Haastatteluaineisto

Tein haastattelut viikoilla 33 ja 34, viisi opettajahaastattelua ja neljäsluokkalaisten oppilasryh-mähaastattelun tein viikolla 33 ja viimeisen opettajahaastattelun viikolla 34. Haastattelut nau-hoitettiin ja siirrettiin koneelle haastattelun jälkeen. Opettajat saivat itse valita heille sopivan ajankohdat haastattelulle. Toiveena oli, että haastatteluun varattaisiin ainakin puoli tuntia aikaa, monelta sain kuitenkin pidemmän haastattelun lukuvuoden aloituksen kiireistä huolimatta. Py-rin pitämään aineiston keräämisen mahdollisimman tiiviinä, jotta jokaisella haastateltavalla olisi mahdollisimman samankaltaiset lähtökohdat ja yhtäläiset tiedot, eikä projekti olisi haas-tatteluiden välissä ehtinyt edetä huomattavasti.

Haastattelut on toteutettu yksilöhaastatteluna kuudelle opettajalle, joista yksi on koulun rehtori Jyrki Korkki. Haastattelujen keskeinen idea oli saada esiin jokaisen haastateltavan subjektiivi-nen ja autenttisubjektiivi-nen käsitys omasta koulustaan tilana, jossa opettaa, työskentelee, oppii ja viettää aikaansa. Kävellen toteutettuun haastatteluun yhdistin vapaimman mahdollisimman haastatte-lumenetelmän eli avoimen haastattelun. Menetelmän hyödyntäminen avoimena haastatteluna tuntui perustellulta tässä tapauksessa, sillä se antoi haastateltavalle eniten vapautta. Kaikilla haastateltavilla oli tutkimuksen kannalta samat lähtökohdat. He kaikki ovat opettajia ja työs-kennelleet koulussa niin pitkään, että yhteisö on tuttu ja tila ovat muovautunut omiin rutiineihin sopiviksi.

Pyrin minimoimaan tutkijana johdattelevan vaikutukseni alustamalla haastattelun jokaiselle ai-kuiselle täsmälleen samalla tavalla lukemalla intron (Liite 1) tutkimusaiheestani ja antamalla pohdinnan aiheita tutkimusteemaani. Tärkeää oli, että haastateltavalle jäi mieleen fyysinen kou-lutila, uusi opetussuunnitelma ja koulun oppimisympäristöt. Sen jälkeen annoin nauhurin haas-tateltavalle ja pyysin häntä esittelemään minulle koulutilaansa.

Jokainen haastattelu ilmentää haastateltavan omaa persoona, oppimiskäsitystä ja sitä, mitä jo-kainen pitää tilallisesti opetustyössään tärkeänä. Oli antoisaa nähdä, miten erilaisia ja toisaalta samanlaisia näkökulmia eri opettajan haastattelut tällä menetelmällä antoivat. Inspiraation haastattelun toteuttamiselle sain aistikävely -menetelmästä. Ongelmaksi muodostui se, että kuuntelukävelyssä haastateltavan tulisi johdattaa jokainen haastateltava täsmälleen samaa reit-tiä. Näin toimimalla olisin johdatellut haastateltavia kertomaan valitsemieni tilojen tärkeydestä ja saanut heidät unohtamaan ne tilat, joita en satunnaisena kävijänä olisi osannut reitin varrelle asettaa. En siis olisi saanut aineistosta esille haastateltavien puhtaita käsityksiä heille tärkeistä tiloista.

Haastattelut tehtyäni olin tyytyväinen menetelmälliseen valintaani, sillä aineistosta tulee esille koulun tiloja, joita toinen opettaja korosti tärkeinä ja toinen sivuutti. Yhteneväisyyksiä ilmeni, mutta jokainen haastateltava nosti esille samasta tilasta oman näkökulmansa mukaan erilaisia asioita. Haastattelujen jälkeen litterointi vei huomattavasti aikaa, kun toistin sanallisen aineis-ton kirjoitettuun muotoon. Tiedosaineis-ton koko oli tämän jälkeen 30 sivua siistittyä tekstiä, josta puheessa tuotetut turhat täytesanat oli jätetty pois ja muokattu sujuvampaan muotoon muutta-matta kuitenkaan tekstin alkuperäistä merkitystä. Koska haastateltavia oli suhteellisen vähän,

en halunnut identiteettisuojan nimissä jaotella haastateltavia sukupuolen mukaan. Päädyin ni-meämään haastateltavat henkilöiden heidät kirjaimella suhteessa juoksevaan numerointiin H1, H2, H3, H4, H5 ja H6. Numerointi ei kuvaa haastattelujärjestystä.

Analyysiä varten tein useampia luokitteluita ja kokoavia taulukoita (Liitteet 4-8). Taulukoissa erittelin paikkoja, tilaelementtejä ja tilaan liittyviä tausta-ajatuksia. Luokittelussa tein ensin jo-kaiselle haastatellulle oman yhteenvetonsa ja lopulta sekoitin haastatteluista nostetut kommen-tit keskenään ryhmitellen ne aihekohtaisten otsikoiden alle. Aloitin erittelemällä aineistoa etsien asioiden välillä samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Analyysin tavoitteena on tiivistää haas-tattelun aineisto tieteelliseen muotoon niin, että ilmiötä voidaan tarkastella laajemmasta näkö-kulmasta (Tuomi & Sarajärvi 2002). Lähtökohtanani oli aineistolähtöinen tutkimustapa, joten analyysien merkitysyksiköt nousivat aineiston käsittelyn edetessä. Tutkimuksessa on mukana teoriasidonnaisuutta, sillä teoriassa käsiteltäviä yhtäläisyyksiä tuli esille ja ne toimivat saatujen tulosten tukena. (Tuomi & Sarajärvi 2002) Tutkimustulosten tulkinnoissa olen nostanut esiin lainauksia haastatteluaineistosta tukemaan merkitysten rakentumista. Rajasin tutkimustuloksiin kootut lainaukset niin, että sain mahdollisimman monen haastateltavan äänen kuuluviin. Näin sain esiin monipuolisemmin eri näkökulmia, joista rakentui tilan merkitystä kuvaava koulutilan ilmiö. Kaikkea ei luonnollisesti voinut nostaa esiin, vaan valikoin tärkeimmäksi kokemani ko-konaisuudet nimenomaan uudistuvaan koulutilaan vaikuttavien asioiden osalta.

6 TUTKIMUSTULOKSIA

Normaalikoulun alakoulun oppimaisema ja luontokeskus olivat koulun ensimmäisiä suurempia muutoksia kohti uudistuvaa koulutilaa. Tilat ilmentävät fyysistä erilaisuutta verrattuna perin-teiseksi koettuun luokkahuoneeseen. Etenkin oppimaiseman tarkoitus on olla kaikkien tilaa ym-päröivien luokkien yhteisessä käytössä. Luontokeskuksen rakentamisen lähtökohtana oli luoda turvallinen ympäristö luonnontieteiden tutkimusmenetelmille ja kokeille. Rakennuksen yläker-rasta löytyy toinen yhteisöllisen opetuksen paikka. Kolmen luokan opettajat rakentavat opetuk-seen tiimityönä yhteisöllisen opetuksen elementtejä, jossa aulatila toimii kaikkien työskentely-tilana.

Muutoksia kouluun tehtiin joulukuussa vuonna 2016, kun koulussa kokeiltiin pulpetittoman luokan käyttöä. Perinteiset pulpetti-tuoli yhdistelmät saivat väistyä pyörillä liikuteltavien pöy-tien, tuolien tieltä. Muunneltavuudesta haluttiin tehdä nopeaa. Luokassa oli ryhmä- ja pistetyös-kentelyyn tarkoitettu korkeaseinäinen sohvaloosi sekä pienempiä tuoliryhmiä. Kokeilu ei haas-tateltavan opettajan mukaan kuitenkaan ollut täysin onnistunut eikä tuottanut täysin toivotun kaltaista opetustilaa. Haastetta toi lähinnä luokan pienuus kalusteiden kokoon nähden. Kokei-lusta saatiin kuitenkin ensikosketus erilaisessa tilassa opettamiselle.

Seuraavan fyysistä opetustilaa koskevan muutosaskeleen koulu kokee 2018 kevätlukukauden aikana, kun uusi suurluokka valmistuu käyttöön. Tilaan tulevat kalusteet on nähty ja kokeiltu ennen valintaa. Kun tila on suurempi, ei tilan rajoitteista tule yhtä suurta ongelmaa. Fyysisen opetustilan muutoshankkeesta tuli aiottua isompi kokonaisuus uuden tilan myötä. Alkuperäinen muutossuunnitelman aihio koski yhden koulun solun muutostyötä, jotta kulkeminen olisi on-nistunut luokkien välillä helpommin. Nyt tarjottiinkin käyttöön yhtä isoa tilaa. Koska tila on putkimainen, akustiikkaan ja tilajaotteluun on kiinnitetty erityistä huomiota arkkitehdin ja si-sustussuunnittelijan kanssa. Samassa tilassa työskentelee yli 60 oppilasta ja lisäksi opettajat, joten äänilähteitä tulee olemaan paljon. Sen vuoksi tilan toimivuuden pohtimiseen on käytetty aikaa ja rauhallisempiakin pisteitä on pyritty rakentamaan. Tilan pedagogiikka perustuu yhteis-työn, yhteisopettajuuden ja erilaisten ryhmittelyiden variointiin. Tilassa tiimin opettajat, erityis-opettajat ja aineenerityis-opettajat rakentavat yhteistoiminnan periaatteita uuden opetussuunnitelman mukaisesti omat vahvuudet edellä.

Muualle koulun käytäville on rakennettu kalustehankinnoilla erilaisia soppeja, jonne oppilaat voivat siirtyä työskentelemään. Opettajan tehtävä on seurata millaisilla valmiuksilla oppilaat

menevät avoimiin oppimisympäristöihin. Tarkkailtavissa taidoissa on kyse oppimaan oppimi-sen taidoista, itoppimi-senäioppimi-sen työskentelyn taidoista ja itsesäätelyn taidoista. Opettajan tehtävä on auttaa ja tukea oppimisympäristöissä toimimisessa niin, että pedagogisia tavoitteita saavute-taan.