Tämä graduprosessi oli erittäin miellyttävä kokemus. Aihe oli niin mielenkiintoinen ja sen tutkiminen niin antoisaa, että se vei minut täysin mennessään. Erityisesti aineiston analyysivaiheessa ja tuloslukua työstäessäni saatoin aamulla istahtaa sohvalle tietokone sylissä ja havahtua yhdeksän tuntia myöhemmin siihen, kun on jo pimeää ja olen edelleen yöpuvussa. Tämä gradu valmistuikin reilussa neljässä kuukaudessa töiden ja muiden opintojen ohessa. Prosessi eteni kuin höyryjuna: minulla oli selkeä visio alusta asti mielessäni ja sitä kohti menin. Missään kohti en kohdannut suurempia takapakkeja, vastoinkäymisiä tai umpikujia, mikä on hyvin erikoista, sillä olen kokenut tutkimuksen tekemisen itselleni erittäin haastavana. Kandidaatin tutkielmaa työstäessäni valutin verta, hikeä ja kyyneleitä (verta pelkästään kuvainnollisesti, mutta hikeä ja kyyneleitä kyllä), mutta tämä tutkielma syntyi ja eteni lähestulkoon pelkästään rallatellen ja hymyillen.
Tämä tutkielma kulki mukanani ja ajatuksissani koko prosessin ajan. Minulla oli puhelimessa muistio, johon kirjoitin mieleeni tulevia ajatuksia ja näkökulmia töissä, kuntosalilla, bussissa tai missä ikinä olinkin. Tein siis ajatustyötä jatkuvasti. Välillä jopa herkistyin ja liikutuin, kun tutkielman sivumäärä kasvoi kasvamistaan, työ alkoi rakentua ja jopa näyttää pro gradulta ja edessä alkoi siintää jo mahdollinen valmistuminen! Eli sittenkin valutin kyyneleitä, mutta tällä kertaa en epätoivon kyyneleitä. Gradun tekeminen oli itse asiassa niin antoisa ja mukaansatempaava kokemus, että se herätti ehkä pienenpienen sisäisen tutkijani eloon. Ehkä palaan aiheen pariin joskus väitöskirjan merkeissä.
Olen tyytyväinen gradussani tekemiin valintoihin: aiheeseen, tutkimusmetodeihin ja aineiston keruu- sekä analyysitapaan. Keräsin rikkaamman aineiston kuin osasin odottakaan, joka on toisaalta surullista, sillä en osannut odottaa, että sosiaalityöntekijöiden ulkonäköön kohdistuisinäin paljon vaatimuksia ja tehtäviä. Onko ihmekään, että sosiaalityöntekijöiden työssäjaksaminen on mitä on, kun ulkonäöllekin asetetaan niin paljon tehtäviä?! Mielekästä olisi ollut ottaa mukaan tutkielmaan myös asiakkaiden näkemys sosiaalityöntekijöiden soveliaasta pukeutumisesta ja selvittää, mitä asiakkaat todella ovat mieltä korkokengistä, jakkupuvuista ja villasukista. Myös aiheen tutkiminen kuvien avulla visuaalisia menetelmiä käyttäen olisi voinut olla hedelmällistä, mutta keventääkseni työtaakkani päätin toteuttaa tutkielman yhden aineiston voimin.
Nämä ovat kuitenkin varteenotettavia ideoita jatkotutkimusta varten, sillä tutkimusta
ulkonäköön liittyvistä sosiaalisista normeista on toteutettu varsin vähän, ja aihetta on tärkeä tutkia lisää.
Lopuksi
Samana päivänä, kun oli tämän pro gradu -tutkielman ensimmäinen tutkielmaseminaari, otin vastaan ensimmäisen sosiaalityöntekijän sijaisuuteni lastensuojelusta. Samalla kun tämä tutkielma on edennyt, olen itse enenevästi päässyt sisälle työelämään sosiaalityöntekijänä, ja samalla tarkastellut ja pohtinut omia pukeutumisvalintojani ja motiiveja niiden taustalla. Tunnistan itseni monesta kohdasta. Olen nuori, vain 23-vuotias, ja nuorta ikää korostaa myös lyhyt pituus, vaaleat hiukset ja pyöreähköt posket.
Neuvotteluiden aluksi minulta saatetaan kysyä työkokemukseni määrää, tai puhelussa saatan kuulla kuulostavani nuorelta. Kuten tämän tutkielman aineistona toimivaan keskusteluun kommentoinut sosiaalityöntekijä kertoi ostaneensa työuran alkuvaiheessa korkokengät, joilla hän pyrki saamaan hieman lisää varmuutta ja uskottavuutta, niin samoin tein myös minä. Meni kuitenkin kuukausia, ennen kuin ne ensimmäistä kertaa laitoin töihin jalkaani, sillä paljon pohdin, että viestitänkö niillä muiden silmissä vääränlaisia asioita tai arvoja. Lopulta kuitenkin laitoin kengät töihin.
Olen itse korkokenkien ja jakkupukujen ystävä. Korkokengät ovat tyylikkäitä ja antavat mukavasti pituutta 160 senttiseen varteeni. Ne jalassa kannan itseni kauniisti ja itsevarmasti. Päätin myös jo hyvissä ajoin, että valmistun yliopistosta kirkkaan pinkki jakkupuku päällä. Työskentelen myös lastensuojelussa, ja ihmisenä olen hyvin rempseä, rento ja aito – enkä yhtään jäykkä. En ajattele, että korkokengät jalassa kohtaan asiakkaan ylempiarvoisena ja katson tätä ylhäältä alaspäin. Mielestäni huomio tulisi kohdistaa pois ulkonäöstä ja pukeutumisesta, kuten kenkien koron korkeudesta tai takin tyypistä – jakkutakki, nahkatakki tai anorakki, mitä väliä? Olennaista on sosiaalityöntekijältä vaadittava, koulutuksen antama ammattitaito sekä työntekijän oma suhtautuminen asiakkaaseen, jota hän tuottaa sanoin, elein ja ilmein. Ei kenkävalinnoilla.
Tavoitteeni tällä tutkielmalla on kiinnittää huomio erityisesti naisten ulkonäköön kohdistuviin oletuksiin, sekä sosiaalityöntekijöinä, että naisina yhteiskunnassamme.
Tässä tutkielmassa otan vahvasti kantaa ja tuon oman mielipiteeni esiin, ehkä jopa hieman raflaavasti, jonka myötä toivon herättäväni keskustelua. ”Hajuton ja mauton” ei ole tyylini siviilissä, eikä myöskään tässä pro gradussa. Liika varovaisuus on tylsää.
Toivonkin, että sinä, tätä pro gradu -tutkielmaa lukeva sosiaalityöntekijä – ja kaikki
muutkin – menet töihin villasukissa, korkokengissä, kumisaappaissa tai missä tahansa kengissä, jotka itsellesi parhaaksi koet. Murra asenteita, ennakkoluuloja ja oletuksia, ja näytä, että korkokenkiä tai merkkilaukkuja käyttävä sosiaalityöntekijä voi olla rento, lämmin ja lempeä, ja villasukkia käyttävä sosiaalityöntekijä voi arvostaa työtään ja asiakkaitaan yhtä paljon kuin jakkupukuunkin pukeutuva. Ei anneta ulkonäölle liikaa valtaa määrittää meitä, sillä se, miten kohtelemme muita, on tärkeintä.
”Tapa kohdata asiakas on varmasti pukeutumista tärkeämpää.”
LÄHTEET
Aaltio, Iiris & Anu Puusa. 2020. ”Mitä laadullisen tutkimuksen arvioinnissa tulisi ottaa huomioon?”. TeoksessaLaadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Toim. Anu Puusa & Pauli Juuti. Tallinna: Gaudeamus. 177–201.
Alasuutari, Pertti. 2001. Johdatus yhteiskuntatutkimukseen. Helsinki: Gaudeamus.
Anita Saaranen-Kauppinen & Anna Puusniekka. 2006. KvaliMOTV
-Menetelmäopetuksen tietovaranto.Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/ (Viitattu 7.3.2021.)
Berger Peter L. & Thomas Luckmann. 1994 [1966].Todellisuuden sosiaalinen
rakentuminen. Suomentaja Vesa Raiskila (toim.). Helsinki: Gaudeamus (Alkuteos The Social Construction of Reality).
Dion, K., E. Berscheid & E. Walster. 1972. “What is beautiful is good”.Journal of Personality and Social Psychology, 24 (3): 285–290.
Etcoff, Nancy L., Shannon Stock, Lauren E. Haley, Sarah A. Vickery & David M.
House. 2011.Cosmetics as a Feature of the Extended Human Phenotype: Modulation of the Perception of Biologically Important Facial Signals. PLoS ONE 6(10): e25656.
https://doi.org/10.1371/journal.pone.0025656 (Luettu 27.1.2021.)
Foucault, Michel 1998. [1976–1984].Seksuaalisuuden historia. Tiedontahto.
Nautintojen käyttö. Huoli itsestä. Suomentaja Kaisa Sivenius. Helsinki: Gaudeamus.
Foucault, Michel. 1980 [1975].Tarkkailla ja rangaista. Suomentaja Eevi Nivanka.
Helsinki: Otava (Alkuteos Surveiller et punir).
Glick, Peter, Sadie Larsen, Cathryn Johnson & Heather Branstiter. 2005. “Evaluations of Sexy Women In Low- and High Status Jobs”. Psychology of Women Quarterly 29 (4).
Lawrence University, Department of Psychology. 389–395.
Global Definition of Social Work. International Federation of Social Workers (IFSW).
https://www.ifsw.org/what-is-social-work/global-definition-of-social-work/ (Luettu 2.2.2021.)
Hacking, Ian. 2009 [1999].Mitä sosiaalinen konstruktionismi on? Suomentaja Inkeri Koskinen. Tallinna: Vastapaino (Alkuteos The Social Construction of What?)
Helkama, Klaus, Rauni Myllyniemi & Karmela Liebkind. 2010. Johdatus sosiaalipsykologiaan. Helsinki: Edita Publishing Oy.
Hämäläinen, Susanne, Sari Rissanen & Anneli Hujala. ”Ulkonäkö, ikääntyminen ja työelämä.”Työelämän tutkimus – Arbetslivforskning 14 (1) 2016, 43–59.
James, Esther A., Shauny Jenkins & Christopher D. Watkins. 2018. “Negative Effects of Makeup Use on Perceptions of Leadership Ability Across Two Ethnicities.”
Perception, 2018; 030100661876326 DOI:10.1177/0301006618763263 Jokinen, Arja & Kirsi Juhila. 2016. ”Diskurssianalyyttisen tutkimuksen kartta”.
TeoksessaDiskurssianalyysi. Teoriat, peruskäsitteet ja käyttö. Toim. Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Eero Suoninen. Tampere: Vastapaino. 267–310.
Jokinen, Arja, Juhila Kirsi & Eero Suoninen. 2016a. ”Diskursiivinen maailma:
teoreettiset lähtökohdat ja analyyttiset käsitteet.” TeoksessaDiskurssianalyysi. Teoriat, peruskäsitteet ja käyttö. Toim. Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Eero Suoninen. Tampere:
Vastapaino. 23–50.
Jokinen, Arja. 2016. ”Diskurssianalyysin suhde sukulaistraditioihin”. Teoksessa Diskurssianalyysi. Teoriat, peruskäsitteet ja käyttö. Toim. Arja Jokinen, Kirsi Juhila &
Eero Suoninen. Tampere: Vastapaino. 249–265.
Juhila, Kirsi. 2006. Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Tampere: Vastapaino.
Jyrkinen, Marjo &. Linda McKie. 2012. “Gender, age and ageism: experiences of women managers in Finland and Scotland”.Work, employment and society. 26:1 61-77.
Kamila, Marjo. 2012.Katsojana ja katsottuna. Opettajan kontrolloitu ulkoasu.
Väitöskirja. Jyväskylä: Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 110. Jyväskylän yliopisto.
Kauppinen, K. & M. Toivanen. 2002. ”Tasa-arvo tavoitteena, perustana erilaisuus ja monimuotoisuus”. Toim. K. Lindström ja A. Leppänen: Työyhteisön terveys ja hyvinvointi. Työterveyslaitos 2002, 256–278.
Kauppinen, Kaisa. 2004. ”Eri-ikäiset ja erinäköiset rikkautena työpaikalla”.Ulkonäkö, työelämä, terveys. Raportti naistenpäivän seminaarista 8.3.2004. Aiheita 20/2004. 21–
28. Toim. Henna Toiviainen, Tuula Väänänen & Elina Hemminki. Helsinki: Stakes.
Koski, Leena. 2020. ”Teksteistä teemoiksi. Dialoginen tematisointi.”Teoksessa Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Toim. Anu Puusa & Pauli Juuti.
Tallinna: Gaudeamus. 157–178.
Kukkonen, Iida, Tero Pajunen, Outi Sarpila & Erica Åberg. 2019.Ulkonäköyhteiskunta.
Ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa. Helsinki: Into Kustannus Oy.
Kulmala, Ilona. 2004. ”KAUNEUS JA KIRURGIN VEITSI – ULKONÄKÖKÄYTTÄYTYMISEN UUDET HAASTEET JA
MAHDOLLISUUDET”. Ulkonäkö, työelämä, terveys. Raportti naistenpäivän seminaarista 8.3.2004. Aiheita 20/2004. 13–16. Toim. Henna Toiviainen, Tuula Väänänen & Elina Hemminki. Helsinki: Stakes.
Lehtonen, Jukka. 2004. ”HETERONORMATIIVISUUS JA SUKUPUOLITYYLIT TYÖELÄMÄSSÄ – Näkökulmana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kokemukset”. Ulkonäkö, työelämä, terveys. Raportti naistenpäivän seminaarista 8.3.2004. Aiheita 20/2004. 40–47. Toim. Henna Toiviainen, Tuula Väänänen & Elina Hemminki. Helsinki: Stakes.
Martikainen, Jari. 2020. VISUAL REPRESENTATIONS OF TEACHERSHIP – A SOCIAL REPRESENTATIONS APPROACH.Väitöskirja. Kuopio: Itä-Suomen Yliopiston julkaisuja. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden laitos.
Paloniemi, Susanna. 2004. Ikä, kokemus ja osaaminen työelämässä. Työntekijöiden käsityksiä iän ja kokemuksen merkityksestä ammatillisessa osaamisessa ja sen kehittämisessä. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Education Psychology and Social Research 253.
Pettersson, Maria. 2014. ”Mensan jäsen: Mitä seksikkäämmin pukeudun, sitä tyhmempänä minua pidetään”.Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/elama/art-2000002776970.html (Luettu 7.4.2021.)
Puusa, Anu & Pauli Juuti. 2020a. ”Laadullisen tutkimuksen tieteenfilosofinen tausta”.
TeoksessaLaadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Toim. Anu Puusa &
Pauli Juuti. Tallinna: Gaudeamus. 23–40.
Puusa, Anu & Pauli Juuti. 2020b. ”Laadullisen tutkimuksen luotettavuus”. Teoksessa Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät.Toim. Anu Puusa & Pauli Juuti.
Tallinna: Gaudeamus. 173–176.
Puusa, Anu. 2020. ”Näkökulmia laadullisen aineiston analysointiin”. Teoksessa Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Toim. Anu Puusa & Pauli Juuti.
Tallinna: Gaudeamus. 145–156.
Pälli, Pekka & Ella Lillqvist. 2020. ”Diskurssianalyysi”. TeoksessaKielentutkimuksen menetelmiä II. toim. Milla Luodonpää-Manni, Markus Hamunen, Reetta Konstenius, Matti Meistamo, Urpo Nikanne & Kaius Sinnemäki. Turenki: Hansaprint Oy. 374–411.
Rateau, Patrick, Pascal Moliner, Christian Guimelli & Jean-Claude Abric. 2012. “Social representation theory”. Toim. A.W Kruglanski,Handbook of theories of social
psychology: Vol. 2 477 – 479. Lontoo, Iso-Britannia: Sage Publications.
Saari, Antti. 2006. ”Elinikäisen oppimisen Panopticon”. Aikuiskasvatus 26(4): 296–303.
Saarikko, Tertta. 2004. ”Ulkonäkö- ja ikäpaineet mediassa”. TeoksessaUlkonäkö, työelämä, terveys. Raportti naistenpäivän seminaarista 8.3.2004. Aiheita 20/2004. 21–
28. Toim. Henna Toiviainen, Tuula Väänänen & Elina Hemminki. Helsinki: Stakes.
Sakki, Inari, Jaana-Piia Mäkiniemi, Eemeli Hakoköngäs & Anna-Maija Pirttilä-Backman. 2014. ”Miten tutkia sosiaalisia representaatioita?”Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2014: 51 317–329.
Sarlio-Lähteenkorva, Sirpa. 2004. ”Lihavat naiset työelämässä”. TeoksessaUlkonäkö, työelämä, terveys. Raportti naistenpäivän seminaarista 8.3.2004. Aiheita 20/2004. 29–
32. Toim. Henna Toiviainen, Tuula Väänänen & Elina Hemminki. Helsinki: Stakes.
Sarpila, Outi, Roosa Sandell, Aki Koivula & Iida Kukkonen. 2016.Arkielämä ja
ulkonäkö -kyselyn tutkimusseloste. Turun Yliopisto, sosiaalitieteiden laitos: Turku 2016.
DOI: 10.13140/RG.2.2.10817.61282
Sheppard, L.D. & S.K. Johnson. 2019. “The Femme Fatale Effect: Attractiveness is a Liability for Businesswomen’s Perceived Truthfulness, Trust, and Deservingness of Termination.”Sex Roles 81,779–796. https://doi.org/10.1007/s11199-019-01031-1 Suomen perustuslaki 11.6.1999/731
Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2020–2023. SOSIAALI-JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUSOSIAALI-JA2020:35. Helsinki: Sosiaali- ja
terveysministeriö.
Suoninen, Eero. 2016. ”Näkökulma sosiaalisen todellisuuden rakentumiseen”.
TeoksessaDiskurssianalyysi. Teoriat, peruskäsitteet ja käyttö. Toim. Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Eero Suoninen. Tampere: Vastapaino. 229–247.
Tuomi, Jouni & Anneli Sarajärvi. 2009.Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012.Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen
loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen lautakunnan ohje. Toim.
Krista Varantola, Veikko Launis, Markku Helin, Sanna Kaisa Spoof & Sanna Jäppinen.
Helsinki.
Valli, Raine & Päivi Perkkilä. 2015. ”Nettikyselyt ja sosiaalinen media
aineistonkeruussa”. Teoksessa Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1, toim. Raine Valli &
Juhani Aaltola. 2015. Juva: PS-kustannus. Bookwell Oy. 109–120.
Vilén, Paula. 2016. Halonen tunnistaa Clintonin paineet: ”Nainen ei ole koskaan
sopivan kaunis eikä voimakas”. YLE.https://yle.fi/uutiset/3-9224899 (Luettu 7.4.2021.) Åberg, Erica. 2020. Keeping up appropriate appearances – Physical appearance, social norms and gender in Finland. Väitöskirja. Turku: Turun Yliopiston julkaisuja.
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.