Liikkuva koulu Kuopiossa 2013-2015

(1)

Liikkuva koulu Kuopiossa 2013–2015

Laura Korhonen

Luokanopettajien koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto

Filosofinen tiedekunta

Soveltavan kasvatustieteen ja opet- tajankoulutuksen osasto

25.05.2021

(2)

Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta Luokanopettajien koulutusohjelma

Korhonen, Laura: Liikkuva koulu Kuopiossa 2013–2015 Opinnäytetutkielma, 76 sivua, 2 liitettä (4 sivua)

Tutkielman ohjaajat, professori Laura Hirsto Toukokuu 2021

Asiasanat: fyysinen aktiivisuus, Liikkuva koulu, oppiminen, terveys ja toimintakyky

Tiivistelmä

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia fyysistä aktiivisuutta lisääviä toimenpiteitä tehtiin Kuopion kaupungin peruskouluilla, jotka olivat mukana Liikkuva koulu toiminnassa lukuvuosina 2013–2014 ja 2014–2015. Lisäksi tavoitteena oli selvittää rehtoreiden, opettajien ja koulunkäyn- ninohjaajien näkemyksiä fyysistä aktiivisuutta lisäävien toimenpiteiden vaikutuksista. Tutkimuk- sen teoreettinen viitekehys koostuu liikunnan merkityksestä lasten ja nuorten elämässä ja liikunnan ja oppimisen yhteyksistä sekä Liikkuva koulu toiminnan perusperiaatteiden esittelystä.

Tutkielma on laadullinen tutkimus ja sen aineisto on kerätty avoimella kyselylomakkeella. Ai- neisto kerättiin keväällä 2015, niiltä Kuopion kaupungin peruskouluilta (N=20), jotka olivat mukana Liikkuva koulu toiminnassa lukuvuosina 2013–2014 ja 2014–2015. Kyselylomakkeita palautui takaisin 17 koululta yhteensä 115, 98 alakouluilta (N=12) ja 17 yläkouluilta (N=5). Tutkimusai- neisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että fyysistä aktiivisuutta koulupäiviin lisääviä toimenpiteitä oli paljon erilaisia. Tässä tutkimuksessa toimenpiteet kohdistuivat välitunteihin, oppitunteihin, erilai- siin tapahtumiin ja turnauksiin ja kerhotoimintaan. Vastauksista nousi esille myös se, että useim- miten fyysistä aktiivisuutta lisääviä toimenpiteitä lähdettiin ensimmäiseksi lisäämään välituntitoi- mintaan. Vastaajien näkemyksien mukaan fyysistä aktiivisuutta lisäävien toimenpiteiden vaikutukset kohdistuivat välitunteihin, oppitunteihin ja koko kouluyhteisöön ja vaikutukset nähtiin pääasiassa positiivisina.

(3)

Tulokset osoittivat myös, että oppilaat kyllä liikkuvat, kun siihen tarjotaan ja annetaan mahdollisuus ja liikunnan määrän lisäämisellä voidaan vastaajien näkemyksen mukaan vaikuttaa positiivisesti lasten ja nuorten terveyteen, toimintakykyyn ja oppimiseen. Fyysisen aktiivisuuden lisäämi- sellä koulupäiviin voidaan vastaajien näkemyksien mukaan vaikuttaa myös positiivisesti oppilaiden motivaatioon oppimista kohtaan ja näin parantaa myös oppimista.

Tulosten perusteella fyysisen aktiivisuuden lisäämisellä koulupäiviin on mahdollista vaikuttaa ko- konaisvaltaisesti kouluviihtyvyyteen ja lisätä lasten ja nuorten arjen liikkumista, mitkä ovat myös valtakunnallisen Liikkuva koulu ohjelman tavoitteita.

(4)

University of Eastern Finland, Philosophical Faculty

School of Applied Education Science and Teacher Education Korhonen, Laura: Name of the study

Thesis, 76 pages, 2 appendix (4 pages) Supervisors: Laura Hirsto, professor May 2021

Keywords: physical activity, the Finnish Schools on the Move, learning, health, ability to function

The aim of the study was to find out what kind of measures to increase physical activity have been taken in the primary schools of the city of Kuopio, which were involved in the activities of the Finnish Schools on the Move in the academic years 2013–2014 and 2014–2015. In

addition, the aim was to find out the views of principals, teachers and school counsellors on the effects of measures to increase physical activity. The theoretical framework of the study consists of the presentation of the Finnish Schools on the Move, the importance of physical activity in the lives of children and young people, and the connections between physical activity and learning.

The study is a qualitative study and the research material has been collected through an open questionnaire. The material was collected in the spring of 2015, from those primary schools in the city of Kuopio (N = 20) that were involved in the activities of the Finnish Schools on the Move during the academic year 2013–2014 and 2014–2015. A total of 115 questionnaires were re- turned from17 schools, 98 from primary schools (N = 12) and 17 from secondary schools (N = 5).

The research material was analysed by data-driven content analysis.

The results of the study show that there are many different measures to increase physical activity in school days. In this study, measures focused on breaks, lessons, various events and tournaments, and club activities. The responses also highlighted the fact that in most cases, physical activity-enhancing measures were the first to be added to the breaks between lessons. According to the respondents, the effects of the measures to increase physical

(5)

activity were on breaks, lessons and the school community as a whole, and the effects were seen as mainly positive.

The results of the study show that students do move when they are offered and given the opportunity, and increasing the amount of exercise can again have a positive effect on the health, functional capacity and learning of children and young people. Increasing physical activity in school days can also have a positive effect on students ’motivation to learn and thus also improve learning.

Based on the results, by increasing physical activity in school days, it is possible to have a com- pletely impact on school well-being and increase the daily move of children and young people, which are also the goals of the national the Finnish schools on the Move.

(6)

Sisältö

1 JOHDANTO ... 8

2 LIIKKUVA KOULU ... 11

2.1 Valtakunnallinen Liikkuva koulu ohjelma ... 11

2.2 Liikkuva koulu Kuopiossa ... 12

2.3 Kuopion Liikkuvat koulut ... 15

3 LIIKUNNAN MERKITYS LAPSELLE JA NUORELLE ... 20

3.1 Fyysisen aktiivisuuden määritelmä ... 20

3.2 Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden suositukset ... 20

3.3 Merkitys lapsen ja nuoren fyysiseen toimintakykyyn, kasvuun ja kehitykseen ... 24

3.4 Muita merkityksiä kouluiässä (sosiaaliset/psyykkiset) ... 27

4 LIIKUNTA JA OPPIMINEN ... 30

4.1 Vaikutuksia oppimiseen ... 30

4.2 Välilliset vaikutukset oppimiseen ... 31

5 TUTKIMUS ... 34

5.1 Tutkimustehtävä ... 34

5.2 Tutkimuksen toteutus... 34

5.3 Kvalitatiivinen tutkimus ... 36

5.4 Aineistolähtöinen sisällönanalyysi ... 37

6 TULOKSET... 42

6.1 Fyysistä aktiivisuutta lisäävät toimenpiteet ... 42

(7)

6.1.1 Oppitunteihin kohdistuneet toimenpiteet ... 42

6.1.2 Välitunteihin kohdistuneet toimenpiteet ... 43

6.1.3 Tapahtumat ja turnaukset ... 45

6.1.4 Kerhotoiminta ... 46

6.2 Näkemyksiä fyysistä aktiivisuutta lisäävien toimenpiteiden vaikuttavuudesta ... 46

6.2.1 Näkemyksiä vaikutuksista oppitunteihin ... 47

6.2.2 Näkemyksiä vaikutuksista välitunteihin ... 50

6.2.3 Näkemyksiä vaikutuksista koko kouluyhteisöön ... 52

7 POHDINTA ... 56

7.1 Johtopäätökset ... 56

7.2 Tutkimuksen eettisyys ... 62

7.3 Luotettavuus tarkastelu ... 63

7.4 Jatkotutkimusideat ... 65

Lähteet ... 67

Liitteet ... 77

(8)

1 JOHDANTO

Fyysisen aktiivisuuden merkitys lasten ja nuorten kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin on kiista- ton ja tämän osoittaa myös uusi liikkumissuositus 7–17–vuotiaille lapsille ja nuorille 2021. Nyky- päivänä huoli lasten ja nuorten liikkumattomuudesta on kasvanut valtavasti ja yhteiskunnas- samme käydään yhä lisääntyvässä määrin keskustelua siitä liikkuvatko lapset ja nuoret tarpeeksi.

Huoli lasten ja nuorten vähäisestä liikkumisesta koskettaa niin liikunnanammattilaisia, tervey- denhuoltohenkilöstöä kuin opetusalalla työskenteleviä. Jantunen ja Haapaniemi (2013, 235) kuvaavat tämän päivän lapsia ja nuoria passiivisiksi sisällä viihtyjiksi, joilla yhteiset pihapelit ja -leikit ovat katoamassa. Miksi näin on? Miksi lapset ja nuoret eivät liiku nykyään omaehtoisesti välitun- neilla ja vapaa-ajalla? Mikael Fogelholm (2006) on selvittänyt tutkimuksessaan ”Lapset lihovat – Muuttuuko koululiikunta” syitä lasten ja nuorten liikkumattomuuteen. Tutkimuksessaan yhtenä tärkeänä lähtökohtana miten lapset ja nuoret saataisiin liikkumaan, hän pitää sitä, että liikkumisessa tulisi korostaa yhdessä olemista ja tekemistä eikä kilpailua ja mittaamista. Voidaanko kouluissa vaikuttaa tähän ja lisätä lasten ja nuorten omaehtoista tai ohjattua liikkumista, sillä lasten ja nuorten vapaa-ajan liikkumisen vähentyessä koulupäivän aikana ja sen yhteydessä tapahtuva fyysinen aktiivisuus nousee yhä merkittävämpään asemaan.

Kuten Salokannel ja Savonen (1939) ovat sanoneet jo aikoja sitten ”Ihminen istuu itselleen sai- rautta ja juoksee itselleen terveyttä”, niin sama pätee nykypäivänäkin. Suomalaisten lasten ja nuorten päivittäisen liikunnan määrän väheneminen on johtanut siihen, että lasten ja nuorten lihominen on lisääntynyt jopa kolminkertaisesti viimeisten vuosikymmenten aikana ja heidän fyysinen kuntonsa on heikentynyt huomattavasti. Näillä on suuri vaikutus lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin koko loppu elämän ajaksi ja vaikuttaa myös tulevaisuudessa heidän opis- kelu- ja työkykyynsä. Fyysisellä aktiivisuudella voidaan vaikuttaa terveyden ja toimintakyvyn li- säksi myös aivojen terveyteen ja toimintakykyyn. Useissa tutkimuksissa (Donnelly ym. 2009;

Reed ym. 2010; Davis ym. 2011; Singh ym. 2012.) liikunnan on havaittu vaikuttavan positiivisesti lasten ja nuorten oppimiseen ja koulumenestykseen. Donellyn ym. (2009) ja Davisin ym. (2011) tutkimusten mukaan myönteiset vaikutukset koulumenestykseen ja oppimiseen on havaittu etenkin matematiikassa, äidinkielessä, oikeinkirjoituksessa ja lukemisessa. Lisäksi aikaisempiin

(9)

tutkimuksiin perustuen Kantomaa ym. (2018, 22–26) on nostanut esiin, että liikunnan vaikutus oppimiseen välittyy myös monen eri tekijän kuten unen ja ravinnon kautta.

Valtakunnallinen Liikkuva koulu – ohjelma on yksi mahdollisuus vaikuttaa lasten ja nuorten liikkumiseen ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen koulupäiviin ja niiden yhteyteen. Monet Suomen kaupungit ja kunnat ovat lähteneet ohjelmaan mukaan ja sitä myötä myös ohjelmassa mukana olevien koulujen määrä on kasvanut koko ajan. Liikkuvan koulun tavoitteena on lisätä fyysistä aktiivisuutta koulupäiviin ja vakiinnuttaa kouluihin liikunnallinen toimintakulttuuri, jolla voidaan vaikuttaa niin kouluviihtyvyyteen, työrauhaan kuin oppimiseen (Tammelin 2013, 13). Koulut to- teuttavat Liikkuvaa koulua kukin omalla tavallaan ja omista lähtökohdista erilaisilla toimenpi- teillä, jotka voivat kohdistua niin välitunteihin, oppitunteihin kuin kaikkeen koulussa tapahtuvaan toimintaan. Kouluilla on hyvä mahdollisuus lisätä fyysistä aktiivisuutta toimintaansa, sillä ne voivat itse määrittää oppituntien ja välituntien paikat parhaalla katsomallaan tavalla. Laki määrittää vain sen, että opetukseen on käytettävä vähintään 45 minuuttia tuntia kohti. Lisäksi opetukseen käytettävä aika tulee jakaa tarkoituksen mukaisiksi opetusjaksoiksi ja virkistykseen ja lepoon tulee jäädä riittävästi aikaa. (Puustinen 2008, 34)

Tässä tutkimuksessa selvitin, millaisia fyysistä aktiivisuutta lisääviä toimenpiteitä kuopiolaiset pe- ruskoulut, jotka ovat mukana Liikkuva koulu toiminnassa, ovat ottaneet käyttöön ja millaisia nä- kemyksiä rehtoreilla, opettajilla ja koulunkäynninohjaajilla on ollut toimenpiteiden vaikutuksista.

Erityisesti mielenkiintoa herätti juuri nuo näkemykset toimenpiteiden vaikutuksista, sillä Jaakko- lan (2012, 53–54) mukaan fyysisen aktiivisuuden lisäämisellä opetukseen on myös välittömiä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa aivojen verenkiertoon lisäämällä sen tehokkuutta ja näin voidaan parantaa aivojen hapensaantia. Näin voidaan vaikuttaa lasten ja nuorten keskittymiseen ja vireystilaan oppituntien ja koulupäivän aikana. Tutkimukseni teoreetti- sessa osuudessa esittelen fyysisen aktiivisuuden merkitystä lapsille ja nuorille, liikunnan ja oppimisen yhteyksiä ja Liikkuva koulu ohjelmaa niin valtakunnallisesti kuin Kuopiossa.

(10)

Mielenkiintoni tutkimusaihetta kohtaan heräsi sen ajankohtaisuudesta ja lisäksi siinä yhdistyvät nykyinen työni Kuopion kaupungin lasten ja nuorten vastuualueliikunnanohjaajana, jossa työn- kuvaani kuului mm. Kuopion Liikkuva koulu toiminnan koordinointi ja mentorointi ja tuleva am- mattini luokanopettaja. Sekä liikunnanohjaajana että tulevana luokanopettajana minulla on huoli lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden vähenemisestä ja molemmissa ammateissa minulla on myös mahdollisuus vaikuttaa siihen. Etenkin luokanopettajana voin vaikuttaa siihen, että oppilaat saisivat parhaan mahdollisen kasvu- ja oppimisympäristön, mitkä kannustaisivat liikkumaan ja tukisivat oppimista. Ajankohtaiseksi aiheen tekee yhteiskunnallisen huolen lasten ja nuorten liikkumattomuudesta lisäksi se, että käsitys oppimisesta ja opettamisesta on muuttunut uuden opetussuunnitelman mukana. Nykyajatuksen mukaan oppimisen tulisi tapahtua itse tekemällä, kokemalla ja oivaltamalla ja pitkiä istumajaksoja oppitunneilla tulisi välttää, ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014, 17) oppimiskäsitystä kuvaavassa kappaleessa maini- taankin heti alussa, että ”opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsityk- seen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija”.

(11)

2 LIIKKUVA KOULU

2.1 Valtakunnallinen Liikkuva koulu ohjelma

Liikkuva koulu on valtakunnallinen ohjelma, joka on osa hallitusohjelmaa. Liikkuvan koulun to- teuttajina ovat koulut eri puolilla Suomea, Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, puolustushallinto, aluehallinto ja järjestöt. Liikunnan ja kansanterveydenjär- jestö LIKES koordinoi ohjelmaa ja vastaa sen käytännön toteutuksesta. Ohjelman rahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja se toteutetaan veikkausvoittovaroin. Liikkuva koulu toiminnan käynnistämistä ja kehittämistä rahoittavat lisäksi myös aluehallintovirastot. (Aira, Haa- pala, Hakamäki, Kämppi, Laine, Rajala, Tammelin, Turpeinen & Walker 2012, 6; Opetushallitus 2012a; Opetushallitus 2012b)

Liikkuva koulu alkoi hankkeena, jonka tarkoituksena oli vakiinnuttaa suomalaisiin kouluihin liikunnallinen toimintakulttuuri ja lisätä liikettä koulupäiviin. Liikkuva koulu käynnistettiin hankkeena keväällä 2010 ja Vantaalla 1.−2.9.2010 pidettiin Liikkuvan koulun käynnistymisseminaari, jossa lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden edistämistä perusteltiin terveysnäkökulmalla. Esille nousi huoli nuorten kansalaisten toiminta- ja työkyvystä. Lisäksi todettiin tarve koulun toiminta- kulttuurin muuttamiselle, koska lasten ja nuorten arkiliikunta on vähentynyt. Liikkuva koulu alkoi hankkeena ja jo vajaa vuosi myöhemmin 22.6.2011 Liikkuvan koulun jatkuminen ohjelmana to- detaan silloisen pääministerin Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa. Syksyllä 2010 mukaan lähti 21 hanketta ympäri Suomea, jotka kaikki toimivat pilottivaiheen loppuun eli kevääseen 2012 saakka. Mukana näissä 21 hankkeessa oli 45 koulua, joista alakouluja oli 26, yläkouluja 11 ja yh- tenäiskouluja 8. Kouluissa oli yhteensä noin 10 000 oppilasta ja 1000 opettajaa, jotka lähtivät ta- hoillaan muuttamaan oman koulun toimintakulttuuria. (Aira ym. 2012, 6–7, 9, 11, 17.)

(12)

Liikkuvan koulun tavoitteena on ollut tehdä koulupäivistä aktiivisempia ja viihtyisämpiä ja jal- kauttaa kouluihin fyysisen aktiivisuuden suositus tunti liikuntaa päivässä kaikille. Liikkuvissa kouluissa ajatellaan asioista uusilla tavoilla ja pidetään tärkeänä oppilaiden osallisuutta asioiden suunnittelussa, päätöksenteossa ja toteutuksessa. Viihtyisämmät ja aktiivisemmat koulupäivät syntyvät yhdessä tekemällä. Liikkuvissa kouluissa pyritään istumaan vähemmän, liikkumaan väli- tunneilla, kulkemaan koulumatkat omin lihasvoimin ja tukemaan oppimista toiminnallisin mene- telmin. Vuorovaikutuksella ja yhteistoiminnallisuudella voidaan parantaa koko kouluyhteisön il- mapiiriä, millä on vaikutusta koulun työrauhaan, oppilaiden sosiaalisiin taitoihin ja oppimiseen.

Liikkuvia kouluja tuetaan alueellisilla ja valtakunnallisilla verkostoilla. Näihin verkostoihin kuuluu useita erilaisia lasten ja nuorten hyvinvoinnista kiinnostuneita toimijoita. Jokainen koulu toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan ja jokaisessa koulussa on tehty juuri omaan kouluun sopivia toimenpiteitä koulupäivän liikunnallistamiseksi. Keskeisiä toimintamuotoja ovat olleet välituntiliikunnan edistäminen ja ohjatun toiminnan lisääntyminen, koulupäivän rakenneuu- distus, jolloin on saatu pitkät liikuntavälitunnit keskelle koulupäivää, oppilaiden koulutus Välk- käri-ohjaajiksi, koulupihan liikunnallistaminen ja sisäliikuntatilojen ja muidenkin sisätilojen hyö- dyntäminen välituntikäyttöön ja istumisen vähentäminen oppitunneilla taukojumppien ja toimin- nallisten työtapojen muodossa. (Aira ym. 2012, 6, 20; Opetushallitus 2012a; Opetushallitus 2012b.)

2.2 Liikkuva koulu Kuopiossa

Seuraavassa kerrotaan, miten Liikkuva koulu toiminta on organisoitu Kuopiossa, ja miten hanke alkoi vuonna 2013. Tiedot perustuvat tutkijan omaan kokemukseen työssään Kuopion kaupungin lasten ja nuorten vastuualueliikunnanohjaajana, jonka työn kuvaan yhtenä osana kuului Liik- kuvan koulu koordinointi ja mentorointi Kuopiossa yhdessä Kuopin kaupungin koululiikunnan- ohjaajan kanssa.

Kuopiossa Liikkuva koulu hanke käynnistyi tammikuussa 2013, kun Liikkuvaa koulua käytiin esit- telemässä rehtorikokouksessa 17.1.2013. Liikkuvaa koulua oli esittelemässä Kuopion kaupungin

(13)

koululiikunnanohjaaja kasvun- ja oppimisenpalvelualueelta, Kuopion kaupungin lasten ja nuorten vastuualueliikunnanohjaaja hyvinvoinninedistämisenpalvelualueelta ja aluekehittäjä lasten ja nuorten liikunta Pohjois-Savon liikunnalta. Rehtorikokouksen jälkeen kuusi koulua ilmoittautui mukaan ja teki oman Liikkuva koulu toimintasuunnitelmansa ja kustannusarvionsa, jotka liitettiin osaksi Kuopion koko hakemusta. Hakemus lähetettiin Itä-Suomen Aluehallintovirastolle

28.2.2013 mennessä. Kesäkuun alussa aluehallintovirastolta tuli tieto saadun avustuksen sum- masta ja tämä summa jaettiin näiden kuuden koulun kesken perustuen koulun kokoon ja heidän hakemaansa avustuksen määrään. Saadulla avustuksen määrällä koulut saivat syksyllä 2013 ti- lata toivomiaan liikuntavälineitä oppilaiden välituntikäyttöön. Lukuvuonna 2013─2014 liikkuvampaa koulupäivää lähti toteuttamaan Jynkän koulu, Kalevalan koulun Pohjantien yksikkö, Pitkälah- den koulu, Kemppaanmäen koulu, Kurkimäen koulu ja Pihkain-mäen koulu. Kaikki koulut olivat alakouluja. Kaikkien näiden koulujen ensimmäisen vuoden tavoite oli kehittää välituntitoimintaa aktiivisempaan suuntaan.

Seuraava Liikkuva koulu haku oli helmikuun 2014 loppuun mennessä ja tavoitteena oli saada li- sää kouluja mukaan lukuvuodelle 2014–2015 ja myös urheiluseuroja toteuttamaan kouluille liikkuvampaa koulupäivää. Liikkuvaa koulua käytiin esittelemässä Pohjois-Savon liikunnan järjestä- millä seuraväen iltakahveilla urheiluseuroille 4.12.2013. Mukaan ilmoittautui viisi seuraa, jotka tekivät kukin oman toimintasuunnitelmansa kaupungin uuteen yhteiseen hakemukseen. Nämä seurat olivat Pallokissat Kuopio ry., Salibandyseura Welhot ry., Kuopion Reipas ry., Linkki ry. ja WAU ry. Seurojen tavoitteena oli järjestää kouluilla ohjattua välituntitoimintaa pitkillä välitun- neilla.

Vuoden 2014 alussa 16. päivä tammikuuta Liikkuvaa koulua käytiin jälleen esittelemässä rehtorikokouksessa. Tällä kertaa mukana oli Kimmo Nykänen Valo ry:stä kertomassa alkuun yleisesti Liikkuvasta koulusta ja myös omista kokemuksista ollessaan rehtorina Jyrängön koulussa, joka toteutti Liikkuvaa koulua. Lisäksi rehtoreille esiteltiin jo mukana olevien koulujen toimintoja, miten he olivat syyslukukaudella 2013 toteuttaneet Liikkuvaa koulua kouluissaan. Mukaan ilmoittautui 12 uutta koulua, jotka tekivät kukin oman toimintasuunnitelmansa ja kustannusarvionsa liitettäväksi kaupungin uuteen yhteiseen hakemukseen. Uusina kouluina mukaan ilmoittautuivat

(14)

Haapanimen koulu, Hiltulanlahden koulu, Kaislastenlahden koulu, Karttulanlahden koulu, Kissa- kuusen koulu, Länsi-Puijon koulu, Martti Ahtisaaren koulu, Melalahden koulu, Puijonsarven koulu, Rajalan koulu, Särkiniemen koulu ja Vehkalammin koulu. Näistä kouluista Kissakuusen koulu oli yläkoulu ja Puijonsarven koulu yhteinäiskoulu, josta mukaan lähti yläkoulunpuoli ja muut alakouluja. Näiden uusien koulujen ensimmäisen vuoden tavoitteena oli lähteä kehittä- mään välitunteja aktiivisemmiksi. Lisäksi jo lukuvuonna 2013─2014 mukana olleista jatkoivat viisi koulua ja ne myös tekivät uudet toimintasuunnitelmat kukin. Näiden jo mukana olleiden koulujen tavoitteena oli jatkaa jo hyväksi havaittuja toimintoja ja lisätä toiminnallisuutta myös luokkati- lanteisiin toisella toimintakaudella. Kaupungin hakemus lähetettiin helmikuun 2014 loppuun mennessä Itä-Suomen aluehallintovirastoon ja päätös sieltä tuli jälleen kesäkuun alussa. Saatu avustus jaettiin koulujen ja urheiluseurojen kesken. Uutena mukaan tulleet 12 koulua saivat ti- lata heille osoitetulla summalla liikuntavälineitä välituntikäyttöön ja jo yhden lukuvuoden mukana olleet koulut saivat pitkille välitunneille urheiluseuran pitämään ohjattua välituntitoimintaa.

Lukuvuoden 2014–2015 alussa Liikkuvassa koulussa oli mukana 17 kaikista Kuopion kaupungin peruskouluista.

Seuraava haku oli syksyllä 2014 syyskuun loppuun mennessä. Kaikki mukana olleet 17 koulua ilmoittivat jatkavansa Liikkuvina kouluina ja myös mukana jo olleet urheiluseurat ilmoittivat ha- lukkuutensa jatkaa ja uutena mukaan lähti Kuopion Reippaan Voimistelijat ry. Tällä kertaa uusia kouluja haettiin mukaan sähköpostin välityksellä. Kouluille, jotka eivät vielä olleet mukana Liikku- vassa koulussa, lähettiin sähköpostilla tietoa Liikkuvasta koulusta ja ohjeet, miten pääsee mukaan. Mukaan ilmoittautui kolme uutta koulua. Nämä koulut olivat Maaninkajärven koulu, Riista- veden koulu ja Pyörön koulu. Maaninkajärven koulu ja Pyörön koulu olivat yhtenäiskouluja ja Riistaveden koulu yläkoulu. Pyörön koulusta mukaan lähti yläkoulun puoli. Nämä koulut ovat alkaneet toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää tammikuussa 2015. Kun lukuvuosi 2014–2015 päät- tyi, Liikkuvassa koulussa oli mukana 20 Kuopion kaupungin peruskoulua.

Kuopion Liikkuva koulu hanketta hallinnoi Kuopion kaupungin kasvun ja oppimisen palvelualue, jonka kautta rahaliikenne kulkee, urheiluseurat tekevät yhteistyösopimukset ja koulut tekevät

(15)

välituntivälinehankintansa. Kouluille tarjotaan mentorointi apua, josta vastaavat Kuopion kaupungin hyvinvoinninedistämisen palvelusalueen lasten ja nuorten vastuualueliikunnanohjaaja ja aluekehittäjä lasten ja nuorten liikunta Pohjois-Savon liikunnasta. Lisäksi lukuvuonna 2014–2015 kaksi Pihkainmäen koulun opettajaa toimi mentoreina. Mentorointi on ollut sekä koulukohtaista että ryhmämentorointia. Ensimmäisenä lukuvuonna, kun kouluja oli mukana kuusi, jokaisella koululla käytiin lukuvuoden aikana viisi kertaa, joista kolme syksyllä ja kaksi keväällä. Ensimmäi- sen lukuvuoden aikana yhteismentorointitilaisuuksia ei pidetty. Lukuvuonna 2014–2015 koulu- kohtaisia mentorointikäyntejä tehtiin kolme, joista kaksi syksyllä ja yksi keväällä. Tämän lukuvuoden aikana yhteismentorointitilaisuuksia pidettiin yksi syyslukukaudella ja yksi kevätlukukau- della. Koulukohtaisilla mentorointikäynneillä on tavattu koulun Liikkuva koulu tiimi, jonka tehtä- vänä on suunnitella ja organisoida koulun Liikkuva koulu toimintoja. Tiimeihin on kuulunut opettajia, koulunkäynninohjaajia ja joissakin kouluissa myös oppilaita. Tapaamisissa on kuultu mitä koululla on ollut suunnitteilla tehdä lukuvuoden aikana ja suunniteltu ja mietitty yhdessä koululle kokeiluun sopivia toimintoja koulupäivän liikunnallistamiseksi. Ensimmäinen tapaaminen on pidetty aina mahdollisimman pian koulujen alettua, jotta koulut ovat saaneet toimintojaan käyntiin ja viimeisin tapaaminen on pidetty noin kuukausi ennen koulujen loppua keväällä, jolloin on kuultu koko lukuvuoden kuulumiset ja mietitty jo seuraa lukuvuotta. Yhteismentorointitilaisuuk- siin kutsutaan kaikkien Liikkuvien koulujen Liikkuva koulu tiimit. Näissä tilaisuuksissa tarkoituksena on jakaa ja levittää kouluissa toteutettuja hyviä käytänteitä koulupäivän liikunnallistamiseksi jokaisen koulun tietoon.

2.3 Kuopion Liikkuvat koulut

Jynkän koulu oli mukana Liikkuvassa koulussa ensimmäisen kerran lukuvuonna 2013─2014. Kou- lussa oppilaita on noin 325 ja opettajia 40. Koulu on liikuntapainotteinen koulu ja kolmannelta luokalta alkaen koulussa on yksi liikuntaluokka kullakin luokkatasolla. Koulun tavoitteena on saada toistuvat päivittäiset liikuntatuokiot koulun arkeen. (ks. Peda.net.)

(16)

Kalevalan koulun Pohjantien yksikkö oli mukana Liikkuvassa koulussa ensimmäisen kerran lukuvuonna 2013─2014. Koulussa on oppilaita noin 325 ja opettajia 35. Koulun tavoitteena on saada kouluun myönteinen toimintakulttuuri, jossa hyvinvointia edistetään mm. liikunnan avulla ja kannustaa oppilaita liikkumaan niin oma-aloitteisesti kuin ohjatusti koulupäivän aikana. Lisäksi yh- tenä tavoitteena on kannustaa oppilaita kulkemaan koulumatkat kävellen tai pyörällä. (ks.

Peda.net.)

Kurkimäen koulu oli mukana Liikkuvassa koulussa ensimmäisen kerran lukuvuonna 2013–2014.

Koulu on noin 140 oppilaan ja 8 opettajan koulu. Koulun tavoitteena on lisätä oppilaiden liikuntaa koulupäivän aikana tarjoamalla oppilaille monipuolisia liikuntavälineitä ja mahdollisuuksia liikkumisen tueksi ja kannustaa liikkumaan myös vapaa-ajalla. (ks. Peda.net.)

Pihkainmäen koulu oli mukana Liikkuvassa koulussa ensimmäisen kerran lukuvuonna 2013–

2014. Pihkainmäen koulu on noin 105 oppilaan ja 9 opettajan koulu. Koulun tavoite on lisätä oppilaiden liikkumista parantamalla liikuntaolosuhteita ja muokkaamalla koulupäivän rakennetta.

(ks. Peda.net.)

Pitkälahden koulu oli mukana Liikkuvassa koulussa ensimmäisen kerran lukuvuonna 2013–2014.

Pitkälahden koulussa oli lukuvuonna 2013–2014 noin 230 oppilasta ja 13 opetta-jaa. Lukuvuo- delle 2014–2015 kouluun jäivät vain ykkösluokkalaiset ja kakkosluokkalaiset, joita on yhteensä neljä luokkaa eli 74 oppilasta ja neljä opettajaa. Koulun tavoitteena on ohjata oppilaita kohti ter- veellisempää elämäntapaa lisäämällä liikkumisen laatua ja määrää koulupäivän aikana. (ks.

Peda.net.)

Haapanimen koulu on noin 350 oppilaan ja 20 opettajan koulu. Koulu on mukana Liikkuvassa koulussa ensimmäistä toimintakautta lukuvuonna 2014–2015. Koulun tavoitteena on välituntilii- kunnan lisääminen pitkän välitunnin ja ohjatun välituntitoiminnan avulla. (ks. Peda.net.)

(17)

Hiltulanlahden koulu on noin 140 oppilaan ja 8 opettajan koulu. Koulu on mukana Liikkuvassa koulussa ensimmäistä toimintakautta lukuvuonna 2014–2015. Koulun tavoitteena on matalan kynnyksen liikunnan lisääminen lisäämällä välituntiliikuntamahdollisuuksia. (ks. Peda.net.)

Kaislastenlahden koulu on noin 50 oppilaan ja 3 opettajan koulu. Koulun tavoitteena on lisätä päivittäin lasten monipuolista liikkumista. Koulu on mukana Liikkuvassa koulussa ensimmäistä toimintakautta lukuvuonna 2014–2015. (ks. Peda.net.)

Karttulanlahden koulu on noin 140 oppilaan ja 9 opettajan koulu. Koulu on ollut mukana Liikku- vassa koulussa ensimmäistä toimintakautta lukuvuonna 2014–2015. Koulun tavoitteena on oppilaiden koulupäivän aikaisen liikkumisen määrän kasvattaminen aktivoimalla koulun välituntilii- kuntaa pidemmän välitunnin ja liikuntapassin avulla. Koulu haluaa saada myös perheet mukaan tähän. (ks. Peda.net.)

Kissakuusen koulu on noin 130 oppilaan ja 21 opettajan yläkoulu. Koulu on ollut mukana Liikku- vassa koulussa ensimmäistä toimintakautta lukuvuonna 2014–2015. Koulun tavoitteena on mahdollistaa nuorille mielekästä liikunnallista toimintaa koulupäivän aikana muuttamalla koulupäi- vän rytmiä. (ks. Peda.net.)

Länsi-Puijon koulu on noin 170 oppilaan ja 10 opettajan koulu. Koulu on ollut mukana Liikku- vassa koulussa ensimmäistä toimintakautta lukuvuonna 2014–2015. Koulun tavoitteena on lisätä oppilaiden aktiivisuutta koulupäivän aikana ja kasvattaa liikuntamyönteisyyttä. Lisäksi koulu haluaa edistää terveitä elämäntapoja ja lisätä yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. (ks. Peda.net.)

Martti Ahtisaaren koulu on noin 380 oppilaan ja 45 opettajan koulu. Koulu on ollut mukana Liik- kuvassa koulussa ensimmäistä toimintakautta lukuvuonna 2014–2015. Koulun tavoitteena on tarjota oppilaille lisää liikuntamahdollisuuksia koulupäivän aikana ja saada aikaan kokonaisvaltai- sempi toiminnallinen koulupäivä. (ks. Peda.net.)

(18)

Melalahden koulu on noin 130 oppilaan ja 8 opettajan koulu. Koulu on ollut mukana Liikkuvassa koulussa ensimmäistä toimintakautta lukuvuonna 2014–2015. Esikoulu tuli mukaan vuoden 2015 alusta. Koulun tavoitteena on arkiliikunnan lisääminen koulupäivään, kouluviihtyvyyden pa- rantaminen antamalla oppilaille vastuuta ja osallistamalla heitä toiminnan järjestämiseen. (ks.

Peda.net.)

Puijonsarven koulu on noin 430 oppilaan ja 33 opettajan yhtenäiskoulu. Koulu on ollut mukana Liikkuvassa koulussa ensimmäistä toimintakautta lukuvuonna 2014–2015 ja Liikkuvaa koulua on käynnistelty ensin yläkoulun puolelta ja viimeistään syksyllä 2015 toimenpiteitä on tarkoitus viedä myös alakoulun ja esikoulun puolelle. Koulun tavoitteena on parantaa työrauhaa ja edistää oppimista lisäämällä liikettä koulupäivään. Lisäksi vanhempia ja koteja tukemalla halutaan kannustaa oppilaita kokonaisvaltaisemmin liikunnalliseen elämäntapaan. (ks. Peda.net.)

Rajalan koulu on noin 440 oppilaan ja 36 opettajan koulu. Koulu on mukana Liikkuvassa koulussa ensimmäistä toimintakautta lukuvuonna 2014–2015. Koulun tavoitteena on oppilaiden vi- reystilan ylläpitäminen koko koulupäivän ajan liikunnallisen toiminnan avulla. Toiminnoilla tavoitellaan myös vapaamuotoisen liikkumisen lisääntymistä välintunneilla, oppilaiden osallisuuden, organisoinnin ja vastuunoton lisääntymistä ja onnistumisen tunteita jokaiselle liikunnan parissa.

(ks. Peda.net.)

Särkiniemen koulu on noin 200 oppilaan ja 10 opettajan koulu. Koulu on mukana Liikkuvassa koulussa ensimmäistä toimintakautta lukuvuonna 2014–2015. Koulun tavoitteena on saada liikunnallinen elämäntapa osaksi koulun arkea ja vapaa-aikaa ja vakiinnuttaa koulun liikuntatapah- tumat vuosittaisiksi perinteiksi. (ks. Peda.net.)

Vehkalammin koulu on noin 76 oppilaan ja 6 opettajan koulu. Koulu on mukana Liikkuvassa koulussa ensimmäistä toimintakautta lukuvuonna 2014–2015. Koulun tavoitteena on parantaa oppilaiden oppimiskykyä ja luokkien työrauhaa liikunnan avulla. Toiminnoilla tavoitellaan myös koko koulun yhteishengen parantamista ja kaikkien oppilaiden liikkumisen määrän lisäämistä. (ks.

Peda.net.)

(19)

Maaninkajärven koulu on noin 300 oppilaan ja 24 opettajan yhtenäiskoulu. Koulu on ollut mukana Liikkuvassa koulussa kevätlukukauden 2015 alusta. Koulun tavoitteena on lisätä oppilaiden liikkumisen määrää ja laatua ja ohjata oppilaita kohti terveellistä elämäntapaa. Lisäksi yhtenä tavoitteena on lisätä opettajien myötämielisyyttä liikkumista kohtaan. (ks. Peda.net.)

Pyörön koulu on vajaan 1000 oppilaan ja 92 opettajan yhtenäiskoulu. Ylä-Pyörö on ollut mu-kana Liikkuvassa koulussa kevätlukukauden 2015 alusta ja alakoulun puoli on tulossa mukaan syyslu- kukauden 2015 alussa. Ylä-Pyörön tavoitteena on lisätä oppilaiden liikkumisen määrää ja laatua, tukea sosiaalisia taitoja ja lisätä suvaitsevaisuutta aktivoimalla välituntitoimintaa. (ks. Peda.net.)

Riistaveden koulu on noin 110 oppilaan ja 17 opettajan yläkoulu. Koulu on ollut mukana Liikku- vassa koulussa kevätlukukauden 2015 alusta. Koulun tavoitteena on lisätä oppilaiden omaehtoi- sen välituntisin tapahtuvan liikkumisen määrää ja laatua ja erityisesti tyttöjen innostaminen väli- tuntitoimintoihin. Lisäksi tavoitteena on lisätä opettajien kiinnostusta liikkumista kohtaan ja saada enemmän toiminnallisuutta kaikille oppitunneille. (ks. Peda.net.)

(20)

3 LIIKUNNAN MERKITYS LAPSELLE JA NUORELLE

3.1 Fyysisen aktiivisuuden määritelmä

Fyysinen aktiivisuus on lihasten kaikkea tahdonalaista ja energiankulutusta lisäävää toimintaa, joka yleensä johtaa liikkeeseen. Fyysisen aktiivisuuden synonyymina voidaan pitää liikuntaa.

Nupposen (1997, 16) mukaan liikunta on omalla lihastyöllä aikaansaatua tarkoituksellista ja tiedollista fyysistä aktiivisuutta. Fyysinen aktiivisuus ei vaadi yksilöltä perusteluja fyysisen aktiivisuuden syihin, vaan se on puhtaasti elimistön fyysisiä ja fysiologisia tapahtumia. Liikunta taas voidaan nähdä sellaisena fyysisenä aktiivisuutena, jota toteutetaan joidenkin syiden tai vaikutusten vuoksi ja yleensä myös harrastuksena. Vuoren (1994, 18) mukaan liikunta voidaan määritellä tah- toon perustuvaksi ja tavoitteisiin tähtääväksi, hermoston ohjaamaksi lihasten toiminnaksi, jolla tuotetaan liikesuorituksia ja vaikutetaan energian kulutuksen kasvuun. Vastakohta fyysiselle ak- tiivisuudelle ja liikunnalle on fyysinen inaktiivisuus, millä tarkoitetaan lihasten olematonta käyt- töä tai täydellistä käyttämättömyyttä. (Vuori 1995, 10–11.)

3.2 Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden suositukset

Nuori Suomi ry:n lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmän / liikuntasuositusryhmän Hei- nosen ym. (2008) mukaan fyysisen aktiivisuuden tulisi kuulua osaksi lasten ja nuorten jokapäi- väistä elämää, sillä säännöllisellä liikkumisella on paljon mahdollisuuksia kouluikäisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä enemmän hänen tulisi liikkua. Päivittäinen monipuolinen liikunta on edellytys lapsen ja nuoren terveelle kasvulle ja ke- hitykselle. Liikkumissuosituksen 7–17–vuotiaille lapsille ja nuorille (2021) mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua jokaisena päivänä vähintään tunnin ajan. Ylärajaa liikunnan määrälle ei ole, jos se on monipuolista ja tapahtuu lapsen ja nuoren omasta halusta. Terveydelle haitallista liikunta alkaa olla silloin, kun harjoittelu määrät ovat suuria ja harjoittelu on liian yksipuolista ja kulutta- vaa. Kouluikäinen tarvitsee fyysistä aktiivisuutta joka päivä ja pidempiä liikkumattomuuden jaksoja tulisi välttää, sillä liikunnan vaikutuksia ei voi varastoida. (Heinonen ym. 2008, 17–18.)

(21)

Liikkumissuosituksen 7–17–vuotiaille (2021) mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua vähintään tunti päivässä ja liikunnan tulisi olla reipasta ja rasittavaa ja huomioitavaa on, että se on yksilölle sopivaa ja iän mukaista. Lisäksi liikkumissuosituksen 7–17–vuotiaille (2021) mukaan on kuitenkin suositeltavaa, että sekä lapset että nuoret liikkuvat useita tunteja päivässä aina kun voivat eli arkeen kuuluisi siinä tapahtuvaa luontaista liikkumista. Heinosen ym. (2008) liikunnan määrää ei tarvitse rajoittaa, sillä jo pieni lapsi osaa kuunnella omaa kehoaan ja pysähtyä kuormituksen kas- vaessa liian rasittavaksi. Lasten luontainen tapa oppia on tekeminen ja kokeminen ja näin ollen he tarvitsevat paljon aikaa ja tilaisuuksia oppiakseen liikkumaan ja oppiakseen liikunnan avulla (Heinonen ym. 2008, 18). Liikuntasuositusryhmän Heinosen ym. (2008) mukaan nuoret elävät voimakasta kasvun ja kehityksen aikaa ja heille on usein ehtinyt syntyä käsitys itsestä liikkujana.

Liikkumalla joko itsenäisesti tai osallistumalla ohjattuun toimintaan nuori voi kehittää hyvinvoin- tiaan ja fyysistä kuntoaan. Jotta liikunnasta saadaan paras hyöty lapset ja nuoret tarvitsevat riit- tävästi palautumisaikaa, unta ja terveellistä ja monipuolista ravitsemussuositusten mukaista ra- vintoa (Heinonen ym. 2008). Heinosen ym. (2008) mukaan päivän rasituksista palautumisen, oppimisen ja kasvun kannalta säännöllinen ja riittävän pitkä yöuni on tärkeää ja lasten tulisi nukkua 9–10 tuntia yössä ja nuorten 8 tuntia yössä.

Liikkumissuositus 7–17–vuotiaille (2021) korostaa, että liikunnan määrän lisäksi lasten ja nuorten liikunnan tulisi olla myös riittävän rasittavaa, jolloin syke nousee reilusti ja hengästyy. Liikun- nassa tulee huomioida myös luuston ja lihasten vahvistaminen ja ketteryys, liikkuvuus ja tasa- paino. Päivittäisen liikunnan määrästä suurimman osan tulisi olla kestävyystyyppistä liikuntaa, jonka aikana sydämen syke nousee ja hengitys kiihtyy ainakin jonkin verran. Heinosen ym. (2008) ja liikuntasuosituksen 7–17–vuotiaille (2021) mukaan lapsella päivittäisen liikunnan kokonais- määrä syntyy valveillaolon aikana tehdyistä suhteellisen lyhyistä matalalla teholla tehdyistä suo- rituksista ja liikunnan kokonaismäärä voikin kertyä useista hetkistä päivän aikana. Välitunnit ovat yksi hyvä paikka yhtäjaksoiselle lyhyemmille reippaan liikunnan jaksolle, jossa lapsi on enemmän liikkeessä kuin paikallaan (Heinonen ym. 2008). Suositusten (liikuntasuositus 7–17–vuotiaille 2021 & Heinonen ym. 2008) mukaan reippaan liikunnan lisäksi lasten päivittäisen liikunnan tulisi sisältää myös tehokkaan ja rasittavan liikunnan jaksoja, jolloin sydämen syke nousee huomatta-

(22)

vasti ja lapsi hengästyy selvästi. Lapsilla tehokkaan liikunnan jaksot toteutuvat yleensä intervalli- tyyppisesti eikä pitkäkestoisia suorituksia tule vaatia (Hienonen ym. 2008). Heinonen ym. (2008) korostavat, että nuoruusiässä olisi tärkeää löytää itselle mieluinen liikuntaharrastus, sillä nuorten arjessa on enää harvoin tilanteita, joissa sydämen sykkeen saa nousemaan kunnolla, vaan tehokkaan liikunnan jaksot toteutuvat urheilulajien harrastamisen parissa joko urheiluseurassa tai omaehtoisesti. Tehokkaalla liikunnalla on enemmän positiivisia vaikutuksia mm. kestävyys- kunnon ja sydänterveyden kannalta kuin kevyellä tai reippaalla liikunnalla.

Koska liikunta kuuluu luonnollisena osana lasten ja nuorten elämään, tulisi sen olla hauskaa ja tuoda lapsille ja nuorille iloa ja elämyksiä. Liikunta ei saa olla liian vakavaa ja sen tulee toteutua lasten ja nuorten näkökulmasta ja pitkälti myös heidän omilla ehdoillaan. Heinosen ym. (2008) mukaan hyviä opetus- ja harjoitusmenetelmiä ovat sellaiset, jotka perustuvat yhdessä työskente- lyyn ja kehittävät myös omatoimisuutta. Liikunnan tulee olla monipuolista ja sen tulee sisältää paljon toistoja, jolloin liikunnan perustaidot kehittyvät parhaiten, sillä jokaisen lapsen perusoi- keuksiin kuuluu liikunnallisten perustaitojen oppiminen omista lähtökohdista. Lasta tulee roh- kaista liikkumaan monipuolisesti erilaisissa ympäristöissä, erilaisilla alustoilla ja erilaisissa maas- toissa (Heinonen ym. 2008, 21). Hyvät liikuntataidot takaavat lapselle loistavan turvavarustuksen arjessa. Lasten liikkumisessa kokonaisuuden kannalta tärkeintä on se mitä tapahtuu seuraharjoi- tusten välillä kotona, koulussa, pihoilla ja kentillä. Nuorten kohdalla on tärkeää, että he pääsevät itse osallistumaan liikunnan suunnitteluun ja toteutukseen, sillä nuorten liikunnassa korostuu omatoimisuus ja omaehtoisuus. Liikunnan tulee olla myös nuorilla monipuolista ja vaihtelevaa, jotta siihen ei kyllästy ja motivaatio säilyy. Monipuolinen liikunta vaikuttaa positiivisesti myös fyy- sisten ominaisuuksien tasapainoiseen kehittymiseen. Sekä lasten että nuorten liikunnan tulisi sisältää vähintään kolme kertaa viikossa myös osioita, jotka kuormittavat lihaksistoa, lujittavat luustoa ja kehittävät liikkuvuutta. (Heinonen ym. 2008, 21–23.)

Kun riittävällä liikunnalla on positiivisia vaikutuksia lapsen ja nuoren terveyteen, niin liiallisella istumisella on heikentäviä vaikutuksia lapsen ja nuoren terveyteen. Tästä johtuen lapsen ja nuoren tulisi välttää liian pitkiä yhtämittaisia istumisjaksoja niin koulupäivän aikana kuin vapaa-

(23)

ajalla. Liiallisella istumisella on havaittu olevan haitallisia vaikutuksia mm. lasten ja nuorten lihavuuteen ja tuki- ja liikuntaelinoireisiin. Vähän liikkuva lapsi tai nuori tarvitsee aikaa, jotta hän omaksuu liikunnallisen elämäntavan ja saavuttaa liikuntasuositusten minimitasot. Liikuntaa on hyvä lisätä pieninä annoksina ja vastaavasti istumiseen käytettyä aikaa vähentää. Näin pikkuhil- jaa voidaan saavuttaa liikunnan minimi suositukset. Lapsuudessa ja nuoruudessa opittu aktiivinen ja terveellinen elämäntapa luo pohjan aktiiviselle ja terveelle aikuisuudelle ja pitkäikäiselle elämälle. (Heinonen ym. 2008, 23–25.)

Karvisen (2008) mukaan fyysisen aktiivisuden suosituksiin pääsemiseksi koulujen haasteena on tarjota tunti fyysistä aktiivisuutta jokaisena koulupäivänä, sillä yksi liikuntakasvatuksen tärkeim- mistä tehtävistä on ohjata lapset ja nuoret terveellisen ja liikunnallisen elämäntavan pariin. Kou- lun rehtorilla on merkittävä rooli siinä, että liikunnallinen toimintakulttuuri näkyy koko koulun arjessa ja koulussa kiinnitetään huomiota koko työyhteisön hyvinvointiin. Koulun tehtävänä on mahdollistaa oppilaiden päivittäinen fyysinen aktiivisuus ja tarjota oppilaille mahdollisuus osallis- tua liikuntatoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Koulupäivissä on monia mahdollisuuksia lisästä oppilaiden fyysistä aktiivisuutta. Liikuntatuntien lisääminen on yksi keino, mutta liikettä voidaan lisätä myös muiden oppiaineiden tunneille ja välitunneille. Koulupäivän rakenne on tär- keässä roolissa ja sen avulla voidaan mahdollistaa fyysisesti aktiivisia tuokioita koulupäivään. Yli kaksi tuntia kestäviä oppitunteja tulee välttää ja alakoulussa lukujärjestyksessä tulee olla liikkumisen mahdollistavia pidempiä taukoja joka päivä ja yläkoulussa muutaman kerran viikossa.

Näillä pidemmillä puolentunnin liikuntavälitunneilla on merkittävä rooli koululaisten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Muuttamalla koulupäivän rakennetta on mahdollisuus saada jokaiseen koulupäivän yksi pidempi tauko. Yksi liikuntaan kannustava tekijä on myös koulujen piha-alueet.

Niiden tulisi olla turvallisia, riittävän isoja ja viihtyisiä, jotta ne kannustavat ja motivoivat liikkumaan. Pihan lisäksi myös välineillä on iso merkitys liikuntaan kannustajina ja motivoijina. Välinei- den tulee olla kunnossa, niitä tulee olla riittävästi, niiden tulee olla eri taitoja ikätasoille sopivia ja niiden tulee olla helposti saatavilla kuten luokan omat välituntiliikuntavälineet. Niin opettajat kuin toiset oppilaat voivat toimia välituntiliikuntaan kannustajina. Oppilaat vertaisohjaajina ja vä- lituntien liikuttajina ja leikittäjinä lisäävät motivaatiota liikkua välitunneilla. Välituntiliikuntaan

(24)

motivoivina tekijöinä voivat toimia myös erilaiset teemavälitunnit ja välituntikisailut ja – turnaukset. Välituntiliikunnan lisäksi liikettä tulisi lisätä myös muiden oppiaineiden tunneilla. Taukolii- kunnalla ja liikkumiseen ja jaloitteluun kannustavilla työskentelymenetelmillä voidaan parantaa jaksamista ja oppimisvireyttä. Liikuntaa voidaan käyttää myös oppimisen välineenä ja suosia luo- kassa toiminnallisia työskentelymuotoja. Liiallista istumista pulpetissa voidaan katkaista myös hyödyntämällä lähiympäristöä oppimisympäristönä. Opettaja voi omalla liikunnallisesti aktiivi- sella elämätavalla ja innostuneisuudella liikuntaa ja liikkumista kohtaan toimia loistavana esi- merkkinä oppilaille koulupäivien aikana. (Karvinen 2008, 32–41.)

3.3 Merkitys lapsen ja nuoren fyysiseen toimintakykyyn, kasvuun ja kehitykseen

Liikunnalla voidaan vaikuttaa ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Fyy- sisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen kykyä selviytyä jokapäiväisistä toiminnoista, jotka vaativat fyysistä ponnistelua. Toisaalta fyysinen toimintakyky voidaan nähdä jonkin yksittäisen elimen ja elinjärjestelmän toimintana. Fysiologisesta näkökulmasta katsottuna fyysinen toimintakyky on hengitys- ja verenkiertoelimistön ja tuki- ja liikuntaelimistön toimintakykyä. Psyykkistä toimintakykyä on hankalampi määritellä kuin fyysistä. Psyykkisellä toimintakyvyllä voidaan tar- koittaa oppimista, muistia, älykkyyttä, luovuutta ja persoonallisuuden ominaisuuksia. Persoonal- lisuuden näkökulmaan liittyy keskeisesti minäkäsitys, itsearvostus ja itseluottamus. Psyykkiseen toimintakykyyn liitetään usein myös mielenterveys, psykomotoriset toiminnot ja psyykkinen hy- vinvointi. Sosiaalisella toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen kykyä suoriutua sosiaalisista tilan- teista elämässä toisten ihmisten kanssa niin perheessä kuin koulu-, työ- ja muissa yhteisöissä.

Sosiaalinen toimintakyky on kykyä toimia yhteisöjen ja yhteiskunnan jäsenenä. (Rissanen 1999, 31–32, 35–36, 40.) Tässä luvussa 3.2 kerrotaan liikunnan vaikutuksista lasten ja nuorten fyysiseen toimintakykyyn, kasvuun ja kehitykseen. Luvussa 3.3 kerrotaan liikunnan muista vaikutuksista mm. psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn.

Nupposen (1997) mukaan kehitys on koko ihmisiän jatkuva prosessi, joka viittaa muutokseen.

Muutosten tulee olla systemaattisia, perättäisiä ja organisoituja, jotta ne ovat kehitystä. Kehitys

(25)

on biologista ja ympäristön vaikutuksen alaista ja sille on ominaista elämänkaaren kahden en- simmäisen vuosikymmenen aikana kasvu, kypsyminen ja kokemuksista oppiminen. Kasvu ja kypsyminen ovat kehityksen lähikäsitteitä. Kasvu kuvaa lapsessa ja nuoressa yleisesti tapahtuvia fyy- sisiä muutoksia. Kouluiässä lapsen pituus ja paino lisääntyvät, kehon mittasuhteet muuttuvat, luusto lujittuu ja lihaksisto ja elimet kasvavat melko tasaisesti. Fyysinen kasvu on näkyvin muutos kouluikäisen kehityspiirteissä. Kypsymisellä kuvataan elimistössä tapahtuvia orgaanisia, neurofy- siologisia ja biologisia muutoksia ja se viittaa tempoon ja ajoitukseen, jolla edetään kohti kypsää biologista tilaa. (Nupponen 1997, 14–15.)

Liikunnan avulla voidaan vaikuttaa lasten ja nuorten toimintakykyyn, kasvuun, kehitykseen ja terveyteen positiivisesti usealla eri tavalla. Aiheesta voisi tehdä oman tutkimuksensa ja siitä onkin tehty useita tutkimuksia. Tässä tutkimuksessani tuon esille joitakin keskeisimpiä positiivisia vaikutuksia, jotka tuovat perusteita sille, miksi lasten ja nuorten on tärkeää liikkua riittävän paljon ja säännöllisesti. Liikunta on luonnollinen osa lapsen elämää. Lapsilla on luontainen tarve liikkua, mikä liittyy monimutkaisella tavalla ihmisen kasvuun ja kehitykseen. Luontainen tarve liikkua alkaa vähentyä kasvun loputtua. Lapsuudessa ja nuoruudessa vietetty liikunnallisesti aktiivinen elämän tapa luo hyvän perustan hengitys- ja verenkiertoelimistön kehittymiselle, vahvistaa luustoa ja lihaksistoa, parantaa koordinaatiokykyä ja tehostaa yksilön aineenvaihduntaa. Kaikki liikunnan myönteiset vaikutukset eivät ilmene välittömästi, vaan osa myönteisistä vaikutuksista ilmenee vasta vuosien ja vuosikymmenten kuluessa. Onkin tärkeää, että ihminen oppii pitämään liikunnasta ja aktiivisesta elämän tavasta jo lapsuusiässä. Näin hän todennäköisesti oppii nautti- maan elämästään enemmän ja kehittyy terveemmäksi aikuiseksi kuin fyysisesti passiivinen lapsi.

(Alen & Rauramaa 2010, 31; Rehunen, 1997, 11; Vuori 2010, 145–169.)

Liikkuvan ja aktiivisen elämän tavan omaava lapsi tai nuori väsyy päivän touhujen aikana luonnollisella tavalla, mikä auttaa iltaisin unen saannissa ja nopeuttaa nukahtamista. Liikunta lisää syvän univaiheen kestoa ja tekee yöunesta myös laadukkaampaa. Näin lapsi tai nuori herää vir- keänä seuraavaan päivään ja jaksaa taas päivän touhuissa paremmin. Uni on tärkeää myös aivojen toiminnalle, sillä elpyäkseen päivän toiminnoista aivot tarvitsevat unta ja uni tarvitsee liikun-

(26)

taa. Lisäksi syvän unen vaihe on erityisen tärkeää kasvavalle lapselle, koska kasvuhormonia va- pauttavan hormonin ja itse kasvuhormonin eritys tapahtuu syvän unen vaiheessa. Liikunnalla on myös välittömiä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin ja heidän vireystilaansa päivän aikana. Vaikka aktiivinen elämän tapa väsyttää luonnollisella tavalla, niin se samalla auttaa myös virkistymään het- kellisesti niin henkisesti kuin fyysisesti. kun koululaiset viettävät välitunnit ulkona liikkuen, niin he virkistyvät edellisen tunnin väsymyksestä ja jaksavat taas keskittyä opiskeluun seuraavalla tun- nilla. (Numminen 2000. 51; Rehunen 1997, 193–197; Saarenpää-Heikkilä 2007, 29; Partinen &

Huovinen 2011, 23, 192–193.)

Paljon puhutaan lasten ja nuorten ylipaino-ongelmista. Näihin ongelmiin yksi ratkaisu on liikunnallinen elämän tapa yhdessä oikean ruokavalion kanssa. Säännöllinen ja riittävä liikunta auttaa pitämään painon kurissa tai vähentämään ylipainoa, koska liikkumalla ihmisen energian kulutus kasvaa. Painonhallinta on tärkeää lapsuus ja nuoruus iässä, koska sillä voidaan vähentää aikui- suuden ylipaino-ongelmia. Lapsuudessa ja erityisesti nuoruudessa alkaneet ylipaino-ongelmat jatkuvat suurella todennäköisyydellä myös aikuisuuteen. Lapsuudessa ja nuoruudessa hankitut lihavuuteen liittyvät epäedulliset biologiset haittatekijät säilyvät yleisesti aikuisikään. Jos ihminen päästää painonsa nousemaan jo lapsuudessa ja ylipaino-ongelma jatkuu aikuisuuteen, niin se altistaa monille aikuisiän sairauksille kuten sydän- ja verisuonisairauksille, verenpainetautiin ja aikuisiän diabetekselle. Säännöllisellä ja riittävällä liikunnalla ihminen voi parantaa myös omaa yleiskuntoaan, mikä taas parantaa omaa vastustuskykyä. Kun vastustuskyky on hyvä, voi koulu- lainen välttää monet flunssat ja muut sairaudet, jotka koulussa jylläävät lukuvuoden aikana.

(Vuori 2010, 145–169; Rehunen 1997, 276–277.)

Liikunta on välttämätön edellytys ihmisen terveydelle ja normaalille toimintakyvylle. Fyysisen toimintakyvyn ja terveyden perusta on tuki- ja liikuntaelimistön ja niitä huoltavien elinten jatkuva ja häiriötön toiminta. Liikunnan avulla voidaan vaikuttaa lihasten rakenteeseen ja toimintaan ja parantaa fyysisen kunnon eri osa alueita. Liikunnan vaikutukset lihakseen riippuvat liikunnan kes- tosta ja laadusta. Liikkumattomuus taas johtaa lihaksen surkastumiseen ja surkastumisen seu- rauksena lihaksen voima vähenee. Säännöllisellä pitkäkestoisella liikunnalla voidaan vaikuttaa

(27)

sekä sydämen rakenteeseen että ominaisuuksiin. Liikunnan avulla voidaan parantaa verenkier- ron ja hapenkuljetuksen taloudellisuutta, vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja laskea leposykettä. Vaikka useimmat liikunnan avulla saadut terveyshyödyt saavutetaan harras- tamalla liikuntaa säännöllisesti ja pitkäjänteisesti, niin jo yksittäisellä liikuntakerralla voidaan saada aikaan terveyttä edistäviä vaikutuksia. Yksittäisellä liikuntasuorituksella voidaan saada ve- renpaine laskemaan useiksi tunneiksi tai voidaan lisätä lihassolujen herkkyyttä insuliinin vaiku- tuksille. Luuston kehittymiselle lapsena aloitettu liikunta on ensiarvoisen tärkeää. Oikeanlainen fyysinen kuormitus vahvistaa tukikudoksia, paksuntaa luita ja lisää luun tiheyttä. Aikuisena aloitetulla liikunnalla ei voida vahvistaa luustoa läheskään niin paljon kuin lapsena aloitetulla liikunnanharrastamisella. Liikuntaa harrastavilla lapsilla luusto voi kehittyä jopa 7–8 prosenttia vah- vemmaksi kuin liikuntaa harrastamattomilla. (Alen & Rauramaa 2005, 40; Miettinen 1999, 11; Re- hunen 1997, 24–26, 37, 41; Vuori & Miettinen 2000, 91–93.)

3.4 Muita merkityksiä kouluiässä (sosiaaliset/psyykkiset)

Liikunnan avulla voidaan vaikuttaa myös lasten ja nuorten psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Liikunta on aktiivista toimintaa, jonka parissa voidaan oppia käytännön avulla tärkeitä yhteistyötaitoja ja toisten huomioon ottamista ja opitaan kunnioittaman ja noudattamaan yhtei- sesti sovittuja pelisääntöjä eli liikunta sosiaalistaa yksilöä. Sosiaalistaminen ja sosiaalistuminen kuvaavat prosesseja, joiden avulla ihmisestä tulee yhteiskuntakelpoinen kansalainen ja sosiaalinen ja sosiaalisuus tarkoittavat ihmisen suhdetta toisiin ihmisiin, ryhmiin ja yhteisöihin. Liikunta- tilanteet ovat aitoja tapahtumia, joissa lasten / nuorten ja aikuisten väliset vuorovaikutustilanteet ovat läheisiä. Tilanteissa syntyy myös ristiriitoja, jotka opitaan ratkaisemaan yhdessä välittömästi toiminnan yhteydessä. Lisäksi liikuntaan ja urheiluun kuuluvat epäonnistumiset ja tappiot ovat myös tärkeitä, sillä niiden avulla opitaan kestämään epäonnistumisia ja häviäminen opettaa suh- teellisuutta. Monet lapset ja nuoret osallistuvat liikuntaharrastuksiin, koska ”haluavat olla ystä- vien kanssa”. Liikuntaharrastuksen parissa koetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luottamusta

(28)

itseensä ja ryhmän muihin jäseniin. Liikunta voi parhaimmillaan olla merkittävä elämää rikastut- tava elämysten ja kokemusten lähde. (Miettinen 1999, 125–126; Telama 2000, 55–73; Telama &

Polvi 2005, 628–629.)

Liikunnan harrastamisella on tärkeä rooli lapsen ja nuoren minäkäsityksen, itsearvostuksen, oman arvontunnon ja itseluottamuksen muokkaajana. Minäkuvan ja identiteetin kehittymisen kannalta on tärkeää saada minän kokemiseen liittyviä elämyksiä, joita tuovat liikunnan parissa koetut läheisyyden, ystävyyden ja ryhmään kuulumisen tunteet. Parhaimmillaan liikunnan harrastaminen kasvattaa lapsen ja nuoren luonnetta, antaa rohkeutta, lisää itsevarmuutta ja vahvistaa itsetuntoa. Liikuntatilanteissa erityisen tärkeitä ovat onnistumisen elämykset, jotka antavat iloa ja vahvistavat samalla uskoa omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa. Kun lapsi ja nuori saa liikunnan parissa onnistumisen kokemuksia, jotka tuottavat mielihyvää, niin se lujittaa lapsen ja nuoren itsetuntoa. Liikuntatilanteiden tulisi olla sellaisia, joissa jokainen voi kokea onnistuneensa ja näin ollen saa oikeanlaisia elämyksen ja pätevyyden kokemuksia. Onnistuminen ja menestymi- nen liikunnan parissa vaikuttavat usein myös positiivisesti elämän muilla aloilla. Merkittävä rooli on myös palautteella, jonka lapsi ja nuori saa liikuntatilanteessa. Palautteen tulisi olla kannusta- vaa ja rohkaisevaa ja jokaisen tulisi saada positiivista palautetta siitä, missä juuri hän on onnistu- nut. Epäonnistumisen kokemukset ja nolatuksi tuleminen liikuntatilanteissa ovat karvaita kokemuksia, joilla lapsi ja nuori voidaan karkottaa liikunnan parista lopuksi iäkseen. (Lintunen 2000, 81–86; Alen & Rauramaa 2010, 31; Telama & Polvi 2005, 629; Miettinen, 1999, 125–126.)

Partosen (2005) mukaan keskeinen osa ihmisen terveyttä on mielenterveys, joka voidaan nähdä voimavarana, jota kaiken aikaa sekä kulutamme että keräämme ja sen avulla ohjaamme elä- määmme ja huollamme psyykkisiä toimintojamme. Liikunnalla on mielihyvää antava vaikutus ja sen avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti myös ihmisen mielenterveyteen. Mielenterveyttä edis- tävänä toimintana voidaan pitää kaikkea mikä vahvistaa mielenterveyttä tai vähentää sitä vahin- goittavia tekijöitä. Säännöllisellä liikunnan harrastamisella on suurin merkitys psyykkisen oirei- lun ehkäisyssä ja sillä voidaan tuoda esille liikunnan mielenterveyttä edistävät vaikutukset. Lii- kunnan avulla voidaan ehkäistä ja hoitaa masennushäiriöitä ja sillä voi saada välitöntä apua

(29)

stressin hallinnassa ja ahdistuneisuuden ja unettomuuden lievittämisessä. (Partonen 2005, 508–

510.)

Telama (2000) korostaa, että Jo lapsuudessa liikunnanharrastamisella katsotaan olevan yhteyttä muihin terveellisiin elämäntapoihin. Liikuntaa pidetään ns. hyvänä harrastuksena, joka ohjaa lapset ja nuoret pois huonoista ajanvietteistä. Liikuntaa harrastavien nuorten keskuudessa tupakan- polttaminen ja alkoholin käyttö on vähäisempää kuin passiivisten nuorten keskuudessa. Tosin joissakin lajeissa erityisesti joukkuelajeissa alkoholin käytön on havaittu olevan runsastakin.

Myös ruokailutottumukset ovat WHO:n tutkimusten mukaan sitä terveellisemmät mitä aktiivi- semmin liikuntaa harrastettiin. Lapsuudessa ja nuoruudessa opittu aktiivinen ja terveellinen elä- mäntapa luo pohjan aktiiviselle ja terveelliselle aikuisuudelle ja pitkäikäiselle elämälle. (Telama 2000, 55–73.)

(30)

4 LIIKUNTA JA OPPIMINEN

4.1 Vaikutuksia oppimiseen

Kantomaan ym. (2018) tilannekatsaus koulupäivän aikaisen liikunnan vaikutuksesta oppimiseen osoittaa, että terveyden ja toimintakyvyn lisäksi liikunnalla ja fyysisellä aktiivisuudella on positiivisia vaikutuksia myös aivoihin ja oppimiseen. Tutkimus liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merki- tyksestä oppimiseen ja koulumenestykseen on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina (Kanto- maa ym. 2018). Sekä kotimaisissa (Syväoja 2014, Haapala ym. 2014 & Kantomaa ym. 2010) että kansainvälisissä tutkimuksissa (Donelly ym. 2009 & Ericsson 2003) on havaittu, että säännöllisellä etenkin reippaalla liikunnalla on vaikutusta oppimiseen ja parempaan koulumenestykseen. Tut- kimukset ovat osoittaneet, että sekä koulupäivän aikaisella että vapaa-ajalla tapahtuvalla liikunnalla on merkitystä. Säännöllinen liikunta vaikuttaa aivojen toimintakykyyn ja terveyteen samalla tavalla kuin koko ihmiskehon muuhun toimintakykyyn ja terveyteen (Kantomaa ym. 2018). Fin- nen (2017, 37) mukaan liikunta vaikuttaa aivojen rakenteisiin ja toimintaan lisäämällä aivojen aineenvaihduntaa, kasvattamalla uusia hermosoluja, kehittämällä verenkiertojärjestelmää, kasvattamalla aivoissa olevien hiussuontenmäärää ja luomalla uusia yhteyksiä aivojen eri osien välille.

Kantomaa ym. (2018) nostavat esille koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen raportissaan että, hiussuonten lisääntyminen taas parantaa aivojen hapenottokykyä, välittäjäaineiden toimintaa ja neurotrofien kehittymistä, mikä vaikuttaa suoraan aivojen informaatiopulssien kulkuno- peuteen (Jaakkola 2012, 53–54). Uusia hermosoluja syntyy etenkin oppimisen ja muistin keskuk- seen hippokampukseen (van Praag 2009). Kantomaa ym. (2018, 23) nostavat esille, että nämä liikunnan vaikutukset aivoihin parantavat ihmisen oppimispotentiaalia, koska aivot pysyvät vir- keinä ja toimintakykyisinä. Lisäksi ne parantavat tiedonkäsittely- ja muistitoimintoja ja kehittävät keskittymistä ja tarkkavaisuutta, mitkä vaikuttavat myös positiivisella tavalla oppimiseen.

Heidi Syväojan (2014) väitöstutkimus osoittaa, että niillä 5.- ja 6.-luokkalaisilla, jotka liikkuivat vii- tenä tai kuutena päivänä viikossa vähintään tunnin päivässä, oli korkeammat kouluarvosanojen keskiarvot kuin heillä, jotka eivät liikkuneet ollenkaan tai liikkuivat vain kerran viikossa. Haapalan ym. (2014) tutkimuksen mukaan taas runsaalla välituntiliikunnalla on havaittu olevan positiivisia

(31)

vaikutuksia 1.–3.-luokkalaisten sujuvaan lukutaitoon ja urheiluseuran harjoituksiin osallistumi- sella 1.–3.-luokkalaisten hyviin matemaattisiin taitoihin. Sekä Yhdysvalloissa (Donelly ym. 2009) että Hollannissa (Mullender-Wijnsman, Hartman, de Greef, Doolaard, Bosker & Wisscher 2016) on tehty tutkimuksia, joissa liikuntaa on lisätty oppitunneille. Hollantilais-tutkimuksessa (Mullen- der-Wijnsman ym. 2016) lapset osallistuivat kolme kertaa viikossa matematiikan ja äidinkielen oppitunneille, joilla opetus tapahtui liikunnan avulla. Liikunnallisille oppitunneille osallistuneet lapset pärjäsivät paremmin oikeinkirjoituksen ja matemaattisten taitojen testeissä kuin he, jotka osallistuivat normaaleille oppitunneille. Tutkijoiden arvioiden mukaan liikunnallisille oppitunneille osallistuneet olivat jopa neljä kuukautta edellä oppimistuloksissa. Yhdysvaltalaistutkimuk- sessa (Donelly ym. 2009) kouluviikkoon lisättiin 90 minuuttia reipasta liikuntaa 10 minuutin pät- kissä oppitunneille oppimistavoitteeseen liittyen. Kolmen vuoden aikana liikunnallisille oppitunneille osallistuneiden testitulokset paranivat lukemisessa, oikeinkirjoituksessa ja matematiikassa verrattuna heihin, jotka osallistuivat normaaleille oppitunneille.

Kantomaan ym. (2010) tutkimuksessa tutkimukseen osallistuneilta 15–16-vuotiailta kerättiin pos- tikyselyllä tietoja heidän liikunta-aktiivisuudesta, mielenterveydestä, koulumenestyksestä, opin- tosuunnitelmista ja omasta koetusta terveydentilasta. Tutkimuksessa löytyi selvä yhteys fyysisen aktiivisuuden ja hyvän koulumenestyksen välillä, sillä aktiivinen liikunnan harrastaminen vaikutti positiivisesti hyvään koulumenestykseen ja jatko-opintosuunnitelmiin. Myös Ericssonin (2003) tutkimuksen mukaan fyysisen aktiivisuuden lisäämisellä koulupäiviin voidaan vaikuttaa positiivisesti koulumenestykseen. Tutkimuksessa kahdella interventioryhmällä oli liikuntatunteja jokaisena koulupäivänä kolmen vuoden ajan, kun taas kontrolliryhmällä oli vain kaksi liikuntatuntia viikossa. Tutkimustulokset osoittivat, että lisätyllä fyysisellä aktiivisuudella oli positiivinen vaikutus koulumenestykseen etenkin äidinkielessä ja matematiikassa.

4.2 Välilliset vaikutukset oppimiseen

Liikunnan vaikutukset oppimiseen voivat välittyä myös eritekijöiden kautta. Tällaisia tekijöitä voivat olla mm. uni, ravinto, motoriset taidot ja vuorovaikutus. Lisäksi nykyiset tutkimukset tukevat

(32)

ajatusta siitä, että liikkuminen on hyödyllistä kognitiiviselle toiminnalle. Saarisen ym. (1989, 118) mukaan kognitiivisella toiminnalla tarkoitetaan tiedon vastaanottamiseen, muokkaamiseen, käyttöön ja tallentamiseen liittyviä toimintoja kuten tarkkaavaisuutta, muistia, toiminnanohjausta ja ajattelua. Fyysisellä aktiivisuudella voidaan kehittää myös oppimisvalmiuksia. Kanto- maan ym. (2010, 30) mukaan fyysisellä aktiivisuudella on tutkitusti todettu oleva positiivisia vaikutuksia oppimisvalmiuksiin ja sitä myötä myös oppimiseen.

Heidi Syväojan väitöstutkimuksessa (2014) ne 5.–6.-luokkalaiset, jotka liikkuivat paljon, pärjäsivät tarkkaavaisuustehtävässä paremmin kuin vähän liikkuvat ikätoverinsa. Yhdysvaltalaisessa Chad- dockin ym. (2012) tekemässä tutkimuksessa taas selvitettiin miten hyvä fyysinen kunto vaikuttaa lasten tarkkavaisuuteen ja toiminnanohjaukseen suojatienylitystehtävässä, jossa suojatie tuli ylit- tää ilman häiriötä, puhelimeen puhuen ja musiikkia kuunnellen. Tutkimuksessa hyväkuntoiset lapset selviytyivät tehtävästä onnistuneesti häiriöstä huolimatta, kun taas heikkokuntoisten toimintakyky ja tarkkaivaisuus heikkeni häiriön takia. Hyvän fyysisen kunnon lisäksi myös koulupäi- vän aikainen liikunta näyttäisi tutkimusten mukaan edistävän oppilaiden tarkkavaisuutta ja toiminnanohjausta. Yhdysvaltalaisessa (Vazou & Smiley-Oyen 2014) tutkimuksessa oppitunnille oli lisätty 10 minuutin toiminnallinen matematiikan harjoitus. Harjoitus edisti siihen osallistuneiden oppilaiden toiminnanohjausta eli kykyä kontrolloida tarkkaavaisuutta ja muistia paremmin kuin istuen tehty harjoitus. Myös hollantilaistutkimuksessa (van der Niet, Smith, Oosterlaan, Scherder, Hartman & Wissher 2016), jossa kouluviikkoon lisättiin kaksi puolen tunnin pituista liikunta- tuokiota, havaittiin, että tuokioihin osallistuneiden oppilaiden tulokset toiminnanohjausta vaativissa tehtävissä paranivat verrattuna oppilaisiin, jotka eivät osallistuneet tuokioihin. Yleisesti tutkimusten (Pesce, Crova, Cereatti & Casella 2009; Rosenbaum, Carlson & Gilmore 2001; Trudeau

& Shephard 2008) mukaan hyvän fyysisen kunnon omaavilla ja aktiivisilla lapsilla on heikko kun- toisia ja passiivisia lapsia paremmat lähtökohdat selviytyä erilaisista kognitiivista kapasiteettia vaativista haasteista ja tehtävistä. Lisäksi koulupäivään lisätyllä liikkumisella on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia toiminnanohjaukseen, muistiin ja keskittymiseen, mitkä tukevat oppimisvalmiuksia ja sitä myötä oppimista.

(33)

Fyysisellä aktiivisuudella voidaan vaikuttaa sekä uneen että ruokailutottumuksiin, jotka ovat yh- teydessä oppimiseen. Fyysinen aktiivisuus, paikallaan olo ja uni ovat yhteydessä toisiinsa. Kuten kappaleessa 3.2 jo todettiin, niin liikkuminen päivän aikana parantaa unenlaatua ja riittävällä ja säännöllisellä unella voidaan Paruthin ym. (2016) mukaan vaikutta positiivisesti tarkkaivaa- suuteen, oppimiseen, muistiin ja käyttäytymiseen. Kun taas riittämätön uni voi vaikuttaa negatiivisesti oppimiseen, sillä tutkimusten mukaan se on yhteydessä häiriöihin vaativissa kognitiivi- sissa toiminnoissa, ylivilkkauteen, huonoon keskittymiskykyyn ja käytöshäiriöihin (Lubans ym.

2016; Owens & Mindell 2005). Fyysisellä aktiivisuudella voidaan myös vaikuttaa ruokailutottumuksiin, sillä fyysinen aktiivisuus lisää energian kulutusta, mikä taas kasvattaa ruokahalua. Val- tion ravitsemusneuvottelukunnan (2017) mukaan huonot ruokailutottumukset kuten epäterveel- linen ruokavalio ja vähäinen syöminen voivat johtaa terveydellisiin ongelmiin ja väsymykseen.

Nämä taas voivat vaikuttaa negatiivisesti keskittymiskykyyn ja oppimiseen. Fyysisen aktiivisuuden lisääminen koulupäivään voi taas vaikuttaa positiivisesti kouluruokailun syömiseen ja sitä kautta tukea oppimista ja koulumenestystä.

Monipuolisella fyysisellä aktiivisuudella voidaan vaikuttaa myös motoristen taitojen kehittymiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen, jotka ovat yhteydessä oppimiseen. Stoddenin ym. (2008) mukaan monipuolinen liikkuminen edistää neuromotorista kehitystä ja motoristen taitojen oppimista ja motoristen taitojen hallitseminen taas vaikuttaa positiivisesti aivojen kehitykseen, sillä sekä motoristen että tiedollisten taitojen ohjauksesta vastaavat rinnakkain samat keskushermos- ton mekanismit. Ahosen (1990) mukaan motorisella kömpelyydellä ja oppimisvaikeuksilla on sel- keä yhteys toisiinsa. Viholaisen (2006) mukaan liikkuessaan lapsi hankkii uusia kokemuksia, jotka kehittävät tiedollista kapasiteettia ja näin tukevat kielellistä kehitystä. Kuten kappaleessa 3.3 mainitaan liikkuminen yhdessä toisten kanssa, tarjoaa mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja sosiaalisten taitojen oppimiseen, mikä voi osittain selittää liikunnan ja oppimisen välistä yhteyttä. Kantomaan ym. (2010) mukaan fyysisesti aktiivisten lasten ja nuorten hyvää kou- lumenestystä voivat osittain selittää liikuntaharrastuksen kehittämät hyvät ryhmätyötaidot, itse- ohjautuvuus, kyky ottaa vastuuta itsestä ja muista ja kyky nähdä vaivaa asioiden eteen.

(34)

5 TUTKIMUS

5.1 Tutkimustehtävä

Fyysisen aktiivisuuden lisäämisellä koulupäivään voidaan vaikuttaa monella tapaa sekä oppilaisiin, opettajiin että koko kouluyhteisöön. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisia fyysistä aktiivisuutta lisääviä toimenpiteitä Kuopion kaupungin peruskouluissa, jotka ovat mukana Liikkuva koulu toiminnassa, on otettu käyttöön. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, millaisia näkemyksiä rehtoreilla, opettajilla ja koulunkäynninohjaajilla oli toimenpiteiden vaikutuksista.

Etsin tutkimustehtävääni vastauksia seuraavien tutkimuskysymysten avulla:

1. Miten koulupäiviin on saatu lisää fyysistä aktiivisuutta?

2. Miten fyysisen aktiivisuuden lisäämisen on nähty vaikuttavan koulupäiviin?

5.2 Tutkimuksen toteutus

Tutkimus toteutettiin Kuopion kaupungin 20 peruskoulussa, jotka jo olivat Liikkuva koulu toiminnassa mukana keväällä 2015. Mukaan valikoituivat kaikki Liikkuvassa koulussa mukana olleet koulut, jotta kouluissa tehdyistä toimenpiteistä ja näkemyksistä niiden vaikuttavuudesta saataisiin mahdollisimman laaja kuva. Tutkimusaineiston keräsin avoimella kyselylomakkeella (liite 2) keväällä 2015. Hirsjärven ym. (2007, 193) mukaan avoin kyselylomake on sellainen, jossa esitetty- jen kysymysten jälkeen on jätetty runsaasti tilaa vastauksia varten ja avoimella kyselymenetel- mällä voidaan säästää tutkijan aikaa ja vaivannäköä ja sillä saadaan kerättyä laaja tutkimusai- neisto. Metsämuurosen (2006, 170) mukaan kyselylomakkeella tutkijat eivät voi itse vaikuttaa tut- kittavien esiin tuomiin kokemuksiin tai ajatuksiin, mikä on yksi kyselylomakkeen etu ja avoimessa kyselyssä tutkijoiden vaikutus jää vielä pienemmäksi, sillä kysymyksiä on vähemmän ja kysymys- tenasettelulla ei pyritä johdattelemaan tutkimushenkilöitä tietynlaisiin vastauksiin. Tämän vuoksi avoin kyselylomake sopi aineistonkeruumenetelmäksi hyvin tähän tutkimukseen, sillä sain suhteellisen helposti kattavan ja laajan aineiston tutkimukseeni. Esimerkiksi haastatteluja olisi ollut

(35)

mahdoton tehdä noin isolle joukolle rehtoreita, opettajia ja koulunkäynninohjaajia. Lisäksi halu- sin saada nimenomaan vastaajien omia näkemyksiä tutkittavasta aiheesta enkä johdatella vas- taajia millään tavoin vastauksissa, jotta vastaukset antaisivat mahdollisimman realistisen näke- myksen tutkittavasta aiheesta. Kyselylomakkeen kysymykset on laadittu valtakunnallisen Liik- kuva koulu ohjelman tavoitteita silmällä pitäen.

Konkreettisesti tutkimusaineiston kerääminen tapahtui niin, että kyselylomakkeet vein kouluille huhti-toukokuun vaihteessa Liikkuva koulu mentorointikäyntien yhteydessä ja jätin ne koulujen Liikkuva koulu tiimiläisille ja pyysin heitä jakamaan niitä eteenpäin rehtoreille, opettajille ja kou- lunkäynninohjaajille. Mukaan annoin palautuskuoren, jossa koulut pystyivät kyselylomakkeet kootusti palauttamaan pyydettyyn ajankohtaan toukokuun 2015 loppuun mennessä. Koska ke- vät on kiireistä aikaa kouluilla, niin kyselylomakkeiden jakelu oli laaja, jotta vastauksia tulisi mahdollisimman monelta koululta ja näin saisin mahdollisimman laajan kuvan eri toimenpiteistä ja näkemyksistä niiden vaikutuksista. Lisäksi tavoitteena oli saada vastuksia muiltakin henkilöiltä kuin vain koulujen Liikkuva koulu tiimiläisiltä, jotta näkemykset olisivat mahdollisimman realisti- sia eikä vain sellaisten henkilöiden vastauksia, joille fyysisen aktiivisuuden lisääminen koulupäi- viin on sydämen asia.

Hirsjärven ym. (2013, 195) mukaan kyselytutkimus aineistonhankinnan menetelmänä sisältää myös heikkouksia, joita voivat olla esimerkiksi vastaamattomuuden kohoaminen hyvin suureksi tai tutkijan on mahdotonta varmistua siitä, miten vakavasti vastaajat ovat tutkimuksen ottaneet ja vastanneet kyselyyn. Aaltolan ja Vallin (2001, 102) mukaan kyselytutkimuksessa on myös riski väärinymmärrykselle, jos vastaaja ymmärtää kysymyksen eri lailla kuin kyselyn laatija on sen tar- koittanut ja koska tutkijalla ei ole mahdollisuutta tällöin oikaista tilannetta. Onnekseni vastausten määrä yllätti ja sain kasaan riittävästi vastauslomakkeita, sillä niitä palautui yhteensä 17 koululta 115 lomaketta toukokuun 2015 loppuun mennessä. Suurin osa vastauksista oli myös hyvin laa- joja ja kattavia eikä niissä juurikaan ilmennyt väärinymmärryksiä, joten sain kokoon riittävän tutkimusaineiston eikä muutamat vajavaisemmat vastaukset joukossa haitanneet tutkimustani.

Vastauksista 42 oli niiltä kaikilta viideltä alakoululta, jotka olivat olleet mukana Liikkuva koulu toi-