23, metalli ja korut 44, muovi 5, huonekalut 76, paperi 60. puu 24.
Uudesta esineistöstä mainittakoon:
Alvar Aallon suunnittelema Pai
mion parantolan potilashuoneen kalusto sekä sarjatuotantoon tar
koitetun sohvakaluston prototyyp
pi 1920-luvun lopulta. Hankituista huonekaluista mainittakoon lisäksi mahdollisesti Eliel Saarisen suun
nittelema kirjastohuoneen kalusto 1900-luvun alusta.
Taidetekstiilejä eri ajoilta mm.
Eeva Anttilan, Hilkka Vuorisen, Dora Jungin, Lea Eskolan, Helena Schjerfbeckin ja Margareta Ahl- stedt-Willandtin suunnittelemina.
Käyttökeramiikkaa ja käyttöla- sia on talletettu seuraavien suunnit
telijoiden tuotannosta Gerda Thes
leff, Gunnel Gustafsson-Nyman, Thyra Lundgren, Henry Eriksson.
1930 - 1940-lukujen lasia ja kera
miikkaa mm. seuraavilta: Göran Hongell, Michael Schilkin, Marita Lybeck, Olga Osol, Aarne Putro, Alvar Aalto, Kaj Franck.
Mielenkiintoisena kokoelmana korvikemateriaalien
kuva-Taideteollisuusmuseon
arkisto on karttunut museon aktii
visen kuvaustoiminnan lisäksi ulko
puolisin lahjoituksin ja lunastuksin.
Taideteollisuusmuseon toimesta on kuvattu Taideteollisuusmuseossa järjestettyjä näyttelyitä ja niiden esineistön lisäksi museon ulkopuo
lella järjestettyjen näyttelyiden esi
neistöä. Kuvausohjelmaan on li
säksi kuulunut muotoilualan tapah
tumien seuranta sekä erilaiset in
ventoivat taiteilijakohtaiset ku
vaukset tai miljöökuvaukset. Tä
män lisäksi valokuvausohjelmaan säännöllisesti pyritty sisällyttä
mään museon kokoelmien esineis
tön yksittäiskuvaus. Museo on osit
tain toteuttanut suunnittelemiaan diasarjoja, joita on tarkoitettu kou
lujen opetusohjelmien käyttöön.
Taideteollisuusmuseolla on palkat
tuna valokuvaaja. Valokuvia on luovutettu tutkijoille sekä erilaisen alan informaation käyttöön. Kuva- arkistoon on vuonna 1981 tallen
nettu 3 130 mustavalkoista valoku
vaa ja negatiivia sekä noin 800 väridiapositiivia. Tällä hetkellä ku
va-arkistossa on yhteensä 11 930 kuvaa. Suurimmista lahjoituksista 1981 mainittakoon Asko on
pula-ajan
käyttöä kuvaavaa esineistöä mm.
paperi ym. kangasta Dora Jungin ja Greta Skogster-Lehtisen suunnitte
lemana.
Taidekeramiikkaa ja uniikkilasia on saatu mm. seuraavilta: Minni Lukander, Paul Enwalds, Heidi Blomstedt ja Oiva Toikka. Tämän päivän suunnittelua edustamaan Suomi muotoilee 2 näyttelystä va
littiin esineistöä seuraavilta taiteili
joilta: Kaj Franck, Mikko Karppa
nen, Kerttu Nurminen, Heikki Or- vola. Oiva Toikka, Tapio Wirkkala sekä Göran Bäck, Birgit Dyhr.
Dorrit von Fieandt, Arja Karjalai
nen, Åsa Hellman, Erkki Stenius, Seenat, Karin Weckström sekä Vuokko ja Marimekko.
vuonna
Säätiön lahjoitus 1203 kuvaa sekä toimittaja Birgitta Tikkasen lah
joittamat 307 kuvaa.
Kirjasto
Kirjasto on karttunut vaihtokirjalli- suutena ja hankinnoin. Kirjastoa pyritty täydentämään puuttuvil
ta osin erityisesti vanhemman kir
jallisuuden ja aikakauslehdistön suhteen. Kirjaston hankintoja var
ten on seurattu alan julkaisutoimin
taa sekä tarjolla olevia kirjoja yms.
Aikauslehtien yms. lisäksi kirjas
toon vuonna 1981 tallennettiin 480 kirjaa ja näyttelyluetteloa.
on
Lahjoittajien luettelo on erikseen. 78
Taideteollisuusmuseon palveluk
sessa on pääkonservaattori ja ker
tomusvuonna määräaikaisesti har
joittelijoita ja apulaisia mm. teks- tiilikonservoinnissa.
vuonna on kokoelmien esineistöä konservoitu seuraavasti:
Lasi-, posliini-, keramiikkaesineitä Huonekaluja Muita puuesineitä Metalli
Tekstiilejä 1
Tekstiilejä, perushuolto 7 Konservaattorin johdolla on seu
rattu varastotilojen ja näyttelytilo
jen olosuhteita sekä tutkittu ilmas
to-olosuhteita Taideteollisuusmu
seon rakennuksessa.
Kertomus-ArklStO
Arkistoaineistolla Taideteollisuus
museo on pyrkinyt aloittamaan ns.
taiteilijakohtaisen arkiston. Erilai
sin kuva-aineistojen (piirustukset, kuvastot, yms.) lisäksi arkistoa on kartutettu aikauslehdin ja sanoma- lehtileikkein
museo saattoi merkittävällä tavalla järjestää sanomalehtileikearkisto- aan sekä kirjaston luettelointia.
Kokoelmien uushankinnat, valo
kuvat, kirjat ja arkistoaines on pyritty luetteloimaan välittömästi mahdollisuuksien mukaan. Luette
lointityö siihen liittyvine tutkimus- ym. tehtävineen on vajaalukuisen henkilökunnan sekä lukuisien näyt
telyn pystys- ja purkaustehtävien johdosta toteutunut kertomus
vuonna vain osittain. Kuitenkin museo on kertomusvuonna saanut merkittävää työapua Työvoimami
nisteriön oikeutettua Taideteolli
suusmuseon palkkaamaan virasto- työntekijöinä apulaistutkijoita.
Kertomusvuonna
Konservointi
Konservointitoimenpiteiden yh
teydessä esineet on valokuvattu en
nen ja jälkeen konservoinnin ja osaksi myös eri konservointivai- heissa. Osa lasi-, posliini- ja metal- liesineistöstä on ollut jätettävä kes
keneräisiksi toistaiseksi puuttuvien työvälineiden vuoksi.
Tutkimustoiminta
Taideteollisuusmuseo on aloittanut taiteilijakohtaisen inventointi- ja haastattelutyön
uusimisen yhteydessä on aloitettu 1930 - 1940-lukuja koskeva tutki
mustyö. Akateemikko Tapio Wirk- kalan näyttelyn yhteydessä kerty
nyttä aineistoa on Taideteollisuus
museon toimesta tutkittu ja järjes
tetty. Taideteollisuusmuseo on osallistunut Suomen rakennustai
teen museon tutkimukseen, joka koskee Eliel Saarisen tuotantoa.
Taideteollisuusmuseo on avustanut sekä kotimaisia että ulkomaisia tut
kijoita.
Näyttelytoiminta
Kertomusvuonna Taideteollisuus
museo uusi perusnäyttelynsä, joka esiteltiin yleisölle 3. 8.. Taideteolli
suusmuseossa järjestettiin lisäksi 10 tilapäisnäyttelyä.
Perusnäyttelyn
Uusittu perusnäyttely
"Suomalaisen muotoilun vaiheita"
Taideteollisuusmuseon uusittu pe
rusnäyttely esittelee suomalaisen muotoilun vaiheita eri vuosikym
menten ajoilta. Esine osana ympä
ristöä on näyttelyn perusteemana.
Tyylipiirteiden sekä elämäntapojen muuttuminen ja esineisiin ja raken
nettuun ympäristöön kohdistuvat lisääntyvät vaatimukset sekä tämän mukana muotoilijan pyrkimys ym
päristön esteettiseen ja toiminnalli
sen kokonaisuuden luomiseen
va-79
O'чСc'-»JчС
»,
>
N
л
Г?*;«-'ЬП1
Taideteollisuusmuseo
Samalla se välittää kuvan Suomen kulttuurin kehityslinjoista ja niiden ilmenemisestä esinemuodoissa.
Museolla tulee olla monipuoliset kokoelmat, jotta sen toiminta olisi täysipainoista. Taideteollisuusmu- toiminta ja kokoelmien kar
tuttaminen ovat olleet pitkään kes
keytyksissä. Niinpä museon tulisi nyt kiireesti saada täydennystä ko
koelmiensa puutteellisiin osiin.
Taideteollisuusmuseo vastaanot
taa kiitollisuudella esineitä, kuvia erityisesti 1920-1930 sekä 1940-luvuilta.
Mikäli hallussanne on mielestän
ne muson tarkoituksiin soveltuvaa esineistöä. Taideteollisuusmuseo pyytää ystävällisesti tekemään il
moituksen puhelimella 90-174 455 tai kirjeitse osoitteella Korkeavuo
renkatu 23, 00130 Helsinki 13.
Voitte tukea Taideteollisuusmu
seon toimintaa myös esittämällä onnittelut tai surunvalittelut Mu- seorahaston kautta, tili 200120- 430141, Suomen Yhdyspankki, Se
naatintori tai tili 103150-1481175.
Kansallis-Osake-Pankki. I lelsinki Aleksanterinkatu tai tili 300050- 416027. Helsingin Osakepankki, Helsinki Keskusta.
Taideteollisuusmuseo on erikois
museo.
Siinä missä jokin museo esittelee Wrightin maalauksia voi Tai
von
deteollisuusmuseo esitellä esimer
kiksi kahvikuppeja. Museossa näytteillä olevasta esineestä voi
daan erottaa kolme aspektia: sen funktionaalinen, sosiaalinen ja es
seon
teettinen arvo.
Funktionaalinen arvo sisältää sen, miten esine toimii ja mukau
tuu toimintoihimme, siis miten tar
koituksenmukainen sen suunnittelu on. Esineen sosiaalinen arvo on sen käyttäjän luoma ilmapiiri esineen ympärillä: esineet ovat kolmiulot
teisia viestejä, joista voidaan pää
tellä esimerkiksi mihin sosiaaliryh
mään käyttäjä kuuluu tai toivoisi kuuluvansa. Esteettinen arvo on esimerkiksi juomalasin kokemista sinänsä kauniiksi: esine on pieni veistos ja pala kauneutta
pöydässä.
Nämä esineen kolme aspektia tulevat esille myös Taideteollisuus
museon kokoelmissa ja pedagogi
sessa toiminnassa.
Museo pyrkii kokoelmillaan vä
littämään kuvan taideteollisuuden alan kehityksestä ja pyrkimyksistä.
ym.
aa m
ias-80
11 Ш
IHtsy
ж ■
lì 'll'
I
1wm
Konstindustrimuseet
ländska kulturens utvecklingslinjer och hur de återspeglas i ting och form.
Museet bör ha mångsidiga sam
lingar för att göra verksamheten fullödig.
verksamhet och utökningen av samlingarna var avbrutna under en lång tid. Nu är det dags för museet att snabbt komplettera sina sam
lingar där luckor finns.
Konstindustrimuseet tar med tacksamhet emot föremål, bilder etc. speciellt från 1920-1930-1940- talen.
Ifall Ni i Er ägo har förmål som enligt Er åsikt skulle lämpa sig för museets behov, ber Er Konstindu
strimuseet vänligen meddela därom per telefon 90-174 455 eller skriftli
gen under adress Högbergsgatan 23. 00130 Helsingfors 13.
Ni kan också stöda Konstindus
trimuseets verksamhet genom lyck
önskningar eller kondoleanser via Museifonden, konto 200120-430141 Foreningsbanken i Finland. Senats
torget eller konto 103150-1481175, Kansallis-Osake-Pankki, Helsing
fors Alexandersgatan eller konto 300050-416027, ^Helsingfors Ak
tiebank, Helsingfors Centrum.
Konstindustrimuseet är ett special
museum.
Då ett annat museum presente- von Wright-tavlor kan Konstin
dustrimuseet presentera t.ex. kaf
fekoppar. I ett föremål som visas i museet kan vi särskilja tre aspek
ter: dess funktionella, dess sociala och dess estetiska värde.
Det funktionella värdet ser vi i det hur väl föremålet fungerar i användning, dvs hur ändamålsen
ligt det är planerat. Föremålets sociala värde ligger i den atmosfär dess brukare skapar kring föremå
let; alla förmål är tredimensionella budskap om t.ex. vilken samhälls
klass brukaren tillhör eller gärna skulle tillhöra. Det estetiska värdet upplevs i att t.ex. ett dricksglas uppfattas som vackert: föremålet är en liten skulptur och en bit skönhet på frukostbordet.
Dessa tre aspekter uppenbaras också i Konstindustrimuseets före
målssamlingar och i dess pedago
giska verksamhet.
Museet strävar till att i sina samlingar förmedla en bild av ut
vecklingen och målsättningarna på konstindustrins område. Samtidigt förmedlar det en bild av den fin
rar
Konstindustrimuseets
81
lottuu näyttelyssä eri aikalisien kohdalla. Omaa kansallista muodo- nantia, makukäsityksiä sekä elä
mäntapojamme traditioiden heijas
tumista esinekulttuuriimme on py
ritty tuomaan näkyvästi esille. Tä
mä näkyy rakennus- ja esinesuun
nittelun välittömänä suhteena sekä kuvataiteiden vaikutuksena yleensä esineelliseen ympäristöön.
Suurin osa näyttelyn esineistä on Taideteollisuusmuseon uushankin
toja, jotka museo on kerännyt kah
den viime toimintavuotensa aika
na, sen jälkeen kun museo avattiin vuonna 1979. Tämän johdosta mu
seo voi nyt esitellä kokonaisuuksi
na vuosisadan vaihteen kansallisro
mantiikan ja Jugendin uusia pyrki
myksiä, Iris-tehtaan tuotantoa joka kodin käyttöesineiksi, 1930-luvun uusasiallisuuden tuomia tarkoituk
senmukaisia käyttöesineitä ja geo-
»metrisiin perusmuotoihin palautu
via materiaalien ominaisuuksia kunnioittavia koriste- ja käyttöesi
neitä, sotien aiheuttaman pula-ajan kekseliäisyyden avulla saavutettuja taiteellisia ratkaisuja, muotoilum
me nousua 1950-luvulla, 1960- luvun uudenlaisten materiaalien ja tulevaisuuden näkymien luomia uutuuksia sekä 1970-luvun ihmislä
heisen taidekäsityön puhkeamisen elämän perusarvoja korostaen joka kodin ulottuville
Perusnäyttelyn osallistuivat
seosta Marianne Aav, Kaj Kalin, Jarno Peltonen, Erja Raiskila, Iris Siitonen ja Mika Smedberg. Näyt- teillepanoon osallistuivat Jarno Peltonen ja Iris Siitonen.
semaa käsityönä tai teollisesti val
mistettua tuotetta.
Olli Borg 1921 - 1979 Sisustusark
kitehti - inredningsarkitekt, 28. 1. - 15. 3. 1981. Sisustusarkkitehti Olli Borg oli aikansa johtavia sisustus
arkkitehtejä maassamme. Piirus
tuksista, valokuvista ja esineistä koostuva näyttely kertoi Olli Bor
gin laajasta elämäntyöstä. Olli Borg oli mukana sodanjälkeisissä mittavissa rakennushankkeissa ja suunnitteli myöhemmin sisustuksia moniin ravintoloihin, hotelleihin ja toimistorakennuksiin
pyrki antamaan monipuolisen ku
van Olli Borgista luovana suunnit
telijana ja samalla myös huoneka
luteollisuuden ja julkisten tilojen tavoitteista 1940-luvulta nykypäi
vään.
Näyttely
Näyttely järjestettiin Taideteolli
suusmuseon toimesta. Näyttelyä tuki Askon Säätiö. Näyttelyn ark
kitehtina oli taitelijaprofessori Ant
ti Nurmesniemi.
Keramiikkaa Uudesta-Seelannista 6. 2. - 8. 3.. Näyttely pyrki luo
maan katsauksen keramiikkataitee- seen Uudessa-Seelannissa tänään.
Näyttelyssä oli esineistöä kaikkiaan 20 uus-seelantilaiselta keraamikol
ta. Näyttelyn oli koonnut The New Zeeland Potters Uuden-Seelannin ulkoministeriön avutuksella.
suunnitteluun
Taideteollisuusmu-Metalli elää, 1. 4. -24. 4.. Moneen kymmeneen vuoteen ei vastaavaa laaja-alaista metallitaiteen näytte
lyä ole maassamme järjestetty. Tai- deteollisuusryhmä TKO:n yhdessä Taideteollisuusmuseon kanssa jär
jestämään näyttelyyn tarjottiin noin 220 esinettä 44 eri taidekäsi
työläiseltä. Töistä valittiin näytteil
le 150. Näyttely esitteli käsityönä tehtyjä uniikkituotteita. Samalla se valotti metallitaiteen eri alueita.
Tilapäisnäyttelyt
Suomi muotoilee 2, 25. 1. saakka.
Suomen Taideteollisuusyhdistyk
sen järjestämässä näyttelyssä oli
esillä yli 300 Muotoiluraadin valit 82
kirjoittajina olivat Timo Keinänen ja Eila Jokela.
Näyttelyn järjestäjänä toimi Tai
deteollisuusmuseo.
Kutsuttuna näyttelyyn osallistui tai
telija Bertel Gardberg, jolta oli näytteillä 1950-luvun ja sen jälkeis
ten vuosikymmenien tuotantoa.
Näyttelyn järjestäjänä oli Taidekä- sityöryhmä TKO ry.
Suomalaista tekstiilitaidetta 1956 - 1981. Tekstiilitaitelijoiden järjestö TEXO ry järjesti 25-vuotistoimin- tansa johdosta juhlanäyttelyn, joka koostui sekä ainutkertaisista taide- tekstiileistä että teollisuudelle suunnitelluista kankaista, jotka kaikki ajoittuivat viimeisen kol
menkymmenen vuoden ajalle.
Näyttelyarkkitehteinä olivat Kirsti ja Matti Porttinen.
Omamo’70. Teollisuustaiteen Liit
to Ornamo ry:n 70-vuotisjuhlanäyt- tely. Näyttelyn teemana oli muotoi
lijoiden tehtävä ja merkitys muo
toilun eri alueilla 70 vuosikymme
nen aikana. Näyttely oli avoinna yleisölle 4. 8.-13. 9. 1981.
Kiina-Tekstiili-päivän kankaita ja kuoseja. 1. 10
Näyttelyssä oli esillä nykypäivän teollista tekstiilituotantoa Kiinasta.
Tekstiilisuunnittelun pohjana on edelleen perinteinen kiinalainen mallisto. Vientiin tarkoitetut tuot
teet ovat kuitenkin lähitulevaisuu
dessa vaarassa menettää ominais
laatunsa, kun kansainvälisen kau
pan vaatimukset alkavat vaikuttaa tuotantoon. Materiaalin toivat kak
si tekstiilitaiteilijaa Gunilla Fle- ming-Borgström ja muotoilija Ast
rid Sampe vuonna 1980 Kiinan matkaltaan. Kankaiden lisäksi näyttelyyn kuului erilaisia nykypäi
vän asusteita, huonekaluja, matto
ja sekä diaesitys. Näyttelyn järjes
täjänä oli Tukholman kulttuurihal
linto, taideosasto.
15. 11. 1981
Jäderholm-Snellman G re ta-Lisa
1894 - 1973, keramiikkaa ja lasia 18. 9,- 11. 10. 1981. Näyttely esit
teli taiteilija Greta-Lisa Jäderholm- Snellmanin laajaa pitkäaikaista tuotantoa. Näyttely liittyi museon sarjaan jossa pyritään esittelemään suomalaisia muotoilijoita ja heidän tuotantoaan
holm-Snellmanin aktiivinen kausi
Julisteita Sveitsistä - Vuoden julis
teet 1979 - 1980. 8. 10. - 1. 11.
Näyttely esitteli Sveitsin julistetai
teen parhaimmistoa vuosilta 1979 - 1980. Esillä oli lähes 40 julistetta useilta taiteilijoilta ja mainostoi
mistoilta. Julisteet oli valinnut Sveitsin sisä- ja kulttuuriasiainmi- nisteriön asettama toimikunta - nyt jo 40. kerran. Valinta on suoritettu 1979 kilpailuun lähetettyjen 811 ja vuonna 1980 siihen osallistuneiden 1064 julisteen kesken. Näyttelyn järjesti Suomessa Taideteollisuus
museo Sveitsin suurlähetystön vä
littämänä.
Greta-Lisa Jäder-muotoilijana ajoittui 1920 - 1930- luvuille. jolloin hän toimi koriste- maalarina ja keramiikkataiteilija
na. Taiteilija toimi pitkään Arabian palveluksessa. Aiheen näyttelyn järjestämiseksi toi taiteilijan tyttä- ren Christina Snellmanin Taide
teollisuusmuseolle tekemä lahjoi
tus, joka käsitti yli 100 esinettä sekä runsaasti valokuvia ja lehtiar
tikkeleita Greta-Lisa Jäderholm- Snellmanin toiminnasta. Näytte
lyyn liittyi myös luettelo, jonka
Japanilainen paperitaide. 21. 10. -10. 11. 1981. Näytteillä oleva esi
neistö noudatti 4 eri tekniikkaa;
taittelu, liimaaminen, leikkaami
nen ja punominen. Paitsi arkkiteh
tuuriin kuuluvana elementtinä
pa-83
periä käytetään Japanissa materi
aalina mm. naamioissa, vaatteissa, sateenvarjoissa, lyhdyissä, erilaisis
sa kulttiesineissä, puupiirroksissa, leijoissa jne. Paperin valmistus on ollut perinteisesti perhe- ja yhtei- söyritys, tätä nykyä yli 70% Japa
nin paperinvalmistajista tekee työ
tään kokopäivätoimisesti, vuode
naikojen rytmien mukaan työsken
televien määrä sensijaan laskee ta
saisesti.
Näyttely pyrki monipuolisesti kuvaamaan paperin arvostusta ja käyttömuotoja nykypäivän Japa
nissa. Näyttely, joka oli tarkoitettu pohjoismaiseksi kiertonäyttelyksi esiteltiin ensimmäisenä Suomessa.
Näyttelyn järjestivät Japan Foundation ja Japanin ulkoasian
ministeriö. Näyttelyyn liittyi video- ohjelma.
Suomi muotoilee 3. 25. 11. 1981 Suomen Taideteollisuusyhdityksen järjestämä suomalaisen muotoilun kolmas vuosikatsaus esitteli etu
päässä kuluneen vuoden aikana syntyneitä taideteollisuuden ja tai
dekäsityön tuotteita. Näyttelyssä oli esillä tuotteita 120 valmistajalta ja joista noin 80 on yksittäisiä muotoilijoita, loput tuotantolaitok
sia. Näyttelyn arkkitehtina oli teol
linen muotoilija Hannu Kähönen.
museorahaston Taideteollisuusmu
seon toiminnan tukemiseksi. Tai
deteollisuusmuseoon on perustettu museosäätiön Donatores-taulu.
Taideteollisuusmuseo oli järjes
täjänä Suomen Arvostelijain Liiton seminaarissa
seossa.