Aineiston analyysi

Aineiston analyysimenetelmänä hyödynsin laadullista sisällönanalyysia. Kävin aineistoa läpi ensin vastaajittain ja sitten teemoittain. Tämän jälkeen luin aineistoa läpi useampaan kertaan, kunnes sieltä alkaa nousemaan sitä punaista lankaa eli haastatteluiden olennaista sisältöä tutkimuskysymysten kannalta. (Eskola 2001, 133-157.) Aineiston sisällönanalyysi toteutettiin hermeneuttisen analyysin periaattein. Tällöin ymmärtämiseen pyritään tulkintoja tekemällä:

yksityiskohtien tulkinta vaikuttaa kokonaisuuden tulkintaan ja uudelleen tulkitseminen tuottaa laajenevaa ymmärrystä kohteesta (Tuomi & Sarajärvi 2003, 33-36.)

Analyysiani ohjaa siis aineisto sekä teoreettinen viitekehys. Teoriatieto ammattiosaamisen määrittelystä ja määrittelyn eri ulottuvuuksia auttoi ymmärtämään ja tulkitsemaan vastauksia, vaikka jäsennys itsessään nousikin täysin vastauksista. Teoreettinen viitekehys ohjasi analyysia erityisesti valmennuksen ohjauksen näkökulmassa, jossa ohjauksen orientaatioiden avulla pystyin jäsentämään ohjausvuorovaikutuksen eri tasoja. Pyrin kuitenkin kuvaamaan tutkittavaa aihetta ensisijaisesti ohjaajien kokemuksen ja kerronnan kautta ja vasta sitten peilaamaan, miten kokemukset näyttäytyvät teorian valossa. Teoriaohjaava analyysi on lähestymistapa, jossa on teoria ja aikaisempi tieto on mukana ohjaamassa analyysia, mutta analyysiyksiköt nostetaan aineistosta. Aikaisempi tieto on tunnistettavissa, mutta aineisto ei testaa aikaisempaa tietoa.

(Tuomi & Sarajärvi 2009, 95-100.)

Keräämässäni laajassa aineistossa oli paljon vastauksia, joiden sisältö on samanlainen, eikä niiden kaikkien käsittely toisi mitään uutta esiin tutkimuskysymysten kannalta, kun tavoite oli kuvata työn osaamisvaatimuksia mahdollisimman monipuolisesti. Analyysiin ei siis otettu mukaan kaikkia vastauksia, vaan valittiin avaintekstit eli tutkimuskysymyksiin vastaamisen kannalta oleelliset tekstit.

Aineiston analyysiin lähdin tapausesimerkkien kautta. Luin tapausesimerkkejä, joiden kautta koin vastaajien luovan minulle kokonaiskuvaa siitä, mitä työ heidän mielestään on. Muodostin siis vastauksista ensivaikutelman työ- ja yksilövalmennuksen ammattiosaamisesta. Tämän jälkeen lähdin tutkimaan tarkemmin aineistoa kysymyksittäin muodostaakseni kokonaiskuvaa vastauksista ja järjestämään ne erillisiin tiedostoihin ryhmittäin niin, kuin niiden alun perin ajattelin vastaavan tutkimuskysymyksiin. Kysymykset 1 ja 2 antavat taustatietoja työtehtävistä ja vastaajan toimintaympäristöstä sekä koulutustaustasta. Seuraavaksi kävin kysymyksittäin teemoittamaan, että millaisia asioita sieltä nousee esiin.

Kokosin teemoiksi ’Työ’, ’Osaaminen’ ja ’Ohjaus’. Tämän jälkeen järjestin vastaukset niin, että kysymykset työstä ja työmenetelmistä kertoivat karkeasti yleisesti siitä, mitä vastaajat tekevät työkseen ja mitkä he kokevat tärkeimmiksi työmenetelmikseen. Ohjaus- teemaan vastaukset löytyivät kaikkien kysymysten alta, sillä ohjauksesta kerrottiin kattavasti kaikissa vastauksissa. Luin vastauksia teemoittain ja kokosin mielessäni punaista lankaa, joka alkoi vahvistumaan.

Esimerkiksi kysymys 3. vastaa siihen, millaista osaamista työ- ja yksilövalmentajat kokevat tarvitsevansa työssään:

Kuuntelemisen taitoa, myötäelämistä. Jämäkkyyttä ohjaamisessa.

Johdonmukaisuutta, yhteistyötaitoja. Hiljaa olemisen ymmärrystä. N39

Hyvät vuorovaikutustaidot, organisointikykyä, tutkintojen osaamista, palvelujärjestelmän osaamista, opetus- ja ohjaustaitoja, ongelmanratkaisutaitoja, luovuutta, siivouksen, kiinteistönhoidon, ohjauksen, ruuan valmistuksen sekä liiketoiminnan osaaminen N40

Ihmissuhdeosaamista niin nuorten kuin yhteistyökumppanienkin suuntaan (se on vähän erilaista kollegoiden ja nuorten kanssa), verkosto-osaamista, palveluista pitää olla tietoa, jatkuvaa päivittämistä ja avoimena olemista. Aihepiirejä joihin on työn kautta tullut tutustuttua: monikulttuurisuus, oppimisvaikeudet, kouluhaut, kelan tuet, mielenterveyden vahvistaminen, ryhmätoiminnan fasilitointi ja silti on sormi suussa aika usein :) N41

Ihmistaidot ja sosiaalisuus ovat keskeisiä. Huumori on tärkeää, tätä työtä ei jaksa ilman sitä. Luonnollisesti oman alan ammattiosaaminen on keskeistä jotta voimme valmentaa muita. Koen että työssäni minun täytyy olla helposti lähestyttävä ja joustava. Joustoa tarvitaan erityisesti pienehkössä työyhteisössä, joskus täytyy hypätä toiseen hommaan pienellä varoitusajalla sijaistamaan. Poikkeustilan aikana digiosaaminen on ottanut huiman loikan eteenpäin. N29

Vastauksista etsin teemoja, joiden avulla pystyin luomaan kokonaiskuvaa osaamisesta, jota vastaajat kokivat työssään tarvitsevan. Aineistosta nousi esiin viisi eri osaamisen alaluokkaa:

Tekninen ammatin osaaminen

Tutkintojen osaamista, siivouksen, kiinteistönhoidon, ohjauksen, ruuan valmistuksen sekä liiketoiminnan osaaminen, monikulttuurisuus, oppimisvaikeudet, kouluhaut, kelan tuet, mielenterveyden vahvistaminen, ryhmätoiminnan fasilitointi, oman alan ammattiosaaminen, digiosaaminen

Itsensä johtaminen

Organisointikykyä, järjestelmällisyys, erilaiset ajan- ja tehtävienhallintamenetelmät Työyhteisössä ja verkostoissa toimiminen

Palvelujärjestelmän osaamista, verkosto-osaamista, palveluista pitää olla tietoa, ihmissuhdeosaamista niin nuorten kuin yhteistyökumppanienkin suuntaan, yhteistyötaitoja, joustavuus työyhteisössä,

Ohjausosaaminen

Kuuntelemisen taitoa, myötäelämistä, jämäkkyyttä ohjaamisessa, johdonmukaisuutta, yhteistyötaitoja, hiljaa olemisen ymmärrystä, hyvät vuorovaikutustaidot, organisointikykyä, opetus- ja ohjaustaitoja, ongelmanratkaisutaitoja, luovuutta, ihmistaidot,

Oma persoona

Huumori, helposti lähestyttävä, sosiaalisuus

Tämän syvemmälle aineistoon en halunnut vielä teemoitteluvaiheessa mennä, vaan seuraavaksi lähdin tutustumaan ammattiosaamiseen teorian kautta. Tarkoituksena ei ole pakottaa vastauksia sopimaan teorioihin, vaan teoria auttaa minua ymmärtämään vastauksia.

Ammattiosaamista koskeva teoria ja tutkimustieto laajensi näkemystäni osaamisesta ja sen määrittelystä. Perehdyin muutamaan malliin hieman tarkemmin ja tämän jälkeen kävin uudestaan aineistoon käsiksi. Tällä lukukerralla minulla nousi vahvasti esiin vastauksista kerronta ohjauksesta. Vastauksissa kuvailtiin yleisesti valmennukseen liittyvää ohjausosaamista, ohjauksen tavoitteita, vuorovaikutusta, luottamuksen ja läsnäolon merkitystä.

Tulkitsin vastaajien tarkoittavan tällä kuvauksella juuri ohjauksen orientaatioita, tietoista oman vuorovaikutustavan ja läsnäolon sopeuttamista asiakkaan tarpeisiin ja tavoitteisiin.

Tulkintani perustui yhdistelmään siitä, että minulla oli etukäteen jo ymmärrystä työtä kohtaan ja toisaalta olemme ohjauksen koulutuksen aikana perehtyneet ohjauksen orientaatioihin. Nämä mielestäni kuvaavat hyvin näitä vastauksista esiin tulleita vuorovaikutuksen tasoja ja tapoja ohjaussuhteessa. Kävin ohjauksen orientaatioita läpi tässä vaiheessa tarkemmin, jonka jälkeen aineistosta avautui taas vahvemmin erilaiset orientaatiot.

Liikkuminen hermeneuttisella kehällä tarkoittaa dialogia aineiston ja tutkimuskirjallisuuden välillä. Aineiston johdatti etsimään tutkimuskirjallisuutta, joka auttaa ymmärtämään aineistoa.

Kirjallisuus avasi ymmärrystä aineistoa kohtaan, mutta toisaalta aineisto auttoi ymmärtämään teoriaa. Esitietoni aiheesta yhdistettynä aineistoon ja teoriaan auttoivat ymmärtämään yksittäisiä kokemuksia vastaajien kerronnasta ja kokemuksia osana kokonaisuutta.

.