• Ei tuloksia

5.1 Kiroilu nuorten määrittelemänä

5.1.1 Kiroilu sanaston tasolla

Vastaukset osoittavat, ettei kiroilun määritteleminen ole nuorten mielestä helppoa. 8,1 % vas-taajista kertookin kirosanan määrittelemisen olevan hankalaa. Kysymyksenasettelu kuitenkin ohjaa nuoria määrittelemään sanoja, joita he joko pitävät tai eivät pidä kiroiluna. Kaiken kaik-kiaan 73,2 % vastaajista luettelee sanoja, jotka joko 1) ovat heidän mielestään kirosanoja, 2) eivät ole heidän mielestään kirosanoja tai 3) joista he eivät osaa sanoa, ovatko ne kirosanoja vai eivät.

(102) Kirosanoja on klassiset vittu, perkele, paska, saatana, helvetti, kyrpä. Perse on siinä ja siinä onko se. Kirosanoiksi en laske: Hitto, voi elämän kevät, saakeli, vitja (40 NT-PKarjala)

Vastausten perusteella piirtyy jatkumo, jonka toisessa päässä olevat sanat mielletään ki-rosanoiksi ja toisessa päässä olevia taas ei. Osa jollain tapaa rumaksi määrittyvistä sanoista on

62

nuorten mukaan haastavaa luokitella kuuluvaksi kumpaankaan näistä kategorioista, ja ne sijoit-tuvatkin näiden kahden ääripään väliin. Nuorten vastaukset osoittavat, että jotkin ilmaukset ovat ilmiselviä kirosanoja. Tunnettuus ja vakiintunut käyttötapa ovat ominaisuuksia, jotka muun muassa vaikuttavat ilmauksen kirosanaksi tulkitsemiseen. Nuoret luonnehtivat kirosanoja sa-noiksi, jotka ovat esimerkiksi rumia, rivoja, räävittömiä, herjaavia, halventavia, provosoivia ja loukkaavia. Kirosanoihin liitetään mielikuvia alatyylisyydestä ja puhekielisyydestä.

60,3 % vastaajista rajaa kiroilua nimeämällä kirosanoina pitämiään sanoja. Kirosanoiksi nimetään yhteensä 56 erilaista sanaa tai lauseketta. Taulukko 5 seuraavalla sivulla kuvaa, mil-laisia ilmauksia nuoret ovat antaneet esimerkkeinä kirosanoiksi mieltämistään sanoista ja kuinka usein kukin sana on mainittu. Taulukko 5 osoittaa myös sen, kuinka suuri prosenttiosuus kaikista kirosanoiksi mieltämiään sanoja luetelleista vastaajista on kunkin sanan maininnut.

Kuten taulukko 5 havainnollistaa, sanojen määrä on runsas, mutta useimmat niistä mai-nitaan vain kerran. Sanoja, joita melko yksimielisesti pidetään kiroiluna, on vain muutama. Us-kon tämän johtuvan siitä, että nuoret ovat pyrkineet antamaan esimerkkeinä prototyyppisimpinä pitämiään kirosanoja. Useimmiten kirosanaksi nimetään vittu, jonka lisäksi perkele ja saatana ovat sanoja, jotka yli puolet kirosanoja luetelleista vastaajista on maininnut. Myös sanat hel-vetti, jumalauta, paska ja hitto mainitaan usein.

Yksittäisten sanojen luettelemisen lisäksi nuoret ovat rajanneet kiroilua kertomalla, mil-laisen tematiikan ympärille kirosanat kietoutuvat. 13,4 % vastaajista määritteleekin kirosanaa kuvailemalla, millaisiin aihepiireihin kirosanat liittyvät.

(103) Yleensä sukuelimen eritteen tai paholaisen synonyymi jotka ovat yhteiskunnassa määritelty sanoiksi joilla on negatiivinen lataus. (152 NT-PPohjanmaa)

Nuorten mukaan kirosanat ovat uskontoon, sukuelimiin ja eritteisiin viittaavia karkeita ilmauksia. Suurin osa useimmiten mainituiksi tulleista kirosanoista liittyy uskontoon. Myös kerran tai kahdesti mainituissa sanoissa on useita yleisimpien uskonnollisten kirosanojen eufe-mistisia rinnakkaismuotoja sekä ilmauksia, joiden osana on jokin uskontoon liittyvä sana. Nuor-ten mukaan kiroilemiseen käytetään sukuelinNuor-ten halventavia nimityksiä. Seksuaalisanastoon viitataan usein myös alatyylin käsitteellä, vaikka KS:n (s.v. alatyyli) mukaan sillä tarkoitetaan ilmaisutyyliä, joka sisältää karkeuksia. Luetelluiksi tulleiden sukuelinten nimitysten lista on varsin kirjava ja eritteisiinkin viittaavia ilmauksia mainitaan useampi. Kirosanoina voidaan pi-tää myös naista tai seksuaalivähemmistöjä halventavia sanoja sekä karkeaa seksuaaliseen kans-sakäymiseen viittaavaa sanastoa. Seksuaalivähemmistöihin viittaavien ilmausten mieltäminen kirosanoiksi edellyttää kuitenkin nuorten mukaan niiden tarkoituksellista loukkaavaa käyttöä.

63 Taulukko 5. Kirosanoiksi mielletyt sanat.

Sana tai

himputti 1 0,8

vittuperkelesaa-tana 1 0,8

jeesuksen kilin

vittu 1 0,8 vitusti 1 0,8

jumankauta 1 0,8 ämmä 1 0,8

Useat ilmaukset, joita nuoret käyttävät esimerkkeinä kirosanasta, ovat tulleet mainituiksi vain kerran tai muutamia kertoja. Sanat muodostavat kuitenkin selkeitä kategorioita, joihin ne voidaan sijoittaa. Kirosanoina pidettyjen sanojen joukossa on paljon haukkumasanoja. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset naista halventavat ilmaisut, kuten useita kertoja mainittu huora. Myös Suomisen (2015: 72) pro gradu -tutkielmassa tulee esille, että huora-sanaa hyvin usein käyte-tään kirosanan tavoin aggression ilmaisukeinona. Muita solvaavia nimityksiä ovat esimerkiksi

64

venäläisiä halventava ryssä sekä lesboon viittaava lepakko. Useat haukkumanimitykset, kuten paskiainen tai kusipää, sisältävät kirosanan joko kantasanana tai yhdyssanan määriteosana.

Myös Hjort (2015: 112) on havainnut, että maallikkomääritelmissä kirosanoiksi usein luetaan erilaisia loukkaavia nimityksiä.

Nuorten kirosanoiksi mieltämien sanojen lista sisältää paljon useamman tunnetun kirosa-nan yhdistelmiä, jotka muodostavat erilaisia yhdyssanoja, kuten vittusaatana ja kyrvänperse.

Useammasta kirosanasta muodostettujen yhdyssanojen lisäksi aineistossa on lausekemuotoisia ilmaisuja, joiden osana on jokin tunnettu kirosana. Tällainen ilmaus on esimerkiksi jeesuksen kilin vittu. Lisäksi nuoret ovat luetelleet paljon yleisistä kirosanoista tehtyjä johdoksia, joista yksikään ei kuitenkaan ole tullut erityisen usean vastaajan nimeämäksi – useimmiten mainitaan saakeli. Haukkumasanojen, yhdyssanojen ja johdosten lisäksi yksittäisiä kertoja mainitaan mui-takin kuin suomenkielisiä kirosanoja. Merkitykseltään nämä ilmaukset ovat samankaltaisia kuin suomenkielisetkin kirosanoina pidetyt ilmaukset.

Nuorten vastaukset paljastavat kirosanojen vakiintuneen luonteen. 24,9 % vastaajista ker-too määrittävänsä kirosanan ilmaukseksi, jota puheyhteisössä yleisesti pidetään kirosanana.

(104) – – Minusta kirosanat ovat "yleisesti tiedettyjä". Jokainen osaa nimetä vittu, saatana, per-keleet ym. (74 NT-ESavo)

(105) – – Mielestäni perkele on kirosana, mutta pentele tai piru eivät ole, vaikka tarkoittavatkin samaa asiaa. Eli ei ole kyse sanan merkityksestä, vaan itse sanasta ja sen vakiintuneesta käyttöta-vasta. (20 NT-PKarjala)

Nuoret kertovat kirosanojen olevan sanoja, jotka ovat saaneet puheyhteisössä kirosanan merkityksen ja näin vakiintuneet voimasanakäyttöön. Vakiintuneista kirosanoista käytettyjä metakielisiä nimityksiä ovat esimerkiksi perinteiset kirosanat, peruskirosanat, klassiset kiro-sanat, aidot kirosanat, yleiset kirosanat ja yleisesti määritellyt kirosanat. Uskontoon liittyvät suomalaiset kirosanat ovat usein hyvin vanhoja (ks. luku 2.3). Uskon, että tämän tiedostaminen vaikuttaa mielikuviin sanojen perinteikkyydestä. Usea informantti nimeää vastauksessaan muu-taman kirosanan, jonka tyyppisiä sanoja he kertovat pitävänsä kiroiluna. Tämä osoittaa mieles-täni sen, että nuoret ajattelevat kirosanojen tuntemisen olevan kulttuurisidonnaista, kulttuurin jäsenten yhdessä omaksumaa tietoutta, jonka he jakavat minun kanssani.

Kirosanojen kollektiivisesti tunnettuun olemukseen viittaa myös se, että 27,3 % vastaa-jista määrittelee kirosanaa sen paheksutun luonteen perusteella. Kirosanoiksi mielletään sellai-set ilmauksellai-set, joiden käyttämisessä on jotain sopimatonta.

(106) Kirosana on sana, jota ei "saisi" sanoa julkisesti. (92 NA-PKarjala)

65

(107) Kirosanoja on ne joista koulussa sai jälki-istuntoa ja jonka takia suu pestiin etikalla (130 NA-PKarjala)

Kirosanoina pidetään sanoja, joiden sanomista ei katsota puheyhteisössä hyvällä tai joi-den sanomisesta seuraa rangaistus. Nuoret kuvaavat kirosanoiksi vakiintuneijoi-den ilmausten ol-leen käytössä jo pitkään, minkä vuoksi kaikki puheyhteisön jäsenet tunnistavat ne kirosanoiksi.

Sanoihin kohdistuu kollektiivista paheksuntaa, mikä tekee niiden käyttämisestä tuomittavaa.

Usein kirosanojen paheksuttu luonne käy ilmi siitä, että niiden käytön kuvataan olevan epäso-pivaa joissain tilanteissa tai tiettyjen henkilöiden seurassa.

(108) Määritelmänä voisi pitää sellaista sanaa mitä ei ehkä itse käyttäisi pienen lapsen kuullen.

Esim. hemmetti menisi ehkä mutta helvetti ylittää jo rajan. (43 MT-PKarjala)

(109) – – Pidän kirosanoina sellaisia sanoja, joita en tuosta vain lähtisi sukujuhlien kahvipöydässä viljelemään. (162 NT-PKarjala)

(110) Määrittelen kirosanan sellaisena, mitä en käyttäisi virallisissa teksteissä. (59 OT-PKarjala)

Nuorista 13,9 % määrittää kirosanan sellaiseksi ilmaukseksi, joka soveltuu vain rajatulle käyttäjä- tai kuulijakunnalle. Kirosanoiksi luokitellaan ilmaukset, joita ei voi sanoa sellaisten henkilöiden seurassa, joiden kuullen kiroilemista pidetään paheksuttavana. Kirosanaksi määrit-tyvät myös sellaiset sanat, jotka eivät sovellu virallisissa tilanteissa tai muulla tavalla muodol-lisissa asiayhteyksissä käytettäviksi.

Vastaajista 44,5 % luettelee sellaisia ilmauksia, jotka eivät heidän mielestään ole kiroilua.

Mainituksi tulee yhteensä 68 erilaista sanaa tai lauseketta.

(111) – Lievennettyjä versioita kuten hemmetti, hitto tai vitja en pidä kirosanoina. (48 MT-KSuomi)

(112) – – Kaikki rumat sanat ei kuitenkaan ole kirosanoja. Esim. kyrpä, perse, paska. (55 MT-ESavo)

(113) Pidän kirosanoina yleisesti kirosanoina pidettyjä sanoja (vittu, paska, helvetti jne..). Jos sanoo vaikka "voi kettu/vadelma/tms" samassa tarkoituksessa kuin "voi vittu", en pidä sitä kiroi-luna. (5 NT-PKarjala)

Kuten esimerkit yllä osoittavat, eivät kaikki ”rumiksi” tai muuten kielletyiksi mieltyvät ilmauk-set ole nuorten mielestä kiroilua. Lueteltuihin kirosanoihin verrattuna on hajonta ei-kirosana-maisten sanojen keskuudessa suurempi: sanoja on nimetty lukumäärältään enemmän, mutta yk-sittäisille sanoille kertyy mainintoja lueteltuja kirosanoja vähemmän. Suurin osa mainituista sanoista on tullut vain yhden vastaajan nimeämäksi. Taulukko 6 seuraavalla sivulla havainnol-listaa ei-kirosanamaisina pidettyjä sanoja ja sitä, kuinka usein kukin niistä on mainittu.

66 Taulukko 6. Sanat, joita ei mielletä kirosanoiksi.

Sana tai

Kirosanaa määriteltäessä ei-kirosanamaiseksi nimetään useimmiten hitto. Sen mainitsee hieman yli kolmannes ei-kirosanoina pitämiään ilmauksia luetelleista vastaajista. Myös helvetin

67

lievempi variantti hemmetti sekä paska ja perse ovat sanoja, joiden usein mielletään kuuluvan kirosanan kategorian ulkopuolelle.

Ei-kirosanoiksi mielletyistä sanoista suuri osa on eufemismeja. Kirosanaeufemismit ovat kirosanoille tyypillistä ilmaisutapaa mukailevia ilmauksia, joilla pyritään kiertämään karkean ilmaisutavan käyttöä (Hjort 2007: 67). Tapoja, joilla kirosanoja voidaan kiertää, ovat uudel-leenmuotoileminen, lyhentäminen ja korvaaminen sanalla, jossa on joko alkusointu tai joka fo-neettisesti muistuttaa kirosanaa (Allan & Burridge 1991: 15–17). Aineiston perusteella uskon-nollisten kirosanojen uudelleenmuotoillut lievemmät variantit, kuten helkkari, perkulainen, perskutti ja saakeli eivät nuorten mielestä lukeudu varsinaisiksi kirosanoiksi. Metakielisiä ter-mejä, joilla nuoret nimittävät eufemismeja, ovat johdannainen, laimennos, väännös, lievennetty versio ja muunnelma. Johdosten lisäksi nimetään myös muita kiertoilmauksia. Alkusoinnun yleisten kirosanojen kanssa muodostavat esimerkiksi vitsi, vieteri, persikka ja hemuli. Yleisten kirosanojen kanssa loppusoinnussa sen sijaan ovat kettu ja rutto. Kirosanaeufemismilla ei vält-tämättä tarvitse olla foneettista yhteyttä yleisesti kirosanaksi miellettyyn sanaan, sillä kirosanan funktiossa voidaan käyttää mitä tahansa sanaa (Hjort 2007: 67). Aineistossani tällaisiksi il-mauksiksi voidaan katsoa esimerkiksi sipuli, ukkonen ja elämän kevät.

Kuten kirosanoiksi mielletyissä sanoissa, on myös kirosanoihin kuulumattomien sanojen joukossa ilmauksia, joita voidaan pitää haukkumasanoina. Tällaisia ovat esimerkiksi hömelö, mokoma, pälli ja ryökäle. Toisin kuin kirosanoiksi mieltyvissä solvauksissa, ei epäkirosana-maisina pidettyjen haukkumasanojen osina ole kirosanoja eivätkä ne halvenna esimerkiksi su-kupuolta, seksuaalisuutta tai etnisyyttä. Päinvastoin niiden sävy on hieman leikillinenkin, mikä lienee syynä siihen, ettei niitä pidetä kiroiluna. Tämän perusteella kirosanoina pidetään dysfe-mistisiä, tarkoitteensa huonoon valoon saattavia sanoja.

Muutama vastaaja ei miellä kirosanoiksi yleisiä kirosanoja helvetti, jumalauta ja perkele.

Myös saatana mainitaan kerran. Huomionarvoista on, ettei yksikään vastaaja kerro pitävänsä vittua epäkirosanamaisena, vaikka sellaiseksi luokittuvatkin useat yleisesti käytössä olevat us-konnolliset kirosanat. Tämä yhdessä sen kanssa, että vittu vaikuttaisi olevan nuorten mielestä prototyyppisin kirosana, voi kertoa mielestäni siitä, että nuoret pitävät vittua voimakkaimpana kirosanana. Vittu on mielletty voimakkaimmaksi kirosanaksi myös Jokelaisen (2019: 56–57) informanttien keskuudessa.

Kaikista jollain tavalla kiellettyinä pitämistään sanoista nuoret eivät osaa sanoa, ovatko ne kiroilua vai eivät.

(114) – Samperi ja perhana ovat siinä rajalla, riippuu ihan siitä, millaisella äänensävyllä ne lausutaan. Ulkomaalaiset (lähinnä englanninkieliset) kirosanat lasken lievemmiksi, vaikka niiden käyttäjä ei puhuisikaan englantia äidinkielenään. (36 NT-PSavo)

68

(115) – – Osa haukkumasanoista on myös todella rumia ja ikävänkuuloisia, mutta en oikein tiedä, ovatko mulkku, huora, ym. kirosanoja. Etenkin huora on joka tapauksessa todella törkeä solvaus.

– – (134 NT-PKarjala)

16,3 % vastaajista luettelee sanoja, jotka sijoittuvat heidän mielestään kiroilun ja sen ulkopuo-lelle lukeutuvan kielenkäytön välimaastoon. Tällaisia sanoja mainitaan yhteensä 29. Taulukko 7 havainnollistaa, millaisten sanojen määrittelemistä nuoret pitävät hankalana.

Taulukko 7. Sanat, joista nuoret eivät osaa sanoa, ovatko ne kiroilua vai eivät.

Sana tai

Selvästi useimmiten nimetty sana on hitto, sillä sen on maininnut puolet hankalasti mää-riteltäviä sanoja luetelleista vastaajista. Myös hemmetti, perse ja paska ovat sellaisia sanoja, joista nuorten on vaikea sanoa, ovatko ne kiroilua vai eivät. Nämä neljä sanaa tulevat useimmi-ten mainituiksi myös sellaisina sanoina, joita nuoret eivät pidä kiroiluna. Lisäksi mainitaan run-saasti yleisimmistä kirosanoista tehtyjä johdoksia. Osan vastaajista ollessa sitä mieltä, etteivät kirosanaeufemismit ole kiroilua, sijoittaa osa vastaajista ne kiroilun ja kiroiluun kuulumattoman kielenkäytön välimaastoon. Myös haukkumasanoja tässä kategoriassa esiintyy, mutta ei-kiro-sanoiksi miellettyjen, humorististenkin ilmausten sijaan ne ovat varsin karkeita: huora, lehmä, ämmä. Lisäksi vieraskielisten kirosanojen määrittelyä pidetään hankalana.

Kussakin kolmessa kategoriassa mainituiksi tulleita sanoja tarkastelemalla ja niitä vertai-lemalla on mahdollista tehdä päätelmiä siitä, missä kiroilun rajat kulkevat nuorten mielestä.

69

Sanoista paskan vastaajat määrittelevät useammin kiroiluksi kuin kiroilun ulkopuolelle jääväksi kielenkäytöksi. Hittoa, hemmettiä ja persettä sen sijaan pidetään useammin joko kirosanoihin kuulumattomana tai niiden ja kirosanojen välille sijoittuvana sanana. Myös Jokelaisen (2019:

52–54) tutkielman perusteella hitto määrittyy joko hyvin lieväksi kirosanaksi tai ei ole kirosana laisinkaan. Ei ole kuitenkaan ihme, että kirosanan määritteleminen on nuorille hankalaa, sillä sitä se on myös tutkijoille: eroja kirosanan määritelmissä on niin tutkijoiden kuin kieltenkin välillä (Hjort 2007: 63). Hjort (mts. 73) toteaa, että lieviksi miellettyjen mutta voimakkaiden kirosanojen tavoin käyttäytyvien sanojen kategorioiminen on hankalaa, minkä vuoksi kirosa-nalle ei voida antaakaan täysin tarkkarajaista määritelmää.

Kirosanan määrittelemisestä hankalaa tehnee myös nuorten esille tuoma määrittelijäkoh-taisuus: 4,8 % vastaajista ilmaisee sen olevan määrittelijäkohtaista, pidetäänkö jotain sanaa ki-rosanana.

(116) Kirosana on usein jotain inhottavaa asiaa tarkoittava "ruma sana", jota ihmiset paheksuvat jos kuulevat toisen käyttävän puheessa. Pidän kirosanoina sanoja, joiden on kerrottu olevan sel-laisia. Sen sijaan "hitto" ei mielestäni ole kirosana, vaikka esimerkiksi äitini sitä sellaisena pitää.

(197 NT-PSavo)

Vaikka kirosanaksi vakiintuneiden ilmausten tiedostetaan olevan paheksuttuja, eivät kaikki välttämättä miellä niitä kirosanoiksi. Määrittelijäkohtaisuus selittää siis myös sitä, miksi sama ilmaus voi esiintyä niin kirosanoina kuin ei-kirosanoinakin pidettyjen ilmausten joukossa.