1. JOHDANTO
4.1 Kohti uudenaikaista koulua
Joensuun normaalikoulu on konkreettinen paikka kartalla ja silminnähtävä kohde osana asema-kaavaa, joka edustaa eri tahoille erilaista tilaa. Olit sitten opettaja, oppilas tai muu koulun hen-kilökunnan jäsen, perspektiivi suhteessa normaalikouluun muuttuu kokijan mukaan. Tutkimuk-seni keskittyy tässä tapaustutkimuksessa tilakokemusten osalta fyysisen tilan ilmenemiseen, vaikka tilan sosiaalinen ja psyykkinen ulottuvuus ovat vahvasti osa oppimisen ilmapiiriä. Ha-luan keskittyä opetustiloissa tapahtuneisiin silminnähtäviin rakennemuutoksiin.
Valitsin empiirisen tutkimuksen kohteeksi Joensuun normaalikoulun alakoulun puolen. Tutki-muskohde on ajankohtainen, sillä perusasteen neljännen luokan oppilaille ollaan rakentamassa laajaa yhteisopetustilaa, jonne ei enää eritellä ennalta määrättyjä ryhmiä, vaan koko koulun ikäryhmä opiskelee samassa tilassa neljän opettajan kanssa. Tilassa toteutuu siis yhteisopetta-juus, monimuotoinen opetus, projekti- ja ilmiöoppiminen sekä istuvasta opetustyylistä irrottau-tuminen. Tulossa on iso askel koko koulukulttuuriin vaikuttavana muutoksena oppimisessa ja opettamisessa.
Joensuun normaalikoulu on yliopiston alainen koululaitos, jonka perusasteella opiskelee noin 600 oppilasta myös opettajia ja muuta henkilökuntaa on useampi kymmen. Tällä hetkellä kou-lun kokeilu- ja kehittämistoiminnassa painotetaan oppimisympäristöjä. Koulussa on parhaillaan Muuttuvat tilat – Muuttuva pedagogiikka –hanke, johon on asetettu työskentelemään oma tii-minsä. Projektin aikana koulutilassa kehitetään toiminnallisia ja muunneltavia oppimisympä-ristöjä, joissa on mukana useamman aistikanavan ärsykkeitä muun muassa valon ja äänen osalta. Pyrkimys on uudenlaiseen opettamiseen, jossa oppilas oppii tehokkaammin ja on ope-tuksessa aktiivinen osapuoli (Muuttuvat... 2017). Opetusta yksilöllistetään tuen tarpeen perus-teella sekä ottamalla huomioon oppilaan omat vahvuudet. Opetus muodostuu yhä enemmän
tiimiopettajuuteen ja tavoitteena on luoda yhteisöllisempää toimintakulttuuria koko kouluun.
(Muuttuvat... 2017)
Kuva 1 Joensuun normaalikoulun pohjapiirros. Remontissa oleva siipi merkittynä (Happonen 2017)
Heikki Happosen sanoin ennen koulu oli vain paikka ja rakennus, joka annettiin valmiina käyt-töön. Nykyisin koulu tarkoittaa opiskelu- ja oppimisympäristöä, mutta myös fyysistä raken-nusta, jota käyttäjät muokkaavat tarkoitukseensa sopivaksi. (Happonen 2017) Fyysisiltä omi-naisuuksiltaan koulurakennukselta vaaditaan luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön su-lavia liukumia ja vyöhykkeellisyyttä. Koulun tulee olla avoin, mutta kokoava, sillä tila on yh-teiseen toimintaan tarkoitettua. Happosen esityksessä pohditaan ympäristön tarjoamia edelly-tyksiä oppimiseen (Happonen 2017). Oppilas on luonnostaan utelias, joten ympäristön tulisi tarjota mahdollisuuksia kokeilla, testata ja tutkia hyödyntäen kaikkia aisteja. Oppiminen ei ole pelkästään yhteistoimintaa, sillä yksilöllinen ajattelutapa tuo vivahde-eroja kunkin oppilaan tar-peisiin myös yksinolon suhteen, jolloin osa oppilasta voi kaivata enemmän rauhallisia soppeja työskentelyynsä. Yhteisöllisyyden tavoite on opettaa ryhmätyötaitoja, jotka ovat tulevaisuuden ammateissa tärkeitä osaamisalueita ja siten määrittävät lapsen kasvun ja kehityksen tavoitteita.
Lapsi on luova ja emotionaalinen, joten hänelle on luontaista leikkiä, sen mukana opitaan tär-keitä taitoja ja käsitellään päivän tapahtumia. Koulumaailmassa tulisi siis muistaa pelien ja leik-kien positiiviset vaikutukset virkistyksen ja oppimisen näkökulmia tarkasteltaessa (Happonen 2017; Manninen ym. 2007: 94). Uusi opetussuunnitelma korostaa oppilaiden reflektiotaitojen
kehitystä, joten oman toiminnan tarkoitusten pohdiskeluun tulee varata koulupäivissä oma rau-hallinen hetkensä. (Happonen 2017) Reflektiossa oppilaat oppivat erittelemään kokemuksiaan tavoitteena tietoinen asioiden ymmärtäminen ja ajattelun kehittyminen (Mäkinen 2002) Haastattelin Joensuun normaalikoulun alakoulun johtavaa rehtoria Jyrki Korkkia ja muita kou-lun opettajia koukou-lun historiasta. Normaalikoulussa oli tehty edellinen iso remontti 2000-luvun alussa ja 2007 oppilaat saivat käyttöönsä uuden luonnontieteiden tilan. Samassa yhteydessä suunniteltiin uusi oppimaisema ja takkanurkkaus. Remontissa kouluun tehtiin uusi liikuntasali, jonka myötä vanhasta liikuntasalista tuli ruokala isoilla ikkunoilla. Ruokalan läheltä nousevat portaat niin ikään remontissa valmistuneeseen uuteen kerrokseen, jossa on nyt luokkia, aulatilaa ja työhuoneita.
Luonnontieteiden tila suunniteltiin opetus- ja oppiainelähtöisesti. Haluttiin rakentaa erikoistila luonnontieteiden opetukseen ja oppilaille turvallinen tila erilaisten käytännönkokeiden tekemi-seen. Tilassa opetetaan biologiaa, kemiaa, fysiikkaan ja maantiedettä. Tilasta löytyy luonnon-tieteen tietokirjallisuutta, täytettyjä eläimiä, Bunsen -lamppuja tulitöitä varten ja erilaisia koe-putkia. Lisäelementtinä on kattoon asennettu pohjoinen tähtitaivas. Pöytäryhmät on aseteltu pienryhmätyöskentelyyn sopiviksi. Yläparvella on lisää työskentelytilaa tietokirjoineen.
Kuva 2 Purkutyöt ovat valmistuneet ja uusi suurluokka alkaa hahmottua (Forsström 2017)
Nykyinen normaalikoulun remontti alkoi keväällä 2017 (Venhe 2017) Länsikadun koulun itä-siiven toisessa kerroksessa. Koko siipi remontoidaan perusteellisesti. Yläkerran sisäpihanpuo-lelle tulee uusi suurluokka ja samalla remontoidaan koululle uudet taitoaineluokat siiven ala-kertaan. Tavoitteena on, että vuoden vaihteen jälkeen 2018 kevätlukukaudeksi Joensuun nor-maalikoulussa saadaan käyttöön kaikkien neljäsluokkalaisten oma oppimisympäristö, jossa on
yhtäaikaisesti 70 oppilasta ja neljä opettajaa. Projekti on kiinnostava, sillä se on Joensuussa ensimmäinen, jossa luokkatilaksi muunnetaan pitkänomainen yli 200 neliöinen tila.
Uuden oppimisympäristön remontti pohjautuu hankkeeseen, jossa kehitetään uudenlaista peda-gogiikkaa ja ympäristöä tukemaan pedagogisen ajattelun muutosta. Muuttuvat tilat -muuttuva pedagogiikka on Joensuun normaalikoulun alakoulussa toteutettava hanke, joka on osittain Opetushallituksen rahoittama projekti. Uuden opetustilan muutos toteutetaan yhteistyönä Genelec, Light Cognitive ja Konto Akustika yritysten kanssa. Valon ja äänimaisemien tutki-muksissa on todettu yhteys parempiin oppimistuloksiin ja tilaan kehitetyt yhteistyölinkit anta-vat myös lisätutkimusmahdollisuuksia, kun tilassa aloitetaan opetus. Yhteistyössä on mukana myös Pohjois-Karjalan ammattiopiston Outokummun yksikön lavasterakentajat. He rakentavat tilaan muun muassa kodan ja katsomon alaisen luolan, joista toivotaan rauhoittumisen paikkoja sekä laiturin eli olemukseltaan rennommaksi suunnitellun pienemmän työskentelytilan luokan yhteyteen (Venhe 2017).
Kuva 3 Tilan suunnittelun pedagoginen lähtökohta (Hanketiimin materiaalia 2017)
Pedagogisen ajatuksen taustalla ovat oppilaiden yksilölliset opintopolut, vahvuudet ja opetta-jien keskinäinen yhteisopettajuus. Pedagogian lähtökohdat löytyvät neljästä palapelin palasta, jotka ovat myös tilasuunnittelun pohjana. Kokemuksellisuus syntyy tekemisen tavoista, jolloin moniaistisuus ja merkitykselliset tapahtumat jättävät pysyviä muistoja (Venhe 2017). Omista-juudella tarkoitetaan oppilaiden kokemuksia omasta oppimisestaan. Oppilaat pääsevät osaksi tilan suunnittelua, jolloin tilalle muodostuu jo alussa oma merkityksensä (Venhe 2017). Toi-minnallisuus perustuu lapsen perusolemukseen tutkia, kokeilla ja oppia tekemisen ja liikkumi-sen kautta (Venhe 2017). Ympäristön monipuolisuus lisää toiminnallisuuden mahdollisuuksia ja kannustaa lasta aktiiviseksi toimijaksi. Yhteisöllisyys puolestaan on oppilaiden, opettajien
yhteisön rakenne, tila avaa informaalin oppimisen reittejä, jossa toiminta etenee vahvuuslähtöi-sesti. Neljästä osa-alueesta koostuu learning cafe -ajatus, jossa kodikkaassa ja rauhallisessa ti-lassa viihdytään ja jutellaan olemalla silti osa ympärillä olevaa isompaa kokonaisuutta.
Kuva 4 Pedagogiapilvi (Hanketiimin materiaalia 2017)
Hankkeen vetovastuussa oleva opettajatiimi suunnitteli myös kaksi erilaista aivoriihikuvaketta, jotka ovat toimineet inspiraationa alkavalle suunnittelulle. Opetuksessa pedagoginen ajattelu menee aina tilapuitteiden edelle, joten esittelen pedagogiapilven ensin. Isolla kirjoitetut asiat olivat tiimille avainkäsitteitä ja pienemmät kokonaisuuden kannalta merkittäviä: Suurimpana erottuu innovatiivisuus, vahvuudet, yhteisopettajuus, avoimuus, moniammatillisuus, tutkimuk-sellisuus, yhteisöllisyys. Pienempiä sanoja muun muassa: osallisuus, teknologia, toiminnalli-suus, muunneltavuus, omistajuus, joustavuus ja aktiivisuus. Innovatiivisuus syö sanana sisäänsä useita synonyymejä kuten edistyksellinen, nykyaikainen, kehittynyt, uudenaikainen, jotka ter-meinä sopivat koulutiloja kohtaaviin muutoksiin ja odotuksiin.
Termit kietoutuvat pilvessä toisiinsa, mutta yhteenliittymiä löytyy käytännön tasolle asti. Uu-teen tilaan muuttaminen vaatii opetusryhmältä ja koulun henkilökunnalta toimintakulttuurin muutosta. Opetuksessa painotetaan oppilaiden ja opettajien yksilöllisiä vahvuuksia, joiden poh-jalta toimintaa kehitetään eteenpäin, osaamistaan jaetaan muille ja yhteisöllisyys vahvistuu. Jo-kaisella on vastuu oppimisestaan, toimimisesta ryhmänsä jäsenenä ja samalla koko kouluyhtei-sön jäsenenä. Opettajien vastuu jakautuu koko luokkaan ja yhteisvastuu lisääntyy yhteisopetta-juuden myötä, jossa myös vahvuudet tulevat jälleen esiin yhteistyön ja moniammatillisuuden vahvistuessa. Tila on Joensuussa ensimmäinen laatuaan, joten se on tutkimuksellisesti rikas alusta uuden tiedon rakentamiselle. Yliopiston koulussa tutkimus on jo itsessään läsnä, mutta
tilassa toimivat opettajat ja opettajaharjoittelijat voivat edistää aiheen tutkimusta, joka kietou-tuu omien kokemusten kautta syvempään ymmärrykseen.
Kuva 5 Tilatoiveet (Hanketiimin materiaalia 2017)
Puhekuplamainen kuvake ilmaisee tilaan liittyvien toiveiden kirjoa. Tärkeimpinä sanoina esiin nousevat seuraavat: mahdollistava, liikuteltavuus, aistit, innovatiivinen, salliva, akustiikka, au-ditiivisuus, visuaalisuus, muunneltavuus ja toiminnallisuus. Pienemmällä fontilla on kirjattu ti-lan joustavuus, turvallisuus, terveellinen, innostava sekä avara ja moderni tila. Tilan innova-tiivinen muovautuvuus nousee sanojen merkityksistä ensisijaiseksi tavoitteeksi. Toisena mer-kittävänä tilaedellytyksenä on monipuolisten aistikokemusten tarjoaminen tilankäyttäjille.
Myös tilan fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin korostuminen terveellisyydellä ja turvallisuu-della on nostettu ajankohtaisesti tavoiteltavan arvoiseksi asiaksi.
Normaalikoulun perusasteen rehtori Jyrki Korkki ja johtava rehtori Heikki Happonen ovat ker-toneet ajatuksiaan uudesta suurryhmätilasta. Uudessa oppimisympäristössä kokemuksellisuutta tuodaan tilaan uusilla aistihavaintoja herättävillä elementeillä, kuten valoseinällä ja säädettä-villä valoilla, joita muunnellaan tavoitellun vireystilan saamiseksi. Erilaiset äänimaisemat yh-tyvät osaksi opetusta, fyysisiä tilaelementtejä saadaan luolan ja katsomon muodossa. Ne virit-tävät erilaiseen toimintaan perinteisenä ajatellun luokkahuoneen jälkeen.
Toiminnallisuutta lisätään voimakkaasti opetukseen ja opetuksen lomaan. Tilan halutaan ole-van muunneltava ja joustava soveltuakseen erilaiselle ja vaihtelevalle toiminnalle. Liikkuva koulu -hanketta ei ole unohdettu, vaan se tuodaan osaksi uutta suurluokkatoimintaa. Tarkoitus on, että tila sopeutuu pedagogian toteuttamiseen eikä määrittele pedagogista ajatusta opetuk-sessa.
Oppilaat ovat uuden tilan aktiivisimmat käyttäjät. Erilaisuudestaan huolimatta tilan tulee olla turvallinen kaikessa toiminnassaan ja muunneltavuudessaan. Oppilaille kehittyy tilaan mieli-paikkoja, joissa oppiminen on mukavampaa. Tila mahdollistaakin jokaiselle oppilaalle mahdol-lisuuden yksilöllisempiin oppimisen polkuihin. Digitalisaatio tekee tilasta omassa perspektii-vissään edistyksellisen ja innovatiivisen sekä lisää entisestään uusia mahdollisuuksia toteuttaa opetusta.
Pedagoginen tavoite suuressa opetustilassa on sosiaalisten taitojen parantuminen oppimisen myötä. Se korostuu myös yhtenä teemana opettajaopiskelijoiden harjoittelussa. Opettajakoulu-tuksen kannalta on tärkeää, että uudet innovatiiviset toteutukset ja kokeilut muovautuvat osaksi uusien opettajien koulutusohjelmaa ammatillisen kasvun suuntaviivoiksi.
Kalustevalinnoilla voidaan tukea halutun pedagogian toteutumista. Uudessa tilassa toivottiin kalusteilta helppoa muunneltavuutta, joustavaa ryhmittelyä ja liikuteltavuutta, toiminnallisuu-den ja liikunnan ylläpitämistä osana koulupäivää, hyvän ergonomian toteutumista ja digitaali-suuden luontevaa liittämistä osaksi opetusta. Tavoitteena on luoda oppilaille pysyviä muistoja, kokemuksia, itse toteutetun äänimaiseman aikaan saamia elämyksiä ja mukavaksi koettavia paikkoja omaan luokkatilaan.
Kuva 6 Remonttisuunnitelma. Educan itäsiiven toisen kerroksen pohjapiirros (Forsström 2017)
Tilan täyttävien kalusteiden tulee olla ehdottoman turvallisia käyttää ja samalla on huomioitava esteettömyys. Viihtyvyyteen liittyvät tilan visuaalisuus sekä akustiikan ja auditiivisuuden kom-ponentit, mutta myös tuntoaistiin liitetyt kokemukset. Tila mahdollistaa monipuolisesti erilaista opetusta niin yksilöllisyyden vivahteissa kuin yhteisöllisyyden piirteissä. Keskeisenä tavoit-teena on luoda Joensuun normaalikouluun täysin uudenlainen opetusympäristö, jossa fyysistä ympäristöä kehitetään kokonaisvaltaisesti.
Kuva 7 Uuden suurluokan 3D-suunnittelukuvat (Hanketiimin materiaalia 2017)
Kouluympäristön tehtävänä ajatellaan oppimisen tukemista ja edistämistä, silloin fyysisen tilan vaatimuksiin nousevat erityisesti tilan muunneltavuus ja joustavuus (Venhe 2017). Luokkatilaa pitää pystyä muuntelemaan erilaisiin opetustarkoituksiin, vyöhykkeellistä tilaa luodaan liiku-teltavilla verhoilla ja pintamateriaalin muutoksilla, joilla luodaan isoon tilaan erilaisia osioita.
Näin saadaan tarvittaessa luotua samaan tilaan toiminnallisia alueita ja rauhallisempia soppeja oppilaiden työskentelylle. Ryhmätyötaitoja halutaan kehittää monipuolisesti ja siihen on pyritty luomaan mahdollisuuksia erilaisilla pöytä- ja istuinryhmillä. Tarkoituksena on kehittää tule-vaan työelämään tarvittavia taitoja, joten opetustiloissa pöytien ja tuolien liikuteltavuus on käy-tännöntasolla parannus nopeaan tilamuokkaukseen eri työmenetelmiä varten. Oppilaat saavat tilamuunneltavuudesta vastuuta, sillä he voivat itsenäisesti muunnella luokan järjestystä sen mukaan, mitä ollaan tekemässä (Vehkoja 2017). Myös aineintegrointi on opetussuunnitelmasta kumpuava tavoite, jonka myötä luokkahuoneiden fyysinen ulkonäkö muuttuu. Pulpettirivit ka-toavat hiljalleen kokonaan ja tilalle rakennetaan erilaisia työskentelypisteitä (Vehkoja 2017).
Uuden opetustilan suunnitelmakuvista (Kuvat 6 ja 7) nähdään, että tilaan on rakennettu moni-puolisia työskentelypisteitä. Elementit ovat liikuteltavia ja muokattavissa käyttötarkoituksen mukaan. Säilytystilaa tuntuu olevan luokan kokoon ja oppilasmäärän nähden melko vähän, vaikka ikkunoiden alla näkyy useampi kaapisto. Opetusmateriaali on kuitenkin pääsääntöisesti digitaalista, myös fyysisten oppikirjojen määrää aiotaan vähentää korvaamalla ne sähköisillä.
Elektronisten laitteiden, kuten liikuteltavien näyttöjen ja henkilökohtaisten laitteiden käyttö li-sääntyy, vaikka ainoa heijastepinta on katsomoa vastapäätä. Kattoon tulee laattavalaisimet, joilla saadaan luokkaan mahdollisimman tasaista valoa. Kuvassa (7) olevat laattavalaisimet ovat eri luokasta, mutta valaisintyyppi on samanlainen, kuin uuteen tilaan tulevissa.
Tila on fyysiseltä olemukseltaan poikkeava ja huomattavan monipuolinen perinteisiin luokka-huoneisiin verrattuna. Tilassa on erilaisia istumapaikkoja ja työskentelypisteitä sekä yksilö- että yhteistyöhön. Pyöreät pöytäryhmät ovat tarvittaessa purettavissa erillisiksi istuin- ja pöytäpai-koiksi. Opetustilan toiminnallisen päädyn kautta pääsee pieneen erilliseen aputyötilaan, josta on rauhallisempi kulkuyhteys rakennuksen vastakkaisella puolella sijaitsevaan opettajien työ-huoneeseen.
Tilasta puuttuvat opettajajohtoiseen luennointiin viittaavat tilat ja suuret opettajanpöydät. Poh-japiirroksesta nähdään, että luokassa on pienryhmille tarkoitettuja istuimista muodostettuja
puolikaaria ja pöytäkeskittymiä. Ryhmittelyt viittaavat intiimimpään työskentelyyn, jossa kai-killa on kastekontakti toisiinsa ja opettaja toimii ohjeistajana ja oppimisen tukena oppilaiden joukossa. Opettaja ei ole keskipiste, vaan lähinnä toimintaa tarkkaileva hahmo.
Kuva 8 Oppimisympäristön muutossuunnitelman 3D -kuva (Heikki Happonen 2017 esitysmateriaali;
alkuperä Isku 2016)
Normaalikoulussa on joulukuussa vuonna 2016 toteutettu fyysisen oppimisympäristön muutos-kokeilu luokkahuoneen osalta (kuva 8), josta saatiin ensikosketus pulpetittoman opetuksen ko-keiluun ja testattiin oman pedagogiikan muuttamista mahdollistavammassa tilassa. Tilassa huo-maa jo painotukset ryhmätyöskentelyyn ja tilan joustavaan muunneltavuuteen. Kokeiluluokas-takin puuttuu niin sanottu opettajan paikka, joka viittaa jo vahvasti myös opetustavan muutok-seen Oppimisympäristömuutoshankkeen yhdistyessä toimintakulttuurinmuutokmuutok-seen kohti yh-teisopettajuutta, oppilaiden osallisuutta ja yksilöllisyyttä, alkoi nykyinen suurluokkahanke hah-mottua.