6 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET
6.4 Johtopäätökset ja jatkotutkimusehdotukset
6.4.2 Jatkotutkimusehdotukset
Tämä tutkimus toi runsaasti ehdotuksia jatkotutkimusten tekemiseen. Yksilön itseohjautuvuu-desta voisi tutkia eri-ikäisten työntekijöiden valmiuksia itseohjautuvuuteen tai työkokemuksen vaikutusta itseohjautuvuuden kokemuksiin. Tutkimukseen voisi liittää yksilöiden havainnointia työvuorojen aikana. Työyhteisön kannalta tutkimusaiheena voisi olla työyhteisön ilmapiirin vai-kutus itseohjautuvuuden ilmenemismuotoihin ja itseohjautuvuuden vaivai-kutus työyhteisön ilma-piiriin. Lisäksi voisi tutkia keinoja, millä työyhteisöt ovat vieneet itse- ja yhteisöohjautuvuutta työ-yksikössä eteenpäin. Johtamiseen liittyen voisi tutkia lähijohtajien näkemystä ja kokemuksia itse-ohjautuvuudesta kyseisessä organisaatiossa. Mielenkiintoista olisi myös tietää, miten työntekijöi-den kokemukset itseohjautuvuudesta muuttuisi, jos lähijohtajien saavutettavuusongelmat kor-jaantuisivat. Poikkeukselliseen aikaan liittyen voisi tehdä pitkittäistutkimuksen siitä, miten itseoh-jautuvuus muuttuu koronapandemian aikana ja sen jälkeen.
Lähteet
Aaltonen, T., Kirjavainen, P., & Pitkänen, E. (2014). Kutsumusjohtaja. Talentum. Helsinki.
Antinaho, T. (2018). Potilaalle lisäarvoa hoitotyöstä: toimintatutkimus työajanseurannasta hoito-työn kehittämisessä [Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto]. UEF EREPO https://erepo.uef.fi/
Asakura, K., Satoh, M., & Watanabe, I. (2016). The development of the attitude toward profes-sional autonomy scale for nurses in Japan. Psychological reports, 119(3), 761-782.
Battistelli, A., Galletta, M., Vandenberghe, C., & Odoardi, C. (2016). Perceived organisational sup-port, organisational commitment and self‐competence among nurses: a study in two Italian hos-pitals. Journal of nursing management, 24(1), E44-E53.
Bauer, J. J., King, L. A., & Steger, M. F. (2019). Meaning making, self‐determination theory, and the question of wisdom in personality. Journal of personality, 87(1), 82-101.
Both-Nwabuwe, J. M., Lips-Wiersma, M., Dijkstra, M. T., & Beersma, B. (2019). Nurses’ experience of individual, group-based, and professional autonomy. Nursing outlook, 67(6), 734-746.
Dagenais-Desmarais, V., Leclerc, J., & Londei-Shortall, J. (2018). The relationship between em-ployee motivation and psychological health at work: A chicken-and-egg situation? Work & Stress, 32(2), 147-167.
Deci, E. L., & Ryan, R. M. (1987). The support of autonomy and the control of behaviour. Journal of personality and social psychology, 53(6), 1024.
Deci, E., & Ryan, R. (2000). The “What” and “Why” of Goal Pursuits: Human Needs and the self-de-termination of behaviour. Psychological Inquiry 4(11), 227–268.
Elo, S., & Kyngäs, H. (2007). The qualitative content analysis process. Journal of Advanced Nursing 62(1), s. 107–115.
Ervasti, T-M. (2018). Elämänkulkutietoisen ikäjohtamisen vaikutus terveysalan eri-ikäisen henki-löstön työhyvinvointiin. [Väitöskirja. Oulun yliopisto]. JULTIKA http://jultika.oulu.fi/ .
Eskola, J. & Suoranta, J. (1998). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino. Tampere.
Fernet, C., Trépanier, S. G., Austin, S., Gagné, M., & Forest, J. (2015). Transformational leadership and optimal functioning at work: On the mediating role of employees' perceived job characteris-tics and motivation. Work & Stress, 29(1), 11-31.
Frey, L. R., Botan, C. H. & Kreps, G. L. (2000). Investigating Communication: An Introduction to Re-search Methods. 2. painos. Allyn & Bacon.
Furunes, T., Kaltveit, A., & Akerjordet, K. (2018). Health‐promoting leadership: A qualitative study from experienced nurses’ perspective. Journal of clinical nursing, 27(23-24), 4290-4301.
Ghiyasvandian, S., Malekian, M., & Cheraghi, M. A. (2016). Iranian Clinical Nurses’ Activities for Self-Directed Learning: A Qualitative Study. Global journal of health science, 8(5), 48.
Gillet, N., Colombat, P., Michinov, E., Pronost, A. M., & Fouquereau, E. (2013). Procedural justice, supervisor autonomy support, work satisfaction, organizational identification and job perfor-mance: The mediating role of need satisfaction and perceived organizational support. Journal of advanced nursing, 69(11), 2560-2571.
Grow, G. (1991). Teaching Learners to be Self-Directed. Adult Education Quarterly. http://long-leaf.net/wp/wp-content/uploads/2015/02/SSDL.pdf, Haettu 27.1.2021.
Hashemabadi, G., Garavand, H., Mohammadzadeh Ghasr, A., & Hosseini, S. A. (2013). A survey on relation between tendency to critical thinking and self-directed in nursing and midwifery stu-dents and its role on their academic achievement. The Journal of Medical Education and Devel-opment, 7(4), 15-27.
Harisalo, R. (2011). Luovuuden teknologia: Ideointimenetelmät organisaatioiden luovuuden vahvistajina. Tampereen yliopistopaino Oy. Juvenes Print. Tampere.
Henell, M. (2019). Tarinoita työntekijöistä: itseohjautuvuus ammatillisen toimijuuden näkökul-masta. Pro gradu- tutkielma. Jyväskylän yliopisto.
Hietamäki, M. (2013). Elämänvaihelähtöinen henkilöstövoimavarojen johtaminen: tutkimus lää-käreiden ja sairaanhoitajien työ- ja organisaatiositoutumisesta [Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto].
UEF EREPO https://erepo.uef.fi/
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2009. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Yli-opistopaino. Helsinki.
Hirsjärvi. S., Remes, P., & Sajavaara, P. (2013). Tutki ja kirjoita. Tammi. Helsinki.
Juuti, P. (2016). Johtamisen kehittäminen. PS-kustannus. Jyväskylä.
Juuti, P., & Vuorela, A. (2002). Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. PS-Kustannus. Jyväskylä.
Kankkunen, P., & Vehviläinen-Julkunen, K. (2009). Tutkimus hoitotieteessä. Sanoma Pro Oy. Hel-sinki.
Kankkunen, P., & Vehviläinen-Julkunen, K. (2017). Tutkimus hoitotieteessä. Sanoma Pro Oy. Hel-sinki.
Keyton, J. (2006). Communication Research – Asking Questions, Finding Answers. 2. painos.
McGraw-Hill. New York.
Korhonen, A., Jylhä, V., Korhonen, T., & Holopainen, A. (2018). Näyttöön perustuva toiminta. Tar-peesta tuloksiin. Hoitotyön tutkimussäätiö Hotus Skhole. Nordersted.
Kylmä, J., & Juvakka, T. (2007). Laadullinen terveystutkimus. Edita.
Kyngäs. H., Mikkonen, K., & Kääriäinen, M. (2020). The Application on Content Analysis in Nursing Science Research. Springer, Oulu.
Laakkonen, A. (2004). Hoitohenkilöstön ammatillinen kasvu hoitokulttuurissa. [Väitöskirja. Tam-pereen yliopisto]. TREPO https://trepo.tuni.fi
Labrague, L. J., McEnroe‐Petitte, D. M., & Tsaras, K. (2019). Predictors and outcomes of nurse pro-fessional autonomy: A cross‐sectional study. International journal of nursing practice, 25(1), e12711.
Laloux, F. (2014). Reinventing Organizations. Nelson Parker. Bryssel.
Leivonen, K. (2020). Lean-johtaminen terveydenhuollossa: tapaustutkimus yliopistosairaalassa [Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto]. UEF EREPO https://erepo.uef.fi/
Löfman, P. (2014). Tapaustutkimus itseohjautuvuudesta sairaanhoitajakoulutuksen eri vaiheissa.
[Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto]. UEF EREPO https://erepo.uef.fi/
Makkonen, J. (2019). Kohti itseohjautuvaa työotetta. Laadullinen tutkimus työntekijöiden itseoh-jautuvuuden kokemuksista. Pro gradu- tutkielma. Itä-Suomen yliopisto.
Malo, M. (2012). Työntekijän itseohjautuvuus ja sen johtaminen luovassa asiantuntijaorganisaa-tiossa. Pro gradu- tutkielma. Oulun yliopisto.
Manka, M-L., & Manka, M. (2016). Työhyvinvointi. Talentum Pro. Helsinki.
Martela, F., & Jarenko, K. (2017). Itseohjautuvuus: miten organisoitua tulevaisuudessa? Alma Ta-lent. Helsinki.
https://verkkokirjahylly-almatalent- fi.ezproxy.uef.fi:2443/teos/BAEBBXXTBBAED#/kohta:3.((20)Perttu((20)Salovaara(((:((20)MONIKOL- LINEN((20)JOHTAJUUS(((:((20)KUINKA((20)ORGANISOIDA((20)ITSEOHJAUTUVUUTTA((20)(:Joukko-ohjaistuminen((20)ja((20)monikolliset((20)k((e4)yt((e4)nteet((20)/piste:b996, Haettu 13.12.2020.
Martela, F., Hakanen J., Hoang, N., & Vuori, J. (2021). Itseohjautuvuus ja työn imu Suomessa-Onko itseohjautuvuus työhyvinvoinnin vai pahoinvoinnin lähde? Aalto University publication series.
3/2021. 42. ISSN 1799-4829 (electronic). ISSN 1799-4810 (printed). ISBN 978-952-64-0359-5 (elec-tronic). ISBN 978-952-64-0358-8 (printed).
Maurits, E. E., de Veer, A. J., Groenewegen, P. P., & Francke, A. L. (2017). Home‐care nursing staff in self‐directed teams are more satisfied with their job and feel they have more autonomy over patient care: A nationwide survey. Journal of advanced nursing, 73(10), 2430-2440.
Neck, C., & Houghton, J. (2006). Two decades of self-leadership theory and research:
Past developments, present trends, and future possibilities. J Manage Psychol 21(4):
270.
Olafsen, A. H., Halvari, H., Forest, J., & Deci, E. L. (2015). Show them the money? The role of pay, managerial need support, and justice in a self‐determination theory model of intrinsic work mo-tivation. Scandinavian journal of psychology, 56(4), 447–457.
O'Shea, E. (2003). Self‐directed learning in nurse education: a review of the literature. Journal of advanced nursing, 43(1), 62–70.
Puusa, A., & Kuittinen, M. (2011). Laadullisen tutkimuksen luotettavuus- ja arviointikysymyksistä.
Teoksessa Puusa, Anu & Juuti, Pauli (toim.): Menetelmäviidakon raivaajat. Perusteita laadullisen tutkimuslähestymistavan valintaan. Johtamistaidon opisto. Hansaprint, 167–180.
Saaranen-Kauppinen, A., & Puusniekka, A. (2006). Teemoittelu. KvaliMOTV - Menetelmäopetuk-sen tietovaranto. Saatavissa: https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/kvali/L7_3_4.html . Luettu 21.7.2021.
Schooler, C., Mulatu, M. S., & Oates, G. (2004). Occupational self-direction, intellectual function-ing, and self-directed orientation in older workers: Findings and implications for individuals and societies. American Journal of Sociology, 110(1), 161-197.
Scott, J., Simpson, B., Skelton-Green, J., & Munro, S. (2018). Building Healthcare Leadership Ca-pacity: Strategy, Insights and Reflections. Nursing Leadership 31(4), 10–21.
Slater, C., & Cusick, A. (2017). Factors related to self-directed learning readiness of students in health professional programs: A scoping review. Nurse education today, 52, 28–33.
Sosiaali- ja terveysministeriö STM (n.d). Megatrendit vaikuttavat sosiaali- ja terveyspolitiikkaan.
https://stm.fi/megatrendit , haettu 9.1.2020.
Sundholm, L. (2000). Itseohjautuvuus organisaatiomuutoksessa. [Väitöskirja, Jyväskylän yli-opisto]. JYU JYX https://jyx.jyu.fi/
Sydänmaanlakka, P. (2004). Älykäs johtajuus. Karisto Oy. Hämeenlinna.
Toode, K., Routasalo, P., Helminen, M., & Suominen, T. (2015). Hospital nurses' work motivation.
Scandinavian journal of caring sciences, 29(2), 248-257.
Tuomi, J., & Sarajärvi, A. (2009). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 5.painos. Tammi. Jyväs-kylä.
Turunen, H., Taskinen, H., Voutilainen, U., Tossavainen, K., & Sinkkonen, S. (1997). Nursing and social work students' initial orientation towards their studies. Nurse Education Today, 17(1), 67–
71.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK (2012). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäily-jen käsitteleminen Suomessa. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf , haettu 17.12.2020.
Valtioneuvosto (2019). Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneu-voston julkaisuja 31/2019.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-dle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&isAllowed=y , haettu 13.12.2020.
Valtioneuvosto (2018). Eheä yhteiskunta ja kestävä hyvinvointi. Sosiaali- ja terveysministeriön tu-levaisuuskatsaus. Valtioneuvoston julkaisuja 22/2018.
http://julkaisut.valtioneu-vosto.fi/bitstream/handle/10024/160904/22_TUKA_STM_WEB.pdf?sequence=4&isAllowed=y , ha-ettu 13.112.2020.
Lait ja muut oikeudelliset lähteet
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 27.4.2016/679 (GDPR). https://eur-lex.europa.eu/le-gal-content/FI/TXT/?uri=celex%3A32016R0679, haettu 15.1.2021.
Tietosuojalaki 5.12.2018/1050.
Työaikalaki 5.7.2019/872.
LIITE 1. Aineiston systemaattinen valintaprosessi
LIITE 2. Tutkimustaulukko
Menetelmä Päätulokset Laadunarvi-ointi/JBI Asakura K, Satoh M
& Watanabe I. 2016.
Japani. voi olla luotettava ja pätevä työkalu
Tekijä(t), vuosi ja
Menetelmä Päätulokset Laadunarvi-ointi/JBI voivat tukea ja lisätä
Poikkileikkaustutki-mus
Tekijä(t), vuosi ja
Menetelmä Päätulokset Laadunarvi-ointi/JBI
& Odoardi C. 2015.
Ranska
Tekijä(t), vuosi ja
Menetelmä Päätulokset Laadunarvi-ointi/JBI
Tekijä(t), vuosi ja
Menetelmä Päätulokset Laadunarvi-ointi/JBI
Tekijä(t), vuosi ja
Menetelmä Päätulokset Laadunarvi-ointi/JBI
12 sairaanhoitajaa Laadullinen tutki-mus,
Tekijä(t), vuosi ja
Menetelmä Päätulokset Laadunarvi-ointi/JBI
perusterveyden-huollossa.
johtuu siitä, että sitä pidetään asi-aan ja milloin tehdä päätöksiä.
23/19 Laadullinen,
induk-tiivinen
Tekijä(t), vuosi ja maa
Tutkimuksen tar-koitus
Aineisto/
Otos
Menetelmä Päätulokset Laadunarvi-ointi/JBI toimintaa
itseohjau-tuvaan oppimiseen.
hankkimiseen ja tai-tojen kehittämiseen.
Tutkimustulokset paljastivat, että osal-listujat suorittivat toimintoja, kuten aistihavaintoja, it-searviointia tiedon hankkimiseksi ja ke-hittämiseksi. Osallis-tujamme kuvasivat aiempia kokemuksi-aan, tunnistivat miksi ja miten ta-pahtumat tapahtu-vat, kyseenalaistivat rutiinit ja pohtivat
Tekijä(t), vuosi ja
Menetelmä Päätulokset Laadunarvi-ointi/JBI omaa käytäntöään
tehokkaampien vaihtoehtojen löytä-miseksi
Gillet N, Colombat P, Michinov E, Pronost A & Fouquereau E.
2013. Ranska.
500/323 47 ranskalaista yk-sikköä.
Tekijä(t), vuosi ja
Menetelmä Päätulokset Laadunarvi-ointi/JBI
Tekijä(t), vuosi ja maa
Tutkimuksen tar-koitus
Aineisto/
Otos
Menetelmä Päätulokset Laadunarvi-ointi/JBI sairaalamuuttujat
liittyvät sairaanhoi-tajien autonomiaan.
Hypoteesi 2. Työn it-senäisyys liittyy po-sitiivisesti sairaan-hoitajien työtyyty-väisyyteen, työn suorituskykyyn ja organisatoriseen si-toutumiseen sekä negatiivisesti sai-raanhoitajien työ-stressiin, uupumuk-seen ja vaihtumis-tarkoitukseen.
Tekijä(t), vuosi ja
Menetelmä Päätulokset Laadunarvi-ointi/JBI Mauritz E, de Veer
A., Groenewegen P.
& Francke A. 2017.
Hollanti.
Tekijä(t), vuosi ja
Menetelmä Päätulokset Laadunarvi-ointi/JBI
Tekijä(t), vuosi ja
Menetelmä Päätulokset Laadunarvi-ointi/JBI pal-velusaika ja myös yli 7 päivän
LIITE 3. Haastatteluteemat ja -kysymykset YLEISET KYSYMYKSET
1. Mikä on ammattisi?
2. Mikä on työkokemuksesi hoitoalalta vuosina?
3. Mitä itseohjautuvuus mielestäsi on?
HAASTATTELUTEEMAT JA -KYSYMYKSET Itseohjautuvuus omaehtoisuutena:
Kuinka itseohjautuvuus mielestäsi näkyy omassa työssäsi?
Apukysymykset tarvittaessa:
- Kuinka paljon luet työhösi liittyviä ohjeita ja materiaaleja työajallasi tai vapaa-ajallasi?
- Mitä hyötyä itseohjautuvuudesta voi olla omassa työssäsi?
- Mitä haittaa itseohjautuvuudesta voi olla omassa työssäsi?
- Haluaisitko itse olla enemmän itseohjautuva ja millä tavoin?
Itseohjautuvuus kyvykkyytenä:
Kuinka osaamisesi näkyy työssäsi ja pystytkö käyttämään osaamistasi työn kehittämisessä?
Apukysymykset tarvittaessa:
- Koetko, että itseohjautuvuus voisi auttaa sinua kehittämään omia työtapojasi?
- Osastoilla on käytössä vastuualueet: onko sinulla vastuualueita ja miten niitä työstät?
- Itseohjautuvuus on myös oman itsensä johtamista, miten suunnittelet omaa toimintaasi työs-säsi? Esimerkkejä?
- Saatko joskus ideoita, että työn tekeminen toisella tavalla voisi toimia paremmin? Koetko, että voit tehdä kehittämisehdotuksia lähijohtajalle tai työyhteisölle? Esimerkkejä?
- Oletko saanut ideoita, joilla oma työsi sujuu paremmin ja toteutatko niitä? Esimerkkejä?
Itseohjautuvuus yhteisöllisenä toimintana:
Kuinka itseohjautuvuus mielestäsi näkyy osastotyössä?
Apukysymykset tarvittaessa:
- Miten itseohjautuvuus voisi auttaa kehittämään osaston työtapoja?
- Esimerkkejä? Mitä haluaisit kehittää?
- Voisiko työyhteisön toiminta lisätä omaa itseohjautuvuuttasi? Mitä toivot työyhteisöltä?
Itseohjautuvuuden johtaminen:
Miten lähijohtaja voisi tukea ja johtaa hoitohenkilöstön itseohjautuvuutta?
Apukysymykset tarvittaessa:
- Toivotko lähijohtajalta mieluummin selkeitä ohjeita vai vapautta tehdä itsenäisiä päätöksiä?
(esimerkiksi vastuualueet)
- Voisiko lähijohtajan toiminta lisätä omaa itseohjautuvuuttasi? Esimerkkejä?
- Miten toivoisit lähijohtajan tukevan omaa itseohjautuvuuttasi?
Muuta:
Onko sinulla mielessäsi jotain, mikä ei ole vielä tullut esille?
LIITE 4. Tiedote tutkittavalle
TIEDOTE TUTKITTAVALLE
Tutkimus – HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUKSIA ITSEOHJAUTUVUUDESTA HOITOTYÖN KEHIT-TÄMISESSÄ
Pyydämme Teitä osallistumaan tieteelliseen tutkimukseen ja tutustumaan tähän pro gradu- tut-kielmaa koskevaan tiedotteeseen. Perehdyttyänne tiedotteeseen Teillä on mahdollisuus esittää kysymyksiä tutkimuksesta.
Tutkimuksen tarkoitus
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitohenkilökunnan kokemuksia itseohjautuvuu-desta hoitotyön kehittämisessä sekä selvittää henkilöstön käsityksiä siitä, miten hoitotyön johtaja voi tukea itseohjautuvuutta. Tutkimus toteutetaan vuoden 2021 loppuun mennessä.
Tutkimuksen kulku
Tutkimus toteutetaan yksilöhaastatteluna maaliskuussa 2021. Haastattelu kestää noin 45–60 mi-nuuttia ja se nauhoitetaan tutkittavan luvalla. Tutkimukseen osallistumisesta ei makseta palk-kiota.
Vapaaehtoisuus
Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Voitte kieltäytyä osallistumasta tutkimuk-seen tai keskeyttää tutkimuksen koska tahansa ilmoittamalla tästä tutkijalle. Mikäli keskeytätte tutkimuksen aineiston käsittelyn jälkeen, antamanne tiedot käytetään osana tutkimusaineistoa, koska vastauksenne ei ole enää jäljitettävissä eikä sitä voida täten poistaa tutkimusaineistosta.
Täyttämällä haastattelun yhteydessä saamaanne suostumuslomakkeen, ilmaisette suostumuk-senne tutkimukseen osallistumisesta.
Tutkimukselle on saatu organisaationne tutkimuslupa (KEUDno-2021–4052).
Luottamuksellisuus, tietojen käsittely ja säilyttäminen
Tutkimuksen aineisto koostuu haastattelusta saadusta informaatiosta. Teiltä kerättyä tietoa käsi-tellään luottamuksellisesti tietosuojalainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tutkimukseen vasta-taan nimettömästi eikä IP-osoitettanne tallenneta.
Aineisto analysoidaan ja raportoidaan ryhmätasolla, jolloin yksittäinen henkilö ei ole tunnistetta-vissa. Haastattelunauhoitteet ja niistä kirjoitetut muistiinpanot ovat vain tutkijan käytössä. Tutki-musaineistoa ei anneta tutkimuksen ulkopuolisille henkilöille. Tutkimustiedostoja säilytetään lu-kitussa tilassa ja aineisto hävitetään vuosi tutkimuksen valmistumisen jälkeen.
Tutkimuksen rahoitus
Tutkija vastaa itse tutkimuksen rahoituksesta.
Tutkimustuloksista tiedottaminen
Yksittäisen tutkittavan tutkimustuloksista ei raportoida erikseen tutkittaville. Tutkimus julkais-taan valmistumisen jälkeen Itä-Suomen yliopiston kirjaston sähköisessä tietokannassa.
Lisätiedot
Pyydämme Teitä tarvittaessa esittämään tutkimukseen liittyviä kysymyksiä tutkimuksesta vastaa-valle henkilölle.
Tutkijan yhteystiedot
Tutkimuksesta vastaava henkilö Terveystieteiden maisteriopiskelija, sh Sari Riikonen
sarri@student.uef.fi
Tutkimuksen ohjaajat:
Hannele Turunen, professori, TtT, esh Itä-Suomen yliopisto
hannele.turunen@uef.fi
Krista Jokiniemi, yliopistotutkija, TtT, sh Itä-Suomen yliopisto
krista.jokiniemi@uef.fi
LIITE 5. Suostumus tutkimukseen osallistumiseen
SUOSTUMUS TUTKIMUKSEEN OSALLISTUMISEEN
HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUKSIA ITSEOHJAUTUVUUDESTA HOITOTYÖN KEHITTÄMISESSÄ – pro gradu- tutkielma
Hyvinkää, Sari Riikonen
Minua _________________________________on pyydetty osallistumaan yllä mainittuun tieteelliseen tutkimukseen, jonka tarkoituksena on kuvata hoitohenkilökunnan kokemuksia itseohjautuvuu-desta hoitotyön kehittämisessä sekä selvittää henkilöstön käsityksiä siitä, miten esimies voi tu-kea itseohjautuvuutta.
Olen lukenut ja ymmärtänyt saamani kirjallisen tutkimustiedotteen. Tiedotteesta olen saanut riit-tävän selvityksen tutkimuksesta ja sen yhteydessä suoritettavasta henkilötietojen keräämisestä, käsittelystä ja luovuttamisesta. Tiedotteen sisältö on kerrottu minulle myös suullisesti, minulla on ollut mahdollisuus esittää kysymyksiä ja olen saanut riittävän vastauksen kaikkiin tutkimusta koskeviin kysymyksiini.
Minulla on ollut riittävästi aikaa harkita osallistumistani tutkimukseen. Olen saanut riittävät tie-dot oikeuksistani, tutkimuksen tarkoituksesta ja sen toteutuksesta sekä tutkimuksen hyödyistä ja riskeistä. Minua ei ole painostettu eikä houkuteltu osallistumaan tutkimukseen.
Ymmärrän, että tietojani käsitellään luottamuksellisesti eikä niitä luovuteta sivullisille.
Ymmärrän, että osallistumiseni on vapaaehtoista ja että voin peruuttaa tämän suostumukseni koska tahansa syytä ilmoittamatta. Olen tietoinen siitä, että mikäli keskeytän tutkimuksen tai pe-ruutan suostumuksen, keskeyttämiseen ja suostumuksen peruuttamiseen mennessä kerättyjä tietoja voidaan käyttää osana tutkimusaineistoa.
Allekirjoituksellani vahvistan osallistumiseni tähän tutkimukseen ja suostun vapaaehtoisesti tut-kimushenkilöksi.
Päivämäärä
___________________________________________
Allekirjoitus
Alkuperäinen allekirjoitettu tutkittavan suostumus sekä kopio tutkimustiedotteesta jäävät tutki-jan arkistoon tutkimuksen valmistumiseen saakka. Tutkimustiedote ja kopio allekirjoitetusta suostumuksesta annetaan tutkittavalle.
Tutkimuksesta vastaava henkilö Terveystieteiden maisteriopiskelija, sh Sari Riikonen
sarri@student.uef.fi
LIITE 6. Esimerkki sisällönanalyysistä
Esimerkki 1. Itseohjautuvuus yksilön toimintana
Analyysiyksikkö Alaluokka Yhdistävä kategoria
Otan vastuun oman työn tekemisestä ja osaan hoitaa omaa työkenttääni järkevästi.
Vastuunottaminen omasta työstä ja työ-yhteisöstä
Itseohjautuvuus yksilön toimintana
Yleistä vastuunottoa asioiden sujumisesta, omasta työstä ja työyhteisön asioista.
Siinä voi ja pitää ottaa vastuuta. Jos itseoh-jautuvuus toimii hyvin, niin silloin työyhtei-söstä jää monta ongelmaa pois.
Pystyykö se (itseohjautuvuus) toimimaan jos meillä haetaan paljon seure-vuoroja. Ei voi vaatia ihmiseltä, joka tulee kerran kah-dessa viikossa meille, että hän pystyisi otta-maan samanlaista vastuuta.
En varmaan joudu lukemaan, mutta luen kyllä, olen kiinnostunut.
Oman työn kehittämi-nen uuden oppimisen kautta
Vapaa-ajalla ei tule tutkittua työasioita.
Sairaslomalla voi tehdä esim. Oppiportin koulutuksia, jos ne ovat mielekkäitä.
Ammatillisesti olen kehittynyt niin pitkälle, ettei vapaa-ajalla enää tarvitse tutkia työ-asioita.
Kyllä luen vapaa-ajalla, olen aina lukenut.
Se ei ole paha velvollisuus, mutta on jon-kinlainen velvollisuus pitää itseään ajan ta-salla, se on tärkeä asia.