinnostusta, halua tai voimia muuttaa tilannettaan ja etsiä itselleen töitä tai koulupaikkaa.

Hallituksen kärkihanke nuorisotakuu on näiden nuorten puolella. Hankkeella halutaan varmistaa, että nuoret saadaan pidettyä kiinni yhteiskunnassa turvaamalla jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa koulun päättymisestä tai työttömäksi joutumisesta.⁸⁹

Koulutautumattomuus ja työttömyys ovat monen nuoren ongelma. Nämä tuovat mukanaan myös muita ongelmia. Aineistosta ilmeni monella nuorella olevan toimettomuuden lisäksi myös mielenterveys- ja päihdeongelmia ja ongelmia talouden kanssa.

Koulutuksen jälkeen nuoret eivät saa työtä, joka näkyy mielenterveys- ja päihde ongelmina. Toisilla koulutus keskeytyy. (diakonissa, Mikkelin hiippakunta)

Koulutuksen puutteen ja työttömyyden nähtiin myös liittyvän elämässä ajelehtimiseen.

Elämänrytmi, raha-asiat ja ihmissuhteet ovat nuorella hukassa. Nämä nuoret ovat nuorisotakuun piirissä, jonka mukaan heille tulisi mahdollistaa jonkin muotoinen koulutuspaikka. Hallituksen koulutustakuu on saanut osakseen kritiikkiä. Kiilakoski kirjoittaa, että nuorten auttamisen keskittyminen vain koulutukseen integroimiseen on heidän auttamistaan vain puolittain. Nuorten syrjäytyminen on nähtävä Kiilakosken mukaan paljon laajemmin kuin nyt hallituksen esityksessä nähdään. Työministeriön työryhmä määrittelee nyt syrjäytyneen nuoren sellaiseksi ”jotka eivät saa perusasteen jälkeen koulutuspaikkaa tai eivät suorita tutkintoa”, ”työttömäksi työnhakijaksi joka hakeutuu TE-toimiston asiakkaaksi” tai ” nuoriksi joiden ei tiedetä olevan missään aktiivisessa toiminnassa ja jotka tarvitsevat muuta tukea.” Syrjäytymisen määritelmä jää tällaisen luokittelun myötä kapeaksi. Syrjäytyminen tulisi nähdä laajempana prosessina, joka koskettaa monia elämän osa-alueita. Näin ajatellen nuoria tulisi tukea myös koulutuksen aikana siten, että he saisivat tukea koulussa pärjäämiseen ja

89 Nuorisotakuu 2017.

35

jaksamiseen. Koulussa oleva nuori voi olla pahastikin syrjäytynyt muussa elämässään, jolloin häneltä saattaa loppua voimavarat käydä koulua ja koulu voi jäädä kesken. ⁹⁰ Aineistossa ilmeni nuorten toimettomuudessa kaksi näkökulmaa. Toisaalta nuoret eivät päässeet halutessakaan töihin tai kouluun. Tästä seurasi taloudellisia ja mielenterveydellisiä ongelmia sekä toivottomuutta. Toisaalta oli myös nuoria, joilla ei ollut halua tai aikomusta hakeutua kouluun tai töihin. Nuorilta puuttui erään vastaajan mukaan ”kiinnostus, voima ja pitkäjänteisyys muuttaa tilannettaan.” (diakonissa, Turun arkkihiipakunta). Taloudelliset ja terveydelliset ongelmat seurasivat myös heitä, jotka eivät tavoittele töitä tai koulutusta.

Koulutuksen puute ja työttömyys ovat politikkojen syrjäytymispuheessa pinnalla. Nuori ei välttämättä pyri saavuttamaan tavoitteitaan koulussa tai töissä, hän voi pyrkiä saavuttamaan tavoitteensa muualla. Syrjäytymisestä puhutaan, kun nuori ei ole kiinnittynyt päivittäisessä elämässä elämän eri osa-alueilla oikein mihinkään.⁹¹

Diakoniatyön asiakkaiksi tulleilla nuorilla vaikuttaisi olevan syrjäytymisen uhkaa myös muilla elämän osa-alueilla, ei vain koulutuksen tai työllisyyden ongelmia.

Diakoniavastaanotolla asioi nuoria joilla ei ole työtä eikä koulutusta, ja jotka eivät ehkä edes tavoittele niitä. Toivottomuuden ja välinpitämättömyyden ilmapiiri? (diakonissa, Oulun hiippakunta)

Esimerkin kirjoituksessa työntekijälle välittynyt toivottomuuden ja välinpitämättömyyden ilmapiiri kuvasi sitä, että nuori näyttäisi olevan ongelmia myös muilla elämän osa-alueilla. Työntekijän kuvaama ilmapiirin toivottomuus ja välinpitämättömyys voi myös tarkoittaa yhteiskunnan suhtautumista nuoreen. Nuoren oma välinpitämättömyyttä ja toivottomuutta voi mahdollisesti pystyä purkamaan tukemalla häntä muutenkin kuin ohjeistamalla kouluun tai töihin. Diakoniatyöntekijältä, etsivältä nuorisotyöntekijältä tai jonkun muun tahon auttajalta vaaditaan toivoa ja välittämistä tällaisen esimerkin nuoren auttamiseksi. Ilmapiirin muutos niin auttajan kuin autettavan kohdalla on ratkaisevassa asemassa muutoksen aikaan saamiseksi.

Nuoren tuntema toivottomuus on mahdollista saada purettua vain vahvan tuen avulla, diakoniatyöntekijät ovat toivon ammattilaisia⁹² ja siksi heidän tukensa on arvokasta.

Esimerkin nuoren elämä tulee saada ensiksi sellaiseen kuntoon, että hän kykenee

90 Kiilakoski 2014, 24–25.

91 Ulvinen 2014, 40–41.

92 Helin & Hiilamo & Jokela 2010, 42.

36

opiskelemaan ja työllistymään. Jos elämän rakennuspalikat ovat hukassa, on todennäköistä, että koulutus jää kesken, tai töitä ei jaksa edes etsiä.⁹³

Taloudellista apua hakevien nuorten miesten ja nuorien (yksinhuoltaja)äitien määrä on lisääntynyt. Näillä nuorilla ei ole koulutusta eikä työtä eikä juurikaan kiinnostusta tai voimia ja pitkäjänteisyyttä muuttaa tilannettaan. Keskusteluissa nuorten kanssa ilmenee, että he ovat usein toivottomia. Naiset tuntuvat suhtautuvan miehiä valoisammin tulevaisuuteen. (diakonissa, Turun arkkihiippakunta)

Edellinen esimerkki kuvaa myös sitä, että nuoren elämässä on muutakin kuin koulutuksen tai työn puutetta eikä elämää saada korjattua vain näiden puutteiden täyttämisellä. Lapsen ollessa mukana kuvioissa voi syrjäytymisen aiheuttama ahdinko olla vieläkin syvempää. Vanhempien ongelmat voivat näkyä lapsille ja moni työntekijä toi esille toisen tai jopa kolmannen sukupolven työttömyyttä tai syrjäytymistä.

Nuorten omaehtoinen toimettomuus on politikkojen mukaan syrjäytymistä koulusta ja työelämästä, mutta sitä onko nuori syrjäytynyt muuten se ei vielä kerro.

Diakoniatyöntekijät toivat vastauksissaan esille nuoria, joilla ei ollut koulutusta tai työtä eikä halua sitä tavoitella. Suoraan kaikesta syrjäytyneiksi ei näitä nuoria voi sanoa vain koulutuksen tai työn puutteen takia.⁹⁴ Näiden nuorten ongelmat ovat olleet ensisijaisesti taloudellisia, jonka takia he ovat alun perin diakoniatoimistoon menneet. Keskustelut ovat kuitenkin osoittaneet nuorten ongelmien syvyyden taloudellisen tuen tarpeen takana.

Kuinka auttaa nuorta, jolla ei ole omaa halua kouluttautua tai hakeutua töihin? Yhden esimerkin on antanut Vamos-palvelumalli, joka pyrkii nuoren kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen ja auttaa nuorta hänen ehdoillaan niillä osa-alueilla, joilla hän eniten kulloinkin kaipaa apua. Vamoksessakin pyrkimyksenä on kiinnittää nuori yhteiskuntaan joko koulun tai työpaikan kautta. Vaikka päämäärä onkin koulutus tai työllisyys, ei nuorille välttämättä ensimmäisenä ojenneta koulun- tai työnhakulomaketta, vaan selvitetään mitä nuori haluaa tehdä. Väärään koulutukseen sysätyt nuoret eivät pärjää siellä, samoin kuin eivät pärjää väärässä työssäkään. Nuoren auttamiseen kuuluu myös nuoren tukeminen muullakin tavoin. Elämänrytmi voi nuorella olla täysin hukassa, joten

93 Alanen & Kotkavuori 2015, 8, 10.

94 Ulvinen 2014, 40.

37

hänen auttamisen on lähdettävä sen korjaamisesta ennen kuin hän voi työllistyä tai kouluttautua. ⁹⁵

Paljon. Keinottomuus ja näköalattomuus omaan elämään liittyvissä suurissa valinnoissa näkyy; ei kannata opiskella, ei tehdä pätkätöitä...

(diakoni, Kuopion hiippakunta)

Opiskelujen tai työn tekemisen kannattavuuden näkee yksi vastaaja ongelmana. Nuoren saamat työttömyyskorvaukset voivat olla suuremmat kuin opintotuki tai pätkätöistä saatu palkka. Pätkätöiden teko tuottaa ylimääräisiä Kelassa asiointipäiviä, kun sinne on selvitettävä tulot ja tuotava todistukset. Pätkätyöstä saatava palkka saattaa katkaista säännöllisen perusturvan sekä vähentää toimeentulotukea.⁹⁶ Nuoren näköalattomuus näkyy siinä, että hän ei ymmärrä näiden olevan hänen tulevaisuuden kannalta hyödyllisempiä toimia kuin kotona ”hengailu” ja työttömyyskorvauksen nostaminen.

Nuori tarvitsee tässäkin suhteessa rinnalleen aikuista, joka luottamuksellisessa suhteessa voi kertoa muita vaihtoehtoja ja mitä hyötyjä on työkokemuksesta tai opinnoista.

Osa nuorista ei aineiston mukaan ole saanut opiskelu- tai työpaikkaa, vaikka on niitä hakenutkin. Vastentahtoinen työttömyys on psyykkisesti eri tavalla kuormittavaa kuin valittu toimettomuus.

Työttömäksi joutunut tai koulupaikkaan pääsemätön nuori voi kokea itsensä hyödyttömäksi tai huonoksi kun ei ole kelvannut niihin paikkoihin, mihin on hakenut.

Auttajalta vaaditaan toivon näkemistä myös nuoren puolesta.

Toivottomuutena, kun ei saa työtä, ei ole toimeentuloa ja elämän rakennuspalikat muutenkin hukassa (diakoni, Espoon hiippakunta)

Tilanne voi olla myös niin, että nuoren paikkakunnalla ei ole tarpeeksi koulupaikkoja tai työllisyystilanne on hänen alallaan huono. Vaihtoehdoksi nuorelle jäisi kotipaikkakunnalta pois muuttaminen, mikä voi aiheuttaa taloudellisia haasteita perheelle sekä nuorelle itselleen.

Nuoria taloudellisen avun hakijoita on lisääntyvässä määrin. Näyttää siltä, että nuorille ei paikkakunnallamme riitä töitä tai työllistämistoimenpiteet eivät ole tarpeeksi tehokkaita. (diakonissa, Mikkelin hiippakunta)

95 Alanen & Kotkavuori 2015, 30–37.

96 Isola & Suominen 2016, 146–147.

38

Diakoniatyön asiakkaina on nuoria jotka ovat olleet pitkäaikaistyöttömiä tai jotka eivät ole tehneet mitään peruskoulun jälkeen. Myrskylän mukaan peruskoulun jälkeen työttömäksi tai ilman koulupaikkaa jääneet nuoret ovat vakavammin vaarassa syrjäytyä.⁹⁷ Aineistossa ilmeni nuorten pitkäaikaistyöttömyys muutamassakin vastauksessa.

Nuoria aikuisia jotka eivät ole tehneet peruskoulun jälkeen oikein mitään on lisääntyvässä määrin. (diakoni, Lapuan hiippakunta)

Taloudellinen taantuma on vaikuttanut työllisyystilanteeseen ja vähentänyt työntekijöiden kysyntää. Tällöin vastavalmistuneet nuoret kilpailevat samoista paikoista irtisanottujen ja lomautettujen kokeneiden ammattilaisten kanssa. Jopa tutkinnon suorittaneiden työllistyminen on vaikeaa, jolloin ammattitaidottomien nuorten uhka syrjäytyä työmarkkinoilta on lisääntynyt entisestään. ⁹⁸