7 POHDINTA
7.4 Jatkotutkimusideat
Tässä tutkimuksessa selvitin, miten koulupäiviin oli saatu lisää fyysistä aktiivisuutta, ja millaisia näkemyksiä rehtoreilla, opettajilla ja koulunkäynninohjaajilla oli toimenpiteiden vaikutuksista.
Kuten tuloksista voi huomata niin toimenpiteitä oli hyvin runsaasti samoin kuin näkemyksiä nii-den positiivisista vaikutuksista. Tässä tutkimuksessa en siis selvittänyt näkemyksiä fyysisen aktii-visuuden lisäämisen vaikutuksista johonkin yhteen tiettyyn asiaan vaan vastaajilla oli mahdolli-suus vastata täysin avoimesti juuri oman näkemyksensä mukaisesti. Vastauksista nousikin esille useita eri asioita, joihin vastaajien näkemyksen mukaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen oli vai-kuttanut positiivisesti. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia miten fyysisen aktiivisuuden lisäämi-nen koulupäiviin vaikuttaa näihin yksittäisin asioihin.
Liikunnan vaikutusta oppimiseen on nykyään jo tutkittu paljon, mutta ainakin oma mielenkiinto kohdistuu juuri tähän aiheeseen. Jatkotutkimukseen voisi ottaa kohteeksi yksi – kaksi koulua, jotka ovat jatkaneet systemaattisesti fyysistä aktiivisuutta lisäävien toimenpiteiden toteuttamista ja selvittä näiden koulujen opettajien näkemyksiä ja kokemuksia liikunnan vaikutuksesta oppimi-seen. Olisiko kouluissa havaittu merkittävää muutosta, kun ne ovat olleet Liikkuva koulu toimin-nassa mukana useamman vuoden ja jatkaneet systemaattisesti fyysisen aktiivisuuden lisäämistä ja käyttämistä. Jatkotutkimusta ajatellen toinen mielenkiintoinen aihe, joka tuloksista nousi esille, olisi fyysisen aktiivisuuden lisäämisen vaikutus kiusaamiseen. Niin moni tämän tutkimuksen vas-taajista oli nähnyt kiusaamisen vähentyneen, kun koulu oli lähtenyt mukaan Liikkuva koulu
toi-mintaan ja koulupäiviin oli lähdetty lisäämään fyysistä aktiivisuutta. Tätä voisi tutkia laajemmin-kin eli tutkimuksen kohteena olisi useampi koulu eli vaikka yhden kaupungin / kunnan kaikki koulut tai sitten yksi – kaksi koulua. Tutkimuksessa voisi selvittää miten Liikkuva koulu toiminta on vaikuttanut kiusaamiseen kouluissa koko kaupungin laajuisesti, sillä jokainen koulu toteuttaa Liikkuvaa koulua omalla tavallaan, niin voisiko sillä olla merkitystä, miten, millä tavalla ja miten paljon fyysistä aktiivisutta on lisätty koulupäiviin. Tai tutkia tarkemmin kiusaamisen esiintyvyyttä jossakin tietyssä koulussa, joka on jo ollut pitkään mukana Liikkuva koulu toiminnassa.
Tässä tutkimuksessa esille tulleita näkemyksiä vaikutuksista voisi jokaista tutkia tarkemmin omana aiheena, kuten esimerkiksi vaikutusta yhden koulun oppilaiden fyysisen aktiivisuuden määrään tai kun keskittymisen nähtiin parantuneen, niin onko sillä vaikutusta esimerkiksi työ-rauhaan. Yksi tutkimuksen aihe voisi olla myös opettajien suhtautuminen fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen koulupäiviin, sillä kaikille se ei varmasti ole yhtä miellyttävää. Aiheita siis nousisi esille monia tämän tutkimuksen pohjalta, mutta aiheita voisi tutkia myös eri tutkimusmenetel-millä ja koulujen henkilökunnan lisäksi / sijaan voisi tutkia myös oppilaiden näkemyksiä ja koke-muksia. Aineiston kerääminen haastattelemalla voisi sopia joihinkin aiheisiin paremmin, koska sillä saisi varmasti tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa toisista aiheista. Yksi mielenkiintoi-nen aihe tutkia voisi olla myös millaisia haasteista koulut ovat kohdanneet muuttaessaan toimin-takulttuuria liikunnallisemmaksi lisäämällä fyysistä aktiivisuutta koulupäiviin.
Lähteet
Aaltola, J. & Valli, R. 2001. Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Metodin valinta ja aineistonkeruu:
vinkkejä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-kustannus.
Ahonen, T. 1990. Lasten motoriset koordinaatiohäiriöt. Jyväskylän yliopisto. Studies in education, Psychology and Social Research 78. Jyväskylä.
Aira, A., Haapala, H., Hakamäki, M., Kämppi, K., Laine, K., Rajala, K., Tammelin, T., Turpeinen, S. &
Walker, M. 2012. Liikkuva koulu ohjelma pilottivaiheen 2010–2012 loppuraportti. Jyväskylä: LIKES.
Alasuutari, P. 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino.
Alen, M. & Rauramaa, R. 2010. Liikunnan vaikutukset elinjärjestelmiin. Teoksessa I. Vuori; S. Tai-mela & U. Kujala (toim.) Liikuntalääketiede 3.–4. painos. Vantaa: Hansaprint, 30–54.
Berelson, B. 1971. Content analysis in communication research. New York: Hafner Publishing Company.
Braun, V. & Clarke, V. 2013. Successful Qualitative Research. A Practical Guide For Beginners.
London: SAGE Publications Ltd.
Brikci, N. & Green, J. 2007. A Guide to Using Qualitative Research Methodology. UK:
Medicins sans Frontieres. www.alnap.org/pool/files/qualitative-research-methodology.pdf [luettu 25.3.2021]
Chaddock, L.; Neider, M. B.; Lutz, A.; Hillman, C. H. & Cramer, A. F. 2012. Role of Childhood Aero-bic Fitness in Successful Street Crossin. Medicine and science in sport and exercise 44 (4), 749–
753.
Davis, C., Tomporowski, P., McDowell, J., Austin, B., Miller, P., Yanasak, N., Allison, J. & Naglieri, J.
2011. Exercise improves executive function and achievement and alters brain acti-vation in over-weight children: A randomized, controlled trial. Health Psychology 30 (1), 91–98.
Donnelly, J., Greene, J., Gibson, C., Smith, B., Washburn, R., Sullivan, D., DuBose, K., Mayo, M., Sch-melzle, K., Ryan, J., Jacobsen, D. & Williams, S. 2009. Physical Activity 46 Across the Curriculum (PAAC): a randomized controlled trial to promote physical activity and diminish overweight and obesity in elementary school children. Preventive Medicine 49 (4), 336–341.
Ericsson, I. 2003. Motorik, koncentrationsförmåga och skolprestationer. En interventionstudie i skolår 1–3. Malmo studies in educational sciences. No. 6.
Eskola J. & Suoranta J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
Eskola, J. & Suoranta, J. 2000. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Jyväskylä: Gummerus kirja-paino Oy.
Fogelholm, M. 2006. Lapset lihovat –muuttuuko koululiikunta? UKK-instituutti.
Eskola, J & Vastamäki, J. 2010. Teemahaastattelu: opit ja opetukset. Teoksessa J. Aaltola & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Jyväskylä: PSkustannus. 26–44.
Finne, J. 2017. Liikkuva lapsi, terveempi aikuinen. Lahti: Fitra.
Haapala, E. A.; Poikkeus, A-M.; Kukkonen-Harjula, K.; Tompuri, T.; Lintu, N.; Väistö, J.; Leppänen, P.
H. T.; Laaksonen, D. E.; Lindi, V.; Lakka, T. A.; Gillison, F. 2014. Association of Physical Activity and Sedentary Behavior with Academic Skills – A Follw-up Study among Primary School Children.
PLoS ONE 9 (9).
Heinonen, O.; Kantomaa, M.; Karvinen, J.; Laakso, L.; Lähdesmäki, L.; Pekkarinen, H.; Stigman, S.;
Sääkslahti, A.; Tammelin, T.; Vasankari, T. & Mäenpää, P. Fyysisen aktiivisuuden suositus kou-luikäisille. Teoksessa T. Tammelin & J. Karvinen. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäiselle 7–
17–vuotiaille. Lasten ja nuorten liikunnanasiantuntijaryhmä 2008. Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry, 17–31.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita. 13.painos. Helsinki: Tammi.
Hirsjärvi, S, Remes, P & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Hämeenlinna: Kirjapaino Oy.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2013. Tutki ja kirjoita. 18. painos. Helsinki: Tammi.
Ikäheimo, H. 1997a. Iloa ja ymmärrystä matematiikkaan. Helsinki: Oy Opperi Ab.
Jaakkola T. 2012. Liikunta ja koulumenestys. Teoksessa T. Kujala, C. M. Krause, N. Sajaniemi, M.
Silven, T. Jaakkola & K. Nyyssölä. Aivot, oppimisen valmiudet ja koulunkäynti. Neuro- ja kognitio-tieteellinen näkökulma. Tilannekatsaus tammikuu 2012. Opetushallitus, 53–63.
https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/aivot-oppimisen-valmiudet-ja-koulunkaynti [lu-ettu 2.2.21]
Jaakkola, T., Liukkonen, J. & Sääkslahti, A. 2013. Johdatus liikuntapedagogiikkaan. Teoksessa T.
Jaakkola, J. Luikkonen & A. Sääkslahti (toim.) Liikuntapedagogiikka. Jyväskylä: PS -kustannus Oy, 17–27
Jantunen T. & Haapaniemi R. 2013. Iloa kouluun. Avaimia kouluviihtyvyyteen. Juva: PS-kustannus Bookwell Oy.
Jussila, A.-M., Husu, P., Vähä-Ypyä, H., Tokola, K. & Vasankari, T. 2016. LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo. Esitys valtion liikuntaneuvoston Lasten ja nuorten liikunnan ja fyysisen toimintakyvyn tila -seminaarissa 15.12.2016, Helsinki.
Kantomaa, M., Tammelin, T., Ebeling, H. & Taanila, A. 2010. Liikunnan yhteys nuorten tunne-elä-män ja käyttäytymisen häiriöihin, koettuun terveyteen ja koulumenestykseen. Liikunta & Tiede 47 (6), 30–37.
Kantomaa, M., Syväoja, H., Sneck, S., Jaakkola, T., Pyhältö, K. & Tammelin, T. 2018. Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen. Tilannekatsaus tammikuu 2018. Raportit ja selvitykset 2018:1.
Opetushallitus & Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Likes.
Karvinen, J. 2008. Suositusten toteuttaminen. Teoksessa T. Tammelin & J. Karvinen. Fyysisen ak-tiivisuuden suositus kouluikäiselle 7–17–vuotiaille. Lasten ja nuorten liikunnanasiantuntijaryhmä 2008. Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry, 32–41.
Kämppi, K., Tammelin, T., Inkinen, V. & Laine, K. 2017. Liikkuvien koulujen henkilökuntakyselyn tuloksia, kevät 2017. Jyväskylä: LIKES-tutkimuskeskus.
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU – tutkimuksen tuloksia 2018.
https://www.liikuntaneuvosto.fi/lausunnot-ja-julkaisut/lasten-ja-nuorten-liikuntakayttaytyminen-suomessa-liitu-tutkimuksen-tuloksia-2018/ [luettu 28.2.2021]
Liikkumissuositus 7–17–vuotiaille lapsille ja nuorille. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:19. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/hadle/10024/162984/OKM_2021_19.pdf?se-quence=4 [luettu: 15.4.2021]
Lintunen, T. 2000. Millainen rooli liikunnalla on minäkäsityksen kehittymisessä? Teoksessa M.
Miettinen (toim.) Haasteena huomisen hyvinvointi – Miten liikunta lisää mahdollisuuksia? Liikun-nan yhteiskunnallinen perustelu II tutkimuskatsaus. LiikunLiikun-nan ja kansanterveyden julkaisuja 124, 49–53. Jyväskylä: Likes.
Lubans, D.; Richards, J.; Hillman, C.; Faulkner, G.; Beauchamp, M.; Nilsson, M.; Kelly, P.; Smith, J.;
Raine, L. & Biddle, S. 2016. Physical Activity for Cognitive and Mental Health in for Cognitive and Mental Health in Youth: A Systematic Review of Mechanism. Pediatrics 138 (3).
Metsämuuronen, J. 2003. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteessä. 2. uudistettu painos.
Jyväskylä: International Methelp Ky.
Miettinen, P. 1999. Liikkuva lapsi ja nuori. Jyväskylä: Gummerus.
Mullender–Wijnsma, M. J.; Hartman, E.; de Greeff, J. W.; Doolaard, S.; Bosker, R. J.; Wisscher, C.
2016. Physical activity math and language lessons improve academic achievement: a cluster ran-domized controlled trial. Pediatrics 137 (3).
van der Niet, A. G.; Smith, J.; Oosterlaan, J.; Scherder, E. J. A.; Hartman, E. & Wissher, C. 2016. Ef-fects of a Cognitively Demanding Aerobic Intervention during Recess Childrens Physical Fitness and Executive Functioning. Pediatric exercise science 28 (1), 64–70.
Numminen, P. 2000. Millainen merkitys liikunnalla on varhaislapsuudessa? Teoksessa M. Mietti-nen (toim.) Haasteena huomisen hyvinvointi – Miten liikunta lisää mahdollisuuksia? Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu II tutkimuskatsaus. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 124, 49–
53. Jyväskylä: Likes.
Numminen, P. & Välimäki, I. 1995. Liikunta lapsena ja nuorena. Teoksessa Vuori, I & Taimela, S.
(toim.) Liikuntalääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 70–83.
Nupponen, H. 1997. 9–16-vuotiaiden liikunnallinen kehittyminen. Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja.
Opetushallitus 2012a. Liikkuva koulu ohjelma. http://www.liikkuvakoulu.fi/liikkuva-koulu/ohjelma [luettu: 7.7.2015]
Opetushallistus 2012b. Liikkuva koulu. http://www.liikkuvakoulu.fi/liikkuva-koulu [luettu:
7.7.2015]
Owens, J. A. & Mindell, J. A. 2005. Take charge of your child´s sleep: the all–in–one recourse for solving sleep problems in kids and teens. New York: Marlowe & Co.
Partinen, M. & Huovinen, M. 2011. Unikoulu aikuisille. Helsinki: WSOY
Partonen, T. 2005. Mielenterveyden häiriöt. Teoksessa I. Vuori, S. Taimela & U. Kujala (toim.) Lii-kuntalääketiede. Helsinki: Kustannut Oy Duodecim. 508–512.
Paruthi, S.; Brooks, L. J.; D`Ambrosio, C.; Hall, W. A.; Kotagal, S.; Lloyd, R. M.; Malow, B. A.; Maski, K.; Nichols, C.; Quan, S. F.; Rosen, C. L.; Troester, M. M. & Wise, M. S. 2016. Recommended Amount of Sleep for Pediatric Populations: A Consensus Statement of the American Academy of Sleep Medicine. Journal of Clinical Sleep Medicine 12 (6), 785–786.
Peda.net 2015. Kasvun ja oppimisen palvelualue Kuopio. https://peda.net/kuopio [luettu 1.7.2015]
Pesce, C, Crova, C., Cereatti, L., Casella, R., & Bellucci, M. 2009. Physical activity and mental per-formance in preadolescents: Effects of acute exercise on free-recall memory. Mental Health and Physical Activity 2 (1), 16–22.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2014. Helsinki: Opetushallitus.
Pohjola, A. 2007. Eettisyyden haaste tutkimuksessa. Teoksessa L. Viinamäki & E. Saari (toim.) Polkuja soveltavaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Helsinki: Tammi.
van Praag, H. 2009. Exercise and the brain: something to chew on. Trends in Neurosciences 32 (5), 283–290.
Prashning, B. 2000. Erilaisuuden voima. suom. Tossavainen, H. Juva: WS Bookwell.
Puustinen, M., P. 2008. Välkällä on väliä. Opettaja 34–35, 44–45.
Reed, J., Einstein, G., Hahn, E., Hooker, S., Gross, V. & Kravitz, J. 2010. Examining the impact of in-tegrating physical activity on fluid intelligence and academic perfor-mance in an elementary school setting: a preliminary investigation. Journal of Physical Activity & Health 7 (3), 343.
Rehunen. S. 1997. Terveys ja liikunta. Jyväskylä: Gummerus.
Rissanen, L.1999. Vanhenevien ihmisten kotona selviytyminen. Yli 65-vuotiaiden terveys, toimin-takyky ja sosiaali- ja terveyspalvelujen koettu tarve. Oulun yliopisto ja Yleislääketieteen yksikkö, Oulun yliopistollinen sairaala. Hoitotieteen- ja terveyshallinnon laitos. Väitöskirja.
Rosenbaum, D. A., Carlson, R. A. & Gilmore, R. O. 2001. Acquisition of intellectual and perceptual-motor skills. Annual Review of Psychology, 52, 453–470
Saarenpää-Heikkilä, O. 2007. Miksi lapseni ei nuku? Unihäiriöt ja unen puute vauvasta murkkuun.
Jyväskylä: Gummerus.
Saarinen, P., Ruoppila, I. & Korkiakoski, M. 1989. Kasvatuspsykologian kysymyksiä. Helsingin yli-opisto. Lahden tutkimus ja koulutuskeskus. Lahti: Salpausselän kirjapaino.
Salokannel, A. 1939. Suomen poikien ja tyttöjen oma terveysopas. Helsinki: Suomen tuberkuloo-sin vastustamisyhdistys.
Seitamaa-Hakkarainen, S. 2014. Kvalitatiivinen sisällönanalyysi.
https://metodix.fi/2014/05/19/seitamaa-hakkarainen-kvalitatiivinen-sisallon-analyysi/
[luettu 15.3.2021]
Singh, A., Uijtdewilligen, L., Twisk, J., van Mechelen, W. & Chinapaw, M. 2012. Physical activity and performance at school. A systematic review of the literature including a methodological quality assessment. Archives of Pediatrics & Adolescent Medicine 166 (1), 49–55.
Stodden, D. F.; Goodway, J. D.; Langendorfer, S. J.; Roberton, M.; Rudisill, M. E.; Garcia, C. & Gar-sia, L. E. 2008. A Developmental Perspective on the Role on Motor Skill Competence in Physical Activity: An Emergent Relationship. Quest 60 (2), 290–306.
Syväoja, H., Kantomaa, M., Laine, K., Jaakkola, T., Pyhältö, K. & Tammelin, T. 2012. Liikunta ja oppiminen. Tilannekatsaus – lokakuu 2012. Muistiot 5.
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/144729_liikunta_ja_oppiminen_2_0.pdf [luettu: 20.3.2021]
Syväoja, H. 2014. Physical activity and sedentary behavior in association with academic perfor-mance and cognitive funktions in school-aged children. Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteelli-nen tiedekunta. Psykologian väitöskirja.
Tammelin, T. 2013. Liikuntasuositukset terveyden edistämisessä. Teoksessa T. Jaakkola, J. Luikko-nen & A. Sääkslahti (toim.) Liikuntapedagogiikka. Jyväskylä: PS -kustannus Oy, 62–73.
Tammelin, T., Kallio, J., Rajala, K., Hakonen, H. & Laine, K. 2016b. Muutoksia Liikkuvissa kouluissa 2013–2015. Oppilaat liikkujina ja koulun aktiviteettien suunnittelijoina. Tutkimustiivistelmä. Jyväs-kylä: LIKES-tutkimuskeskus.
Telama, R. 1986. Mikä liikunnassa kiinnostaa – liikuntamotivaatio. Teoksessa Vuolle, P. & Telama, R. & Laakso, L. (toim.) Näin suomalaiset liikkuvat. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 50.
Helsinki: Valtion painatuskeskus, 156–164.
Telama, R. 2000. Kuinka liikunta ja urheilu tukevat kasvua ja sosiaalista kehitystä kouluiässä? Te-oksessa M. Miettinen (toim.) Haasteena huomisen hyvinvointi – Miten liikunta lisää mahdolli-suuksia? liikunnan yhteiskunnallinen perustelu II tutkimuskatsaus. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 124. Jyväskylä: 55–73.
Telama, R. & Polvi, S. 2005. Liikunnan sosiaalinen merkitys. Teoksessa I. Vuori, S. Taimela, U. Ku-jala (toim.) Liikuntalääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. 628–638.
Trudeau, F. & Shephard, R. J. 2008. Physical education, school physical activity, school sports and academic performance. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 5 (1).
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Latvia: Tammi.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Kustannusosake-yhtiö Tammi.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2017. Syödään ja opitaan yhdessä – kouluruokasuositus, Helsinki: Valtion ravitsemusneuvottelukunta.
https://www.julkari.fi/bitstream/han- dle/10024/131834/Syo%c2%a6%c3%aada%c2%a6%c3%aaa%c2%a6%c3%aan_ja_opitaan_yh-dessa%c2%a6%c3%aa_korjattu_5.2017_WEB.pdf?sequence=1&isAllowed=y [luettu: 15.2.2021]
Vazou, S & Smile – Oyen, A. 2014. Moving and Academy Learning Are Not Antagonists: Acute Ef-fects on Executive Function and Enjoyment. Journal of sport & exercise psychology 36 (5), 474–
485.
Viholainen, H. 2006. Suvussa esiintyvän lukemisvaikeusriskin yhteys motoriseen ja kielelliseen kehitykseen. Tallaako lapsi kielensä päälle? Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Vilkko-Riihelä, A. 1999. Psyyke. Psykologian käsikirja. Porvoo: WSOY.
Vuori, I. 1994. Liikunnan vaikuttavuus. Teoksessa Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö.
(toim.) Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu. Jyväskylä, 18–26.
Vuori, I. 1995. Liikunta, kunto ja terveys. Teoksessa Vuori, I. & Taimela, S. (toim.) Liikuntalääke-tiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 10–19.
Vuori, I. 2010. Liikunta lapsena ja nuorena. Teoksessa I. Vuori, S. Taimela & U. Kujala (toim.) Lii-kuntalääketiede. Vantaa: 145–169.
Vuori, I. & Miettinen, M. 2000 Kuinka tärkeää liikunta on terveydelle ja toimintakyvylle? Teoksessa Haasteena huomisen hyvinvointi – Miten liikunta lisää mahdollisuuksia? Liikunnan yhteiskunnalli-nen perustelu II tutkimuskatsaus. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 124, 91–111. Jyväskylä:
Likes.
Liitteet
Liite 1
19.4.2015
Hyvä rehtori / opettaja / ohjaaja
Opiskelen liikunnanohjaajatyöni ohella Itä- Suomen yliopistossa luokanopettajaksi ja teen pro gradu-tutkielmani Kuopion Liikkuva koulu - hankkeesta ja tämä kysely on osa sitä.
Koulunne on mukana Kuopion Liikkuva koulu - hankkeessa. Sen myötä koulunne arkeen on li-sätty aktiivisuutta ja toiminnallisuutta. Tällä kyselyllä haluaisin selvittää teidän kokemuksianne hankkeen tuomista muutoksista koulunne arjessa.
Kiitos vastauksistasi!
Laura Korhonen
Lasten ja nuorten vastuualueliikunnanohjaaja Kuopion kaupunki
Liite 2
Liikkuva koulu – kysely
Toimin
a) alakoulussa b) yläkoulussa
Koulumme on ollut mukana Liikkuva koulu – hankkeessa a) syksystä 2013 alkaen
b) syksystä 2014 alkaen c) tammikuusta 2015 alkaen
1. Miten Liikkuva koulu on näkynyt koulunne toiminnassa?
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
_____________________________________________
2. Oletko kokenut Liikkuva koulu toiminnot hyödyllisenä koulussanne? Miten?
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
_____________________________________________
3. Mitä pysyviä käytänteitä uskot jäävän kouluunne?
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
_____________________________________________
4. Onko koulupäivän aikaisen aktiivisuuden / toiminnallisuuden lisääminen vaikuttanut op-pituntien ilmapiiriin? Miten?
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
_____________________________________________
5. Onko koulupäivän aikaisen aktiivisuuden / toiminnallisuuden lisääminen vaikuttanut väli-tuntien ilmapiiriin? Miten?
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
_____________________________________________
6. Jos koulussanne on järjestetty kutsukerhoja, niin onko niillä ollut vaikutusta kerhossa kä-vijöille.
Kyllä, mitä?___________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________
Ei______