Olen pyytänyt nuoria kertomaan, käyttävätkö he kiroilun kiertämiseen sellaisia sanoja, joita eivät miellä varsinaiseksi kiroiluksi. Tässä luvussa analysoin, millaisia eufemismeja nuoret käyttävät silloin, kun eivät sadatellessaan voi tai halua käyttää varsinaisia kirosanoja. KS mää-rittää eufemismin kaunistelevaksi kiertoilmaukseksi. Kiertoilmausten käytön juuret ulottuvat aikaan, jona tabumaisten aiheiden nimen mainitsemisesta on uskottu seuraavan harmia (Varis 1998: 156). Kuten jo luvussa 5.1.1 tulee esille, kirosanaeufemismeja voidaan muodostaa monin eri tavoin. Kirosanoja voidaan joko muotoilla uudelleen tai lyhentää, minkä lisäksi ne voidaan korvata kirosanaa foneettisesti muistuttavalla sanalla tai sanalla, joka muodostaa kirosanan
93
kanssa alkusoinnun. Myös kuvakieltä voidaan hyödyntää eufemismien muodostamisessa. (Al-lan & Burridge 1991: 14–17.)
Vastaajista 79,9 % kertoo kiertävänsä kirosanoja ilmauksilla, joita he eivät pidä varsinai-sina kirosanoina. Nuoret kertovat käyttävänsä kiertoilmaisuja silloin, kun he eivät halua ki-roilla, eli esimerkiksi silloin, kun kiroilu määrittyy tilanteen luonteen tai keskustelukumppanin vuoksi epäsopivaksi. Vastaukset antavat tietoa mahdollisista uusista kirosanaeufemismeista sekä siitä, millaista kieltä nuoret eivät pidä varsinaisena kiroiluna. Vastaajilla on näkemyseroja eufemismien kirosanaluonteesta: osa vastaajista pitää myös kiertoilmauksien käyttöä kiroiluna, sillä ne toimivat kirosanan funktiossa. Joillekin vastaajille kiroilua edustaa vain varsinaisten kirosanojen käyttö, jolloin kiertoilmauksia ei mielletä kiroiluksi. Ilmausten epäkirosanamai-suutta perustellaan esimerkiksi niiden humoristisella soinnilla. Hjortin (2007: 67) mukaan täl-laisessa kielenkäytössä onkin usein humoristinen sävy. Niiden myös kuvataan olevan ”vain ru-mia sanoja” sen sijaan, että ne olisivat varsinaisia kirosanoja.
Nuoret luettelevat yhteensä 226 eufemismia, jotka olen luokitellut kategorioihin niiden muodostustavan perusteella. Suurin osa kiertävistä kirosanoista on mainittu vain kerran, mikä kertoo muutaman tietyn kirosanaeufemismin vakiintuneisuudesta. Nuorten mainitsemat kier-toilmaukset on pääpiirteissään muodostettu edellä esiteltyjen tapojen mukaisesti. Aineisto si-sältää yleisien kirosanojen uudelleenmuotoiltuja ja lyhennettyjä variantteja. Vastaajat kertovat korvaavansa kirosanoja myös niiden kanssa foneettisesti samankaltaisilla sanoilla tai sanoilla, jotka muodostavat yleisien kirosanojen kanssa alkusoinnun. Lisäksi vastaajat luettelevat paljon sellaisia kiertoilmauksia, joilla ei ole foneettista yhteyttä tunnettuihin kirosanoihin. Aineiston perusteella myös lievempien synonyymien käyttö on suosittu kirosanojen kiertämisen tapa:
nuoret ovat luetelleet runsaasti esimerkiksi lapsenkielisiä sukuelinten ja eritteiden synonyymejä sekä murresanastoa, jolla viitataan usein paholaiseen tai ihmisen huonoihin ominaisuuksiin.
Taulukot 24–33 havainnollistavat, millaisia eufemismeja nuoret kertovat käyttävänsä ja miten usein kukin niistä on mainittu. Eniten nuoret luettelevat yleisten kirosanojen uudelleen-muotoiltuja variantteja, joita aineistossa on yhteensä 81. Tällä tavoin muodostettuja eufemis-meja havainnollistaa seuraavalla sivulla oleva taulukko 24.
94
Taulukko 24. Yleisten kirosanojen uudelleenmuotoillut variantit.
Sana tai lauseke
hitsinpimpula 1 persetti 1 hertsileijaa 1
hitsinpimpulat 1 persmaikkonen 1 herttileili 1
hitti 1 persus 1 Iesus 1
hittolainen 2 peffa 1 tsiisus 3
hittolas 1 pehva 1 kehvetti 1
jumaliste 3 pehvareikä 1 fak 1
jumankekka 1 pehvetti 1 frack 1
Kuten taulukko 24 osoittaa, hemmetti, saakeli ja hitsi ovat variantteja, jotka ovat nuorten keskuudessa suosituimpia. Näistä kaksi ensimmäistä ovat myös nuorten eniten käyttämien ki-rosanojen joukossa. Tämä havainnollistaa kirosanan määrittelemisen hankaluutta. Muutamat nuorten nimeämät yleisten kirosanojen variantit ovat syntyneet kontaminaation tuloksena. Täl-laisissa ilmauksissa on havaittavissa fonologisia aineksia kahdesta eri kirosanasta: esimerkiksi ilmaus persetti muistuttaa sekä sanoja perse että helvetti. Useat nuorten nimeämät kirosana-eufemismit ovat yleisiä, erilaisten johtimien avulla muodostettuja ilmauksia, kuten hittolainen, helkkari ja saakutti. Uusia variantteja voidaan muodostaa myös vaihtamalla äänteiden paikkaa
95
tai korvaamalla äänteitä toisilla: kerpele, junalauta, vitti ja åerjele. Näistä jälkimmäisimmän tulkitsen esiintyvän erityisesti kirjoitetussa, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa käytetyssä kie-lessä, sillä sanan perkele p- ja k-äänteet on korvattu äänteillä, jotka näppäimistössä sijaitsevat näiden vieressä. Toisaalta kyseessä voi olla puhdas näppäilyvirhe.
Aineistossa on 44 eufemismia, jotka muodostavat alkusoinnun jonkin yleisen kirosanan kanssa. Tällaisia ilmauksia havainnollistaa taulukko 25.
Taulukko 25. Yleisten kirosanojen kanssa alkusoinnun muodostavat eufemismit.
Sana tai lauseke
helluntai 1 persoonapronomini 1 viitonen 1
Helsinki 1 pertti 2 viittomakieli 1
hemuli 1 peruna 3 vitalis 2
jummi 1 pilleri 1 vitamiini 1
juustohöylä 1 pillerinpallero 1 vitamiinilisä 1
kaakeli 1 saapas 1 vitamiinin puute 1
perheloma 1 viiksettömän kissan
kikkeli
1 viulukotelo 1
perhonen 3 viimeinen ehtoollinen 1 Wittenbergin
yli-opisto 1
perjantai 2 viina 1
Selvästi useimmiten nuoret mainitsevat eufemismin vitsi, jota Hjort (2007: 67) kuvaa vakiintu-neeksi eufemismiksi. Hjortin (mp.) mukaan sana muistuttaa äänteellisesti sekä sanaa hitsi että vittu, mikä on vaikuttanut sen voimasanaksi vakiintumiseen. Nuoret kertovat käyttävänsä sanaa myös intensiteettimääritteenä: vitsin hyvä. Useita kertoja mainituiksi tulevat myös ilmaukset vitja ja persikka. Eniten aineistossa on ilmauksia, jotka äänteellisesti muistuttavat alultaan sanaa vittu. Suurin osa kirosanojen kanssa alkusoinnussa olevista ilmauksista mainitaan kuitenkin vain kerran, eikä esimerkiksi ilmaus passiivinen hammasharja todennäköisesti viittaa mihin-kään konkreettiseen tarkoitteeseen. Nuoret kertovat, että usein vasta kirosanan ensimmäisen tavun äännettyään tulevat tietoiseksi, ettei tilanteessa kannatakaan kiroilla. Tällöin kirosana korvataankin ensimmäisellä mieleen juolahtavalla sanalla, joka alkaa samoilla äänteillä.
96
Kuten taulukosta 25 voi huomata, myös eufemismeissa hyödynnetään sekä uskonnollista että seksuaalista tematiikkaa. Sen lisäksi, että sana jummi äänteellisesti viittaa Jumalan nimellä tapahtuvaan kiroamiseen ja lieneekin jumalan eufemistinen variantti, tarkoitetaan sillä myös sekä tuholaishyönteistä että uskomusolentoa (SSA s.v. jumi). Uskontoon viittaa esimerkiksi myös ilmaus viimeinen ehtoollinen. Kuten luku 5.2 osoittaa, käyttävät nuoret kiroilemiseen eri-laisia eläinten ruumiinosiin viittaavia ilmauksia. Myös eufemismina käytettynä ilmauksena mainittu viiksettömän kissan kikkeli on tällainen. Ilmauksessa hyödynnetään kuitenkin lapsen-kielistä sukuelimen nimitystä, minkä lisäksi se viittaa varsin paradoksaaliseen eläimeen. Il-mauksesta eufemistisen tehneekin sen humoristinen sävy.
Nuorten käyttämissä kiertoilmauksissa on kahdeksan ilmausta, jotka ovat muilla tavoin foneettisesti samankaltaisia yleisien kirosanojen kanssa. Tällaisia ilmauksia havainnollistaa taulukko 26.
Taulukko 26. Yleisiä kirosanoja foneettisesti muistuttavat ilmaukset.
Sana tai lauseke
Kuten taulukko osoittaa, aineiston perusteella erityisesti sana vittu korvataan usein jollain sitä äänteellisesti muistuttavalla ilmauksella. Tällaisista ilmauksista suosituin nuorten keskuudessa on kettu, jota käytetään myös adjektiivi- ja verbijohdosten kantasanana. Useita kertoja maini-taan myös sana kukka, joka muistuttaa sanaa kakka. Sana lienee varsin yleinen, sillä se löytyy myös Suuresta kirosanakirjasta (Tammi 2016). Sanaa voidaan käyttää myös haistattelujen osana (Tammi 2012 s.v. haista kukkanen).
Nuoret mainitsevat yhdeksän kiertoilmausta, jotka on muodostettu kirosanaa tai johonkin tabuun viittaava sanaa lyhentämällä. Lyhentämällä muodostetut ilmaukset on koottu tauluk-koon 27.
Taulukko 27. Yleisien kirosanojen lyhennetyt variantit.
Sana tai lauseke
97
Aineiston perusteella kaksiosaisia sanoja voidaan lyhentää jättämällä joko ensimmäinen tai toinen osa pois. Tällä tavoin muodostettuja eufemismeja ovat juma ja tsyygeli. Suuressa kirosanakirjassa (Tammi 2016) listataan ilmaukset hertsykkeli ja hertsyygel, ja tulkitsenkin sa-nan tsyygeli olevan näiden kiertoilmauksenomaisten sanojen lyhennetty variantti. Kirosanoja voidaan kiertää myös ääntämällä vain niiden alkukirjain. Tällaisista ilmauksista voidaan johtaa edelleen esimerkiksi adjektiiveja, kuten veemäinen. Aineiston perusteella sanojen äänneasua voidaan yksinkertaistaa myös muilla tavoin, esimerkiksi jättämällä toinen kaksoiskonsonantin äänteistä pois, kuten ilmauksessa kaka.
Samoin kuin kirosanoina, myös kiertoilmauksina käytetään erilaisia uskontoon ja su-kuelimiin tai eritteisiin liittyviä sanoja. Lisäksi aineistossa on erilaisia ihmisen huonoihin omi-naisuuksiin viittaavia ilmauksia, joita käytettäneen nimittelysanoina. Synonymia onkin yksi keino, jolla nuoret kirosanoja kiertävät. Tyyliltään nämä ilmaisut kuitenkin poikkeavat varsi-naisina kirosanoina pidetyistä sanoista. Taulukot 28 ja 29 havainnollistavat synonymian avulla muodostettuja kirosanaeufemismeja.
Taulukko 28. Uskontoon liittyvät kiertoilmaukset.
Sana tai lauseke Mainin-neita vas-taajia, f
Sana tai lauseke Mainin-neita vas-taajia, f
Sana tai lauseke Mainin-neita vas-taajia, f
aamen 1 Jeesus, jeesus 3 pahus 1
jumala 1 Jesus 1 pahus vieköön 1
hyvä jumala 1 Jeesus Kristus 1 peeveli 1
luoja 1 ristus 1 peijakas 1
herra mun vereni 1 taivas 1 luciferin isoisä 1
oh my god 1 pyhäjysäys 1 Zeus 1
Aineistossa on yhteensä 18 kiertoilmausta, jotka voidaan luokitella uskontoon liittyviksi.
Sanojen joukossa on useita Jeesukseen ja Jumalaan viittavia tai heidän puhuttelemiseensa käy-tettyjä sanoja sekä lauseke- ja lausemuotoisia ilmauksia. Kristinuskon lisäksi ilmausten jou-kossa on myös kreikkalaisen mytologian jumalaan viittaava Zeus. Pahoihin uskonnollisiin hah-moihin viitataan vanhahtavilla paholaista tarkoittavilla sanoilla, kuten peeveli ja peijakas (SSA s.v. peeveli; SSA s.v. peijakas). Myös ilmauksen luciferin isoisä voidaan tulkita olevan kier-toilmaus paholaiselle.
98
Taulukko 29. Sukuelimiin ja eritteisiin liittyvät kiertoilmaisut.
Sana tai lauseke
Sukuelimiin ja eritteisiin viittaavia kiertoilmauksia aineistossa on 14. Aineiston perus-teella varsinaisia kirosanoiksi miellettyjä sukuelinten ja eritteiden nimityksiä voidaan kiertää yleiskielisillä ilmauksilla, kuten vagina, sekä lapsenkielisillä ilmauksilla kuten pylly tai kakka.
Kiertoilmauksina voidaan käyttää erilaisia kielikuvia, kuten limalompakko, jolla viitataan nai-sen sukuelimeen (Urbaani sanakirja s.v. limalompakko). Kirosanoiksi luokiteltavia eritteiden nimityksiä voidaan kiertää sellaisten eritteiden nimityksillä, joita ei pidetä kirosanoina, kuten räkä.
Aineistossa on 11 ilmausta, jotka viittaavat ihmisen huonoihin ominaisuuksiin. Tällaiset ilmaukset on esitetty taulukossa 30.
Taulukko 30. Huonoihin ominaisuuksiin viittaavat ilmaukset.
Sana tai lauseke
Ihmisen huonoihin ominaisuuksiin viittaavat ilmaukset voivat arvostella puheenalaisen ihmisen luonteenlaatua ja moraalia. Sanoilla kehveli, ketku ja ryökäle viitataan kelvottomaan ja heittiö-mäiseen ihmiseen (SMS s.v. kehveli; SMS s.v. ketku; SSA s.v. ryökäle). Osa taulukossa esite-tyistä sanoista viittaa ihmisen älykkyyteen tai osaamattomuuteen. Esimerkiksi sanoilla hönö ja kökkö viitataan tyhmään tai yksinkertaiseen ihmiseen. Toisaalta kökkö tarkoittaa myös kasaa tai kekoa, joten sillä voidaan kiertää myös sanaa paska. (SMS s.v. hönö; SMS s.v. kökkö.) Nuoret määrittelevät usein erilaiset solvaavat ilmaisut – kuten sanat huora ja kusipää – kirosanoihin kuuluviksi. Uskon, että mainittujen eufemismien joukossa esiintyviä huonoon luonteenlaatuun viittaavia ilmaisuja käytetään juuri nimittelytarkoituksessa karkeampien solvausten sijaan.
99
Nuoret kertovat kiertävänsä kirosanoja käyttämällä niiden tilalla ”arkisia” sanoja. Luetel-tujen kiertoilmausten joukossa on 21 tapausta, joissa mikä tahansa sana toimii kirosanan dossa ja funktiossa. Myös Hjortin (2007: 67) mukaan tämä on yksi kirosanaeufemismien muo-dostamisen tapa. Tällaisia ilmauksia kuvaa taulukko 31.
Taulukko 31. Kirosanojen kiertämiseen käytetyt tavalliset sanat.
Sana tai lauseke
Nuorten mainitsemiksi tulee useita vakiintuneita kirosanaeufemismeina käytettyjä il-mauksia, kuten elämän kevät, harmi, itku ja nenä. Sanojen harmi ja itku kirosananomaista käyt-töä perustellee se, että ne viittaavat surullisiin asioihin ja näin ollen mahdollistavat pettymyksen ilmaisun. Kaikkien taulukon sanojen ei kuitenkaan voida katsoa olevan vakiintuneita kirosana-eufemismeja. Jotkut ilmaukset kuitenkin muistuttavat kirosanoja tai muuten tabumaisia ilmauk-sia. Sanan venäjä voi tulkita muodostavan alkusoinnun kirosanaeufemismin vee kanssa. Myös esimerkiksi ilmauksella kukkakeppi on äänteellistä samankaltaisuutta sanan kakka kanssa.
Mainittuihin kategorioihin lukeutuvien ilmausten lisäksi nuoret luettelevat jonkin verran erilaisia päivittelyilmauksia sekä myös kirosanoiksi luokiteltavia sanoja. Tällaiset ilmaukset on koottu taulukkoon 32.
Taulukko 32. Muut kiertävät ilmaukset.
Sana tai lauseke
Taulukossa 32 esitetyissä muissa kiertämisen tavoissa on kuusi erilaista mielipahaa ilmaisevaa fraasia. Erilaisten kiertoilmausten lisäksi nuoret kertovat tehostavansa tunneilmaisua esimer-kiksi sarkastisella äänensävyllä. Audiovisuaalisesta mediasta tuttua kirosanojen sensuroinnin
100
tapaa voidaan imitoida piip-sanalla. Muita tapoja, joilla nuoret kertovat välttelevänsä kiroilua, ovat turhautunut huuto ja voivottelu, sekä asiaintilan kuvailu soveliain adjektiivein, verbein tai intensiteettisanoin. Kirosanat voidaan jättää myös pois tai ääntää vain puoliksi: esimerkiksi ki-roiluilmauksiin vakiintuneet affektiivisuutta ilmaisevat interjektiot, kuten ”voihan…” tai käsky
”haista…” saavat kuulijan ymmärtämään, että nuori on aikeissa puhua karkeasti.
Nuoret nimeävät kiertoilmauksiksi 14 sellaista ilmausta, jotka voidaan luokitella myös kirosanoiksi. Tällaiset sanat on esitetty taulukossa 33.
Taulukko 33. Kiertoilmauksiksi nimetyt kirosanoiksikin luokiteltavat ilmaukset.
Sana tai lauseke Mainin-neita vas-taajia, f
Sana tai lauseke Mainin-neita vas-taajia, f
Sana tai lauseke Mainin-neita vas-taajia, f
hitto 27 poron persiireikä 1 perkele 1
hitokseen 1 pillu 2 perhana 6
paska 1 muna 5 piru 1
perse 5 ime munaa vitu horo 1 heck 1
perseen perse 1 kyrvänsyylä 1
Useimmiten mainituksi tulee sana hitto. Kuten luku 5.1.1 osoittaa, nuorilla on erilaisia näke-myksiä siitä, onko kyseinen sana kirosana vai ei. Nuoret kertovat kiertävänsä voimakkaimpia kirosanoja sellaisilla kirosanoilla, jotka mielletään lievemmiksi. Mainittujen sanojen joukossa on myös perkele, joka on yksi suomen yleisimmistä kirosanoista. Se, että nuorten kirosanoiksi luokittelemia sanoja voidaan käyttää myös kiertoilmauksina, kertoo siitä, että nuorten mieliku-vat kirosanojen karkeusasteesta vaihtelemieliku-vat vastaajakohtaisesti. Toisin kuin nuorten käyttä-missä kirosanoissa, ei eufemismien joukossa ole juurikaan vieraskielistä sanastoa.