▲
ARABIA
FINLAND
V
r
\ r )
Haimi Oy
Iisakki Järvenpää Oy Kalevala Koru Oy Kotivilla Oy
Lapponia Jewelry Oy Marimekko Oy Neovius Oy Kultaseppämestari Kalevi Piirainen Rauma-Repola Oy
Lena Rewel Textile Studio Ky Oy G.W. Sohlberg Ab Sopenkorpi Oy Oy Stockmann Ab Suomen Höyrylaiva Oy Oy Tampella Ab Teollisuuden Keskusliitto Oy Mainos Taucher Reklam Ab Oy A. Tillander Ab
Oy Tillander Ab
Galerie Björn Weckström Ky Fredrika Wetterhoff-säätiö Vuokko Oy
Helmi Vuorelma Oy Oy Wärtsilä Ab, Arabia ja Nuutajärven Lasi
ESINEITÄ YMPÄRILLÄMME THE THINGS AROUND US
Kokoukset
Vuosikokous pidettiin 2. 4. 1981.
Hallintoneuvosto on kokoontunut 2 ja johtokunta 9 kertaa.
Kirjeitten postitus
Taideteollisuusyhdistyksen toimistosta on postitettu vuoden 1981 aikana 2.131 kirjettä.
Jäsenarpajaiset
Vuosittaiset jäsenarpajaiset pidettiin 22. 12. 1981.
46
*
...K
M
tehtuurissa, muotoilussa ja kuvatai
teessa. Konstruktivismi-käsitettä selvitti arkkitehti Kirmo Mikkola näyttelyluettelossa kirjoituksessaan
”Konstruktivismi - rakentava aja
tus": "Konstruktivismin käsite plastisissa taiteissa on sangen moni
selitteinen. Jo arkkitehtuurissa, jonka parissa se on varsinaisesti syntynyt, sillä on kaksi erilaista tulkintaa. Kuvataiteessa käsite on pitkälti sopimusvarainen ja taide
teollisuudessa, johon se perintei
sesti ei edes kuulu sitä joutuu tar
kastelemaan etsimällä analogioita ja historiallisia liityntöjä muihin taiteisiin.” Tätä lausuntoa lainasi artikkelissaan "Konstruktivismin lavea kenttä" Helsingin Sanomien Leena Maunula ja totesi, että näyt
telyn järjestäjät tunnustavat mää
rittelyn vaikeuden.
Muoto ja rakenne -näyttely sai Ateneumin taidemuseossa, eu
rooppalaisen kierroksensa pääte
pisteessä, 21.153.
Näyttelyt
Kotimaa
Muoto ja rakenne Form und Struktur
Helsinki, Ateneumin Taidemuseo 30. 7.-13. 9. 1981
D Muoto ja rakenne eli Form und Struktur -näyttely, joka on kiertä
nyt vuodesta 1980 lähtien Euroop
paa, saapui kotimaisen yleisön ulottuville loppukesällä 1981, para
hiksi Design ’81 -kongressin ai
kaan. Näyttely esitteli suomalaista konstruktivismia
arkkitehtuurissa ja muotoilussa.
Sen järjestivät Nykytaide ry, Suo
men rakennustaiteen museo ja Suomen Taideteollisuusyhdistys, suunnittelusta vastasi sisustusarkki
tehti Ben af Schultén.
Muoto ja rakenne -näyttelyn avasi Ateneumin Taidemuseossa opetusministeri Kalevi Kivistö.
Kutsuvieraita oli läsnä tungokseen asti, joukossa oli mm. paljon muo
toilun ja arkkitehtuurin edustajia.
Näyttely herätti niin yleisössä kuin lehdistössäkin ilmeisiä odo
tuksia. Olihan kyseessä huolella suunniteltu ja ulkomaille suunnattu edustusnäyttely. Uteliaisuutta he
rätti myös se, mitä konstruktivismi- käsitteen piiriin oli näyttelyssä luet
tu. Näyttelyn toimikuntaan kuului
vat museonjohtaja Bengt von Bonsdorff, (puheenjohtaja), pro
fessori Kaj Franck, arkkitehti Markku Komonen, taidemaalari Matti Kujasalo, konsuli Simo Kuntsi, toimitusjohtaja Tapio Pe- riäinen, FK Helmiriitta Sariola, kauppaneuvos P.H. Taucher ja FM Marjatta Levanto (sihteeri).
Muoto ja rakenne -näyttelyn tar
koituksena oli kertoa konstruktivis
tisen ajattelutavan ilmenemisestä modernissa suomalaisessa arkki
kuvataiteessa.
kävijämääräkseen
Muotoilijat
Aino Aalto. Alvar Aalto, Heidi Blomstedt.
Göran Bäck. Kaj Franck. Bertel Gardberg.
Saara Hopea. Kirsti Ilvessalo. Dora Jung.
Maija Kansanen. Yrjö Kukkapuro, Maija Lavonen. Irja Mikkola. Harry Moilanen.
Marke Niskala-Luostarinen, Yki Nummi.
Timo Sarpaneva, Impi Sotavalta. Ilmari Tapiovaara. Oiva Toikka. Paavo Tynell
Valmistajat
Oy Artek Ab. Décembre Oy (Riihimäen Lasi). Oy Hackman Ab. Haimi Oy. Hopea- keskus. Karhula-Iittala, Lepokaiuste Oy.
Lupa-Tuote Oy. Oy W. Rosenlew Ab. Oy Wilh. Schauman Ab. Stockmann-Orno.
Suomen Käsityön Ystävät Oy. Oy Taito Ab.
Valvilla Oy, Oy Wärtsilä Áb/Árabia, Jär
venpään Emali ja Nuutajärven Lasi
47
5
r
i lp
r
Muoto- ja rakenne, Ateneumin taidemuseo, Helsinki Form och struktur. Konstmuseet i Ateneum, Helsingfors
48 Tapio Wirkkala, Suomen Lasimuseo, Riihimäki
Tapio Wirkkala, Finlands Glasmuseum, Riihimäki
sa ~
sn
Vôi
ccliaNI
V Щ
•T*i
■
Ï7—'il
S i
,,i
4$
LTKE
x i
YL
z$ à i B ü B
"Tila on ääriään myöten täynnä tämän miehen valtavaa työniloa, niin taitavasti järjestettynä, että mielenkiinto herää saada tutustua kaikkiin hänen tuotteisiinsa. Wirk- kalan tuotanto on laaja, on mahdo
tonta olla törmäämättä hänen muo
toiluunsa Suomessa, vaikkakin olisi välinpitämätön sen suhteen"".
Kirjoittaja mainitsee Wirkkalan suunnittelemat Suomen Pankin se
telit, Suomen olympialaisiin suun
nitellut postimerkit ja lukuisan jou
kon muita näyttelyn esittelemiä töi
tä. Myös suunnitteluprosessin työ
läys, mm. lukemattomat luonnok
set yhtä esinettä varten, painui kirjoittajan mieleen. Niinikään kir
joittaja ilmaisee ihastuksensa myös Wirkkalan suunnittelemaan muse
oon ja siihen seikkaan, että suoma
lainen 'vientinäyttely' esitellään myös kotimaassaan, toisin kuin Ruotsissa on tapana.
Ruotsalainen
Form (Gunilla Lundahl) esitteli myös näyttelyn mm. seuraavin sa
noin: "Vakavuutta, keskittymistä ja vapautta monipuolisuuden ohel
la, monipuolisuuden joka sisältää voimakasta kunnioitusta johdon
mukaisuuteen ja osaavuuteen työs
sä." Kirjoittaja kiittää myös näytte
lyn luetteloa kauniiksi ja sisältörik- kaaksi.
Tapio Wirkkalan näyttely on sen saamasta tiedotusvälineiden suo
siosta päätellen eräs vuoden 1981 suurista suomalaisista taidetapah
tumista. Näyttelystä ja itsestään Tapio Wirkkalasta on ollut toistu
via kirjoituksia kotimaisessa lehdis
tössä aina siitä lähtien kun Mosko- van-näyttely tuli ajankohtaiseksi loppukeväällä 1981. Muun muassa Helsingin Sanomissa kirjoitti Lee
na Maunula laajan artikkelin Mos
kovassa avatusta näyttelystä.
Suomalaisyleisön suosikiksi näyt
Tapio Wirkkala
Riihimäki, Suomen Lasimuseo 7. 8. 1981-28. 2. 1982
D Tapio Wirkkala -näyttely, joka aloitti kansainvälisen kierroksensa Moskovassa Stáusevin arkkitehtuu- alkukesällä 1981, tuli nmuseossa
sieltä Suomeen Riihimäellä sijaitse
van Suomen Lasimuseon juhlavak
si avajaisnäyttelyksi. - Tapio Wirk
kalan suunnittelutyön tulosta on myös Riihimäen Lasin entisen ra
kennuksen muuttaminen lasimu
seoksi. - Näyttelyn avasi 6. elokuu
ta opetusministeri Kalevi Kivistö ja Tasavallan Presidentti Urho Kek
konen kunnioitti tilaisuutta läsnäo
lollaan. Avajaispäivänä museossa vieraili 2.720 henkilöä, mm. Design
"81 -kongressin osanottajia.
Tapio Wirkkala -näyttely on saa
nut erinomaisen vastaanoton suo
malaisissa tiedotusväineissä. Osa kirjoituksista on akateemikko Wirkkalan haastatteluja näyttelyn yhteydessä. Kuten Moskovassa myös kotimaassa herätti lehdistön ja yleisön ihailua Tapio Wirkkalan monipuolisuus. Näin esim. Uuden Suomen A.l. Routio: "Nyt hän hahmottuu näkyviimme kokovarta
lokuvana, hämmästyttävän moni
puolisena
Näyttelyn järjestäjät eivät ole ha
lunneet tyytyä edustavaan esinepa- raatiin, vaan kertovat syntymisen ihmeestä ja hahmotuksen perusta- pahtumasta niin paljon kuin kerrot
tavissa on... Hän (Wirkkala) tekee tuotantovaihetta
mahdolli-muotoilulehti
lahjakkuudessaan...
ennen
simman paljon omin käsin, lähtee käytännöstä ja testaa syntyviä tuot
teita käytännössä, arvostaa yksin
kertaisia, mutta toimiviksi osoittau
tuneita ratkaisuja - ja elää suuren vuodesta liki luontoa La-osan
pissa.”
Svenska Dagbladetissa kirjoitti Hedvig Hedqvist mm. seuraavasti:
49
niiden prototyyppejä. Lisäksi näyt
telyssä esitettiin Sisustusarkkitehdit SIO:n (Teollisuustaiteen Liitto Or
namon jäsenjärjestö) laatima dia- sarja kokonaissisustuksista. Näyt
telyn arkkitehti oli teollinen muo
toilija Hannu Kähönen.
Suomi muotoilee -vuosinäyttely- jen teokset ja esim. esitettävät dia- sarjat valitsee yhdistyksen ja Orna
mon yhteinen Muotoiluraati, joka kutsuu näyttelyjen karsintatilai- suuksiin avustavia asiantuntijoita, tällä kertaa seuraavat: Pirkko Har- tiala, vaatteet; Hannu Kähönen, teollinen tuotesuunnittelu; Laila Leppänen, teollinen tekstiili; Kati Pöyry, huonekalut ja valaisimet;
Börje Rajalin, metallikäsityö; Kirs
ti Rantanen, taidetekstiili; Tapio Yli-Viikari, keramiikka ja lasi.
Näyttelyyn tarjottiin n. 300 teosta, joten karsimisprosentiksi tuli n. 30.
Muotoiluraati totesi, että näytte
lyyn tarjottiin teoksia enemmän kuin osattiin odottaa.
Muotoiluraadin tarkoituksena oli saada esille Vammaisten vuonna 1981 erityisesti vammaisille suunni
teltuja apuvälineitä. Niitä tarjottiin mukaan kuitenkin perin vähän ja nekin vähät olivat muutamaa poik
keusta lukuunottamatta puutteelli
sesti suunniteltuja ja valmistettuja.
Poikkeustapaukset, jotka pääsivät mukaan näyttelyyn - huolekasta suunnittelua edustavia vaatteita ja kehitteillä oleva tuoli - herättivät suurta kiinnostusta lehdistön edus
tajissa, joille ongelmallista tilannet
ta selvitettiin. Niinpä ensimmäiset lehtikirjoitukset näyttelystä ajoi- vatkin varsin näkyvästi myös vam
maisten asiaa.
Suomi muotoilee 3 -näyttelyn avajaiset pidettiin Taideteollisuus
museossa 24. marraskuuta. Näytte
lyn avasi Taideteollisuusyhdistyk
sen toimitusjohtaja Tapio Periäi- nen ja läsnä oli 331 kutsuvierasta.
tää Wirkkala-näyttelyssä tulleen suuri vaneriveistos ”Ultima Thu
le”, joka ei ollut mukana Mosko
vassa. Siellä suosikiksi nousi pui
nen tilanjakaja-säleikkö. Suurta ihailua suomalaisyleisössä on herät
tänyt myös mestarin monipuoli
suus, taito työskennellä erilaisten materiaalien parissa eli sama asia, mikä sai moskovalaiset suoranaisiin ihastuksen purkauksiin. (Kts.
Wirkkala-näyttely, Moskova) Mei
käläisen yleisön ihailu on varsin välittömästi ilmaistu muun muassa Lasimuseon henkilökunnalle.
Tapio Wirkkalan näyttely Suo
men Lasimuseossa sai kävijämää- räkseen 57.630. Menestyksekkään näyttelyn suunnittelijat ovat Barb
ro Kulvik ja Antti Siltavuori, mo
lemmat teollisia muotoilijoita.
Valmistajat
A. Ahlström Osakeyhtiö/Iittalan lasitehdas, Karhulan lasitehdas ja Strömforsin tehdas:
Oy Airam Ab, Oy Hackman Ab Metalli
teollisuus, Kultakeskus Oy, Lapin Puukko, Oy Lohja Ab, Metsäliiton Teollisuus Oy, Metsä Saimaa, Rosenthal Ag (BRD), Tane (Meksiko), Venini (Italia)
Suomi muotoilee 3
Helsinki, Taideteollisuusmuseo 25. И. 1981-17. 1. 1982
□ Suomalaisen muotoilun yleinen vuosinäyttely järjestettiin kolman
nen kerran Taideteollisuusmuseos
sa. Suomi muotoilee 3 poikkeaa edeltäjistään siinä, että se vieraili myös Helsingin ulkopuolella. Joen
suun uudessa taidemuseossa 3. 2.- 28. 2. 1982.
Suomi muotoilee 3 esitteli etu
päässä vuoden 1980 aikana synty
neitä taideteollisuuden, taidekäsi- työn ja teollisen muotoilun saavu
tuksia. Noin puolet näyttelyn n.
kahdestasadasta teoksesta oli käsi
töitä ja puolet teollisia tuotteita tai 50
muotoilija Hannu Kähönen on täh
dentänyt sen maltillista luonnetta omalla näyttelyarkkitehtuurillaan.
Hän on tehnyt havainnollisen jaon kahteen: toinen suurista saleista kertoo taidekäsityön lämpimästä il
meestä, jossa juhla ei ole vain sallittua vaan tarpeenkin, ja toinen teollisuuden suunnittelusta, sarja
tuotannosta ja ympäristön välttä
mättömästä arjesta. Näyttelyn apu
välineet ovat arkisia rakennusle-Näyttelyn kokonaiskävijämääräksi
saatiin 4791 henkilöä.
Lehtikirjoituksissa puututtiin nä
kyvimmin seuraaviin ilmeisen kiin
nostaviin asioihin: vammaisten apuvälineisiin, huonekalupuolen prototyyppeihin ja muutamien tekstiilitaitelijoiden ja keraamikko
jen kuvataiteelliseen ilmaisuun.
Viimemainittua seikkaa pidettiin yksinomaan ilahduttavana ja myönteisenä kehityksenä. Pohdin
taa virisi mm. taiteitten välisistä keinotekoisista raja-aidoista (Hel
singin Sanomat).
Sekä Helsingin Sanomien Leena Maunulaa että Uuden Suomen A.L Routiota innoittivat tuolien proto
tyypit. Maunula: "On hyvä kurkis
taa puolivalmiisiinkin esineisiin ja ideoihin, sillä siten huomaa ajatuk
sia, rajoituksia ja ehtoja, joita val
miin tuotteen takana on, asioita jotka heijastuvat ehkä hintana.”
Hänestä huonekalujen prototyy
peissä oli "yksi yhteinen piirre, josta on syytä iloita: ne ovat paljon entistä kevyempiä. Materiaalia on käytetty entistä niukemmin ja tuh
laus on korvattu kekseliäisyydel
lä...” A.L Routio puolestaan kir
joittaa näin: ”Käymistilaa (muotoi
lussamme) havainnollistaa esimer
kiksi se, mitä on parhaillaan tapah
tumassa tuolille... Tuoli ei ole tä
män päivän muotoilijalle ollenkaan selviö, eikä välttämättä edes tuoli, vaan joukko tuolin osatekijöitä pal
jonkin entisestä poikkeavassa jär
jestyksessä. Näyttelyn tuolivalin- nassa ei ole oikeastaan yhtään 'nor
maalia' tuolia."
Näyttelyn yleisilmeestä kertovat seuraavat lainaukset.
Helsingin Sanomat:
"Kolmas Suomi muotoilee -katsel
mus on tasapainoinen ja rauhalli
nen näyttö siitä, mitä Suomessa on kuluneen viime vuoden aikana muotoiltu. Näyttelyn suunnittelija.
vyja
”Näyttely kertoo aina kehityk
sestä ja tässä näyttelyssä voi pysäh
tyä miettimään, miten hyvä on, että taidekäsityö ja teollinen muotoilu ovat Suomessa löytämässä oman seestyneen
Kun rinnakkaiselo löytyy, kummal
takaan alueelta ei tarvitse vaatia ominaisluonteensa mahdottomia asioita, jotka eivät siihen kuulu."
”Miljöömme kuvan rikastumista on pitkään peräänkuulutettu. Tällä kertaa Suomi muotoilee -näyttelys
tä poistuu ihan valoisin mielin - emme me ihan huonoonkaan suun
taan ole menossa. Voisi jopa ajatel
la teollisuudenkin tahollaan teke
vän omat johtopäätöksensä muo
toilijoiden ammattitaidosta ja idea- pääomasta.”
Uusi Suomi:
"Suomi ei kanna turhaan hyvän muotoilumaan mainetta. Molempia on: sekä tyylitajua että käytännölli
syyttä, kuten voimme todeta kol
mannessa Suomi muotoilee -näyt
telyssä.”
"Takavuosien tuliset periaatteet toisaalta sosiaalisesti, toisaalta es
teettisesti asennoituvien välillä ovat vaimentuneet muotoilun alueella kuten arkkitehtuurinkin, mutta tä
mä ei merkitse tapahtumattomuut
ta. Käymistila on pysyvä ja välttä
mätön ilmiö kaiken luovan hahmo
tuksen piirissä.”
"Kertovathan siitä osaltaan jo
51
±}<
M
r
■
Finland: Nature, Design, Architecture St. Paul, Minnesota, USA
m
~^.',afaà
=9
I
«
Suomi muotoilee 3, Taideteollisuusmuseo, Helsinki
Finsk Form 3, Konstindustrimuseet, Helsingfors 52
muotoilukatselmusten vuodesta toiseen vaihtelevat yleisvirtaukset.
Jos viime kerralla hakeuduttiin pel
kistyksessään suorastaan askeetti
seen ilmaisuun, nyt on vuorossa melkoinen värikkyys, varsinkin tekstiilipuolella..."
”Levottomasta etsinnästä on ky
symys myös taidekäsityössä, jonka alue oikeastaan jatkuu ilman raja- aitaa vapaan taiteen puolelle..."
”Ellei laaksoja ei huippujakaan:
Juhlavaa arvokkuutta, äärimmäistä hienostuneisuutta tai muotokielen korkealentoisuutta ei juuri löydy Suomi muotoilee -näyttelystä, enempää kuin sitä on löydettävissä samanaikaisesta Suomi rakentaa -näyttelystä Taidehallissa.”
”Keveät aseet ovat suosiossa, asiallinen suhtautuminen samoin, ja jos taidekäsityön puolella silloin tällöin edetäänkin vapaan muodon laitumille, retket tehdään kuitenkin laillisten, tunnustettujen tyyliku- vioiden suuntaan."
Ilta-Sanomien Matti Rinne luon
nehtii näyttelyä mm. seuraavin sa
noin:
”Suomi muotoilee -näyttely Tai
deteollisuusmuseossa antaa pika
kuvan muotoilumme uusista vir
tauksista. Teollisen muotoilun alal
la ei mitään erityisiä yllätyksiä ole tarjolla ja tarjontakin on yllättävän suppea. Taidekäsityön alalla taso on kauttaaltaan korkea ja rajanve
to varsinaisiin kuvataiteisiin mo
nesti vaikeaa.”
Otsikolla "Formgivningens mel
lanår (Muotoilun ”välivuodet"), kirjoittaa Carla Enbom, Hufvuds
tadsbladet, mm. näin:
"Suomi muotoilee kolme esitte
lee tänä vuonna valmistettuja tai
dekäsityö- ja taideteollisuustuottei- ta. Tämä katselmus on kerätty nyt kolmantena peräkkäisenä vuonna ja ajankohtaisuus- ja
uutuuskritee-nt rupeavat tuuutuuskritee-ntumaan rajoittu
neilta...”
”...Tekstiilivientimme on suures
sa määrin riippuvainen tekstiili- suunnittelijoistamme,
muotoilu häilyy äärimmäisen väri- kylläisyyden, Marimekko, ja hie
nostuneen yksinkertaisuuden, Rit
va Puotilan raidat Tampellalle, vä
lillä.
Kankaissa
Viime vuoden näyttelyyn verrattuna on keramiikkapuoli san
gen köyhä... Jatkuva tuotekehittely on edellytyksenä parhaan ja tarkoi
tuksenmukaisimman muodon löy
tymiselle.”
Muotoiluraati on tämän Suomi muotoilee -näyttelyn valintaproses
sin yhteydessä todennut, että muo
toilumme elää parhaillaan erään
laista suvantokautta. Olemme saa
vuttaneet sangen yhtenäisen ja kor
kealaatuisen tason. Yleisvaikutel
ma on varovainen ja harkitseva.
Raati haluaisi tässä yhteydessä ko
rostaa, että railakkailla ja ennakko
luulottomilla kokeiluilla on aina mahdollisuudet päästä ylittämään se rima, joka teoksille asetetaan.
Muotoilijat
Kaija Aarikka. Tapani Aartomaa, Anneli Airikka-Lammi. Agneta Backlund. Kaarina Berglund, Destem Oy, Pertti Ekholm. Ens
to Oy Ensio Miettinen Ab. Paul Envalds, Vuokko Eskolin-Nurmesniemi, Dorrit von Fieandt. Form Center Oy, Kaj Franck.
Anneli Grönfors, Seija Haapasaari, Riitta- Liisa Haavisto, Hannu Hakonen. Helena Halvan. Pirkko Hartiala, Juhani Heikkilä, Simo Heikkilä. Norma Heimola, Åsa Hell
man. Eeva Hjort, Erkki Holopainen, Hel- miriitta Honkanen, Satu Hukkinen. Pirjo Huuhka, Helena Hyvönen, Fujivvo Ishimo- to, Maija Isola, Jouko Järvisalo, Catharina Kajander, Heikki Kallio, Mikko Karppa
nen, Matti Knaapi. Juhani Konttinen. Raili Konttinen. Harri Korhonen, Juha Pekka Korhonen, Simo Koski-Vähälä. Liisa Kota.
Ahti Kotikoski, Taisto Kuha. Sirpa Kukko
nen. Riitta Kuparinen. Hannu Kähönen.
Sirkka Könönen. Marjatta Lahtela, Seppo 53
Laine, Kaarina Lallukka, Raila Lampela, Lauri-Tuotteet Oy, Maija Lavonen, Helena Lehtinen, Laila Leppänen, Leena Liljest
röm, Inger Lindholm, Heikki Lindroos/
Studio Perjo, Teemu Lipasti, Katri Mattila, Riitta Mattila, Matti Mattson, Rudi Merz, Juha Miettinen, Irja Mikkola, Ulla Mikko
la, Eila Minkkinen, Martti Muranen, Ismo Muurimaa, Anne Napola, Jaana Niittamo, Marika Niskanen, Antti Nurmesniemi, Kerttu Nurminen, Kristiina Nyrhinen, Esa Ojala, Gunvor Olin-Grönqvist, Heikki Or- vola, Anna-Maria Osipow, Pekka Paikkari, Reijo Penna, Milvi Pesari, Jaana Pesonen, Päikki Priha, Tuula Priha. Marja-Liisa Puis- to-Jyrinkoski, Ritva Puotila, Tua Rahikai
nen, Ristomatti Ratia, Eeva Renvall, Anni
ka Rimala, Ilkka Rimala, Estelle Rosenlew, Pirkko Räsänen, Kristiina Saanio, Kai Salo, Markku Salo, Jatta Salonen, Timo Sarpane
va, Riikka Savolainen, Seenat Oy, Leena Siro-Reinola, Sirkka Sive, Tuulevi Sivunen, Päivikki Soukka, Pirkko Stenros, Paula Taipale, Pekka Talvensaari, Sirkka Tammi
nen, Ahti Taskinen, Ritva Teivaala, Heljä Tenhiälä, Maisa Tikkanen, Mirja Tissari, Oiva Toikka, Stiina Toivo, Jukka Tommila, Ritva Tulonen, Kati Tuominen, Eeva Turu
nen, Riitta Turunen, Maisa Turunen- Wiklund, Maija Vainonen-Gryta, Sarikris- tiina Varilo, Kimmo Varjoranta, Tiina Ve- samaa, Senja Vesterinen, Karin Widnäs- Weckström, Yrjö Wiherheimo, Ulla-Maija Vikman, Peter Winqvist, Suvi Ylinen
”MA” tila-aika Japanissa Helsinki, Helsingin kaupungin taidemuseo, 27. 2.-3. 5. 1981 Järjestäjä:
Helsingin kaupungin taidemuseo Tuottajat:
Helsingin kaupungin taidemuseo.
Suomen rakennustaiteen museo ja Suomen Taideteollisuusyhdistys
Näyttelyt
Ulkomaat
Form und Struktur Muoto ja rakenne Espanja, Barcelona Fundació Joan Miró 15. 1.-22. 2. 1981 Portugal, Lissabon Gulbenkian museo 27. 2.-22. 3. 1981 Valmistajat
Aaltosen Tehtaat Oy Sarvis, Aarikka Oy, A.Ahlström Osakeyhtiö Iittalan lasitehdas.
Alnor Oy, Oy Bijou Ab, Brain Train Center, Décembre Oy, Ensto Oy Ensio Miettinen Ab, Oy Finlayson Ab, Finndent Oy, Frenckellin Kirjapaino Oy, Humppilan Lasitehdas Oy, Inno-Tuote Oy, Kalustetun- tija Ky, Kalusto-Kolmio, KV Design Koski- Vähälä & Co, Labsystems Oy, Lauri- Tuotteet Oy, Luhta Oy. Mainoskaan, Mari
mekko Oy, Muurame Oy, Ottomaani, Pai
no- ja vedospalvelu, Pentik Ky, Pihlgren ja Ritola Oy, Porin Tyke-tuotc, Päijät Puu Oy/Tarjouskaluste Oy, B.Rahikainen & Co, Rydboholm Ab (Ruotsi), Salora Oy, Santtu Oy, Santtu Oy/Terene Oy. Seenat Oy, Sirpak Oy, Strömma/Sweden Gustaf Wer
ner Ab (Ruotsi), Studiolasi Oy, Syvävcto Oy, Sähköliikkeiden Oy, Sävypaino Oy, Talvensaari Ky, Oy Tampella Ab, Toli Oy, Treston Vaasanmylly Oy, Turun Hopea Oy, Valvilla Oy, Varkauden Kotiteollisuuskou
lu, Vientipaino Oy, Wihuri Oy Sandudd.
Vivero Oy, Vuokko Oy, Oy XVärtsilä Ab Arabia, ja Nuutajärven Lasi
D Suomalaista
kuvataiteessa, arkkitehtuurissa ja muotoilussa esittelevä kiertonäyt
tely aloitti vierailunsa alkuvuodesta 1980 Wienistä. Näyttelypaikkana oli Österreichisches Museum für Angewandte Kunst
näyttely siirtyi Saksan liittotasaval
taan ja siellä Nürnbergin taidehal
liin jatkaen Unkariin, Budapestin Budan linnaan ja loppusyksystä 1980 Espanjaan Madridin nykytai
teen museoon. Vuoden 1981 puo-konstruktivismia
Itävallasta
54
Jornal luonnehtii näyttelyä näin:
"Harvat näyttelyt ovat olleet yh
tä ohjelmoituja kuin Muoto ja ra
kenne, parhaillaan esillä Gulben
kian säätiössä. Ollen ensimmäinen Suomen Portugalissa järjestämä suuri kulttuuritapahtuma, tuon maan viranomaiset eivät ole säästä
neet voimiaan huomattavan tapah
tuman järjestämisessä.”
"Myös taideteollisuuden lähtö
kohtana olivat yksilöllinen käsityö ja tehdastuotanto, josta edellinen on ehdottoman kansallista ja jäl
kimmäinen kansainvälisten vaikut
teiden leimaamaa. Professori Kaj Franck, yksi henkilöistä jotka oli
vat mukana näyttelyssä, piti esitel
män jossa hän, hyvin tarkan tutki
mustyön tuloksena, toi esille hyö
dyllisten kansanmuotojen ja nykyi
sen muotoilun välisen suhteen. Vä
heksymättä Whutemasin ja Bau- hausin merkitystä, suomalaiset muotoilijat ovat saavuttaneet koko maailmassa tunnustetun alkuperäi
syyden ja laadun. Huonekalut, la
sit, keramiikka, kankaat, lamput ovat muodoltaan hyödyllisiä, raik
kaita ja kevyitä, sekä lisäksi hyvin omaperäisiä. Kuten espanjalainen Moragas y Galissá vakuutti, ’jokai
sen maan on löydettävä oma per
soonallisuutensa ja oma kulttuurin
sa ja vastustettava kaikkea kolonia
lismia. Siksi jokaisen maan on luo
tava oma muotoilunsa'. Suomalai
set ovat epäilemättä sen jo teh-neet. (Käännös Ilse von Hellens)
Yhteenvetona kaikista näyttelyn saamista arvosteluista voi esittää seuraavaa: Muoto ja rakenne -näyttelyä pidettiin kauttaaltaan hyvin suunniteltuna kuten näytte
lyn luetteloakin. Ulkomaisissa ar
vosteluissa suomalainen muotoilu ja arkkitehtuuri ovat saaneet kiitos
ta materiaalintajustaan ja selkeäs
tä, yksinkertaisesta muotokieles
tään.
Iella näyttely sai vielä toisen esitte
lynsä Espanjassa, Barcelonan Joan Miró säätiön tiloissa, siirtyi sieltä Portugaliin, Lissabonin Gulben
kian museoon ja tuli sieltä kierrok
sensa päätteeksi kotimaahan, Ate
neumin taidemuseoon Helsingissä.
(Katso s. 47, Muoto- ja rakenne).
Barcelonassa ei näyttelylle jär
jestetty varsinaisia avajaisia kuten Lissabonissa, missä avauksen suo
ritti opetusministeri Kalevi Kivistö.
Kumpaankin
yleisöllä on vapaa pääsy, joten kä
vijämääriä ei ole laskettu.
näyttelypaikkaan
Espanjalaisissa ja portugalilaisis
sa lehdissä näyttelystä kirjoitettiin arvostavaan sävyyn. Barcelonan näyttelyn synnyttämät lehtikirjro- tukset tuntuvat lyhytsanaisilta, mi
kä johtunee siitä, että Madridin näyttelystä oli vähän aiemmin ollut laajoja artikkeleita. Esim. El Cor
reo Catalán kirjoittaa näin: "Näyt
tely, joka jo esitettiin Madridissa kuukausia sitten, esittelee tuossa pohjoisessa maassa konstruktivis
min yhteisen nimityksen alla kehit
tyneitä taideilmaisuja. Nimet ovat maassamme vähän tunnetut, mutta jotkut niistä edustavat luomistyössä ehdotonta etevämmyyttä..." Dia
rio de Barcelona kertoo näyttelyn muotoilun osuudesta näin: "Taide
teollisuudelle omistetussa osastossa on näytteillä olevat esineet valikoi
tu enemmän muotoa seuraavan jär
jestyksen kuin varsinaisen kehityk
sen pohjalta. Tämä osa näyttelyä, joka perustuu muotoon kohdistu
vaan tutkimukseen, koostuu Alvar Aallon huonekaluista, Aino Aallon päällekkäin pinottavista laseista, Kurt Ekholmin talouskeramiikasta ja Paavo Tynellin lampuista, mui
den esineiden ja tekijöiden lisäk
si. (Käännökset Ilse vein Hellens)
Portugalin näyttelystä kirjoitet
tiin taas enemmän. Esimerkiksi O
55
tensä mittakaava ulottuu postimer
keistä tulevaisuuden kaupungin utopiaan. Hän on suunnitellut sekä ainutkertaisia taideteoksia, rajoite
tuissa sarjoissa tuotettuja taidekäsi
työ- ja taideteollisuusesineitä ja sel
laisia jokaiselle suomalaiselle tu
tuksi käyneitä arkiesineitä kuin se
telirahamme ja olutpullo. (Juhani Pallasmaa, näyttelyn työryhmän jäsen)
Näyttelyn on yhteistyössä Tapio Wirkkalan kanssa toteuttanut seu- raava työryhmä: Tapio Periäinen,
Näyttelyn on yhteistyössä Tapio Wirkkalan kanssa toteuttanut seu- raava työryhmä: Tapio Periäinen,