8. POHDINTA
8.2 Jatkotutkimusideat
Työpajatoimintaa on tutkittu pääsääntöisesti vaikuttavuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta, jolloin tutkimuksen keskiössä on usein ollut asiakas. Työtä tai työntekijöiden osuutta työpajatoiminnassa on tutkimuksissa tuotu esiin vähän. Tämä tutkielma vastaa osaltaan tähän tarpeeseen, sillä vaikka se ei pyrikään yleistyksiin, tarjoaa se tietoa työ- ja yksilövalmentajien kokemuksista heidän työssään tarvitsemasta osaamisesta sekä työn haasteista ja kehityskohteista.
Ohjauksen opiskelijana pidän tärkeänä sitä, että ohjausalan monipuolisuutta tuotaisiin paremmin esiin ja työtä tekevät saisivat sitä arvostusta työstään, mikä heille kuuluu. Minun tutkielmani onnistuu tuomaan vasta pintaraapaisun tähän aiheeseen. Se onnistuu kuitenkin herättämään lisäkysymyksiä, joihin voidaan vastata yhteiskunnallisella keskustelulla ja tutkimustyöllä. Kaipuu ammatillisuuteen ja yhteiseen koulutustaustaan nostettiin esiin
erityisesti kyselytutkimuksen siinä osassa, jossa vastaajat saivat itse tuoda esiin ajatuksiaan, jos oli vielä jotain työ- ja yksilövalmentajien osaamiseen ja osaamisvaatimusten muutokseen liittyen. Tämä kertoo mielestäni siitä, että asia on heille tärkeä. Lisätutkimus voisi auttaa ymmärtämään ammatillisuuden muodostumisesta eri toimialojen välissä, kun työntekijöillä ei ole yhtenäistä työ – tai koulutustaustaa.
Vaikuttavuustutkimusta pystyttäisiin syventämään tutkimalla työ- ja yksilövalmentajien sekä valmennettavien välistä vuorovaikutusta ja ohjaussuhteen luonnetta, sillä se lisäisi ymmärrystämme sitä kohtaan, miksi valmennusprosessit ovat niin vaikuttavia. Vuorovaikutusta koskeva tutkimus auttaisi myös tuomaan lisää tietoa siitä, mitä asiantuntijuus ja ammatillisuus on työpajan valmennustyössä.
LÄHTEET
Bamming, R. & Hilpinen, M. 2019. Työpajatoiminta 2018. Valtakunnallisen työpajakyselyn
tulokset. Aluehallintovirastojen julkaisuja. 72.
https://www.avi.fi/documents/10191/13272028/Ty%C3%B6pajatoiminta+2018+-+LSSAVI Luettu: 10.11.2020
Collin, K. 2009. Asiantuntijaksi oppiminen, ammatillisen identiteetin kehittyminen ja moniammatillinen työ. Luentomateriaali 22.3.2009. Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden
laitos/kasvatustiede ja aikuiskasvatus.
https://koppa.jyu.fi/kurssit/65050/luento/luentokaijacollin Luettu: 15.10.2020
Dahler-Larsen, P. 2005. Vaikuttavuuden arviointi. Hyvät käytännöt – ohjelman Menetelmä-
käsikirja. Stakes, FinSoc Arviointiraportteja. 3 (3)
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/77071/vaikuttavuuden_arv.pdf Luettu:
11.11.2020
Debesay J., Nåden, D. & Slettebø, Å. 2007. How do we close the hermeneutic circle? A Gadamerian approach to justification in interpretation in qualitative studies. Oslo University College, Oslo, Norway. Nursing Inquiry 15(1), 57–66
Delamare-Le Deist, F., Stringfellow, E. & Winterton, J. 2005. Typology of knowledge, skills and competences: clarification of the concept and prototype Centre for European Research on Employment and Human Resources Groupe ESC Toulouse. Research report elaborated on behalf of Cedefop/Thessaloniki. Final draft.
Dewey, J. 2009. Democracy and Education. An Introduction to the Philosophy of Education.
The Floating Press, S.I.
Eskola, J. 2001. Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat. Laadullisen aineiston analyysi vaihe vaiheelta. Teoksessa: J. Aaltola & R.Valli, 2001. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. PS-kustannus, Jyväskylä.
Eskola, J. & Suoranta, J. 2008. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino, Tampere. 8.
painos.
Eskola, J. & Suoranta, J. 2014. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino, Tampere. 10.
painos.
Gadamer, H-G. 2004. Hermeneutiikka – Ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa. Vastapaino, Tampere. (Suomentanut Ismo Nikander)
Gretschel, A., Junttila-Vitikka, P. & Puuronen, A. 2016. Suuntaviivoja nuorisotoimialan määrittelyyn ja arviointiin Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura Verkkojulkaisuja 96.https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/suuntaviivoja_nuorisotoimialan_m aarittelyyn_ja_arviointiin.pdf. Luettu: 9.11.2020
Haapakorpi, A. 2020. Miten varmistaa osaaminen työelämän muutoksessa? Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning. 18 (1), 63-67.
Hanhinen, T. 2010. Työelämäosaaminen. Kvalifikaatioiden luokitusjärjestelmän konstruointi.
Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis 1571.
Helakorpi, S. 2005. Työn taidot − Ajattelua, tekoja ja yhteistyötä. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu. HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuja 2.
Helakorpi, S. 2010. Työ ja ammattitaito. Teoksessa: S. Helakorpi, H. Aarnio & M. Majuri (toim.) Ammattipedagogiikkaa uuteen oppimiskulttuuriin. Hämeenlinna:
Hämeen ammattikorkeakoulu, Ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuja 1, 55-81.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2015. Tutki ja kirjoita. Tammi, Helsinki.
Huumonen, S. (toim.) 2014. Työ- ja yksilövalmennus työpajalla. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Helsinki.
Hämäläinen, T. & Palo, S. 2014. Työpajapedagogiikka. Valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Helsinki.
IAEVG (International Association for Educational and Vocational Guidance). 2018.
International Competencies for Educational and Vocational Guidance Practitioners. https://iaevg.com/Framework. Luettu: 17.11.2020
Into ry. 2020. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry. Luettavissa:
https://www.intory.fi/tools/tyopajatoiminta-suomessa/ Luettu: 11.11.2020
Jakonen, M. 2014. Uusi työ ja prekarisaatio. Työn muutosten vaikutukset Suomalaiseen hyvinvointivaltioon ja poliittiseen järjestäytymiseen. Tiede & Edistys 39(4), 287-320.
Juutilainen, P-K. & Vanhalakka-Ruoho, M. 2011. Ohjaajan kompetenssit - taidanko, ymmärränkö, olenko, uskallanko? Teoksessa: H. Kasurinen, E. Merimaa & J. Pirttiniemi (toim.) OPO Opinto-ohjaajan käsikirja. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 3, 226 - 237.
Juvonen, T. 2015. Sosiaalisesti kontrolloitu, hauraasti autonominen. Nuorten toimijuuden rakentuminen etsivässä työssä. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 165, Tiede. Helsinki.
Järvikoski, A. 2000. Kuntoutujakeskeinen lähestymistapa kuntoutuksen asiakastyössä.
Teoksessa: J. Onnismaa, H. Pasanen & T. Spangar (toim). Ohjaus ammattina ja tieteenalana 2.
Ohjauksen toimintakentät. PS-kustannus, Jyväskylä. 246-257
Kananen, J. 2014. Verkkotutkimus opinnäytetyönä. Laadullisen ja määrällisen verkkotutkimuksen opas. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kakkuri-Knuuttila, M-L. & Heinlahti, K. 2014. Mitä on tutkimus? Argumentaatio ja tieteenfilosofia. Gaudeamus, Helsinki.
Ketola, T., Era, T. & Moilanen, J. 2018. Tulkintoja sosiaalisesta kuntoutuksesta työvalmennuksen arjessa. Teoksessa: J. Lindh, K. Härkäpää & K. Kostamo-Pääkkö (toim.) Sosiaalinen kuntoutuksessa. Lapland University Press, Rovaniemi. 291-317
Komonen, K. 2008. Ammatillisen kohtaamisen rakentaminen nuorten työpajatoiminnassa.
Ammattikasvatuksen aikakauskirja 10(3), 26-37.
Kärki, S-L. 2015. Osaamisperusteisuus todeksi – askelmerkkejä koulutuksen järjestäjille.
TUTKE 2 -toimeenpanon tukimateriaali. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat.
Lahikainen, S. 2000. Ohjaus- ja neuvontatyön lähtökohtia ja näköaloja kuntoutuksessa.
Teoksessa: J. Onnismaa, H. Pasanen & T. Spangar (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 2.
Ohjauksen toimintakentät. PS-kustannus, Jyväskylä. 258- 278
Laine, T. 2018. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa: R.
Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. PS-kustannus, Jyväskylä. 5.painos, 25-42.
Laverty, S. M. 2003. Hermeneutic Phenomenology and Phenomenology: A Comparison of Historical and Methodological Considerations. International Journal of Qualitative Methods 2(3), 21-35.
Leimu, P. 2005. Kyselyt. Teoksessa: P. Korkiakangas, P. Olsson & H. Ruotsala (toim.) Polkuja etnologian menetelmiin. Helsinki; Ethnos ry, 77-88.
Lundbom, P. & Herranen, J. 2011. Sosiaalisen vahvistamisen ajankohtaisuus. Teoksessa: P.
Lundbom & J. Herranen (toim.) Sosiaalinen vahvistaminen kokemuksina ja käytänteinä.
Humanistinen ammattikorkeakoulu. Sarja C. Oppimateriaaleja 26, 4-12.
Mäkinen, M. & Annala, J. 2010. Osaamisperustaisen opetussuunnitelman monet merkitykset korkeakoulutuksessa. Kasvatus & Aika, 4(4), 41-61.
Mulder, M. 2014. Conceptions of Professional Competence. In: S. Billett, C. Harteis, H. Gruber (Eds). International Handbook of Research in Professional and Practice-based Learning.
Dordrecht: Springer, pp.107-137.
Nikkola, T., & Harni, E. (2015). Sisäistyneet ristiriidat, tunnetyö ja tietotyöläissubjektiviteetin rakentuminen. Aikuiskasvatus, 35(4), 244-253. https://doi.org/10.33336/aik.94154 Luettu:
9.11.2020
Nuorisolaki 21.12.2016/1285
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161285#Lidp446885952 Luettu: 11.11.2020 Nurminen, R. 1993. Ammattikäsitys opettajan työn lähtökohtana. Teoksessa: A. Eteläpelto &
R. Miettinen (toim.). Ammattitaito ja ammatillinen kasvu. Helsinki, Painatuskeskus, 47-67 OAJ verkkouutinen 12.12.2018. https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja- tiedotteet/2018/teoria-ja-kaytanto-ovat-menneet-sekaisin--ministerio-kuunteli-amiksen-luottamusmiehia/ Luettu 13.4.2020
Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Helsinki, Gaudeamus, 3.painos.
Opetushallitus 2018. Kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalveluiden erikoisammattitutkinto.
Tutkinnonperusteet, määräyksen diaarinumero OPH-492-2018.
https://eperusteet.opintopolku.fi/eperusteet-service/api/dokumentit/6057811 Luettu:
10.11.2020
Palo, S. 2017. Työpajatoiminnan ABC. NUORI2017 27.3.2017. Tampere. Valtakunnallinen työpajayhdistys. Esitysmateriaali.
Patja, K., Louhimo, J. & Kääpä, P. 2014. Muuttuva ja muuttumaton professionalismi: lääkärin ammatillisuuden uudet haasteet. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 130(1), 21-28.
Pekkala, T. (toim.) 2004. Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 2000-luvun työpajojen palvelut ja menetelmät. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, Helsinki.
Puroaho, P. & Leppänen, J. 2013. Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla – opaskirja.
Valtakunnallinen työpajayhdistys, Helsinki.
Puuronen, V. 2015. Tutkijan tutkimuskohteen suhteesta sosiologiassa. Teoksessa: T. Salonen,
& S.I. Sotasaari (toim.) Ajatuksia tutkimiseen. Metodisia lähtökohtia. Rovaniemi: Lapin yliopisto, 108-144.
Rantanen, T., & Marjanen, P. 2019. Osaamisperusteisuus ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmien kehittämisen lähtökohtana – Näkökulmia osaamisperusteisuudesta käydyn keskustelun arvolähtökohtiin. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 21(3), 25–34
Rauhala, P. 1993. Ammatti ja kvalifikaatiot 1990-luvun yhteiskunnassa. Teoksessa: A.
Eteläpelto & R. Miettinen (toim.) Ammattitaito ja ammatillinen kasvu. 15-29. Helsinki, Painatuskeskus.
Rouhiainen, Leena. Fenomenologis-hermeneuttinen tutkimusote. Minäkö tutkija? Johdanto laadulliseen/postpositivistiseen tutkimukseen. Teatterikorkeakoulu.
https://www.xip.fi/tutkija/0401.htm Luettu: 1.8.2020.
Ruohotie, P. & Honka, J. 2003. Ammatillinen huippuosaaminen. Kompetenssitutkimusten avaama näkökulma huippuosaamiseen, sen kehittämiseen ja johtamiseen. Hämeen ammattikorkeakoulu. Skills -julkaisut 2.
Silverman, D. 2001. Interpreting qualitative data. Methods for analysing talk, text and interaction. Sage Publications, London. 2. edition.
Soanjärvi, K. 2014. Mitä on ammatillinen nuorisotyö? Nuorisotyön villiä kenttää kesyttämässä.
(Lectio praecursoria). Kasvatus & Aika, 8(3), 79-84.
https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68643 Luettu: 11.11.2020
Sopo ry 2020. Suomen opinto-ohjaajat. Eettiset periaatteet.
https://www.sopo.fi/yhdistys/eettiset-periaatteet/ Luettu: 1.11.2020
Talentia 2017. Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilöstön eettiset ohjeet.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry – Fackorganisationen för högutbildade inom socialbranschen Talentia rf.
Toom, A. 2008. Hiljaista tietoa vai tietämistä? Näkökulmia hiljaisen tiedon käsitteen tarkasteluun. Teoksessa: A. Toom, J. Onnismaa & A. Kajanto (toim.). Hiljainen tieto – tietämistä, toimimista, taitavuutta. Helsinki: Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura. Aikuiskasvatuksen 47. vuosikirja, 33−58.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Tammi, Helsinki.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Tammi, Helsinki.
Varantola, K., Launis, V., Helin, M., Spoof, S. K. & Jäppinen, S. 2013. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012. Helsinki.
Vehviläinen, S. 2014. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Gaudeamus, Helsinki.
LIITE 1
Työ- ja yksilövalmentajien ammattiosaaminen
Pyydän sinua mukaan tähän kyselytutkimukseen, jossa tutkitaan työ – ja yksilövalmentajien ammattiosaamista. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa työ- ja yksilövalmentajien ammatillisesta osaamisesta sekä osaamisvaatimuksista. Osallistumisesi on täysin vapaaehtoista.
Tutkimus toteutetaan tämän valtakunnallisesti jaettavan e-lomakkeen avulla. Kerätty aineisto käsitellään nimettömänä ja ehdottoman luottamuksellisesti. Tulosten raportointi toteutetaan vastaajan yksityisyyttä kunnioittaen, eikä yksittäisen vastaajan vastauksia voida raportissa yhdistää mihinkään tiettyyn paikkakuntaan tai ohjattaviin.
Toivon, että lähdet mukaan tutkimukseen, sillä jokainen vastaus on tärkeä tutkimuksen toteuttamisen kannalta. Tuloksia hyödynnän pro gradu -tutkielmassani, minkä teen Itä-Suomen yliopiston ohjauksen koulutukseen (opinto-ohjaaja) liittyen. Tutkielma valmistuu ja se julkaistaan syksyn 2020 aikana.
Ohjaajanani toimii Toni Kosonen (toni.kosonen@uef.fi).
Tarvittaessa voit myös esittää lisäkysymyksiä tutkimukseen liittyen joko ohjaajalleni tai minulle Anna Kyllönen
Tietosuojaseloste on luettavissa alla olevan linkin kautta
https://studentuef-my.sharepoint.com/:b:/g/personal/annaky_uef_fi/EaqCubltzGNOlkn5EGFyxRcBoEjLnqZknQ8NOGg Yyf1GkQ?e=ASp46J
--- Olen lukenut ja ymmärtänyt ylläolevan kirjallisen tutkimustiedotteen. Tiedotteesta olen saanut riittävän selvityksen tutkimuksesta ja sen yhteydessä suoritettavasta henkilötietojen keräämisestä, käsittelystä ja luovuttamisesta. Minulla on ollut mahdollisuus esittää kysymyksiä ja olen saanut riittävän vastauksen kaikkiin tutkimusta koskeviin kysymyksiini.
Ymmärrän, että osallistumiseni on vapaaehtoista ja että voin peruuttaa tämän suostumukseni koska tahansa syytä ilmoittamatta.
Täyttämällä lomakkeen vahvistan suostumukseni henkilötietojeni käsittelyyn ja osallistumiseni tähän tutkimukseen sekä suostun vapaaehtoisesti tutkimushenkilöksi.
1.Taustatietoja tutkimusta varten
• Koulutustausta
• Ammattinimikkeesi
• Työympäristö (esim. työpaja, koulu)
2.Kuvailisitko työtäsi työ- ja yksilövalmentajana?
Esimerkiksi:
Mitä työtehtäviä sinulle kuuluu?
Mitä keskeisiä osa-alueita työssäsi on?
3.Millaista osaamista tarvitset työssäsi eri työtehtävissä?
4.Mitkä ovat tärkeimpiä työmenetelmiä työssäsi?
5.Missä työ - ja yksilövalmentajan työhön liittyvissä tehtävissä haluaisit kehittyä tai koet tarvetta uuden oppimiselle?
6.Oletko kokenut haasteiden edessä, että osaamisesi tai taitosi eivät riitä? Kuvailisitko niitä tilanteita:
7.Mieti työtäsi ajassa taaksepäin:
• Miten työssä vaadittava osaaminen on mielestäsi muuttunut?
• Mitkä tekijät ovat mielestäsi vaikuttaneet muutokseen?
8.Mieti työtäsi ajassa eteenpäin
• Millaista osaamista uskot tarvitsevasi tulevaisuudessa?
• Millaisia haasteita näet?
9.Kerro halutessasi tapausesimerkki, joka tuo mahdollisimman monipuolisesti esiin työtäsi työ- ja yksilövalmentajana:
10.Haluaisitko vielä tuoda esiin jotain työ- ja yksilövalmentajien osaamiseen ja osaamisvaatimusten muutokseen liittyen?
11.Voit myös jättää yhteystietosi, niin pystyn tarvittaessa vielä haastatellen täydentämään kerättyä aineistoa.