Taloudellinen auttaminen

Tilanteessa otetaan huomioon ihmisen yksilöllinen tilanne, seurakunnan jäsenyyttä ei kysytä, vaan jokaista pyritään auttamaan yksilön tarpeen mukaan. Taloudelliseen avustamiseen käytetään keräys-, kolehti-, lahjoitus- ja testamenttivaroja.

Yhteisvastuukeräyksestä kymmenen prosenttia menee seurakunnan avustustoimintaan, ollen näin tärkein taloudellisen avustamisen keräystuotto. Suuremmat avustukset ovat seurakuntayhtymän, hiippakunnan tai Kirkon diakoniarahastojen vastuulla. Rahastoilta saatavan avun tavoitteena on muuttaa avunsaajan elämäntilannetta kokonaisvaltaisesti parempaan suuntaan. Usein näissä tilanteissa tavoitellaan pitempiaikaista seurakuntadiakonian asiakastyöskentelyä, jotta asiakaan elämäntilannetta voisi tukea myös henkisellä puolella. Seurakuntien taloudelliseen avustamiseen kuuluu rahallista auttamista, kuten osto-osituksien ja maksusitoumuksien antamista, usein pienillä rahasummilla. Toinen merkittävä avustuksen kanava on ruoka-apu.⁶⁸

68 Juntunen 2006, 60-61.

26

Talousasioiden takia diakonian viranhaltijan luokse tuli 185 813 asiakasta vuonna 2013, avustuksia jaettiin 7 776 963 eurolla ja ruokakasseja annettiin 136 147 kappaletta.

Talousasioiden kanssa diakoniatyöntekijän vastaanotolle tulleiden määrä on hieman vähentynyt vuonna 2015, jolloin heitä oli 180 620. Vuonna 2015 jaettiin kuitenkin hieman enemmän avustuksia, yhteensä 7 785 927 eurolla ja ruokakasseja meni tuona vuonna 271 644. Talouteen liittyvät ongelmat ovat merkittävin syy tulla diakoniatyöntekijän puheille ihmissuhde sekä terveys ja sairaus asioiden ohella. ⁶⁹

Taloudelliset avustukset ovat yksittäiselle asiakkaalle yleensä pieniä summia, jotka tulevat seurakunnalta. Rahat isompiin avustuksiin tulevat säätiöiltä tai diakoniarahastolta.

Joitain avustuksia diakoniarahaston kautta Tukikummit-säätiön rahoista.

(diakoni, Tampereen hippakunta)

Tukikummit-säätiö on vuonna 2007 etenkin nuorten syrjäytymistä ehkäisevään tarpeeseen perustettu säätiö. Sen varoilla tuetaan niitä Suomessa asuvia nuoria, jotka ovat taloudellisista syistä vaarassa syrjäytyä. Tukikummit saavat varansa lahjoituksina sekä yrityksiltä, että yksityisiltä ihmisiltä. Kaikki varat menevät lyhentämättömänä perille kirkon diakoniarahaston kautta. Kirkon diakoniatyö etsii tuen saajat, joiden ei tarvitse kuulua mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan. Avustukset ovat tarkoitettu sellaisiin tarpeisiin, joihin ei muuten saa yhteiskunnalta tukea tai joita ei saa katettua muualta. Avustuksia on käytetty muun muassa harrastuskustannuksiin ja –välineisiin, opiskeluun liittyviin kuluihin, ja muuhun, johon sisältyy esimerkiksi matkakuluja etä- tai isovanhempien luokse. ⁷⁰

Aineiston keruun aikana, vuonna 2012 tukikummit myönsivät avustuksia 337 kappaletta yhteensä 422 484,00 euroa. Diakoniarahaston myöntämistä avustuksista harrastustoimintaan käytettiin 47,7 prosenttia, harrastusvälineisiin 17,2 prosenttia, opiskeluun liittyviin kuluihin 10,1 prosenttia. Muuhun, esimerkiksi puhelimeen, terapiaan tai vaate- ja kenkähankintoihin, myönnettiin 25,0 prosenttia avustuksista. ⁷¹ Monet vastaajat kirjoittivat nuorten kamppailevan monenlaisten ongelmien kanssa talousongelmien lisäksi. Taloudelliseen avustamisen kuuluu myös tukea antava keskustelu. Monesti taloudellisen ahdingon takana on myös henkistä tai terveydellistä hätää. Asiakkaan kohtaamisessa on aina tavoitteena kokonaisvaltainen elämäntilanteen

69 Kirkon tilastollinen vuosikirja 2015, 100, 102

70 Tukikummit 2017.

71 Tukikummit 2017.

27

ja muidenkin mahdollisten ongelmien arviointi. Diakoniatyöntekijät ovat erittäin haastavalla kentällä. Heidän tulisi olla hengellisen, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin asiantuntijoita ja heillä tulisi olla asiantuntijuutta sekä sosiaalipolitiikassa että talousneuvonnassa. ⁷²

Runsaasti nuoria asiakkaita erityisesti taloudellista apua hakemassa. Nuorilla on myös paljon ongelmia, pitkäaikaistyöttömyyttä, ei kolutusta, päihteiden käyttöä ja vaikeita/pitkittyneitä mielenterveysongelmia, rikollisuutta. (diakonissa, Kuopion hiippakunta)

Taloudellisen avustamisen keinot ovat diakoniatyössä kuitenkin hyvin monimuotoiset.

Juntunen laati tutkimuksessaan Viimeisellä luukulla diakonian taloudellisen auttamisen elementit. Elementit painottuvat joko aineelliseen, henkiseen tai hengelliseen auttamiseen. Tämän Juntusen tekemän luokittelun mukaan diakonista taloudellista auttamista ovat aineellinen auttaminen kuten esimerkiksi osto-osoitukset ja ruoka-apu.

Taloudelliseen auttamiseen kuuluu myös neuvonta ja ohjaus esimerkiksi eri auttajatahojen luokse tai sosiaalietuuksiin liittyvä neuvonta. Keskustelu ja myötäeläminen sekä rohkaiseminen, johon kuuluu välittämisen ja arvostuksen osoittaminen sekä kannustaminen koulutukseen ja työelämään. Hengellinen auttaminen, sielunhoidollinen keskustelu ja rukous asiakkaan puolesta, ovat myös osa taloudellista auttamista.⁷³

Kirkon antama taloudellinen apu on lähimmäisen rakkauden toteuttamista eli lähimmistään huolen pitämistä. Taloudellisen avustamisen on pelätty muuttavan diakoniatyön hätäavun luonnetta paikkaamalla julkisen sosiaaliturvajärjestelmän aukkoja. Toisaalta taloudellisen avustamisen tehtävissä, diakoniatyöntekijät saavat sellaisia kohtaamisia, kuten auttamisen, yhteistyön ja vaikuttamisen mahdollisuuksia, joita ei muuten saisi.⁷⁴

Kirkon järjestämän avustuksen viimesijaisuudesta kertoo seuraava diakoniatyöntekijän tuoma esimerkki:

Putoaminen pois yhteiskunnan tuen piiristä tai kyvyttömyys käyttää palveluja.

Monimuotoiset taloudelliset ongelmat. (diakoni, Mikkelin hiippakunta)

72 Juntunen 2006, 62.

73 Juntunen 2006, 79

74 Juntunen 2011 a, 2.

28

Yhteiskunnan tuen piiristä putoaminen on yksi syy tulla diakoniatyöntekijän vastaanotolle. Kun mikään muu taho ei voi enää auttaa, apua kysytään seurakunnalta.

Tässä kirkko paikkaa kunnan avustamisessa olevia aukkoja. Samalla diakonia toteuttaa sitä tehtävää, mitä kirkkojärjestys vaatii, auttaa heitä, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta.⁷⁵

Kuten edellinen esimerkki kertoo, talouden ongelmat voivat liittyä myös taitamattomuuteen hoitaa asioitaan eri palveluissa. Nuoret eivät aina tiedä, millaisia etuuksia tai tukia heille kuuluu ja kuinka niitä haetaan. Diakoniaviranhaltijan on oltava siis asiakkaansa neuvonantajana ja ohjaajana tukien hakemisessa sekä myös asianajajana, jotta asiakas varmasti saa kaikki hänelle kuuluvat etuudet.

Diakonian taloudellisen avustamisen monimuotoisuus näkyy siinä, että työntekijällä on mahdollisuus oppia tuntemaan asiakkaansa. Toivottomuus nuoren elämästä ei häviä ratkaisemalla yksittäistä taloudellista ongelmaa. Kyselyyn vastanneiden diakoniatyöntekijöiden mukaan nuori tarvitsee aineellisen avustuksen lisäksi myös henkistä apua. Rohkaisua ja myötäelämistä koulutukseen hakemisessa ja toivon löytämisessä elämäänsä, on yksi osa Juntusen taloudellisen auttamisen elementtejä⁷⁶. Aineellinen ja henkinen auttaminen ovat hyvin paljon limittäin ja päällekkäin diakonian taloudellisessa avustamisessa.

Aineistossa ilmeni myös nuorten ongelmien vaikutus hänen perheensä taloudelliseen tilanteeseen tai perheen talous nuoren tilanteeseen. Eräs vastaaja kirjoitti asiakkaansa kertovan siitä, miten kotona oleva jo täysi-ikäinen nuori on toimettomana ja tuhlaa pienituloisen vanhempansa rahat esimerkiksi päihteisiin.

Rippikoulutyössä ja yhteistyössä nuorten perheiden kanssa näkyy perheiden taloudellinen ja kiristynyt tilanne. Sitä kautta nuorten pahoinvointi ja mm aikuisten nuorten asuminen vanhempiensa luona näkyy vastaanotolla. Useita yksinhuoltajaäitejä ja isiä, joilla on +18v lapsia, joilla ei ole mitään tekemistä päivälle. Elävät vanhempien pienillä tuloilla. Käyttävät päihteitä ja huumeita, joista seuraa vanhemmille taloudellisia ja henkisiä ongelmia. (diakoni, Lapuan hiippakunta)

Toisaalta aineistossa oli myös niitä, joilla ei ollut varaa tai mahdollisuutta tukea lastaan tai nuortaan harrastuksissa tai koulunkäyntiin liittyvissä kuluissa.

75 Kirkkojärjestys 1993, luku 4, 3 §.

76 Juntunen 2006, 79.

29

Nuoria perheitä, talousvaikeuksia. paljon perheitä joilla ei mahdollisuuksia antaa lapsille harrastusmahdollisuuksia ja tukea opiskelussa. (diakonissa, Oulun hiippakunta)

Taloudellista avustamista on myös ruoka-apu, 17 vastaaja kirjoitti nuorten näkyvän joko seurakunnan järjestämissä edullisissa ruokailuisissa tai hakemassa muuten ruoka-apua.

Seurakunnat tarjoavat joko täysin ilmaisia tai hyvin halpoja aterioita, joiden merkitys on pelkkää ruokkimista enemmän. Ruokailuissa asiakkaan, niin nuoren kuin vanhemman, on mahdollista jutella muiden kanssa, kohdata diakoniatyöntekijän tai toisia samassa tilanteessa olevia. Ruokapankin kautta saatava ruokakassi voi helpottaa äkillistä tiukkaa taloudellista tilannetta ja auttaa kestämään sen hetken, kun joutuu esimerkiksi odottamaan valtiontukia.

Päivittäin asiakasvastaanotolla, työttömien ruokailussa sekä työttömien aamupalalla (diakonissa, Oulun hiippakunta)

Asiakasvastaanotolla nuoria ruokalapun hakijoita enenevissä määrin. (diakoni, Mikkelin hiippakunta)

Ruokalappu tai ostohyvitys on yksi useimmiten käytetty tapa avustaa asiakkaita.

Diakoniatyöntekijä kuuntelee asiakkaansa asian, ja usein aineellisen avustamisen keinona on osto-osoituksen kirjoittaminen. Osto-osoitus on pienehkö summa johonkin tiettyyn kauppaan ja johon on väärinkäyttöjen estämiseksi kirjoitettu, mitä sillä saa ostaa. Samaa asiakasta ei voi avustaa enempää kuin yhdessä sovitun summan verran.

Ruoka- ja hygieniatarvikkeiden osto-osoitusten rahat tulevat yleensä yhtymän yhteisestä rahastosta. Jos työntekijä kuitenkin kokee, että asiakasta on tarpeellista avustaa enemmän, rahat pitää löytää seurakunnan omasta avustustoiminnan budjetista. Osto-osoituksella ostaminen voi olla nöyryyttävä kokemus etenkin, jos kaupan henkilökunta ei osaa toimia hienotunteisesti. Jokela kertoo kahdesta esimerkistä, joissa asiakas on tullut lämpimästi kohdatuksi diakoniavastaanotolla, mutta nolatuksi kaupassa myyjän toimesta. ⁷⁷

77 Jokela 2011, 103–108.

30 4.1.2. Nuorten velkaantuminen

Velkaongelmat olivat yksi diakoniatyöntekijöiden mainitsemista syistä tulla diakoniatyöntekijän vastaanotolle. 22 vastausta käsitteli nuorten velkaantumista jollain lailla. Velkaantuminen oli harvoin nuorille ainoa ongelma. Taitamattomuus hoitaa asioitaan, sekä kouluttautumattomuus ja työttömyys ovat taloudellisen ahdingon takana vaikuttavia asioita nuorten elämässä.

Ylivelkaantuneita nuoria on paljon. Ei osata hoitaa omia asioita, hakeudutaan viimeisenä oljenkortena diakoniatyön vastaanotolle pyytämään apua.

Mielenterveysongelmia ja erilaisista riippuvuuksista kärsiviä on asiakkaina.

(diakonissa, Lapuan hiippakunta)

Vastauksista ilmeni, että monet nuoret ovat jo nyt pahassa velkakierteessä, pikavippien ollen siihen merkittävin syy, 13 vastaajaa toi ne esille kertoessaan nuorten velkaantumisesta. Pikavippien tuoma ahdinko on todellista nuorille. Pikavippifirmat mainostavat korotonta ja kulutonta lainaa.⁷⁸ Osalla näin onkin, mutta ellei lainaa saa maksettua takaisin maksuajan puitteissa tulee asiakkaan maksaa viivästyneelle määrälle korkolain mukaista viivästyskorkoa.⁷⁹ Viivästyskoron määrää ei ole ilmoiteta, vaan se pitäisi osata etsiä lakitekstistä. Firmat mainostavat itseään halvaksi ja helpoksi, jolloin rahaa tarvitsevan nuoren voi olla helppo luulla saavansa helppoa rahaa. Kun maksu ei onnistu, kulut kasvavat hyvin suuriksi.

Eräs vastaaja kirjoitti miten nuori saattaa olla hyvinkin syvällä ahdingossa, velkojensa kanssa.

Nuoret ovat vailla työ- tai koulutuspaikkaa, vailla tehtävää ja tarkoitusta.

Pikavippien ottaminen ajaa todella syvään taloudelliseen ahdinkoon.

Mielenterveyden heikkeneminen ja tuen puute ajaa luovuttamaan ja "hällä väliä"-asenteeseen. Sieltä nouseminen on mahdollista vahvan tuen avulla. (diakonissa, Turun arkkihiippakunta)

Seuraavassa esimerkissä vastaaja avasi kohtaamiensa nuorten syitä ottaa lainoja. Paineet olla samanlainen kuin muut ja omistaa mainonnan tarjoamat tuotteet ajavat nuoria ottamaan lainaa. Asioiden hoitamattomuus näkyy ongelmana tässäkin vastauksessa.

Nuorten taloudelliset ongelmat tulevat entistä nuorempana. He saattavat jättää kaikki asiat hoitamatta, kun tulee ensimmäiset ulosottokirjeet. Suurin ongelma on pikavipit, mihin itse olen törmännyt. Jos ei saa töitä, haluaa kuitenkin ostella (mainonta tuottaa nuorille paineita, sinulla on oltava tietyt laitteet/vaatteet, jotta

78 Ferratum lainaehdot 2016; Credico 2017; Suomilimiitti 2017.

79Korkolaki 1982, 4 §:n 1 momentti.

31

tulet hyväksytyksi) jostain on sitten otettava rahaa, se on pikavipit. Harmittavaa, kun 19-vuotiaalla on jo ulosotossa summia, jotka kasvavat vain korkoja.

(diakonissa, Helsingin hiippakunta)

Nuorten velkaongelmiin liittyvät myös vuokrarästit. Seuraavassa vastauksessa diakoniatyöntekijä kertoo, miten nuori on joutunut ahdinkoon vuokrarästien kanssa.

Nuorten määrä asiakaskunnassa on noussut, etenkin vuokrarästi asiakkaiden osalta. Kunnassa on tiukka linja yksinäisten vuokrarästien kanssa kamppailevien kanssa ja sieltä ohjaavat kaikki meille. Nuorille on haettu paljon avustuksia vuokrarästeihin hiippakunnalta ja kirkon diakoniarahastolta. Se työllistää paljon.

(diakoni, Lapuan hiippakunta)

Kunta ohjaa diakonian piiriin niitä, joita he eivät voi auttaa. Tässä kirkko siis avustaa, kun kunta ei. Vuokran maksamatta jättämisen syihin ei edellisen esimerkin vastaaja puutu. Taloudellisessa ahdingossa nuori asiakas kuitenkin on, koska vuokran maksamatta jättäminen voi johtaa häätöön asunnostaan, jolloin ongelmat luultavasti vain syvenevät.⁸⁰ Isompiin avustuksiin, kuten vuokraan, seurakunta hakee rahaa erilaisista rahastoista. Tämä tuo vastaajan mielestä lisää työtä seurakunnan diakoniatyöntekijöille.

Kirkon diakoniarahasto (KDR) on kirkon yhteinen avustusrahasto. KDR toimii osana kirkon diakoniatyötä avustaen taloudellisessa ahdingossa olevia henkilöitä. Avustuksia myönnetään paikallisseurakunnan diakonian viranhaltijan kanssa käydyn keskustelun jälkeen vaikeisiin tilanteisiin, joihin ei ole muualta apua löytynyt. Kriteerinä on pidetty sitä, että avustuksen myöntäminen voi parantaa tai korjata kokonaisvaltaisesti avustuksen saajan taloudellista tilannetta. Kirkon diakoniarahaston avustusvarat koostuvat sille kerätyistä kolehdeista, Yhteisvastuukeräyksen tuoton osuudesta sekä lahjoituksista.⁸¹

4.1.3. Taloudellinen ohjaus

Diakoniatyöntekijöiden taloudelliseen auttamiseen kuuluu myös taloudellinen ohjaus.

Juntusen mukaan nuorten taloudellinen ahdinko johtuu heidän elämänhallinnan puutteesta.⁸² Jos elämän hallinta on hukassa, sen palauttamiseen tarvitaan henkilökohtaista kohtaamista ja kanssaelämistä. Sosiaalinen vahvistaminen on

80 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 1995, luku 8, 61 § 1 momentti.

81 Kirkon diakoniarahasto 2017.

82 Juntunen 2006, 90.

32

kirjoitettu nuorisolakiin: Nuorille suunnattuja toimenpiteitä elämäntaitojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.⁸³ Esimerkiksi sosiaalityössä se tarkoittaa työntekijän kanssa yhdessä asiakkaalle tehtyä suunnitelmaa, mahdollisten tukitoimien hakemista muualta, keskustelua, ohjausta, pyrkimystä muutokseen ja hyvää vuorovaikutussuhdetta, sekä yhteistyön toimimista muiden toimijoiden kanssa.⁸⁴

Taloudelliselle ohjaukselle vaikuttaisi aineiston valossa olevan aihetta. Vastaajista 20 kirjoitti, miten ovat kohdanneet nuorten talouden hallitsemattomuutta.

Avustamistoimissa; pikavipit, taloudenhoidon hallitsemattomuus, yhteiskunnalliset taidot puutteelliset. (diakonissa, Mikkelin hiippakunta)

Taloudellinen ohjaaminen on diakoniatyössä myös ohjausta eri auttajatahojen luokse.

Diakoniabarometrin vastauksissakin ilmeni asiakkaiden taitamattomuus hoitaa omia asioitaan. Juntusen tutkimuksessa Viimeisellä luukulla haastatellut diakoniatyöntekijät kertovat samaa. Merkittävin ohjauksen muoto on Juntusen mukaan asiakkaalle oikeiden auttajatahojen etsiminen. Etuuksien hakeminen yhdessä asiakkaan kanssa ja velkaneuvontaan ohjaaminen kuuluvat myös taloudelliseen neuvontaan.⁸⁵

-- Asiakkaat tulevat työntekijän kanssa kysymään talous- ja miten opetellaan elämään kuukausituloilla jotka kullakin on. -- (diakonissa, Kuopion hiippakunta)

Diakoniatyöntekijöiltä kysytään myös apua rahankäytön hallintaan. Talouden suunnittelu ja siihen liittyvät konkreettiset laskelmat ovat taloudellista ohjausta. Nuoren kanssa konkreettisesti katsotaan tulot ja menot sekä kuinka on mahdollista selvitä tiukassa taloustilanteessa.

4.2. Kouluttautumattomuus ja työttömyys

Nuorten kouluttautumattomuus ja työttömyys ovat yksi voimakkaimmin syrjäyttäviä tekijöitä. Kouluttautumaton nuori ei pääse osaksi mistään yhteiskunnallisesta instituutiosta, hänellä on heikot mahdollisuudet työllistyä, ja hän joutuu elämään tiukassa taloudellisessa tilanteessa erilaisten tukien varassa. Puhumattakaan siitä, miten

83 Nuorisolaki 2016, luku 1, 2 §, 3 momentti.

84 Aaltonen & Berg 2015.

85 Juntunen 2006, 83–84.

33

kotiin jäävä, syrjäytynyt nuori jää vaille sosiaalisia suhteita, jotka ovat tärkeitä psyykkisen jaksamisen ja mielenterveyden kannalta.

Koulutuksen puute on yksi merkittävä tekijä syrjäytymiseen. Myrskylän tutkimuksen mukaan peruskoulun jälkeen ulkopuolisiksi joutuneista 16-vuotiaista yli puolet olivat suorittaneet tutkinnon tai jatkaneet opintojaan 21-vuotiaana. 22-vuotiaista kouluttautumattomista nuorista vain 20 prosentilla on tutkinto tai opiskelupaikka viiden vuoden kuluttua. Niistä ulkopuolisista, jotka eivät ole 25 ikävuoteen mennessä suorittaneet tutkintoa tai joilla ei ole kesken olevia opintoja, noin 90 prosenttia näyttäisi jäävän vaille peruskoulun jälkeistä jatkokoulutusta. Mitä vanhempi nuori, sen epätodennäköisempää on koulutuksen aloittaminen. Pelkän peruskoulun varassa olevat kuuluvat useimmiten ulkopuolisten ryhmään. Keskiasteen tutkinnon suorittaneista valtaosa siirtyy joko suoraan työelämään tai työvoimatoimistojen asiakkaiksi, eli he ovat työelämään integroivien palvelujen piirissä.⁸⁶

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan syyskuussa 2014 Suomessa oli tilastojen mukaan työttömiä työnhakijoita 314 500, työttömyyden ollessa tuolloin 8,4 prosenttia. Heistä nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 41 700. TE-toimistossa oli tuolloin 38 100 avointa työpaikkaa. Hallitusohjelman tavoitteena oli vuonna 2011 laskea työttömyysastetta viisi prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Talouskriisi on tuottanut lisää työttömyyttä, työmarkkinoiden yleisen tilanteen vaikuttaen taustalla. Työvoiman osalta taustalla vaikuttavat muun muassa puuteellinen koulutus ja osaaminen. Heidän syyllistämisensä yhteiskunnallisissa keskusteluissa on kuitenkin väärä tapa ratkaista ongelmaa ja tämä voi pahimmillaan jopa lisätä syrjäytymistä. Työttömyydenlisäksi matalapalkkainen ja osa-aikainen työ voi tuottaa köyhyyttä, vaikka tämä ei ole perinteisesti ollut ongelma Suomessa. Matalapalkkaiset osa-aikaiset työt ovat kuitenkin kasvava ilmiö myös Suomessa. ⁸⁷

Työttömyys on yhteydessä yksilön hyvinvoinnin vajeisiin, kuten taloudellisen toimeentulon ongelmiin, terveyden ongelmiin sekä yksinäisyyteen. Hyvinvointia voidaan lähestyä esimerkiksi toimintavalmiuden viitekehyksestä. ⁸⁸

Koulutuksen tai työn puute näkyi vahvasti aineistossa. 75 vastausta käsitteli jollakin tapaa nuorten työttömyyttä tai koulutuksen puutetta. Toimettomuudesta puhuessaan diakoniatyöntekijät mainitsivat lähes kaikissa vastauksissa sekä työttömyyden että

86 Myrskylä 2011, 12–13.

87Sironen & Saastamoinen 2014, 15–16.

88 Saikku, Kestilä, Karvonen 2014, 119.

34

koulutuksen puutteen. Työttömyys näytti monessa tapauksessa johtuvan ammattikoulutuksen puutteesta. Aineistosta ilmeni myös työ- tai koulupaikkojen vähyys ja siitä johtuva toimettomuus. Osalla asiakkaista ei ollut kiinnostusta, halua tai voimia muuttaa tilannettaan ja etsiä itselleen töitä tai koulupaikkaa.

Hallituksen kärkihanke nuorisotakuu on näiden nuorten puolella. Hankkeella halutaan varmistaa, että nuoret saadaan pidettyä kiinni yhteiskunnassa turvaamalla jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa koulun päättymisestä tai työttömäksi joutumisesta.⁸⁹

Koulutautumattomuus ja työttömyys ovat monen nuoren ongelma. Nämä tuovat mukanaan myös muita ongelmia. Aineistosta ilmeni monella nuorella olevan toimettomuuden lisäksi myös mielenterveys- ja päihdeongelmia ja ongelmia talouden kanssa.

Koulutuksen jälkeen nuoret eivät saa työtä, joka näkyy mielenterveys- ja päihde ongelmina. Toisilla koulutus keskeytyy. (diakonissa, Mikkelin hiippakunta)

Koulutuksen puutteen ja työttömyyden nähtiin myös liittyvän elämässä ajelehtimiseen.

Elämänrytmi, raha-asiat ja ihmissuhteet ovat nuorella hukassa. Nämä nuoret ovat nuorisotakuun piirissä, jonka mukaan heille tulisi mahdollistaa jonkin muotoinen koulutuspaikka. Hallituksen koulutustakuu on saanut osakseen kritiikkiä. Kiilakoski kirjoittaa, että nuorten auttamisen keskittyminen vain koulutukseen integroimiseen on heidän auttamistaan vain puolittain. Nuorten syrjäytyminen on nähtävä Kiilakosken mukaan paljon laajemmin kuin nyt hallituksen esityksessä nähdään. Työministeriön työryhmä määrittelee nyt syrjäytyneen nuoren sellaiseksi ”jotka eivät saa perusasteen jälkeen koulutuspaikkaa tai eivät suorita tutkintoa”, ”työttömäksi työnhakijaksi joka hakeutuu TE-toimiston asiakkaaksi” tai ” nuoriksi joiden ei tiedetä olevan missään aktiivisessa toiminnassa ja jotka tarvitsevat muuta tukea.” Syrjäytymisen määritelmä jää tällaisen luokittelun myötä kapeaksi. Syrjäytyminen tulisi nähdä laajempana prosessina, joka koskettaa monia elämän osa-alueita. Näin ajatellen nuoria tulisi tukea myös koulutuksen aikana siten, että he saisivat tukea koulussa pärjäämiseen ja

89 Nuorisotakuu 2017.

35

jaksamiseen. Koulussa oleva nuori voi olla pahastikin syrjäytynyt muussa elämässään, jolloin häneltä saattaa loppua voimavarat käydä koulua ja koulu voi jäädä kesken. ⁹⁰ Aineistossa ilmeni nuorten toimettomuudessa kaksi näkökulmaa. Toisaalta nuoret eivät päässeet halutessakaan töihin tai kouluun. Tästä seurasi taloudellisia ja mielenterveydellisiä ongelmia sekä toivottomuutta. Toisaalta oli myös nuoria, joilla ei ollut halua tai aikomusta hakeutua kouluun tai töihin. Nuorilta puuttui erään vastaajan mukaan ”kiinnostus, voima ja pitkäjänteisyys muuttaa tilannettaan.” (diakonissa, Turun arkkihiipakunta). Taloudelliset ja terveydelliset ongelmat seurasivat myös heitä, jotka eivät tavoittele töitä tai koulutusta.

Koulutuksen puute ja työttömyys ovat politikkojen syrjäytymispuheessa pinnalla. Nuori ei välttämättä pyri saavuttamaan tavoitteitaan koulussa tai töissä, hän voi pyrkiä saavuttamaan tavoitteensa muualla. Syrjäytymisestä puhutaan, kun nuori ei ole kiinnittynyt päivittäisessä elämässä elämän eri osa-alueilla oikein mihinkään.⁹¹

Diakoniatyön asiakkaiksi tulleilla nuorilla vaikuttaisi olevan syrjäytymisen uhkaa myös muilla elämän osa-alueilla, ei vain koulutuksen tai työllisyyden ongelmia.

Diakoniavastaanotolla asioi nuoria joilla ei ole työtä eikä koulutusta, ja jotka eivät ehkä edes tavoittele niitä. Toivottomuuden ja välinpitämättömyyden ilmapiiri? (diakonissa, Oulun hiippakunta)

Esimerkin kirjoituksessa työntekijälle välittynyt toivottomuuden ja välinpitämättömyyden ilmapiiri kuvasi sitä, että nuori näyttäisi olevan ongelmia myös muilla elämän osa-alueilla. Työntekijän kuvaama ilmapiirin toivottomuus ja välinpitämättömyys voi myös tarkoittaa yhteiskunnan suhtautumista nuoreen. Nuoren oma välinpitämättömyyttä ja toivottomuutta voi mahdollisesti pystyä purkamaan tukemalla häntä muutenkin kuin ohjeistamalla kouluun tai töihin. Diakoniatyöntekijältä, etsivältä nuorisotyöntekijältä tai jonkun muun tahon auttajalta vaaditaan toivoa ja välittämistä tällaisen esimerkin nuoren auttamiseksi. Ilmapiirin muutos niin auttajan kuin autettavan kohdalla on ratkaisevassa asemassa muutoksen aikaan saamiseksi.

Nuoren tuntema toivottomuus on mahdollista saada purettua vain vahvan tuen avulla, diakoniatyöntekijät ovat toivon ammattilaisia⁹² ja siksi heidän tukensa on arvokasta.

Esimerkin nuoren elämä tulee saada ensiksi sellaiseen kuntoon, että hän kykenee

90 Kiilakoski 2014, 24–25.

91 Ulvinen 2014, 40–41.

92 Helin & Hiilamo & Jokela 2010, 42.

36

opiskelemaan ja työllistymään. Jos elämän rakennuspalikat ovat hukassa, on todennäköistä, että koulutus jää kesken, tai töitä ei jaksa edes etsiä.⁹³

Taloudellista apua hakevien nuorten miesten ja nuorien (yksinhuoltaja)äitien määrä on lisääntynyt. Näillä nuorilla ei ole koulutusta eikä työtä eikä juurikaan kiinnostusta tai voimia ja pitkäjänteisyyttä muuttaa tilannettaan. Keskusteluissa nuorten kanssa ilmenee, että he ovat usein toivottomia. Naiset tuntuvat suhtautuvan miehiä valoisammin tulevaisuuteen. (diakonissa, Turun arkkihiippakunta)

Edellinen esimerkki kuvaa myös sitä, että nuoren elämässä on muutakin kuin koulutuksen tai työn puutetta eikä elämää saada korjattua vain näiden puutteiden täyttämisellä. Lapsen ollessa mukana kuvioissa voi syrjäytymisen aiheuttama ahdinko olla vieläkin syvempää. Vanhempien ongelmat voivat näkyä lapsille ja moni työntekijä toi esille toisen tai jopa kolmannen sukupolven työttömyyttä tai syrjäytymistä.

Nuorten omaehtoinen toimettomuus on politikkojen mukaan syrjäytymistä koulusta ja työelämästä, mutta sitä onko nuori syrjäytynyt muuten se ei vielä kerro.

Diakoniatyöntekijät toivat vastauksissaan esille nuoria, joilla ei ollut koulutusta tai työtä eikä halua sitä tavoitella. Suoraan kaikesta syrjäytyneiksi ei näitä nuoria voi sanoa vain koulutuksen tai työn puutteen takia.⁹⁴ Näiden nuorten ongelmat ovat olleet ensisijaisesti taloudellisia, jonka takia he ovat alun perin diakoniatoimistoon menneet. Keskustelut ovat kuitenkin osoittaneet nuorten ongelmien syvyyden taloudellisen tuen tarpeen takana.

Kuinka auttaa nuorta, jolla ei ole omaa halua kouluttautua tai hakeutua töihin? Yhden esimerkin on antanut Vamos-palvelumalli, joka pyrkii nuoren kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen ja auttaa nuorta hänen ehdoillaan niillä osa-alueilla, joilla hän eniten kulloinkin kaipaa apua. Vamoksessakin pyrkimyksenä on kiinnittää nuori yhteiskuntaan

Kuinka auttaa nuorta, jolla ei ole omaa halua kouluttautua tai hakeutua töihin? Yhden esimerkin on antanut Vamos-palvelumalli, joka pyrkii nuoren kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen ja auttaa nuorta hänen ehdoillaan niillä osa-alueilla, joilla hän eniten kulloinkin kaipaa apua. Vamoksessakin pyrkimyksenä on kiinnittää nuori yhteiskuntaan

In document "Olen saanut olla nostamassa syrjäytynyttä ylös" : diakoniatyö syrjäytyneiden nuorten tukena (sivua 28-0)