Osallisuuden rakentuminen Green Care -menetelmien kautta

Aineiston perusteella yläkäsitteitä, joiden kautta osallisuus rakentui, löytyi neljä: rajoitteet, suunnittelu, joustavuus, ja tavoitteellisuus. Osa teemoista limittyi toisiinsa, kuten rajoitteet ja suunnittelu. Suunnittelu -teemaan tuli kuitenkin niin paljon sisältöä, että oli järkevää eristää rajoitteet omaksi yläluokakseen. Teemat on esitelty tarkemmin taulukossa 3. Osallisuutta ja sen

määrää olen tarkastellut Hartin (1994) ja Shierin (2001) mallien pohjalta. Peilaan tuloksia myös Dienerin ym. (1999, 277) subjektiivisen hyvinvoinnin käsitteen valossa.

Taulukko 3. Sisällönanalyysi pääkäsitteestä ”osallisuuden rakentuminen”.

6.2.1 Rajoitteet

Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että Green Care -menetelmät sopivat hyvin oppilaiden erilaisten tarpeiden huomioimiseen. Opettajien vastauksissa korostuivat enemmän psyykkiset rajoitteet, kuten ylivilkkaus, kun taas Green Care palveluntuottajat puhuivat enemmän fyysisistä rajoitteista. Molemmissa tapauksissa kuitenkin todettiin, että rajoitteet eivät ole este, kunhan toiminta suunnitellaan huolellisesti. Yksi haastateltavista myös toi esille oman ammattitaitonsa toiminnan suunnittelussa, jotta kaikki asiakasryhmät voisivat olla osallisia palveluista.

”Kaikkihan on kiinni vain hyvästä suunnittelusta ja silloin jos kohteena on sellasia henkilöitä, jotka on liikuntarajoitteisia esimerkiks, tai aistirajotteisia, niin sillon tarvii vaan tarkkaan miettiä ne.”

(H1)

Toisaalta neljä viidestä palveluntuottajasta totesi, että vaikka he ovat ottaneet huomioon fyysiset rajoitteet toiminnassaan, niin täysin esteettömiä heidän palvelunsa eivät olleet. Esimerkiksi mainittiin haastava ympäristö, kuten maatila tai metsä. Näihin oli kuitenkin pyritty löytämään ratkaisuja ja tehty osa palveluista esteettömiksi.

6.2.2 Suunnittelu

Sekä opettajien että palveluntuottajien vastauksissa korostui aikuisen rooli toiminnan mahdollistajana. Vastaaja olivat työssään luoneet pohjan tai mallin toiminnalle, jonka sisältöön lapsilla ja nuorilla oli jonkin verran mahdollista vaikuttaa.

”Tein raamit ja saatoin suunnitella leikit ja toiminnot tarkkaankin. Silti ja ehkä siksi lasten ideat ja into muuttivat runkoa koko ajan.” (O6)

Myös toiminnan sisältö vaikutti siihen, kuinka paljon suunnittelussa käytettiin lasten ideoita.

Eläinavusteisia menetelmiä käyttäneet vastaajat kertoivat toiminnan olevan aikuisjohtoista, jotta eläinten hyvinvointi ei kärsisi. Luontoympäristöön ja puutarhanhoitoon liittyvässä toiminnassa lapsilla oli enemmän valtaa vaikuttaa toiminnan sisältöön. Palveluntuottajista kaksi käytti perusteluna aikuisjohtoiselle toteuttamiselle omaa asiantuntijuuttaan ja toimintaympäristön tuntemusta.

”Kyl mä aika yksinvaltasesti suunnittelen, koska mä nyt kuitenkin tunnen paikat ja ne eläimet. --- kyl mul täs vuosien aikana on hioutunu se taju et mikä toimii mikä ei et mä oon kyl todennu et mä oon itte selkeesti paras asiantuntija et miten tää homma kannattaa tehä. (H4)

Lasten ja nuorten osuus suunnittelussa vaihteli vastaajasta riippuen. Yksi opettajista kertoi toiminnan olevat täysin lapsilähtöistä ja toinen taas totesi lasten olevan yksinomaan ohjattavia.

Muut vastaukset asettuivat näiden kahden väliin, kuitenkin niin, että pääsääntöisesti lapset olivat mukana suunnittelussa ja vaikuttivat toiminnan sisältöön jollakin tavalla.

Sekä opettajien että oppilaiden vastauksissa tulee ilmi, että suunnittelun lähtökohtana on asiakkaan tai asiakasryhmän (/oppilasryhmän) tarpeet. Kuusi opettajaa yhdeksästä mainitsee, että suunnittelu on tapahtunut moniammatillisena yhteistyönä. Myös osa palveluntuottajista toimi yhteistyössä erinäisten tahojen, kuten etsivät nuorisotyön tai sosiaalihuollon, kanssa.

Tällöin myös tämän lähettävän tahon toiveet ja tavoitteet otettiin suunnittelussa huomioon.

Vastausten perusteella palveluntuottajien palveluita käytettiin syrjäytymistä ehkäisevään työhön, jonka voidaan katsoa edistävät yksilön osallisuutta, jos ajatellaan syrjäytymisen olevan osallisuuden vastakohta (Kiilakoski, 2007, 12).

Verrattaessa suunnittelun toteuttamista Shierin (2001, 111) osallisuuden malliin huomataan, että osallisuuden määrä pysyy lähinnä kohdassa kolme eli lasten näkemysten huomioon ottaminen sekä osittain kohdassa neljä, jossa lapset voivat osittain olla mukana päätöksen teossa. Sen sijaan vastaukset, joissa todetaan lasten olevan ohjattavia, eivät edistä lasten osallisuutta lainkaan (Hart, 1997, 41). Tällaisia vastauksia tosin oli vain yksi. Näyttää siltä, että lasten osallisuus toiminnan suunnittelussa riippuu täysin siitä, missä määrin ohjaaja haluaa lasten siihen osallistuvan. Tulos tukee myös Turjan (2020, 39) näkemystä siitä, että kasvattajan arvio lapsen toimijuudesta säätelee osaltaan lapsen osallisuuden määrää.

6.2.3 Joustavuus

Joustavuus tuli ilmi lähinnä Green Care -palveluntuottajien vastauksissa. Heidän vastauksissaan joustavuus jakautui sekä tilanteenlukutaitoon että mahdollisuuksiin tehdä erityisjärjestelyjä.

Tilanteenlukutaito tuli esille siinä, että palveluntuottajat pystyivät sopeutumaan asiakkaan tarpeisiin ja toiveisiin hyvinkin nopeasti, jopa heti. Vaikka toiminta oli suunniteltu tietynlaiseksi, pystyi palveluntuottaja tarjoamaan haastavampaa tai helpotetumpaa toimintaa nähdessään asiakkaan toiminnassa.

”Pystytään räätälöimään niitä palveluita ja pystytään siinä tilanteessa nopeesti reagoimaan sitten.” (H3)

Alakäsite ”Mahdollisuus tehdä erityisjärjestelyjä” liittyi osittain myös suunnitteluun. Kuitenkin sekä palveluntuottajilla että opettajilla oli useita mainintoja siitä, että Green Care -menetelmät sopivat niin monille juuri niiden mukautuvuuden ja joustavuuden vuoksi, sillä niitä pystyy muuntamaan aina asiakasryhmät tarpeiden mukaan. Tässä mielestäni korostuu yksi Green Care -toiminnan kulmakivistä, pitkäjänteisyys. Vaikka kertaluontoiset luontokokemuksetkin voivat olla yksilölle voimaannuttavia, niin Green Care -toiminnassa myös etsitään usein kauaskantoisempia tavoitteita. (Soini ym., 2011, 235–236). Tällaisessa toiminnassa palveluntarjoaja ehtii tutustua asiakasryhmäänsä ja täten suunnittelu ja joustava toteutus on helpompaa ja asiakasryhmän tarpeet on helpompi tunnistaa.

6.2.4 Tavoitteellisuus

Kaikilla vastaajilla oli toiminnassaan mietittyjä tavoitteita. Tavoitteellisuus onkin yksi Green Care -toiminnan pääelementeistä (Soini ym., 2011, 325). Opettajien asettamat tavoitteet olivat monilta osin opetussuunnitelmasta nousevia ja sisällöltään akateemisempia, kuin palveluntuottajien. Lähes kaikki opettajat myös mainitsivat tavoitteen toiminnallisesta oppimisesta ja motivaation lisäämisestä Green Care -menetelmien kautta.

”Oppiainesisältöisten tavoitteiden lisäksi tavoitteena on ollut oppiminen elämyksellisellä ja liikkuvalla tavalla.” (O8)

Sosiaaliset ja henkilökohtaista hyvinvointia rakentavat tavoitteet taas mainittiin sekä opettajien että palveluntuottajien vastauksissa. Erityisesti mainittiin hyvinvoinnin pohtiminen, vuorovaikutus- ja empatiataitojen kehittäminen sekä itsetunnon vahvistaminen. Myös luonnon ja eläinten kunnioittaminen sekä luontoon kiintyminen olivat sekä opettajien että palveluntuottajien mielestä yksi keskeinen tavoite kaikessa toiminnassa.

”Pienemmillä tavoitteena on elämyksellisyys ja luontosuhteen kehittyminen. Ohjaaminen ympäristövastuulliseen toimintaan ja oppia hyödyntämään luontoa oman hyvinvoinnin edistämiseksi ja keskittymisavuksi.” (O9)

Dienerin ym., (1999, 277) subjektiivisen hyvinvoinnin osatekijöitä ovat muun muassa ilo, riemu, kiintymys, ylpeys, vapaa-aika, terveys, positiivinen minäkuva ja ryhmän jäsenyys. Vastaajien mainitsemien tavoitteiden täyttyessä voidaan ajatella, että myös ainakin edellä mainitut subjektiivisen hyvinvoinnin osatekijät vahvistuvat. Tätä kautta Green Care -menetelmät voisivat osaltaan lisätä subjektiivista hyvinvointia ja sitä myöten osallisuutta yksilö- että yhteisötasolla.

Toiminnan tavoitteisiin, erityisesti palveluntuottajien vastauksissa, vaikutti asiakasryhmät tarpeet ja toiveet sekä mahdolliset lähettävän tahon asettamat tavoitteet. Kuntoutustyötä tekevät palveluntuottajat kertoivat kuuntelevansa sekä asiakkaan että lähettävän tahon toiveita tavoitteista suunnitellessaan toimintaa tietylle asiakasryhmälle. Vaikka opettajat kertoivat suunnittelevansa toimintaa yhdessä oppilaiden kanssa, niin vain yksi opettaja kertoi tavoitteita asetettavan yhteistoiminnallisesti.

6.3 Green Care -menetelmien mahdollisuudet lasten ja nuorten erilaisten tarpeiden