Multinomiaalinen  logistinen  regressioanalyysi

henkilö   etujärjestöön   vai   ei.   Referenssikategoriaksi   luokkasamastumiselle   on   asetettu  

”ei   mikään   luokka”,  eli   ikään   kuin   samastuminen   yhteiskuntaluokkien   ulkopuolelle.  

Työväen   luokkaan   ja   keskiluokkaan   samastuminen   verrattuna   ei   mihinkään   luokkaan   samastumiseen   nostaa   tilastollisesti   merkitsevästi   todennäköisyyttä   kuulua   jäsenenä   johonkin  tässä  tutkielmassa  tutkittavaan  etujärjestöön.  Eniten  todennäköisyyttä  nostaa   työväenluokka   (OR=2.545***),   ja   myös   keskiluokkaan   samastuminen   yli   kaksinkertaistaa   tilastollisesti   merkitsevästi   todennäköisyyden   kuulua   jäsenenä   etujärjestöön  (OR=2.330***).  Sen  sijaan  ylempään  (OR=1.445)  ja  alempaan  (OR=1.507)   keskiluokkaan   samastuminen   nostavat   muihin   yhteiskuntaluokkiin   samastumisen   tavoin   todennäköisyyttä   kuulua   jäsenenä   etujärjestöön   verrattuna   ei   mihinkään   luokkaan  samastumiseen,  mutta  näiden  kahden  yhteiskuntaluokan  osalta  tulokset  eivät   kuitenkaan  ole  tilastollisesti  merkitseviä.    

6.2.  Multinomiaalinen  logistinen  regressioanalyysi    

Multinomiaalinen   logistinen   regressioanalyysi   monimuuttujatarkasteluna   vahvistaa   pitkälti   ristiintaulukointien   tuloksia   (taulukko   1.,   taulukko   2.   ja   taulukko   3.).  

Tarkoituksena   on   selvittää   yksityiskohtaisesti,   ilmeneekö   etujärjestöjäsenyyden,   puoluesamastumisen   ja   luokkasamastumisen   välillä   riippuvuussuhteita   2000-­‐luvulla.  

Toisin   sanoen,   aiemmin   asetettuja   hypoteeseja   mukaillen,   selittääkö   joihinkin   määrättyihin   puolueisiin   ja   yhteiskuntaluokkiin   samastuminen   määrättyihin   etujärjestöihin  kuulumista.    Vuosien  2003,  2007,  2011  ja  2015  aineistojen  yhdistäminen   mahdollistaa   kattavan   2000-­‐luvun   kokonaiskuvallisen   vertailun.   Selitettävän,   eli   etujärjestö-­‐muuttujan,   referenssikategoriaksi   asetettiin   analyysissa   Akava   ja   myös   selittävien   muuttujien   referenssikategoriat   pyrittiin   asettamaan   loogisesti   tämän   valinnan   kanssa   yhteen.   Täten   asuinpaikan   referenssikategoriaksi   valittiin   kaupungin   keskusta,   luokkasamastumisen   referenssikategoriaksi   ylempi   keskiluokka   ja   puoluesamastumisen   referenssikategoriaksi   kokoomus.   Syntymävuoden   osalta   referenssikategoriaksi   asetettiin   nuorin   ikäluokka,   eli   vuonna   1985   ja   sen   jälkeen   syntyneet,   yhdenmukaisesti   logistisen   regressioanalyysin   kanssa.     Ristiintaulukoinnin   tulokset  auttoivat  osaltaan  myös  valitsemaan  loogiset  referenssikategoriat.  Taulukkoon   5.  on  koottu  multinomiaalisen  logistisen  regressioanalyysin  tulokset.    

Taulukko   5.     Todennäköisyys   kuulua   jäsenenä   SAK:hon,   STTK:hon   tai   MTK:hon   verrattuna  Akavaan  (referenssikategoria).  Multinomiaaalinen  logistinen  regressio  (OR).  

Luokkasamastuminen   ref.ylempi  keskiluokka   työväenluokka   SAK   110.969***  

        STTK   10.053***  

Sukupuoli   vaikuttaa   etujärjestöjäsenyyteen   tilastollisesti   merkitsevästi.   Sukupuolen   referenssikategoriaksi   on   asetettu   mies.   Naiset   kuuluvat   miehiä   todennäköisemmin   STTK:hon  kuin  Akavaan  (OR=  1.446**),  ja  vastaavasti  miehet  naisia  todennäköisemmin   MTK:hon   (.445**)   ja   SAK:hon   kuin   Akavaan   (OR=.726**).   Syntymävuosi   selittää   tilastollisesti  merkitsevästi  etujärjestöjäsenyyttä  vanhimpien  sukupolvien  osalta.  Ennen   vuotta   1944   syntyneet   kuuluvat   vuonna   1985   ja   sen   jälkeen   syntyneitä   todennäköisemmin   SAK:hon   (OR=2.233**)   ja   STTK:hon   (OR=2.048*)   kuin   Akavaan.  

Sama   pätee   myös   vuosina   1945–1959   syntyneisiin,   jotka   myös   kuuluvat   tilastollisesti   merkitsevästi  yli  kaksi  kertaa  vuonna  1985  ja  sen  jälkeen  syntyneitä  todennäköisemmin   SAK:hon  (OR=2.037**)  tai  STTK:hon  (OR=2.362***)  kuin  Akavaan.  

Myös   asuinalue,   joka   voidaan   sukupuolen   ja   syntymävuoden   tapaan   luokitella   sosiodemografiseksi   taustamuuttujaksi,   vaikuttaa   tilastollisesti   merkitsevästi   etujärjestöjäsenyyteen.   Esikaupungissa   tai   lähiössä   asuminen   verrattuna   kaupungin   keskustassa   asumiseen   lisää   tilastollisesti   merkitsevästi   todennäköisyyttä   kuulua   jäsenenä   SAK:hon   (OR=1.596***)   tai   STTK:hon   (OR=1.475**)   kuin   Akavaan.  

Kuntakeskuksessa   tai   taajamassa   asumisella   on   samanlainen   vaikutus.   Se   lisää   verrattuna   kaupungin   keskustassa   asumiseen   verrattuna   tilastollisesti   merkitsevästi   todennäköisyyttä  kuulua  SAK:hon  (OR=1.854***)  tai  STTK:hon  (1.709**)  kuin  Akavaan.  

Haja-­‐asutuksen   ja   maaseudun   osalta   tulos   on   samansuuntainen,   mutta   sen   osalta   vaikutus   MTK:n   kohdalla   on   huomattavan   suuri.   Tulosten   mukaan   haja-­‐asutusalueella   tai   maaseudulla   asuminen   verrattuna   kaupungin   keskustassa   asumiseen   lisää   tilastollisesti   merkitsevästi   todennäköisyyden   yli   13-­‐kertaiseksi   kuulua   jäsenenä   MTK:hon   kuin   Akavaan   (OR=13.595***).   Haja-­‐asutus   ja   maaseutu   lisäävät   kaupungin   keskustaan  verrattuna  myös  todennäköisyyden  kuulua  jäsenenä  SAK:hon  kuin  Akavaan   yli   kaksinkertaiseksi   (OR=2.679***)   ja   STTK:n   kohdalla   lähes   kaksinkertaiseksi   (OR=1.970*),  kun  niitäkin  verrataan  referenssikategoriana  olevaan  Akavaan.      

Luokkasamastuminen   vaikuttaa   sekä   kaikkien   yhteiskuntaluokkien   osalta   että   lähes   kaikkien   etujärjestöjen   kohdalla   tilastollisesti   merkitsevästi   etujärjestöjäsenyyteen.  

Työväenluokkaan   samastuminen   verrattuna   ylempään   keskiluokkaan   samastumiseen   yli   satakertaistaa   tilastollisesti   merkitsevästi   todennäköisyyden   kuulua   jäsenenä   SAK:hon   kuin   Akavaan.   Työväenluokkaan   samastuminen   ylempään   keskiluokkaan  

samastumisen   sijaan   myös   yli   kymmenkertaistaa   tilastollisesti   merkitsevästi   todennäköisyyden   kuulua   STTK:hon   (10.053***)   tai   MTK:hon   (OR=11.186***)   verrattuna   Akavaan.   Tulokset   ovat   muiden   yhteiskuntaluokkien   osalta   hyvin   samankaltaista   työväenluokan   tuloksien   kanssa,   jokaiseen   niistä   samastuminen   verrattuna  ylempään  keskiluokkaan  samastumiseen  lisää  todennäköisyyttä  kuulua  joko   SAK:hon,   STTK:hon   tai   MTK:hon,   kun   näitä   kaikkia   etujärjestöjä   verrataan   referenssikategoria   Akavaan.   Alempaan   keskiluokkaan   samastuminen   verrattuna   ylempään   keskiluokkaan   samastumiseen   lisää   kaikista   eniten   tilastollisesti   merkitsevästi   todennäköisyyttä   kuulua   SAK:hon   verrattuna   Akavaan   (OR=11.483***).  

Keskiluokkaan   samastuminen   ylempään   keskiluokkaan   samastumisen   sijaan   lisää   kaikista   eniten   tilastollisesti   merkitsevästi   todennäköisyyttä   kuulua   MTK:hon   verrattuna   Akavaan   (OR=4.295**).   Vastaavasti,   jos   henkilö   ei   samastu   mihinkään   yhteiskuntaluokkaan  verrattuna  siihen,  että  hän  samastuisi  ylempään  keskiluokkaan,  on   hänen  todennäköisyys  kuulua  jäsenenä  Akavan  sijasta    joko  SAK:hon  (OR=8.171***)  tai   MTK:hon   (OR=8.904**)   yli   kahdeksankertainen.   Sen   sijaan   ei   mihinkään   luokkaan   samastuminen   verrattuna   ylempään   keskiluokkaan   samastumiseen   ei   vaikuta   tilastollisesti   merkitsevästi   siihen,   kuuluko   vastaaja   todennäköisemmin   STTK:hon   vai   Akavaan.  

Puoluesamastuminen   vaikuttaa   tulosten   mukaan   tilastollisesti   merkitsevästi   vastaajan   etujärjestöjäsenyyteen.   Keskustaan   samastuminen   verrattuna   kokoomukseen   samastumiseen   lisää   tilastollisesti   merkitsevästi   todennäköisyyttä   olla   jäsen   STTK:ssa   (OR=1.539*)   tai   MTK:ssa   (4.518***)   verrattuna   Akavassa.   Perussuomalaisiin   samastuminen   verrattuna   kokoomukseen   samastumiseen   yli   kolminkertaistaa   tilastollisesti  merkitsevästi  todennäköisyyden  kuulua  jäsenenä  SAK:hon  (OR=  3.212***)   tai   STTK:hon   (OR=3.096***)   kuin   Akavaan.   SDP:hen   tai   vasemmistoliittoon   samastuminen   verrattuna   kokoomukseen   samastumiseen   lisää   myös   tilastollisesti   merkitsevästi  todennäköisyyttä  kuulua  jäsenenä  SAK:hon  kuin  Akavaan  (OR=  1.849***).    

Keskeiset  tulokset    

Tutkielman   analyysien   perusteella   voidaan   olettaa,   että   etujärjestöt,   puolueet   ja   yhteiskuntaluokat  kohtaavat  toisensa  Suomessa  2000-­‐luvulla,  vaikkakin  näiden  kolmen  

keskinäisessä  dynamiikassa  ja  riippuvuussuhteissa  onkin  tapahtunut  pieniä  muutoksia.  

Lisäksi   analyyseissa   saatujen   tulosten   perusteella   voidaan   todeta,   että   etujärjestöihin   kuuluvat   ja   kuulumattomat   eroavat   toisistaan   jossain   määrin   ainakin   sekä   puolue-­‐   ja   luokkasamastumiseltaan   että   iältään.     Etujärjestöihin   kuuluvien   ja   kuulumattomien   välillä   on   havaittavissa   eroavaisuuksia,   mutta   yhtenä   joukkona   eivät   etujärjestöjen   jäsenetkään   ole   keskenään   samankaltaisia,   vaan   etujärjestöstä   riippuen   heissäkin   on   havaittavissa  eroavaisuuksia.      

Vasemmistopuolueet   ovat   säilyttäneet   yksilötasolla   yhteytensä   SAK:hon   ja   lisäksi   työväenluokkaan  samastuvat  ovat  todennäköisimmin  yhä  edelleen  jäseniä  SAK:ssa.  kuin   missään   muussa   tässä   tutkielmassa   tarkastellussa   kolmessa   muussa   etujärjestössä.    

Tilanne   ei   siis   tässä   suhteessa   ole   2000-­‐luvulla   tutkitussa   valtarakenteessa   kovinkaan   muuttunut.   Uutta   on   kuitenkin   se,   että   samastuminen   perussuomaisiin   selittää   jopa   vasemmistopuolueita   enemmän   jäsenyyttä   SAK:ssa.   Viimeistään   2010-­‐luvulla   perussuomalaisiin  samastuneiden  osuus  SAK:n  jäsenten  joukossa  oli  noussut  verrattuna   2000-­‐alun  lukemiin  melko  paljon.  Vasemmistoliittoon  samastuneiden  osuus  sen  sijaan   SAK:ssa   on   säilynyt   lähes   samana   koko   2000-­‐luvun   ajan.     Perussuomalaisiin   samastuminen   selitti   tilastollisesti   merkitsevästi   myös   jäsenyyttä   STTK:ssa.     Tulosten   perusteella   voidaan   todeta,   että   perussuomalaiset   ovat   puolueena   vakiinnuttamassa   asemansa  sekä  Suomen  puoluekentällä  että  etujärjestörintamalla.    

Keskustan   yhteys   MTK:hon   ei   näyttäisi   tulosten   valossa   horjuneen   Suomessa   2000-­‐

luvulla.   Se   on   analyysin   tulosten   mukaan   ainut   puolue,   johon   samastuminen   selittää   tilastollisesti   merkitsevästi   jäsenyyttä   MTK:ssa.   MTK   on   luokkasamastumisen   osalta   myös   eniten   hajaantunut   etujärjestö.   Kokoomukseen   samastuminen   vaikuttaa   tutkielman   tulosten   perusteella   linkittyvän   etujärjestöistä   vahvimmin   Akavaan   ja   yhteiskuntaluokista   keskiluokkaan   sekä   ylempään   keskiluokkaan   samastumiseen.  

Kokoomukseen   samastuneiden   joukossa   ei   mihinkään   luokkaan   samastuneiden   osuus   on   vähentynyt   myös   2000-­‐luvun   aikana   ja   vuoden   2015   aineistolla   saatujen   tulosten   mukaan   on   luokkaorientoituminen   kaikista   korkeinta   kokoomukseen   samastuneiden   joukossa   verrattuna   neljään   muuhun   tässä   tutkielmassa   analysoituun   puolueeseen.  

Toiseksi   suurin   etujärjestö   kokoomukseen   samastuneiden   joukossa   2000-­‐luvulla   on   saatujen  tuloksien  mukaan  STTK.  

Etujärjestöjäsenyydessä   neljän   eri   etujärjestön   kesken   on   havaittavissa   eroja   myös   sukupuolten,  ikäryhmien  ja  asuinalueiden  välillä.  STTK  vaikuttaisi  tulosten  perusteella   olevan   naisvoittoisempi   etujärjestö.   SAK   ja   STTK   ovat   ikäjakaumiltaan   tulosten   perusteella   Akavaa   ja   MTK:ta   vanhempia.     Mitä   nuorempaan   ikäjakaumaan   vastaaja   kuuluu,   sitä   vähemmän   ikä   selittää   minkään   etujärjestön   jäsenyyttä.   Akavan   jäsenet   asuvat   todennäköisimmin   kaupungin   keskustassa   tai   lähimpänä   kaupungin   keskustaa.  

Todennäköisyys   jäsenyydelle   jossakin   muussa   etujärjestössä   kuin   Akavassa   kasvaa,   mitä   kauemmaksi   asuinalue   kaupungin   keskustasta   sijoittuu.   MTK:n   jäsenet   asuvat   todennäköisimmin  haja-­‐asutusalueella  tai  maaseudulla.      

Tulosten   perusteella   voidaan   todeta,   että   kaikkiin   yhteiskuntaluokkiin   samastuminen   lisää   todennäköisyyttä   kuulua   jäsenenä   etujärjestöön   verrattuna   siihen,   ettei   samastu   mihinkään  luokkaan.  Voimakkaimmin  vaikutusta  on  työväenluokkaan  ja  keskiluokkaan   samastumisella.     Vastaavasti   mikään   puolueista   ei   selitä   analyysissa   referenssikategoriana   ollutta   vasemmistoliittoa   voimakkaammin   etujärjestöjäsenyyttä.  

Tiivistetysti   lienee   mahdollista   sanoa,   että   työväenluokkaan   ja   työväenpuolueisiin   samastuminen   ovat   vahvimmat   etujärjestöjäsenyyttä   selittävät   tekijät.   Vanhemmat   ikäluokat   kuuluvat   pääsääntöisesti   nuoria   ikäluokkia   todennäköisemmin   etujärjestöihin.   Sukupuoli   ei   selittänyt   tilastollisesti   merkitsevästi   sitä,   kuuluuko   vastaaja   jäsenenä   ylipäätänsä   etujärjestöön   vai   ei.   Neljän   tässä   tutkitun   etujärjestön   välillä  oli  kuitenkin  havaittavissa  tilastollisesti  merkitseviä  pieniä  eroja  sukupuolittain.