Olen pyytänyt nuoria luettelemaan kaikki kirosanat, joita he itse käyttävät. Lueteltujen sanojen määrä on vaihdellut vastaajakohtaisesti paljon, mihin vaikuttanee esimerkiksi se, millaiset sanat vastaaja mieltää kirosanoiksi. Vastauksen laajuuteen voi vaikuttaa myös se, kuinka paljon in-formantti on jaksanut panostaa vastaamiseen. Eräs vastaaja toteaa, että sanojen luetteleminen tuntuu kysyttäessä vaikealta, joten on mahdollista, etteivät vastaajat välttämättä ole muistaneet lomaketta täyttäessään kaikkia sanavarastoihinsa kuuluvia kirosanoja. Pidän myös tietynlaista itsesensuuria mahdollisena. Vaikka lomakkeen kysymys onkin ohjannut nuoria paljastamaan kaikki käyttämänsä kirosanat, on olemassa mahdollisuus, että vastauksia on siistitty: jos vas-taaja ei esimerkiksi halua myöntää käyttävänsä jotain tiettyä ilmausta, on hän voinut jättää sen kirjoittamatta. Vastaukset paljastavat, millaisia sanoja nuoret omasta mielestään suosivat.
Luetelluissa sanoissa on mahdollista havaita sukupuoli- ja ikäryhmien välisiä eroja. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tulokset perustuvat vastaajien näkemyksiin omasta kielenkäy-töstään, eivätkä näin ollen välttämättä kuvaa heidän todellista kielenkäyttöään. Vastaukset voi-vat paljastaa mahdollisia uusia kirosanoja, minkä lisäksi niiden perusteella voi tehdä tulkintoja siitä, millaisia sanoja nuoret ylipäätään pitävät kiroiluna.
Keskimäärin kukin nuori on luetellut 6,5 sanaa. Miespuolisten vastaajien keskiarvoinen sanarepertoaari on hieman suurempi kuin naisilla: keskimäärin miespuolinen vastaaja on lue-tellut 6,8 sanaa ja naispuolinen vastaaja 6,3 sanaa. Eniten sanoja luelue-tellut vastaaja kertoo
kui-72
tenkin olevansa nainen. Hänen sanaluettelonsa käsittää 94 erilaista ilmausta, kun taas miespuo-listen informanttien vastauksissa sanoja on lueteltu enimmillään 22 kappaletta. Sukupuolekseen
”muu / en halua kertoa”-vaihtoehdon valinneilla vastaajilla sanojen keskiarvoinen määrä on 7,2, mutta tähän sukupuolikategoriaan lukeutuvien vastaajien pienen määrän vuoksi ei luvusta voi tehdä relevantteja päätelmiä. Aineiston perusteella täysi-ikäisten vastaajien kirosanareper-toaari on alaikäisiin nähden noin kaksinkertainen. Alaikäiset vastaajat ovat luetelleet vastaajaa kohden keskimäärin 4,3 sanaa, kun taas täysi-ikäisten vastaajien keskuudessa lueteltujen sano-jen keskiarvoinen määrä on 8,5 sanaa. 94 sanaa luetellut vastaaja on täysi-ikäinen. Alaikäisten keskuudessa laajin sanaluettelo käsittää 13 kirosanaa.
Vastaajista kahdeksan ei ole luetellut yhtäkään sanaa. Heistä viisi on alaikäisiä ja kolme täysi-ikäisiä. Naisia nolla sanaa luetelleista on neljä, miehiä kolme ja ”muu / en halua kertoa”-vaihtoehdon valinneita yksi. Syitä tyhjille vastauksille on useampia: osa sanoja luettelematta jättäneistä vastaajista kertoo, ettei kiroile ollenkaan, kun taas osa ei ole jaksanut luetella tai on esimerkiksi kertonut ympäripyöreästi käyttävänsä ”kaikenlaisia” sanoja. Alaikäisille kiroilu voi näyttäytyä kielletympänä toimintana kuin täysi-ikäisille, ja pidänkin häveliäisyyttä yhtenä mah-dollisena syynä, miksi niin moni alaikäinen on jättänyt kysymykseen vastaamatta.
Nuorten käyttämissä kirosanoissa on yhteensä 265 erilaista ilmausta. Näistä 12:lla on ol-lut kaksi erilaista kirjoitusasua: esimerkiksi jeesus ja Jeesus tai saatanan vittu ja saatananvittu.
Suurin osa ilmauksista on mainittu vain kerran. Olen luokitellut sanat temaattisiin kategorioi-hin. Nuorten käyttämästä sanastosta on erotettavissa kaksi pääteemaa: seksuaalisuuteen, ke-hoon ja eritteisiin liittyvät kirosanat sekä uskonnolliset kirosanat. Lisäksi nuoret luettelevat run-saasti ilmauksia, joissa nämä kaksi teemaa yhdistyvät. Mainituiksi tulee kattavasti myös erilai-sia vieraskielisiä tabumaierilai-sia ilmaukerilai-sia, minkä lisäksi nuoret ovat luetelleet myös muita ilmauk-sia, jotka eivät ole ryhmiteltävissä jo mainittuihin kategorioihin.
Eniten nuoret ovat luetelleet kehoon, eritteisiin ja seksuaalisuuteen liittyviä ilmauksia, joita on aineistossa yhteensä 108. Olen luokitellut aihepiirin ilmaukset edelleen sanoihin, jotka liittyvät 1) sukuelimiin ja erotisoituihin kehonosiin, 2) eritteisiin sekä 3) seksin harrastamiseen tai jotka 4) halventavat sukupuolta tai seksuaalisuutta. Jos ilmaus sisältää osia useammasta ala-kategoriasta, olen tehnyt luokittelun sanan edusosan perusteella. Taulukot 8, 9, 10 ja 11 seuraa-valta sivulta alkaen havainnollistavat luetelluiksi tulleita sanoja sekä sitä, kuinka usein kukin niistä on mainittu.
73
Taulukko 8. Nuorten käyttämät sukuelimiin ja kehonosiin liittyvät kirosanat.
Sana tai lauseke
vitun vittu, vitunvittu 3 runkkuperse 1 kyrvänkulli 1
hevonvittu 1 vittujen perse 1 paskakulli 1
huoranhomovittu 1 perseen suti,
per-seensuti 3 perseenkulli 1
kamelin vittu 1 persereikä 2 pillunkulli 1
kilin vittu 1 persreikä 2 vitunkulli 1
kissanvittu 1 perseenreikä 1 kullirohmu 1
kusivittu 1 persesilmä 1 muna 3
norsunvittu 1 persesilmän
kierre-terä 1 kusimuna 1
perseenvittu 1 kyrpä 26 munapää 1
vittujen kevät 6 persekyrpä 1 kikkeli 2
vitun marjat 1 vitunkyrpä 1 pimppi 1
vitun posket 1 vittujenkyrpä 1 paskapimppi 1
vittupääintiaani 1 kyrpäjyrä 1 perseenpimppi 1
fittu 1 kyrvän syylä,
Vaikka sukuelimiin ja erotisoituihin kehonosiin liittyviä sanoja esiintyy aineistossa 76, taulukko 8 osoittaa, että nuoret suosivat vain muutamia karkeita kehonosien nimityksiä, joita he käyttävät yhdyssanojen ja sanaliittojen osina tai johdosten kantasanoina. Kehollisista sa-noista nuoret kertovat suosivansa eniten sanaa vittu, jonka lisäksi myös perse, kyrpä, pillu, mulkku, kulli ja muna tulevat nimetyiksi usein. Mainitut kehonosat ovat yhdyssanojen edusosina useissa ilmauksissa, kuten hevonvittu ja huoranperse. Niitä voidaan käyttää myös määriteosina, kuten sanoissa pillukarva ja persereikä.
74
Sen lisäksi, että mainitut kehonosat toimivat yhdyssanojen ja sanaliittojen osina, on niistä myös uudelleenmuotoiltu eufemistisia ilmauksia, kuten vittura ja pimpero. Lisäksi nuoret ovat luetelleet lapsenkielistä sanastoa, kuten kikkeli ja pimppi. Sana pimppi esiintyy useiden yhdys-sanojen edusosana, mutta kaikki näistä ilmauksista ovat saman informantin luettelemia. Hän voikin olla tällaisia sanoja innovoiva kielenkäyttäjä. Lueteltujen sanojen valossa myös ihmisen anatomiaan viittaavia yleiskielisiä nimityksiä, kuten anaali ja penis, voidaan käyttää kirosanan tavoin. Kehonosien nimityksistä muodostettujen yhdyssanojen ja sanaliittojen esiintymät ovat aineistossa pääasiassa yksittäisiä. Useampia kertoja nimetyksi tulevat vain muutamat tällaiset ilmaukset: vitunvittu, vittujen kevät, perseensuti, kyrvänsyylä ja kilinkulli. Pidän kiinnostavana yksityiskohtana sitä, kuinka monien yhdyssanojen määriteosana on johonkin eläimeen viittaava sana.
Taulukko 9. Nuorten käyttämät eritteisiin liittyvät kirosanat.
Sana tai lauseke
Eritteisiin liittyviä kirosanoja aineistossa on 19. Taulukosta 9 on kuitenkin havaittavissa, että varsinaisia mainittuja eritteiden nimityksiä ovat vain paska, kusi, kakka ja sperma, joita kehonosien nimitysten tapaan käytetään yhdyssanojen ja sanaliittojen osina sekä johdosten kan-tasanoina. Sekä taulukko 8 että taulukko 9 osoittaa, että monet useampiosaiset ilmaukset sisäl-tävät sekä kehonosan että eritteen nimityksen. Tällaisia ilmauksia ovat esimerkiksi perseen-paska ja kusivittu.
Taulukko 10. Nuorten käyttämät sukupuolta ja seksuaalisuutta halventavat kirosanat.
Sana tai lauseke
75
Taulukko 11. Nuorten käyttämät seksin harrastamiseen liittyvät kirosanat.
Sana tai lauseke
Sukupuolta ja seksuaalisuutta halventavia solvaussanoja on nuorten mainitsemien kiro-sanojen joukossa 10. Näistä useimmiten nimetty on huora, jonka lisäksi mainitaan useita muita naisen seksuaalimoraalia halventavia sanoja. Nuoret kertovat käyttävänsä kirosanana myös sa-naa homo sekä sen loukkaavia ja rasistisia synonyymeja. Karkeita seksuaaliseen kanssakäymi-seen viittaavia ilmauksia aineistossa on kolme.
Uskontoon liittyviä ilmauksia aineistossa on yhteensä 71. Uskonnollisen sanaston olen luokitellut edelleen ilmauksiin, jotka liittyvät 1) paholaiseen, 2) helvettiin tai 3) hyviin uskon-nollisiin hahmoihin, sekä 4) muihin uskonuskon-nollisiin ilmauksiin. Uskonnollista sanastoa havain-nollistavat taulukot 12, 13, 14 ja 15.
Taulukko 12. Nuorten käyttämät paholaiseen liittyvät kirosanat.
Sana tai lauseke
saattana 1 perkele 137 helevetinperkele 1
suatana 2 perkeleenperkele 1 saatanaperkele 1
tana 1 perkhele 1 saatananperkele 1
saakeli 13 perkule 1 piru 2
saakelinsaakeli 1 perskele 1
suakeli 2 perskule 1
Nuorten luettelemia paholaiseen liittyviä ilmauksia on yhteensä 28. Useimmiten nuoret ovat maininneet sanat saatana ja perkele. Siinä missä useimmiten mainitut kehoon, eritteisiin ja seksuaalisuuteen liittyvät ilmaukset toimivat yhdyssanojen ja sanaliittojen osina, toimivat saatana ja perkele monien nuorten nimeämien eufemististen johdosten kantasanoina. Näiden kahden variantteja ovat esimerkiksi varsin usein mainitut saakeli ja perhana.
76
Taulukko 13. Nuorten käyttämät helvettiin liittyvät kirosanat.
Sana tai lauseke
helvetti 135 helevetin kuustoista 1 helevettas 1
helvetin helvetti 1 hevonhelvetti 1 helkkari 3
helevetti 14 perkeleen helvetti 1 helkutti 1
helevetin helevetti 1 helvetillinen 1 helvattu 1
helvetin kuustoista 1 hele 1 hemmetti 14
Helvettiin liittyviä nuorten käyttämiä kirosanoja on 15. Niistä yleisin on helvetti. Myös se toimii useiden eufemismien kantasanana. Tällaisia ovat esimerkiksi hemmetti ja helkkari.
Aineistossa varsin yleinen on helvetin murteellinen variantti helevetti, joka esiintyy myös il-mauksissa helevetin helevetti ja helevetin kuustoista. Tätä selittänee savolaismurteiden alueelta olevien informanttien suuri määrä.
Taulukko 14. Nuorten käyttämät hyviin uskonnollisiin hahmoihin liittyvät kirosanat.
Sana tai lauseke
Erilaisia hyviin uskonnollisiin hahmoihin viittaavia kirosanoja nuoret mainitsevat 15.
Näistä yleisin on jumalauta, josta on muodostettu myös useita eufemistisia muotoja, kuten ju-mankauta ja jumaliste. Myös sanan kantasana jumala sekä Jeesus ovat sanoja, joita nuoret ker-tovat suosivansa kiroillessaan.
Taulukko 15. Muut uskonnolliset kirosanat.
Sana tai lauseke
hittolainen 1 voe hitsinpimpulat 1 pemalautajurkele 1
hiisi 1 helvetinjeesus 1 jumalautasaatana 1
hiiskatti 1 jeesuksenperkele 1
hitsi 2 jumalautaperkele 1
77
Muita uskontoon liittyviä nuorten käyttämiä kirosanoja on aineistossa 13. Joukossa on pakanallisiin uskontoihin liittyviä sanoja, kuten hitto ja sen kantasana hiisi. Olen luokitellut muiden uskonnollisten kirosanojen ryhmään myös ilmaukset, jotka sisältävät aineksia niin pa-hoiksi kuin hyviksikin mielletyistä uskonnollisista asioista. Ilmauksia, joissa nämä kaksi kate-goriaa yhdistyvät, ovat esimerkiksi jeesuksenperkele tai jumalautasaatana.
Aineistossa on runsaasti yhdyssanoja, joissa sama kirosana toistuu sekä yhdyssanan edusosana että genetiivimuotoisena määriteosana. Tällaisia ilmauksia ovat esimerkiksi vitun-vittu, perkeleenperkele ja saakelinsaakeli. Tällaiset yhdistelmät eivät muodosta uutta tarkoi-tetta, ja niiden käytön syynä lieneekin ilmauksen tehostaminen. Mielestäni tällaisia ilmauksia voi verrata toistosanoihin eli yhdyssanoihin, joissa sama lekseemi toistuu. Toistosanoja tutkinut Vartiainen (2019) toteaa niiden käytön syynä olevan sanan intensiteetin kasvattaminen ja ko-rostaminen. Vartiaisen (mt.) aineisto kuitenkin koostuu erilaisista toistosubstantiiveista, -ver-beistä ja -adjektiiveista, joiden joukossa ei ole kirosanoja. Tutkielmani aineistossa nousee esille huoli runsaan kiroilun aiheuttamasta kirosanojen tehon heikkenemisestä, ja usean kirosanan yhdistäminen voikin olla keino kasvattaa kiroilun intensiteettiä – perkeleenperkele miellettä-neen voimakkaammaksi kuin pelkkä perkele. Aineiston perusteella uskonnollisia kirosanoja voidaan kiertää lyhentämällä, jolloin saadaan esimerkiksi ilmaukset juma ja hele. Kehoon, erit-teisiin ja seksuaalisuuteen liittyvien sanojen joukossa tällaisia lyhennettyjä muotoja ei esiinny, mutta sanoja on kuitenkin uudelleenmuotoiltu: esimerkiksi pilu ja pinpi.
Kiroilua sota-ajan kirjeissä tutkineen Riihosen (2019) aineistossa selvästi yleisimmäksi kirosanaksi on osoittautunut piru (31–32). Kuten taulukko 12 osoittaa, tutkielmani aineiston nuorista vain kaksi on maininnut käyttävänsä kyseistä sanaa. Muita sotakirjeissä usein esiinty-neitä kirosanoja ovat helvetti ja vittu, joista jälkimmäinen ei Riihosen aineistossa ole kuitenkaan esiintynyt kertaakaan johtamattomana vaan joko verbi- tai adjektiivijohdoksena tai yhdyssanan osana (mp., 45). Kun verrataan sotakirjeiden kirosanoja nykynuorten arvioihin käyttämistään kirosanoista, voidaan kiroilun katsoa muuttuneen. Yhteneväistä on kuitenkin se, että myös sota-ajan kirjeissä kirosanojen variaatio on suuri ja erilaisia yksittäisiä kertoja mainittuja kirosanoja on runsaasti (mts. 47). Niin oman aineistoni kuin muunkin uudemman kirosanatutkimuksen valossa vittu on noussut yleisimmäksi kirosanaksi. Sen sijaan pirun käytön voidaan tulkita ole-van väistymään päin, eikä sanaa nuorten keskuudessa oikeastaan enää edes mielletä kirosa-naksi. (Miesmaa 2015: 54; Jokelainen 2019: 50.)
Kehoon ja eritteisiin sekä uskontoon liittyvät sanat osoittavat, että kirosanoiksi mielletään erilaiset yleisistä kirosanoista johdetut adjektiivit ja verbit, kuten paskamainen, helvetillinen ja vituttaa, sekä karkeat seksin harrastamiseen viittaavat ilmaisut, kuten nussia. Nuorista varsin harva nimeää tällaiset ilmaukset itsensä käyttämiksi. Riihosen (2019: 43) aineiston kirosanoista
78
johdokset kattavat sen sijaan lähes kolmanneksen. Pidän kuitenkin todennäköisenä, että nuoret ovat luetelleet lähinnä sanojen johtamattomia variantteja, ja että esimerkiksi adjektiivi- ja ver-bijohdosten käyttö on nuorten keskuudessa todellisuudessa yleisempää kuin taulukko antaa ym-märtää. Se, että kyseisen tyyppiset ilmaisut tulevat mainituiksi vain harvoin, voi kertoa myös siitä, etteivät nuoret miellä niitä kirosanoiksi.
Aineisto sisältää 32 ilmausta, joissa yhdistellään kehollista ja uskonnollista sanastoa. Täl-laiset ilmaukset on esitetty taulukossa 16.
Taulukko 16. Nuorten käyttämät uskontoa ja kehollisuutta yhdistävät kirosanat.
Sana tai lauseke
vittusaatana 6 saatanankulli 1 vitunjeesus 1
vitunsaatana 1 saatananpaska 1 helvetin vittu,
helve-tinvittu 2
limanen vittusaatana 1 saatanan perse 1 helvetin perse 2
vittuperkele 1 saatananpillu 1 helevetinperse 1
vitunperkele 1 saatananpimppi 1 perseen helvetti 1
perkeleen vittu,
perkeleenpillu 1 jeesuksenvittu 3 kulli saatana 1
perkeleenpimppi 1 jeesuksen kristuksen
vittu 1 vittu saatana perkele
paska 1
saatanan vittu,
saata-nanvittu 2 jeesuksen kyrpä 1
Useimmissa mainituksi tulleissa ilmauksissa edusosana on kehonosaa tai eritettä ilmaiseva sana ja määriteosana uskonnollinen sana. Suurin osa ilmauksista tulee mainituksi vain kerran. Sel-västi useimmiten tämän tyyppisistä ilmauksista mainitaan vittusaatana. Kyseinen ilmaus lienee yleinen, sillä se esiintyy myös Suuressa kirosanakirjassa (Tammi: 2016).
Vaikka Kulonen (1995: 369) toteaa, etteivät monissa kielissä suositut uskonnollista ja sukupuolisanastoa yhdistelevät ilmaukset ole yleisiä suomen kielessä, on nuorten käyttämissä kirosanoissa tällaisia ilmauksia kuitenkin runsaasti Kulosen (mp.) mukaan kirosanoja, joissa uskonnollinen ja kehollinen tematiikka yhdistyvät, käytetään useissa kielissä kaikkein karkeim-pina ilmauksina. Aineiston perusteella voidaankin tehdä havainto mahdollisesta kiroiluun käy-tettävässä sanastossa tapahtuneesta muutoksesta. Tällaisten sanojen esiintyminen aineistossa voi kertoa kielten välisistä kontakteista tai esimerkiksi voimakkaampien ilmausten kaipuusta.
79
Tammi (2016: 9) toteaa, että tabut vaihtelevat aikakausittain ja että nykypäivänä monien aihei-den tabumaisuus on heikentynyt. Tämä voi mielestäni olla yksi syy useamman tabun yhdistä-miselle. Kaiken kaikkiaan nuorten luettelemien sanojen joukossa on suuri määrä useamman karkeuden yhdistelmiä, jotka nuoret ovat kirjoittaneet yhteen. Tämä kertoo siitä, että nuoret hahmottavat tällaiset ilmaukset yhdyssanoiksi.
Nuoret ovat nimenneet käyttämikseen myös 30 vieraskielistä ilmausta, joita havainnol-listaa taulukko 17.
Taulukko 17. Nuorten käyttämät vieraskieliset kirosanat.
Sana tai lauseke
Joukossa on niin englannin-, ruotsin- kuin saksankielisiäkin ilmauksia. Olen lukenut vieraskie-listen kirosanojen kategoriaan myös sellaiset variantit, jotka eivät täysin noudata alkuperäistä kirjoitusasuaan, kuten shaisse ja sjuttonokso. Vieraskielisten ilmausten kategoriaan olen sijoit-tanut myös saksankielisestä ’paskaa’ tarkoittavasta scheiße-sanasta muodostetun sanan shaiba.
Vieraskielisten ilmausten runsaasta määrästä huolimatta vain muutama niistä tulee mai-nituksi useita kertoja. Huomattavan usein mainitaan englanninkielinen fuck (’voi vittu’). Nuoret kertovat käyttävänsä myös useita sanasta johdettuja ilmauksia, kuten fucker ja fucking. Muita useita kertoja mainituksi tulevia vieraskielisiä sanoja ovat englanninkielinen shit (’paska’) ja ruotsinkielinen fan (’helkkari’, ’hitto’, ’perkele’). Hjort (2017: 246) toteaa, että suomalaiset tuntevat sanan fan hyvin ja tapaavat joskus käyttää sitä. Sana shit on ollut stadin slangissa ki-rosanakäytössä jo 1980-luvulla (Paunonen 2000 s.v. shit). Myös sanan damn voi tulkita olevan suomen kielessä jo varsin yleinen, sillä se löytyy Suuresta kirosanakirjasta (Tammi 2016 s.v.
däm). Vieraskielisten kirosanojen alkuperää analysoin tarkemmin luvussa 5.5.
80
Muita kirosanoja, jotka eivät lukeudu jo mainittuihin kategorioihin, on aineistossa 24.
Tällaiset ilmaukset on esitetty taulukossa 18.
Taulukko 18. Muut nuorten käyttämät kirosanat.
Sana tai lauseke Mainin-neita vas-taajia, f
Sana tai lauseke Mainin-neita vas-taajia, f
Sana tai lauseke Mainin-neita vas-taajia, f
neekeri 2 just 1 jeeku 1
onneton 1 justtiinsa 1 kilju 1
tampio 1 juukeli 1 mursu 1
tyhmä 1 jumppaleikki 1 sirkkeli 1
vitja 2 seitan 1 Voldemortti 1
vitjatti 1 omo 1 senniminenmaa 1
vitsi 2 nakkipiilo 1 voe mavonsilimä 1
video 1 jölli 1 yhen tähen 1
Muissa nuorten luettelemissa kirosanoissa on henkilön ominaisuutta kuvaavia ilmauksia, joista useimmiten mainituksi tulee neekeri. Joukossa on paljon äänneasunsa perusteella yleisimpien kirosanojen eufemismeiksi tulkittavia ilmauksia, joiden ei kuitenkaan voi katsoa olevan kanta-sanastaan tehtyjä johdoksia. Tällaisia ilmauksia ovat esimerkiksi vitja, vitsi, juukeli, jumppa-leikki, seitan ja omo. Osa informanteista mieltää kiroiluksi kielenkäytön, jossa mitä tahansa sanaa käytetään kirosanan funktiossa. Tällaisia ovat esimerkiksi sirkkeli ja mursu. Joukossa on myös vanha murresana jeeku, jolla tarkoitetaan moitetta (SMS). Sanasta kuitenkin on murteissa vain pari havaintoa, joten äänneasunsa perusteella se lienee sanan jeesus eufemismi.
Tarkastelemalla useimmiten vastaajien käyttämikseen nimeämiä sanoja on mahdollista huomata eroja niin sukupuolten kuin ala- ja täysi-ikäistenkin välillä siinä, millaisia ilmauksia suositaan. Olen tehnyt vertailuja sellaisten ilmausten välillä, jotka ovat tulleet vastaajista yli viiden prosentin mainitsemiksi. Tällaisia sanoja on yhteensä 15: vittu, saatana, perkele, helvetti, paska, jumalauta, perse, hitto, kyrpä, fuck, pillu, helevetti, hemmetti, perhana ja saakeli. Olen lisäksi ottanut mukaan vertailuun heti näiden jälkeen useimmiten mainitut sanat mulkku ja huora, sillä ne tulevat luvussa 4.2 esille ilmauksina, joiden käytön ajatellaan olevan sukupuo-littunutta. Taulukko 19 seuraavalla sivulla havainnollistaa yleisellä tasolla vastaajien useimmi-ten mainitsemia ilmauksia ja sitä, kuinka suuri osa informanteista on kertonut käyttävänsä ku-takin ilmausta.
81
Taulukko 19. Useimmiten mainitut sanat, joita nuoret kertovat itse käyttävänsä.
Sana tai
Kuten taulukosta 19 on mahdollista huomata, on usein mainittujen ilmausten joukko var-sin suppea. Useimmiten luetelluiksi tulleet ilmaukset ovat yleisimpiä suomalaisia kirosanoja, joista selvästi suosituin on vittu. Muita kirosanoja, joita yli puolet vastaajista kertoo käyttä-vänsä, on vain kolme: saatana, perkele ja helvetti. Kuten luvusta 5.1.1 selviää, pidetään näitä sanoja yksimielisesti kiroiluna. Nuorten käyttämien ilmausten joukossa on myös sellaisia il-mauksia, jotka eivät kaikkien mielestä ole kirosanoja. Tällaisia ovat esimerkiksi paska, perse, hitto ja hemmetti. Mielipide-erot eri ilmausten kirosanaluonteesta voivat vaikuttaa siihen, kuinka usein ne ovat tulleet manituiksi. Nuorten vastaukset osoittavat, että kiroillessa suositaan varsin perinteistä sanastoa. Lähes kymmenesosa vastaajista kuitenkin kertoo käyttävänsä eng-lanninkielistä sanaa fuck. Kyseinen sana on ollut osa stadin slangin kirosanastoa jo 1980-luvulta lähtien (Paunonen 2000 s.v. fuck). Sanan voidaan siis katsoa vakiintuneen osaksi suomalaista kirosanastoa, ja varsinkin nuorten puheessa se vaikuttaa olevan suositumpi kuin moni suomen-kielinen ilmaus.
Kuten luku 4.2 osoittaa, mielletään joidenkin kirosanojen käyttö sukupuolittuneeksi. Olen halunnut todennäköisyyslaskelmien avulla selvittää, näkyykö sukupuolittuminen konkreetti-sesti siinä, millaisia sanoja vastaajat kertovat itse käyttävänsä. Olen tehnyt sukupuolten välisen vertailun vain binääristen sukupuolten kesken, sillä muiden sukupuolten edustus on aineistossa niin pieni. Seuraavalta sivulta löytyvä taulukko 20 havainnollistaa, kuinka suuri osa miehistä ja kuinka suuri osa naisista kertoo käyttävänsä kutakin useimmiten mainituksi tullutta kirosanaa.
Taulukossa on esitetty myös havaittujen erojen tilastollinen merkitsevyys.
82
Taulukko 20. Useimmiten mainittujen sanojen suosion jakautuminen sukupuolittain.
Sana tai
Luvut osoittavat, että vittu on naisten eniten suosima kirosana, kun taas miehet kertovat useimmiten käyttävänsä sanaa saatana. Vaikka kirosanojen suosio sukupuolten välillä vaihte-leekin jonkin verran, osoittavat todennäköisyystestin luvut, että vain muutaman ilmauksen koh-dalla erot ovat tilastollisesti merkitseviä.2 Luvussa 4.2 erityisesti miesten suosimiksi mielletään kirosanat perkele ja mulkku, ja miespuoliset vastaajat todella mainitsevatkin ne useammin kuin naispuoliset vastaajat. Tilastollisesti tuloksia voidaan pitää kuitenkin sattumana. Vastaavasti sana paska esiintyy huomattavasti useammin naisten vastauksissa, mutta tämäkään ero ei aivan ole tilastollisesti merkitsevä.
Aineistossa hitto nousee esille ilmauksena, jota naiset kertovat käyttävänsä huomattavasti useammin kuin miehet. Tulos on tilastollisesti melkein merkitsevä. Miehet puolestaan ilmoit-tavat suosivansa sanoja kyrpä ja huora selvästi useammin kuin naiset. Erot huora-sanan käy-tössä ovat tilastollisesti merkitseviä ja kyrpä-sanan käykäy-tössä tilastollisesti erittäin merkitseviä.
2 * = tilastollisesti melkein merkitsevä (p-arvo alle 0,05)
** = tilastollisesti merkitsevä (p-arvo alle 0,01)
*** = tilastollisesti erittäin merkitsevä (p-arvo alle 0,001) (KvantiMOTVa)
83
Vaikka aineiston nuoret usein mieltävätkin sanan huora käyttäjiksi nuoret naiset, tulosten pe-rusteella miehet ainakin myöntävät sanan käytön naisia huomattavasti useammin. Huoritteluun liittyy halveksunnan ja vihan tunteita, ja huoraksi voidaan haukkua etenkin tuntematonta tyttöä, josta ei pidetä tai joka käyttäytyy ei-toivotulla tavalla. Tällaista ei-toivottua käytöstä voi olla esimerkiksi runsaasti seksuaalisessa kanssakäymisessä oleminen tai kumppanin pettäminen.
(Suominen 2015: 49, 71.) Myös tyttöä, joka ylipäätään on poikien keskuudessa suosittu, voi-daan kutsua huoraksi (Gordon ym. 2000: 133). Suomisen (2015: 62–63) pro gradu -tutkielman tulosten mukaan pojat saattavat huoritella jopa tyttöjä enemmän. Saamani tulos tukee tätä ha-vaintoa.
Luvussa 4.1 kuvataan käsityksiä ikäryhmien välisistä eroista kirosanojen käytössä. Olen todennäköisyyslaskelmien avulla selvittänyt, onko kirosanojen suosimisessa eroja ala- ja täysi-ikäisten vastaajien välillä. Taulukko 21 havainnollistaa, kuinka suuri osa alaikäisistä ja kuinka suuri osa täysi-ikäisistä kertoo käyttävänsä kutakin useimmiten mainituksi tullutta kirosanaa.
Taulukossa on esitetty myös erojen tilastollinen merkitsevyys.
Taulukko 21. Useimmiten mainittujen sanojen suosion jakautuminen ikäryhmittäin.
Sana tai
84
Aineiston valossa ikäryhmien väliset erot ovat suurimpia suosituimpien kirosanojen käy-tössä. Alaikäisten ryhmästä neljännes ei ole luetellut yhtäkään kirosanaa, mikä toki osaltaan vaikuttaa tuloksiin. Kuten taulukko osoittaa, kertovat täysi-ikäiset vastaajat käyttävänsä sanaa vittu huomattavasti useammin kuin alaikäiset vastaajat. Tulos on tilastollisesti merkitsevä.
Myös sanat perkele ja paska osoittautuvat selvästi täysi-ikäisten suosimiksi, eikä näitäkään tu-loksia voida todennäköisyystestin perusteella pitää sattumana.