Kenenkään haastateltavan suhde Nepaliin ei ollut yhdentekevä tai neutraali. Kaikilla oli sanansa sanottavana valtioiden ja kansalaisjärjestöjen toiminnasta ja erilaisista sopimuksista.
Materiaalien perusteella saatiin kolme kategoriaa, joissa kuvaillaan erilaisia suhtautumistapoja Nepaliin kehitysyhteistyömaana. Samoin kuin kutsumusta koskevat kategoriat, myös nämä on luotu koko aineistoista. Kategoriat eivät ole toisiaan poissulkevia vaan tarjoavat erilaisia näkökulmia Nepaliin ja siellä tehtävään kehitysyhteistyöhön.
Ensimmäinen kategoria on puolustaminen: Nepal nähdään poikkeuksellisen erityislaatuisena maana. Toisessa kategoriassa, pohtimisessa, käsitellään kehitysyhteistyötä maassa ristiriitojen ja epävakauden mutkaisessa maastossa. Kolmas kategoria on tarkkaileminen, siinä uskotaan hitaaseen muutokseen ja kiinnitetään huomiota maan tärkeisiin kehitystarpeisiin.
Näiden kategorioiden tarkasteluun kuuluu useampia teemoja: on toiminnan suunnittelijoiden ja organisoijien näkökulman ja sitä täydentävä kehityskohteiden ja erilaisten ihmisryhmien puheenvuoro. Maan yleinen tilanne esimerkiksi historian ja maantieteen näkökulmasta nousee myös tärkeäksi osa-alueeksi.
5.2.1 Puolustaminen
Puolustamisen kategoriassa nähdään Suomen ja Nepalin suhteet erityislaatuisena maiden samanlaisuuden vuoksi: molemmat ovat pieniä maita, jotka sijaitsevat suurvaltojen lähellä ja joissa kiinnitetään huomiota vesi- ja metsäasioihin. Vesi, metsä ja koulutus muodostavat selkeästi tärkeimmät sektorit siinä kehitysyhteistyössä, jossa Suomen valtio on mukana.
Vesiasiat liittyvät suoraan naisten asemaan, ja niillä on iso merkitys kulttuurissa ja sisällissodan jäljiltä tehtävässä rauhantyössä. Suomen työtä Nepalissa arvostetaan ja työtä on eri alueilla helppo perustella.
Nepalissa se on ainakin helppo perustella, ainakin täällä alueella. Koska täällä on nyt ihan aitoo köyhyyttä ja väki on ollu niinkun todella eristyksis...--- …Kyllä mulla niinkun olsi motivoitumisvaikeuksia jossakin keskiluokan kehitysmaassa tehä töitä (1)
Nepalissa helppo olla ja sinne palataan usein takaisin. Uudessa kulttuurissa vallitseva ilmapiiri on yksi kulttuuriin sopeutumiseen vaikuttavista asioista. (Berry 1997, 5)
Mut se että kyllähän siis niin paljon maa on sellanen että tähän jää koukkuun.
Että sanotaan että joillakin on siis lyhyempiä tai pitempiä aikoja kotona ja pari sataa vierasta niin niitsä niin korkeintaan viis prosenttia jotka on sanonu että he ei tule takaisin. Että useimmat on jo tullu takasi… Et tää on siinä mielessä mielenkiintonen maa. (2)
...aika monet tulee uudelle kierrokselle ihan mielellään, että nepalit on tykättäviä. Että vaikka tällä on näitä konflikteja ja kaiken ihmeen rähinää ja nyt me ollaan nähty miten tän perustuslain kans on tuolla menossa... niin niinkun yksilöinä kaikki kauheen tykättäviä, niitten kans niinku hauska tulla juttuun... että vaikka siel on niitä aggressiivisia tilaisu-tilanteita ja siellä oli oikeen niinku toimistoo polttamassa ja kepit pystyssä ja turpaan vetämässä ja sitten kun otti näitä konfliktin osapuolia tällain niinku one-to-one tai pienemmällä porukalla vähän niinku käsittelyyn että mitä tässä on niinku menossa niin tuli semmonen että nää on kauheen kivoja kavereita, ei täs mitään ongelmaa että mitä te oikeen rähjäätte tuolla kadulla että, mutta se oli jotenki että, on niin tykättäviä, tääl on helppo tulla juttuun. (10)
Puolustamisessa kiinnitetään huomiota myös nepalilaisten haluun kehittyä:
Sitä mä nykysin, tällä hetkellä se on mulle se, mielenkiintonen, millä mä nyt oon alkanu ajattelemaan on täällähän vesijärjestelmät tai nää kylien vesisysteemit nehän no joo, näiden kyläkomiteoiden tai käyttäjäkomiteoiden panostaa niihin ihan valtavasti ja sitten niillähän on, niillä voi olla tosi paljon työtä sen eteen, ne tekee tosi paljon työtä ja sitten voi olla että samat komiteajäsenet on tosi monessa komiteassa mukana... Että ahkeria ovat ensinnäki ja sitte kuvitteleppas jos me suomalaisetki, tuolla suomen kylillä asutaan ja jos meiltä vaadittais samaa niin luulen että kukaan meistä ei sais juomavettä minnekään lähelle ku ei varmaan niin..--- Se (komitea) tekee tosi ison homman niistä töistä kyllä. Siis sehän on se koko konsepti, mikä on kyllä ainut mikä tähän asti on osoittautunut että se voisi toimia tai on toiminut että on varmaan muitaki tapoja kokeiltu mutta tää on ollu kaikkein toimivin koska kun ihmiset käyttäjät ite on niistä vastuussa niin sitten niillä on, ne on myös se taho, joka todennäköisimmin tekee niiden asioiden eteen, sitte jos ne oiskin kunnan virastot siellä kauempana niin mikä niitten motivaatio tarjota vettä kyläläisille, ei se ois niin suoraan, selvästi sanottu. (3)
Puolustaminen näkyy myös termien käytössä.
Kyl se varmaan tarttusin siihen kun sanoit kehitysyhteistyö että niinkun jossain kohtaa varmaan 2000 alussa niin ja sitä ennen puhuttiin aina niin kuin kehitysyhteistyöstä mut sit jostain syystä se niinku kuppi kaatu niin että sitte sitä alettiinki puhumaan kehitysavusta ja nyt niinku varmaan niniku viimiset kymmenen vuotta niin aina puhutaan kehitysavusta ja tuota kyllä tuota tavallaan niinku itse nään sen kehitysyhteistyönä nimenomaan. (4)
Puolustaminen on siis ehdottomasti ja kirjaimellisesti kehitysyhteistyön kannattamista, kehitysapu on auttamattomasti vanhentunut ja valta-asemia turhaan korostava termi (Koponen & Konttinen 2011, 12). Puolustaminen on oikeassa siinä, että Nepal on paitsi yksi
tärkeimmistä myös yksi isoimmista ja vanhimmista Suomen kehitysyhteistyökohteista (Ulkoasiainministeriö 2000, 88-92, FORMIN 2013,16). Kehitysyhteistyön laajaa jatkamista puolustaa myös ihmisoikeusperustainen lähestymistapa, sillä se mahdollistaa ei-demokraattisten valtioiden vastustuksen kiertämisen. Vaikka lähestymistavan määritelmät vaihtelisivatkin maittain, niitä kuitenkin yhdistävät kansainväliset ihmisoikeussopimukset.
(Seppänen 2005, 18–21) 5.2.2 Pohtiminen
Nepalissa on hyvin monia kehityksen paikkoja ja pohtimisen kategorian edustajat näkevät tämän erityisen selvästi. Hallituksen tavoitteet ovat kovia ja kaikki sanottu ei aina päde.
Mulla meni jonku aikaa, mut sitte tää hallitus on täällä, ne näyttää niinkun, että kaikki kylläkyllä, joojoo, näin tehdään mutta sitte ku mennään oikeasti, lähetään tekemään sitä, tekemään sitä mitä on luvattu tai mitä on suunniteltu, ei ees luvattu niin sit se ei välttämättä aina pidä paikkaansa että... (7)
Tilanne on epävakaa ja muutosherkkä. Luonnonkatastrofien riski on läsnä työssä ja kastijako sekä etninen syrjintä vahvaa. Poliittinen tilanne ei helpota tilannetta.
...poliittinen tilanne on hankala niin täällä ei, täällä periaatteessa on niinkun vapaa ilmanen peruskoulutus mutta se ei oo ilmane, et sitä, meillä on selkeesti todisteita että se ei oo ilmanen” (7)
No siis, Nepalhan on ollu pitkään aika sulkeutunu valtio että tähän ei ihan samalla tavalla vaikuta sellaiset globaalit valtapolitiikat.. (5)
Konflikteja voidaan estää keskusteluja tukemalla.
…että miks Suomen pitäis tehdä kehitysyhteistyötä … tääl on sellasii niinkui potetntiaalisii konflikteja jos niitä ei auteta niinku tukemaan --- tukemaan sitä keskustelua että miten ne vois järkevästi et miten sitä tilannetta pystyis järkevästi purkamaan ja parantamaan niin täällä on niinku täs maas mahdollisuuksia niinku uusiutuvalle konfliktille. (6)
Konflikteja ja riskialttiita tilanteita seuraa myös perustelemattomista ja alistavista uskomuksista.
...mun mielest Nepal on sellainen maa, missä on selkeesti niinku ihmisten eriarvosuus on tosi räikeää ja tosi niinku käsinkosketeltavaa ja niinkun se mtiä niinku ihmiset tavallaan jouluu läpikäymään millä ei tavallaankin mitä niinku sellsta tarvetta et miks niitten, niinku esimerkiks että miks naisten pitäis synnyttää ihan yksin sellasten uskomsten takia että he ovat siinä jotenkin saasteellisia tai jotakin muuta. (6)
Kehitysyhteistyön negatiiviset ilmiöt näkyvät Nepalissa myös selkeästi.
Ehkä tietyl taval, täällä on aika paljon semmosta tiettyy aputurismii. Joka voi olla semmonen jota ei sitte muualla niin paljon just niinku kehitysyhteistyön osa tai sivutuote siinä. (8)
Koulutuksen rakenteisiin puuttuminen on haasteellista koska vähemmistöjä on monia.
...semmonen sit on tietenki kaikki nää vähemmistöryhmät siis nää kieliryhmät ja niitten koulussa oleminen ja minkälaisia tukitoimia niillä siellä koulussa niin ne on semmosia isoja juttuja mutta niihin sekotriohjelman kautta niihin sisäänpääsy ja oikeesti niihin vaikuttaminen on aika haasteellista (7)
Hyviksi tarkoitetuilla toimenpiteillä on negatiivisia seurauksia.
Täällä vaihtuu kahen vuoden välein niinku virkamiehet, siirretään uusiin työtehtäviin. Se hankaloittaa sitä työtä tosi paljon, että se on semmonen omanlainen paikallinen haaste, johon pitäis joko löytää niinku ulkopuolelta joku keino, niinku sada pidennettyä sitä aikaa, et se lähtökohta on ollu niinkö korruption estäminen, mutta se että kahden vuoden välein vaihetaan työpaikkaa niin se on jo, siis ihmishenkilöitä niin se on jo aivan liikaa, ette se ei niinku kestävyyden kannalta ja jatkuvuuden kannalta on tosi hankalaa. (9) Vaikeudet ovat välillä suuria.
…ei me oltais täällä näin kauan pysytty, jos me ei tiettäis että tää on meijän paikka. Koska niinku välillä niinku vaikeudet on tosi suuria siis työhön vaikuttavat asiat. (2)
…tottakai ne asiat ei mee aina eteenpäin ja tosi isoja ongelmia on, semmosia todella isoja, haasteellisia, johon välttämättä, on vaikea löytää niinku mitään ratkasua eikä kukaan osaa niinku neuvoa sua. (7)
Ongelmien keskellä tuen tarve on kova.
...ei välttämättä oo ollu semmosta vertaistukea, mitä mulla ollu aikasemmissa työpaikoissa niin --- niinku ulkopuolella tästä työpaikasta niin semmosta niinku kollegaa --- täällä ei oo oikein ollu semmosta niin vähän niinku semmonen välillä on vähän niinku hirvittävä olo koska on, ongelmat on tosi isoja.... (7)
Pohtimisen tarkkailemat uhkakuvat kävivät toteen keväällä 2015, kun maanjäristykset ravistelivat Nepalin mannerlaattoja, yhteiskuntarauhaa ja turvallisuudentunnetta. Noin 9 000 ihmistä kuoli ja yli 600 000 rakennusta Kathmandussa ja läheisissä kaupungeissa vahingoittui tai tuhoutui. (Encyclopædia Britannica 2016.) Peruskoulutuksen haasteet näkyvät koulunkäyntiajassa, joka on keskimäärin 3,4 vuotta (UNDP 2014, 178). Pohtimisen kategorian lisäksi Suomen kehitysyhteistyötä koskevissa arvioissa on tarkasteltu ja myös
kritisoitu kehitysyhteistyön kentän laajuutta (FORMIN 2011, 11, 15). Kehitysyhteistyön negatiivisia ilmiöitä ovat esimerkiksi köyhien ja rikkaiden välinen valta-asema ja egoistiset toimintatavat (Siitonen & Sitari 1990,15; Koponen & Konttinen 2011, 9) Aputurismi nousee avun kaksoisluonteesta: virallisten ja julkisten päämäärien lisäksi tilaa jää yksityisten ihmisten erityisetujen ajamiseen (Koponen & Seppänen 2007, 338)
5.2.3 Tarkkaileminen
Tulevaisuuden suunnitelmat vaativat valintoja, jotka eivät ole helppoja. Tarkkaileminen nostaa esille ensisijaiseksi tavoitteeksi tasa-arvon, joka näkyy kaikissa ilmiöissä. Onneksi työtä ei tarvitse aloittaa nollasta.
Ehkä just siitä kans että se outo tää sekote siitä että näkee pikkuhiljaa miten täällä päästään irti niistä, näistä niinku vanhasta kastikunnista ja kastijärjestelmästä ja miten niinku täällä esimerkiksi naisena tai naisten asema on kehittyny viimisten parinkymmenen, että täällä on hirveästi kehitystä tapahtunu jo. (9)
Naisten asema on kehittynyt ja siihen liittyen on tulossa isoja projekteja.
... koska vesijututhan ne on just naisten tontilla, naiset kärsii ensimmäisenä ku ei tuu vettä ja sitä joutuu kantaa tais itä ei riitä kaikkee, mihi sitä kotitaloudessa tarvitaan... (10)
Koulutuksen arvon nostamisella voidaan vaikuttaa perustavanlaatuisiin asioihin.
Mä tykkäsin siitä että voisin enemmän puhua opetuksen puolesta koska se ei oo kehitysyhteistyössä todellakaan se number one vaan se on jotain ihan muuta. Mutta mä oon sitä mieltä että opetus on se ihan perusjuttu siis se kaikista lähtee sieltä, sillä lailla tää maa kehittyy, jos me satsataan opetukseen.
(7)
Yleisesti kehitysyhteistyön tavoitteena on kestävästi tehdä itsensä tarpeettomaksi.
..et vaikka se niin kuin kehitysyhteistyö itsessään niin se on niinku se tärkein asia niin toisaalta niin mun mielestä niin tuota et et suomella pitäis olla myös niinku halua olla, myös että kehittää sellasta niinku yhteistyökuvioita jossa nää maat voi niinku tulevaisuudessakin olla niinku yhteistyössä... ja jossain kohdassa sitte niinku tavallaan varsinainen kehitysyhteistyö niinkun loppuu ja suhde niin kuin jatkuu erilaisena että et se on tietysti niinku se niin kehitysyhteistyön tavoite tehdä itsensä tarpeettomaks että. (4),
Tarkkailemisen mukaan yhteistyöhön ja auttamiseen on nyt hyvä sauma Nepalissa.
Joo, tai semmonen, tai se on selvä että semmonen niinku nepalia tai sanotaan että auta meistä mäessä, älä mäen alla, et tota Nepali on ollu selvästi mäessä tai ylämäessä ja on totta kai edelleenki kehitystä on tapahtunu mutta paljon asioita on vielä kesken perustuslaista lähtien että ilman muuta nepal on vielä muutaman vuoden siinä mäessä ja nyt kannattaa auttaa... (1).
Työympäristö ei silti ole mitenkään yksioikoinen.
Nepalissa erityisesti tää moninaisuus, tää kulttuurisuus, tää monikielisyys ja sitten tää kastijako on ollu semmonen ööö hyvin semmonen, aika haasteellinen ja me ollaan aika paljon niinku, me aika paljon, meijän pitää niinkun tukeutua näihin meijän paikallisiin asiantuntijoihin siinä, että suhteessa mihin asioihin voi puuttua ja millä tavalla niihin voi puuttua ja mitä asioita voi nostaa jossakin kokouksessa esille tai mitä jossakin, jossakin hankkeessa, mitä asiaa voi korostaa, erityisesti ku mennään näihin, hankalampiin eli periaatteessa mitään kastijakoa täällä ei ees oo mutta kyllä se näkyy vielä siellä, näkyy kaikessa muodoissa myös kouluelämässä ja sitten yleisesti niinku tyttöjen ja naisten asema on todella niinku shokeraava Nepalissa. (7)
Tarkkailemisessa kiinnitetään huomiota siihen, että Nepalin tarve kehitysavulle on tarjontaa korkeampaa (UN 2013, 21). Kehityksen kehityskelpoisuuden, eli kestävän kehityksen, yksi suurimmista haasteista on kuitenkin ulkomaille töihin lähtö, ja sieltä kotimaahan lähetettävät rahalähetykset (FORMIN 2013,11). Nepalin omat tavoitteetkin olivat saattaa vesi ja koulutus kaikkien saataville vuoteen 2017 mennessä. WaterAidin Nepalin maastrategiassa (2017, 5) kuitenkin todetaan, että maassa on edelleen 2,3 miljoonaa ihmistä, joilla ei ole mahdollisuutta puhtaaseen veteen. Suomen ja muutaman ison kehitysyhteistyötä tekevän maan tavoitteena on tulevaisuudessa siirtyä projektipainotteisuudesta ohjelma-apuun, joka tarkoittaa velkahelpotuksia, sektoriohjelmia ja budjettitukea (Riddell 2008, 195). Samoin on ehdotettu runsaiden kansalaisjärjestöjen projektien tavoitteiden tarkempaa integroimista bilateraalien ohjelmien tavoitteisiin (FORMIN 2015c, 41)