Osatutkimuksen toteuttaminen, aineisto ja kehittämistyö
Anne Puuronen
Tässä tutkimuksen osassa on tarkasteltu kohdennetun nuorisotyön arviointikriteerien kehittämistä. Miten kohdennetun nuorisotyön arviointia tulisi toteuttaa, jotta se on-nistuisi kuvaamaan juuri kohdennetulle nuorisotyölle tunnusomaista toimintaa ja sille asetettuja tavoitteita? Ensisijainen kysymys on, mitä tulee asettaa arvioinnin kohteeksi, jotta kohdennetun nuorisotyön vaikutuksista ja vaikuttavuudesta voidaan sanoa jotain.
Mikä kohdennetussa nuorisotyössä vaikuttaa ja miten?
Osion ensimmäisessä luvussa kohdennetun nuorisotyön nuoria ja tehtäväkenttää tarkastellaan työmuodon sisältä tuotettuna määrittelytyönä. Tämä määrittelytyö haas-taa liikkeeseen koko nuorisotyöalaa koskevan määrittelyn: työmuodon sisältä ei löydy yksimielisesti jaettua vastausta siihen, minkälaisia palveluita pidetään kohdennettuna nuorisotyönä. Sen sijaan toimijalähtöisessä määrittelyssä korostui perusnuorisotyön piirteiden näkeminen erityisnuorisotyön sisällä ja päinvastoin, erityisnuorisotyön mah-dollisuuksien näkeminen perusnuorisotyössä. Tarkastelussa pyritään hahmottamaan koko alaa yhdistäviä nuorisotyöllisiä tavoitteita ja tulevaisuuden suuntia kohdennetun nuorisotyön näkökulmasta.
Osion toisessa luvussa selvitetään, miten toiminnan arviointia nykyisin kohdennetussa nuorisotyössä tehdään, minkälaisin arviointimenetelmin ja mihin tarpeeseen. Minkälaista vaikuttavuustietoa toiminnan arviointi tällöin nostaa kohdennetusta nuorisotyöstä esille, jääkö arviointiin katvealueita tai kehittämiskohteita? Osassa konstruoidaan kentän toi-mijoiden suhdetta nuorisotyön arviointiin yleensä ja pyritään saamaan ote käytännön haasteista, joita arviointien tekeminen arjen työssä nostaa esiin. Tarkasteltavana ovat muun muassa kannanotot siitä, miten asiakasprosessin arviointi kohdennetussa nuorisotyössä tulisi toteuttaa ja miten se on suhteessa vaikuttavuustiedon esille nostamiseen.
Osion kolmannessa luvussa tuodaan ensin esille painopiste-ehdotuksia kohden-netun nuorisotyön vaikuttavuusarvioinnin kehittämiseen. Kohdenkohden-netun nuorisotyön arviointitapoja tulee kehittää sen erityispiirteitä huomioiden. Avainkysymys on siis, minkälainen nuorisotyöllistä toimintaa koskeva tieto kuvaa kohdennetun nuorisotyön vaikuttavuutta? Kohdennetussa nuorisotyössä huomio kiinnittyi erityisesti kolmeen piirteeseen, jotka liittyvät toiminnan tavoitteenasetteluun ja työmuodon vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen. Nämä piirteet ovat a) että nuoren asiakasprosessi perustuu nuoren vapaaehtoisuudelle, b) että työn tavoitteellisuus määritellään paikallisella tasolla ja c) että kohdennettu nuorisotyö toteutuu monitahoisena vuorovaikutustyönä myös
muulloin kuin nuoren vapaa-aikana ja myös muissa kuin nuorisotyön omissa ympäris-töissä. Kaikki kolme ovat piirteitä, jotka ovat tunnistettavissa myös muista nuorisotyön työmuodoista, mutta jotka tulevat kohdennetussa nuorisotyössä esille muita työmuotoja määrittelevämmin.
Näiden erityispiirteiden yhteydessä osion kolmannessa luvussa käydään keskustelua arvioinnin yhteismitallisuudesta. Jos arvioinnin kohde ja sen onnistuneisuuden kriteerit saadaan määriteltyä yhdessä kontekstissa, missä määrin ne ovat yhteismitallisia myös toises-sa kontekstistoises-sa? Kun kohdennetun työn toiminnan laadulle asettuvat tavoitteet vaihtelevat kunnittain, onko tavoitteiden välinen yhtenäistäminen mahdollista? Kysymys on samalla tarkoituksenmukaisten arviointikäytäntöjen ja -menetelmien selvittämisestä. Mitä tulee mitata ja miten, jotta arviointitapa ilmentäisi kohdennetun nuorisotyön vaikuttavuut-ta? Tämänkaltaista vaikutusten ja vaikuttavuuden esille nostamista mallinnetaan osion neljännessä luvussa esiteltävässä kohdennetun nuorisotyön monitaho-arviointimallissa.
Tutkimustehtävän avaamisessa on hyödynnetty arviointitutkimuksen peruslähtökohtia (ks. esim. Robson 2001; Patton 2002; Virtanen 2007). Tarkasteltavina ovat esimerkiksi kysymykset, kenelle arviointia tehdään, mitä täsmälleen ottaen ollaan arvioimassa, miten arviointi kannattaa kohdistaa ja erityisesti minkälaiseen tavoitteiden määrittelyyn arviointien tekeminen liitetään. Arviointitutkimuksen sisällä esitettyjä kysymyksiä voidaan käyttää jäsentämään kohdennetun nuorisotyön (ja nuorisotoimialan) arviointia koskevaa keskus-telua sen palveluiden tehokkuudesta ja toiminnan laadun osoittamisesta. (Cederlöf 1999;
Siurala 2014). Osatutkimuksessa tarkastellaan niin ikään päähankkeen koko nuorisotyön määrittelyyn liittyvää kysymystä perusnuorisotyön ja erityisnuorisotyön suhteesta.
Hankkeessa yhteisesti jaettuna lähtökohtana oli, että nuorisotyön tavoitteiden mää-rittelyssä tulisi pyrkiä dialogiin ja tasapainoiluun eri intressitahojen, kuten nuorten, nuo-risotyöntekijöiden, vanhempien ja päätöksentekijöiden kesken. Tutkimusrajauksellisista syistä kohdennetun nuorisotyön arvioinnin tavoitteiden asettajiksi ja arviointitiedon hyödyntäjiksi nähdään tässä osaprosessissa kaksi eri intressitahoa. Niitä ovat toisaalta nuo-risotyöalan toimijat ja toisaalta kohdennetun nuorisotyön lainsäädännöllisestä ja hallin-nollisesta hyödyntämisestä kiinnostuneet virkamiehet ja poliittiset toimijat. Tarkastelujen tarkoituksenmukaisuus ja hyödyntämispotentiaali toteutetaan osiossa näiden tahojen intressejä kuunnellen. Osion tavoitteena on nuorisotyön toimijoiden itsemäärittelyn näkökulmasta edistää nuorisoalan määrittelytyötä. Määrittelytyön pyrkimyksenä on ottaa huomioon toimialan virkamiesjohtamista ja kunnan hallinnollisia linjauksia ja kiinnittyä sekä nuorisolautakunnan ja kunnanvaltuuston poliittisiin päätöksentekoprosesseihin että alan strategiseen ja lakisääteiseen valtakunnalliseen johtamiseen.
Tarkoitusta varten osatutkimuksessa rakennettiin kohdennetun nuorisotyön tun-nusluvullistamista, tunnuslukujen kehittämistä ja työmuodon määrittelyä edistävä arviointi- ja kehittämisprosessi yhdessä kohdennetussa nuorisotyössä toimivien kanssa.
Aineisto kerättiin alan toimijoilta, joiden nykyiseen toimenkuvaan kuuluu kohden-netun nuorisotyön arviointi ja joiden voidaan olettaa sekä käytännön työtehtävissään että raportointivastuussaan tarvitsevan tietoa työmuotonsa vaikuttavuudesta. Tämä monitaho-arviointiasetelmaa hyödyntävä kehittämistyö on rakennettu kaksiosaiseksi prosessiksi: Ensiksi tavoitteellistettiin toiminnan arviointia toisaalta nuorten intressien
ja toisaalta nuorisotyöntekijöiden ja heidän yhteistyökumppaneittensa intressien kautta.
Toiseksi toiminnan arviointia tavoitteellistettiin yhteiskunta- ja tulosarviointiperustaisten intressien kautta.
Suhteessa hallinnollisiin toimijoihin ja poliittisiin päättäjiin osaprosessin tavoitteena on lisätä kriittisesti näille tahoille kuuluvien tietoa ja ymmärrystä kohdennetun nuoriso-työn sisältä tulevista arvioinnin tavoitteista sen a) määrittelyä edistävästä näkökulmasta ja b) tilintekovastuuta osoittavasta näkökulmasta. Minkälaisena tarkasteltavana oleva asia (tässä osaprosessissa kohdennetun nuorisotyön vaikuttavuuden arviointi) toimija-lähtöisesti nähdään ja mikä tässä ammatillisesti rakentuvassa näkemyksessä mahdollisesti edistää tai estää kohdennetun nuorisotyön vaikuttavuuden arviointia? Tutkimus, jossa aineistojen ja erilaisten näkökulmien huomioonottaminen rakentuu emic-perustaisesti (tässä nuorisotyöntekijöiden itseymmärryksestä käsin), ei tarkoita, että sitä koskevat tut-kimustulkinnat kritiikittömästi toistaisivat emic-tason näkemyksen (vrt. Siurala 2013).
Tämän luvun tarkoituksena on osoittaa, mitä hyötyä kohdennetusta nuorisotyöstä on nuorille, nuorisotyöntekijöille ja päätöksentekijöille.
Seuraavassa esitellään osiota koskeva tutkimusaineiston keruu ja kohdennetussa nuorisotyössä toimivien kanssa yhteisesti rakennettu arviointi- ja kehittämistyöprosessi toimintamuodon vaikutusten ja vaikuttavuuden kuvaamiseksi.
KYSELY KOHDENNETUSSA NUORISOTYÖSSÄ KÄYTETTÄVISTÄ ARVIOINTIMENETELMISTÄ
Nuorisotyön arvioinnin toimijalähtöisten kehittämisajatusten selvittäminen käynnis-tettiin osiossa Webropol-kyselyllä: Valtakunnallinen kohdennetussa nuorisotyössä käytet-tävien arviointimenetelmien kartoitus – Kysely kohdennettua nuorisotyötä tekeville ja sitä koordinoiville (ks. liite 5). Kysely lähetettiin Aluehallintovirastojen (AVI) kautta Suomen kaikkien kuntien nuorisotoimille. Kyselyyn vastaamisaika oli kolme viikkoa aikavälillä 23.5.−13.6.2014. Tämän lisäksi kysely lähetettiin Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittä-miskeskus Koordinaatin kautta kohdennetusti Nuorten tieto- ja neuvontapalveluille, joissa vastaamisaika kyselyyn oli 2.6.−20.6.2014. Kysely oli suunnattu tahoille, jotka tekevät kohdennettua nuorisotyötä opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikön asettamassa sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuudessa, johon kuuluvat etsivä nuorisotyö, nuorten työpajatoiminta ja Nuotta-valmennus.79 Kysely oli tarkoitettu vastaajille, jotka tekevät kohdennettua nuorisotyötä käytännön työssään tai vastaavat siitä koordinaattori-
79 Etsivä nuorisotyö määritellään erityisnuorisotyöksi, jossa työn tavoitteena on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Nuorten työpajatoiminta sijoittuu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palveluiden ja avoimien koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon. Työpajatoiminnan tavoitteena on tukea nuoren elämäntaitoja, sosiaalista vahvistumista, omatahtista yhteisöllistä kasvua ja tekemällä oppimista. Nuotta-valmennusta järjestetään yhdeksässä valtakunnallisessa nuorisokeskuksessa.
Nuotta-valmennuksen tavoitteena on tukea nuoren arjenhallintaa ja auttaa nuorta saamaan ohjat käsiinsä. (Ks. esim. Nuorisolaki 693/2010/7b§; Sova-esite 2014; SNK 2015; Kauppi, Seppälä &
Nykänen 2013.)
tai esimiestehtävissään.80 Kyselyssä kysyttiin ensin kohdennetun nuorisotyön toiminnan muotoja ja niille asetettuja tavoitteita. Tämän jälkeen kyselyssä kysyttiin tietoa nykyisin käytössä olevista menetelmistä, joilla kohdennetun nuorisotyön vaikuttavuutta arvioidaan.
Lopuksi kysyttiin kohdennettua nuorisotyötä tekeviltä kehittämisajatuksia siitä, miten oman työn vaikuttavuutta voitaisiin mitata.
Kyselyyn tuli määräaikoihin mennessä yhteensä vastauksia 51. Näistä 49 oli kunnista tulleita ja yksi yhdistyksestä tullut vastaus. Kyselyyn vastanneet kunnat muodostavat tu-loksista harvapiikkisen valtakunnallisen haravan (ks. kuvio 4). Kyselyvastausten määrällistä edustavuutta lisää kyselyyn vastaamattomien kuntien osallistuminen osiossa järjestetyille alueellisille kehittämispäiville, joista lisää myöhemmin tässä luvussa. Kyselyyn vastaamat-tomia kuntia oli kehittämispäivillä mukana 31. Yhteensä tutkimusosiossa oli mukana 80 kuntaa tuomassa esille arvioinnin kehittämisajatuksia kohdennetussa nuorisotyössä.
Tämä vastaa vajaata kolmasosaa Suomen kuntien nuorisotoimista.
Kuvio 4. Kohdennetun nuorisotyön arviointi -kyselyyn vastanneet kunnat, n=49.
(Kartta: Essi Helin 2015.)
80 Yksittäiset vastaajat tai organisaatiot olivat kyselystä vastaavan tutkijan ja tutkimusavustajan nähtävissä.
Kyselyn tulosten ja raportoinnin yhteydessä yksittäiset vastaajat eivät tule tunnistettavasti esiin.
Yhteystietoja käytettiin tahojen kutsumiseen hankkeen tilaisuuksiin, joissa käsiteltiin kohdennettua nuorisotyötä. Osa vastaajista antoi luvan yhteystietojen käyttöön kehittämistyössä myös jatkossa.
Aluerajat © MML, 2012 Karttakuva © Kuntaliitto / JAH
Kuntavastausten suhteellisen vähyyden vuoksi niitä ei tarkastella osiossa ensisijaisesti määrällisesti vaan niin kutsutun välineellisen tapaustutkimuksen (instrumental case study) mukaisesti. Välineellisellä tapaustutkimuksella tarkoitetaan tutkimusta, jossa tiettyyn tapaukseen (tässä kohdennettu nuorisotyön vaikuttavuusarviointi) keskittymällä lisätään jotain ilmiötä koskevaa tietoa (Stake 1994, 237). Välineellinen ote tulee käytettävästä tutkimustavasta, tässä tapauksessa kyselystä sen sijaan, että kohdetta tutkittaisiin esi-merkiksi suoraan havainnoimalla tai tässä tapauksessa, että kyselyä olisi analysoitu sille ominaisesti vain määrällisesti. Tutkimusasetelmassa kyselyvastaukset kertovat eri kunnissa moninaisesti tehtävästä kohdennetusta nuorisotyöstä edustavasti. Kyselyyn vastanneet kunnat edustavat kattavasti eri kuntakokoja, joissa asukasluku on reilusta 1000 asuk-kaasta yli 200 000 asukkaan kuntiin. Vastanneiden kuntien mukana on siten pieniä, keskisuuria, suuria kuntia ja kuntayhtymiä. Kyselyvastauksia käsitellään osiossa niin, että kohdennuksia tehdään kuntakoon ja kunnan maantieteellisen sijainnin mukaan.
KOHDENNETUN NUORISOTYÖN ARVIOINNIN KEHITTÄMISPÄIVÄT
Nuorisotyön arviointia ja alan vaikuttavuutta kuvaavien tunnuslukujen kehittämistä jatkettiin osiossa Aluehallintovirastojen (AVI)81 mukaisesti järjestetyillä kohdennetun nuorisotyön toimijoiden kehittämispäivillä. Kehittämispäivien tavoitteena oli saada esille toimijoiden näkemys siitä, minkälaista arviointia kohdennetut palvelut tarvitsevat eli nostaa kehittämisen kohteena olevassa toimintamuodossa työskentelevät keskiöön arviointia koskevan tiedon tuottamisessa.
Kehittämispäivät järjestettiin syksyn 2014 aikana yhteistyössä Pohjois-Suomen, Lounais-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen, Itä-Suomen, Etelä-Suomen ja Lapin aluehallin-tovirastojen kanssa viidellä eri paikkakunnalla (Oulu, Turku, Pieksämäki, Hämeenlinna ja Rovaniemi). Kehittämispäivien yhteistyökumppaneina toimivat myös Oulun kaupun-gin Byströmin nuorten palvelut, Porin Työelämänpalvelut (TYP), Piennar-toiminta, Pieksämäen kaupunki ja Aseman lapset ry., Löytävä nuorisotyö ja Helsingin kaupunki.
Näiden tahojen roolina kehittämispäivillä oli esittää esimerkkejä käytännön arviointi-käytäntöjen kehittämistyöstä omien organisaatioidensa näkökulmista.
Kehittämispäivien kolmiosainen rakenne toistettiin kussakin tilaisuudessa samanlai-sena. Ensimmäisessä osassa esitettiin osioon kuuluneen kyselyn tulokset ja tehtiin koh-dennuksia kohdennetun nuorisotyön arviointia taustoittaviin kysymyksiin ja teemoihin.
Arvioinnin kehittämistarve kytkettiin tutkimuksen taholta:
1) arvioinnin hyödyntämiseen: Mitä arviointi voi olla kohdennetussa nuorisotyössä ja miten sitä on mahdollista hyödyntää toiminnan parantamiseksi? Tarkoituksena on työ-kokemusta ja arkijärkeä hyödyntäen miettiä, miten arvioinnin avulla työ voi saada halli-tumpia piirteitä ja miten työn laatu paranisi. Miten arvioinnin avulla voidaan lisätä työn
81 Aluehallintovirastot ovat korvannet entiset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) vuoden 2014 alusta alkaen, jolloin muun muassa nuorisotoimeen kuuluvat tehtävät siirtyivät hoidettaviksi sen alle. (Ks. lisää Aluehallintovirasto, www.avi.fi.)
suunnitelmallisuutta, seurantaa ja katsoa toteutuiko suunnitelma? Tarkasteltavina oli siten toiminnan tavoitteiden määrittely, tavoitteiden toteuttaminen ja niiden toteutuminen.
2) vaikuttavuusarviointiin: Miten arviointi auttaa tekemään toimintaa näkyväksi? Tar-koituksena on pohtia, kuinka kohdennetun nuorisotyön vaikuttavuus saadaan esille vahvasti käytännön toimintaan kiinnittyvän arvioinnin avulla ja
3) arvioinnin kohteen määrittelemiseen: Miten kohdennetut palvelut tulisi määritellä? Tar-koituksena on pohtia, mitä kohdennettu nuorisotyö on 2010-luvulla ja tulevaisuudessa.
Tämän jälkeen toiseksi vuorossa olivat arvioinnin kehittämistyön käytännön esimerkit yllä mainittujen yhteistyökumppaneiden esittäminä. Kehittämispäivän kolmannessa osassa toimijat keskittyivät työpajatyöskentelyssä oman työmuotonsa ja laajemmin nuorisotyön arvioinnin kehittämiseen. Työskentelyn tueksi osallistujille jaettiin tehtävämateriaali (ks.
liite 6), jonka kautta huomiota kiinnitettiin muun muassa seuraaviin teemoihin.
• Kohdennettuja palveluita käyttävien nuorten ikähaitari
• Nuorisotyön määrittelyssä käytettävät käsitteet
• Toiminnan nimeäminen ammattilaisten itsemäärittelyn kautta
• Kohdennetun nuorisotyön tekeminen ja asema suhteessa Lastensuojelulain 12§ pykälään, jossa näkökulmana, miten kohdennettu työ määritellään kunnittain kunnan Lasten ja nuor-tenhyvinvointisuunnitelmassa?
Teemojen kautta kehittämispäivillä pyrittiin kirkastamaan kohdennetun nuorisotyön päätehtäviä ja niiden arviointia. Minkälaisista työn tuloksista tulee kertoa, että kohden-nettujen palveluiden paikallinen vaikuttavuus saadaan näkyville? Mitä työn osa-alueita kohdennetun nuorisotyön arvioinnin tulee huomioida? Teemojen kautta keskustel-tavana oli myös, miten kohdennettu työ määritellään kunnittain kunnan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Onko se nimetty sinne? Tulevatko kohdennetun työn tarve, toiminnan sisällöt, painotukset ja laajuus sekä resursoinnin perustelut esille siinä kohdennetun nuorisotyön vaikuttavuudesta kertovalla tavalla? Pitkällä tähtäimellä arvioinnin kehittäminen ja kestävyyden varmistaminen kiinnitettiin kehittämispäivässä nuorisolain uudistamiseen.