Diakonia-asiakuuden ja ongelmien ylisukupolvistuminen

Diakoniabarometriin vastanneista diakoniatyöntekijöistä 53 kirjoitti vastauksessaan nuorten syrjäytymisestä myös ongelmien ylisukupolvistumisesta. Monella oli kokoemusta samasta perheestä asiakkaana, osalla jopa kolmessa sukupolvessa.

Ongelmat liittyivät talouteen, huono-osaisuuteen, sekä syrjäytymisen jatkumiseen seuraavissa sukupolvissa. Suurin osa, 39, näistä ylisukupolvisuuteen liittyvistä vastauksista oli kerrontaa siitä, miten diakoniatyöntekijöille jo tutut perheet, etenkin äidit ovat huolissaan lapsistaan. Pelkästään diakonia-asiakkuus ei ole merkki syrjäytymiestä, mutta eräänlaisesta huono-osaisuudesta tai ongelmien kasaantumisesta se voi olla.

Nimenomaan syrjäytymisen periytyvyydestä kirjoitti kuusi diakoniabarometriin vastanneista diakoniatyöntekijöistä.

Uusina, yhä nuorempina moniongelmaisina. Syrjäytymisen ylisukupolvistuminen yms. (diakoni, Turun arkkihiippakunta)

Diakoniatyöntekijät kertovat kuinka nuoria on tullut yhä enemmän heidän vastaanotoilleen yhä moninaistenpien ongelmien kanssa. Vanhempien ongelmat päihteiden ja talouden kanssa voivat aiheuttaa myös lasten syrjäytymistä. Pienituloisten perheiden lapset joutuvat usein kärsimään asenteellisista statuseroista, sekä taloudellista alempiarvoisuutta suhteessa muihin. Tämä voi aiheuttaa kiusaamista ja ulossulkemista.¹⁴²

Huono-osaisuus voi siirtyä vanhemmilta lapsille myös köyhyyskulttuurin myötä.

Tällöin lapset omaksuvat tai vanhemmat siirtävät köyhyyteen liittyviä tapoja tai asenteita. Myönteisen roolimallin puuttuessa ei nähdä tapoja toimia toisin, vaan jäädään yhteiskunnan tarjoaman taloudellisen turvan varaan.¹⁴³ Tämä näkyi myös aineistossa:

eräs diakoniatyöntekijä toi esille syrjäytyneen elämäntavan normalisoitumisesta.

Syrjäytymisen periytyminen. Syrjäytyneestä elämäntavasta tulee normaalia elämää. ns. normaali elämä on heille epänormaalia ja vieroksuttavaa. Nuorilla ei mitään ajatusta mitä elämällään voisi itse tehdä, tai että olisi edes tarvetta tehdä mitään. (diakonissa, Lapuan hiippakunta)

142 Isola & Suominen 2016, 49.

143 Isola & Suominen 2016, 67.

56

Nuori, jonka lapsuutensa kodissa on eletty sosiaaliavustuksin eikä ole nähnyt vanhempiensa käyvän töissä, pitää sitä normaalina tapana elää. Niin sanottu normaali elämäntapa, työssäkäynteineen ja palkkoineen, on epänormaalia. Toimettomuuden opittu elämäntapa ei kannusta nuorta itseään hakeutumaan kouluun tai töihin, kun hän on oppinut, että ei tarvitse.

Nyt syrjäytyneiden nuorten vanhemmista noin puolet ovat itsekin ulkopuolisia tai työttömiä. Kotiolojen heikkous jättää lapsen selviytymään ilman taloudellista tukea.

Koulunkäyntiin nuori tarvitsee taloudellisen tukemisen lisäksi myös myönteistä asennetta koulutukseen ja sen tarpeellisuuteen, sekä rohkaisevaa ja tukevaa ilmapiiriä.

Myös vanhempien koulutustaso vaikuttaa nuoreen. Koulutus on suuri selviytymistä edistävä tekijä. Etenkin äidin koulutus suojaa lasta. Korkeammin koulutettujen äitien lapset kouluttautuvat useammin, eivätkä he joudu käyttämään mielenterveyspalveluja niin usein kuin vähemmän koulutettujen äitien lapset.¹⁴⁴ Syrjäytyneiden nuorten isistä noin puolella on vain peruskouluasteen tutkinto ja äideistä 85 prosentilla on ainoastaan perusasteen tai keskiasteen koulutus. ¹⁴⁵

Köyhyys periytyy, jolloin myös köyhien vanhempien lapsilla elämässään vähemmän mahdollisuuksia. Samoin periytyy toimeentulotukiasiakkuus, etenkin lamanajan perheiden lapsille. Talouden ongelmat perheissä ovat kiinteässä yhteydessä lapsen myöhempiin hyvinvointiin ja mielenterveyden ongelmiin.¹⁴⁶ Talouden ongelmien periytyminen seuraavalle sukupolvelle esiintyi viidessä vastauksessa. Vanhemmat eivät pysty auttamaan nuoria taloudellisissa ongelmissa koska ovat itsekin ”selviämisen rajoilla”. Elämänhallinta on talouden hallinnan kanssa ongelma nuorilla ja samoja ongelmia kertoo eräs diakoniatyöntekijä kohdanneen samassa perheessä yli sukupolvien Nuorilla on laskut perinnässä ja ulosotossa, ei ole koulutusta tai työtä ja elämän hallinta hukassa.Omaisetkaan eivät kykene auttamaan, koska itsekin ovat selviämisen rajoilla. (diakonissa, Lapuan hiippakunta)

Nuorilla taloudellisia ongelmia paljon, sekä elämänhallintakysymyksiä.

Vaikeudet samassa perheessä yli sukupolvien. (diakoni, Lapuan hiippakunta)

Talouden aiheuttama syrjäytyminen ja sen ylisukupolisuus näkyvät myös siinä, että perheellä ei ole varaa kustantaa nuorelle esimerkiksi harrastusta tai kouluun tarvittavia

144 Kestilä & Heino & Solantaus 2011.

145 Myrskylä 2012, 7.

146 Isola & Suominen 2016, 35, 66.

57

välineitä. Talouden ja muidenkin ongelmien kanssa taistelevilla vanhemmilla ei ole myöskään jaksamista tukea nuorta riittävästi, jolloin nuoren kouluttautuminen saattaa keskeytyä ja ongelmat kasaantuvat.

Perheiden hädän äärellä omasta nuorestaan sekä taloudellisessa avustustyössä vastaanotoilla. Perheillä ei ole varaa hankkia nuorelle tarvittavia välineitä eikä jaksamista hänen tukemiseensa riittävästi. Osalla nuorista ei ole opisk. paikkaa eikä töitä, joten ongelmat kasautuvat. (diakonissa, Tampereen hiippakunta)

Perheiden moniongelmaisuuden mainitsi yksi vastaajista. Toinen vastaaja toi esille huomionsa siitä, miten kahtiajakautunut suomalainen väestökin on. On niitä, joilla menee hyvin, ja niitä ”joilla ei ole juurikaan elämän eväitä”. Huono-osaisuus periyty, jonka eräs vastaaja on huomannut tehdessään töitä yhdessä seurakunnan erityisnuoristyön kanssa.

Merkkejä ylisukupolvistuvasta huono-osaisuudesta tai syrjäytymisestä on se, että vanhemmat jotka ovat diakonian asiakkaita kertovat olevansa huolissaan nuoristaan.

Diakonibarometriin vastanneista diakoniatyöntekijöistä viisi kirjoittii omista aikuisasiakkaistaan jotka ovat tuoneet ilmi huoltaan lapsistaan.

Vanhemmat asiakkaina huolissaan nuoristaan ja nuoret vasta täysi-ikäistyttyään opiskelu ja työpaikkojen ulkopuolella, mielenterveysongelmia, velkoja.

(diakonissa, Turun arkkihiippakunta)

Vastauksissa 15 diakoniatyöntekijää antoi ymmärtää sellaisista vanhemmista, joiden ei sanota olevan diakoniatyöntekijän asiakkaita, mutta ovat kertoneet diakoniatyöntekijälle huoliaan lapsistaan. Tällöin voi olla kyse seurakuntalaisesta, joka kertoi huolestaan diakoniatyöntekijälle jossain muussa yhteydessä, kuin asiakasvastaanotolla.

Lähinnä vanhempien kautta ilmi tulevana huolena (diakonissa, Kuopion hiippakunta)

Vanhemmat kysyvät myös apua nuorelle, joka on jäänyt paitsi koulupakkaa. Avun tarve näkyy vanhemmilla siinäkin, että ovat epätietoisia siinä, kuinka toimia nuoren kanssa.

Perhediakonian tai perheiden kanssa tehtävän työn mainitsi 16 vastaajaa. Osa diakoniatyöntekijöistä ei muuten nuoria kohtaa, kuin perheiden kautta.

Hyvin vähän. Ainoastaan perhetyödiakoniassa vanhempien huolen kautta.

(diakoni, Helsingin hiippakunta)

58

Avustusasiakkaina sekä diakonisen perhetyön kautta (diakonissa, Helsingin hiippakunta)

Perhetyödiakonian lisäksi diakonia-asiakkuus on jatkunut yli sukupolven. Kymmenen vastaaja kirjoittii asiakkaista, joiden vanhemmat ovat olleet heidän asiakkaina.

Taloudellista avustusta hakevat nuoret, joiden vanhemmat ovat olleet diakonian asiakkaita. (diakonissa, Helsingin hiippakunta)

Nuorten joiden vanhemmat ovat saaneet apua diakoniatoimistolta voi olla helpompi mennä hakemaan sieltä apua itsekin, verrattuna nuoriin, joille diakoninen toiminta on vierasta. Diakonia työmuotona ei välttämättä ole kaikille aivan tuttu, kuten Jokela tutkimuksessaan sanoo. Diakoniatyöstä saatetaan ajatella, että olisi puhuttava tai kuunneltava uskonnollista kieltä, jotta saisi sieltä palvelua. Diakoniatyön piiriin ei myöskään osata hakeutua, koska sitä ei mainosteta riittävästi tai jos yhteistyö toimijat eivät pidä diakoniatyötä varteenotettavana yhteistyömahdollisuutena. ¹⁴⁷