3 Kansanterveysaatteen nousu
3.1 Huoli syntyvyyden alenemisesta – äitiyshuolto ensisijainen ensisijainen
1930-luvun loppupuolella siirryttiin rotuhygieenisestä pronatalistiseen ter-veyspolitiikkaan, jonka tavoitteena oli nostaa väestön laatua, mutta ennen kaikkea sen määrää.428 1920-luvulta alkaen valmisteltu rotuhygieeninen lain-säädäntötyö saatettiin päätökseen 1930-luvun puoleenväliin mennessä.
Vuonna 1929 hyväksyttiin avioliittolaki, joka kielsi mielisairaan tai ”tylsämie-lisen”429 avioitumisen. Sisäsyntyistä kaatumatautia sairastavien avioliitot ja synnynnäisesti kuuromykkien keskinäiset liitot tarvitsivat tasavallan presi-dentin luvan.430 Vain vähäisellä vastustuksella eduskunnassa vuonna 1934 hyväksytyn sterilisaatiolain mukaan sterilisaatio voitiin panna toimeen eu-geenisin, sosiaalisin tai lääketieteellisin perustein.431 Taustalla oli Marjatta Hietalan mukaan luottamus asiantuntijoihin ja tieteellisiin tutkimustulok-siin, kuten älykkyystesteihin ja kaksostutkimuksiin.432 Suomi seurasi
423 Hentilä 2006, 165–170. Tiitta 2009, 135; Mylly 1989, 326.
424 Pääministeri Aimo Cajanderin III hallituksen ohjelma 1937. Verkkolähde.
425 Lastensuojelulaki, irtolaislaki, alkoholistilaki sekä laki kunnallisesta huoltolautakunnasta. Laeilla haluttiin uudistaa jo vanhanaikaiseksi käynyttä köyhäinhoitolakia. Urponen 1994, 195–198.
426 Mylly 1989, 372; Meinander 1999, 145–146; Pulma 1987, 198–201.
427 Pulma 1987, 198–201; Tiitta 2009, 135.
428 Harjula 2007, 55–56.
429 Älyllinen kehitysvammaisuus, jossa älykkyysosamäärä on pienempi kuin 35 (vastaa suunnilleen syvää ja vaikeaa älyllistä kehitysvammaisuutta) Lääketieteen sanasto, verkkolähde.
430 Avioliittolaki 234/1929.
431 144 puolesta, 14 vastaan, tyhjiä 6, poissa 35. Hietala 2009, 14–19.
432 Lain mukaan ”Tylsämielinen (idiootti), vähämielinen (imbesilli) ja mielisairas voidaan määrätä tehtäväksi suvun jatkamiseen kykenemättömäksi, jos on syytä varoa, että sellainen vajaakelpoisuus periytyisi hänen jälkeläisiinsä, tai jos on todennäköistä, että hänen lapsensa jäisivät hänen tällaisen vajaakelpoisuutensa takia huoltoa vailla”. Sterilisoimislaki 227/1935. Asetuksella täsmennettiin, että
dännössä muita Pohjoismaita, joissa sterilisaatiolait säädettiin 1930-luvun puoliväliin mennessä.433
Nykypäivän perspektiivistä katsoen rotuhygieeniset lait ovat ristiriidassa pronatalistisen eli väestöä lisäävän politiikan kanssa, mutta aikalaiset eivät välttämättä nähneet asiaa näin. Älyllisesti ja mieleltään vammaisten ihmisten lisääntyminen rasitti jo ennestään kuormittunutta köyhäinhuoltoa. Kyse oli sosiaalipoliittisista, ennaltaehkäisevistä laeista, joiden tarkoituksena oli vä-hentää yhteiskunnan kustannuksella elävää väestöä. Tavoitteena oli terveen ja tuotantokykyisen väestön lisääminen negatiivisen ja positiivisin euge-niikan keinoin.434
Väestökysymykset olivat polttavia kaikkialla läntisessä maailmassa 1930-luvulla. 1800-luvun loppuvuosikymmeninä käynnistynyt syntyvyyden lasku oli ennestään nopeutunut yleismaailmallisen talouspulan aikana. Myös Suo-messa syntyvyys lähti laskuun muiden länsimaiden trendiä seuraten vuoden 1908 jälkeen ja painui ennätysmäisen alhaiseksi vuonna 1933.435 Vuonna 1934 tilastollisen päätoimiston yliaktuaari Gunnar Modeen esitti, että 1930-luvun matalien syntyvyyslukujen jatkuessa Suomen väki1930-luvun kasvu pysäh-tyisi ennen pitkää, eikä väestön määrä tulisi koskaan nousemaan yli neljän miljoonan. Seurauksena olisi työikäisen väestön väheneminen ja siten huol-tosuhteen muuttumisen epäedulliseksi. Ilmiö oli huolestuttava, sillä ”väenli-säys oli epäilemättä taloudellisen edistyksen voimakkain vaikutin”. Viimeis-tään vuoden 1975 jälkeen väkiluku alkaisi laskea, ja 1980-luvulla yli 65-vuotiaiden osuus lähes kaksinkertaistuisi 1930-lukuun nähden. Huonot ajat olivat tuntuvasti jouduttaneet syntyneisyyden vähenemistä, mutta ilmiö ei ollut yksin selitettävissä pula-aikojen perusteella. Modeen ei esittänyt erityi-siä toimenpide-ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi, mutta totesi kuitenkin, että kuolleisuuden alentuminen erityisesti pikkulasten keskuudessa voisi nostaa eliniän odotetta Ruotsin tavoin jopa yli 60 vuoteen.436
Esitelmä kirvoitti vilkkaan sanomalehtikeskustelun toimenpiteistä asiain-tilan auttamiseksi. Jotta työllistyminen parantuisi, esitettiin valtion sijoituk-sia teollisuustoimintaan ja maaseudun lisäasuttamista viljelypinta-alaa li-säämällä. Kotimaa-lehdessä ehdotettiin perheellisiä suosivia vero- ja sosiaa-lipoliittisia uudistuksia, kuten vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuksia. Sosi-aalidemokraattinen lehdistö esitti huolestuneisuutensa väestönkehityksestä ja korosti etenkin taloudellisten seikkojen merkitystä sekä väestön laajojen
lain piiriin kuuluivat alle 14-vuotiaan älykkyystasolla olevat vajaaälyiset sekä skitsofreniaa, maanis-depressiivistä tai muuta periytyväksi todettua mielitautia jatkuvasti tai ajoittain sairastavat henkilöt.
Säädös koski myös sukupuolirikollisia ja ”luonnottomasta sukuvietistä” kärsiviä. Sterilisoimisasetus 228/1935; Hietala 2009, 14–19.
433 Lait säädettiin Tanskassa 1929, Norjassa 1934, Suomessa 1934 sekä Ruotsissa 1935 ja tiukennet-tuna 1941. Lakeja suunniteltiin jo 1920-luvulla, ja niitä sovellettiin mm. rikollisiin, vähä- eli vajaa-mielisiin ja jopa koulukotikasvatteihin. Hietala 2009, 14–19.
434 Harjula 2015, 126–131.
435 Vuonna 1933 syntyi 65047 lasta, jonka jälkeen syntyvyys alkoi nousta. Vasta vuonna 1970 luku alittui 64 557 lapsella. Findikaattori, väestönmuutokset. Verkkolähde.
436 Modeen 1934, 351–377.
piirien toimeentulomahdollisuuksien turvaamista. Suomessa seurattiin myös tiiviisti Ruotsin vuonna 1934 alkanutta väestöpoliittista keskustelua.437
Ruotsissa syntyvyys oli kääntynyt laskuun 1880-luvulla, ja 1930-luvulle tultaessa se oli laskenut Euroopan matalimmaksi.438 Kuukausi Modeenin esi-telmän jälkeen ilmestyneessä sosiaalidemokraattien Alva ja Gunnar Myrdalin teoksessa Kris i befolkningsfrågan pohdittiin syitä Ruotsin matalalle synty-vyydelle. Ongelman ratkaisuksi esitettiin useita sosiaalipoliittisia reformeja, jotka tekisivät lasten hankkimisen taloudellisesti houkuttelevaksi. Myrdalit osoittivat olevansa eugeenikkoja, sillä he pitivät tärkeänä ”paremman ih-mismateriaalin kehittämistä”439, joka oli ehkäisevän sosiaalipolitiikan suora-nainen tehtävä. Olennaisena osana tavoitteen saavuttamiseksi liittyi sekä geneettisesti että sosiaalisesti epäkelpojen yksilöiden sterilisoiminen. Myrda-lit esittivät, että aihe sterilisaatiolle voisi myös olla ”sosiaalipedagoginen” eli epäkelpo vanhemmuus, vaikka perinnöllinen eli geneettinen riski olisikin vähäinen.440
Myrdalien teos tiputti väestötieteilijä David Glassin mukaan ”pommin ajattelevan yleisön joukkoon Ruotsissa”. Vilkkaan väestöpoliittisen keskuste-lun seurauksena asetettiin väestöpoliittinen komitea, joka esitti toimintakau-tenaan vuosina 1935–38 lukuisia perhepoliittisia uudistuksia. Vuonna 1938 säädettiin komitean ehdotuksen perusteella laki lastenneuvoloista, joka toimi myöhemmin mallina Suomen vastaavalle lainsäädännölle. 441
Suomessa pronatalistinen lainsäädäntö aloitettiin vuonna 1935 muutta-malla tulo- ja omaisuusverolakia. Lapsivähennyksiä korotettiin ja siirryttiin puolisoiden erillisverotukseen. Lisävero määrättiin henkilöille, joilla ei ollut perheen tai läheisten ylläpitovelvollisuutta. Tämä niin sanottu 20 prosentin suuruinen ”poikamiesvero” korotettiin vuonna 1940 kaksinkertaiseksi.442 Toisin kuin Ruotsissa, lastenhoidonneuvonnan saattaminen kunnalliseksi ei vielä ollut ohjelmassa. Suomen imeväiskuolleisuus oli 1930-luvun puoliväliin mennessä laskenut kansainvälisesti vertaillen hyvälle ”eurooppalaiselle” ta-solle lastenhoidonneuvonnan sekä yleisen koulutus- ja elintason nousun seu-rauksena, eivätkä suuret lainsäädännölliset muutokset olleet vielä ajankoh-taisia.443
Sen sijaan äitiyshuolto nousi poliittiseen keskiöön, sillä äitiyskuolleisuus oli Suomessa kansainvälisesti katsoen korkea. Tärkeänä syynä olivat korkeat
”keskenmeno”luvut eli laittomat abortit. Lisäksi 40 prosenttia synnyttäjistä
437 Lento 1946, 69–73.
438 Hedelmällisyys laski kaikissa Skandinavian maissa alle uusiutumisluvun 1930-luvulla.
Glass 2002 [1940].
439 ”framskapa ett bättre människomaterial.” Myrdal 1935, 245.
440 "I närmaste planet ligger då givetvis den radikala utsovring av höggradigt livsodugliga individer, som kan åstadkommas genom sterilisering." Myrdal 1935, 257–259.
441 Muiden muassa lapsivähennyksiä korotettiin, runsaslapsisten asuntotilannetta helpotettiin raken-tamalla erityisiä suurille perheille soveltuvia asuntoja ja myönnettiin halpakorkoisia kodinperustamis-lainoja. Glass 1940; Myrdalien teoksesta kts. myös Lento 1946, 70.
442 Lento 1946, 73–75.
443 Suomen imeväiskuolleisuus, joka 1930-luvulla pysyi noin 70 promillen tasolla, vertautuu hyvin esimerkiksi Saksan vastaaviin lukuihin. Mitchell 1998, 123–126.
synnytti vielä ilman ammattimaista synnytysapua, ja synnytyssairaaloita oli harvassa. Maaseudulla kotisynnytykset olivat sääntönä.444 Kaupungeissa to-sin sairaalassa synnyttäminen yleistyi, ja esimerkiksi Helto-sinkiin oli valmistu-nut vuonna 1934 Meilahden sairaala-alueelle Naistenklinikka, jonka yhtey-dessä toimi myös äitiysneuvola.445
Äitiyshuollon katsottiin selkeästi kuuluvan terveydenhuollon piiriin, oli-han esimerkiksi kätilölaitos lääkintöhallituksen valvonnassa. Kätilöiden kou-lutusta lähdettiin ajantasaistamaan: opiskeluaika piteni 15 kuukaudesta kah-teen vuokah-teen, ja sairaanhoitajille annettiin mahdollisuus vuodesta 1935 alka-en opiskella kätilöiksi 13 kuukaudalka-en pituisella kurssilla. Kurssiohjelmaan lisättiin kaksi uutta oppiainetta: pikkulastenhoidon opetus ja raskauden ai-kainen äitiysneuvonta ja -huolto.446 Äitiysneuvonnan avulla pyrittiin seulo-maan jo etukäteen synnyttäjistä ne, joiden oli turvallisempaa synnyttää sai-raalassa. Sen avulla oli myös mahdollista vähentää keskosuutta ja siten pie-nentää kuolleena syntyneiden ja ensimmäisellä elinviikolla kuolleiden lasten lukua eli perinataalikuolleisuutta.447 Vuonna 1938 alettiin maksaa äitiysrahaa vähävaraisille synnyttäjille, joille taattiin myös ilmainen synnytysapu. Uudis-tus oli niin sanottu ”keppi- ja porkkana”-laki, sillä äitiysrahan edellytyksenä oli lääkäriltä tai kätilöltä ennen synnytystä saatu raskaustodistus.448 Vaikka äitiyshuolto nähtiinkin tässä vaiheessa kiireellisemmäksi tehtäväksi kuin las-ten terveysneuvonta, paransi kätilöiden suorittama neuvontatyö eli äitien opastaminen hygieniassa, ravitsemuksessa ja ”järkiperäisessä lastenhoidos-sa” myös syntyvän lapsen kasvuedellytyksiä.
Ruotsin esimerkkiä seuraten valtioneuvosto asetti vuonna 1937 väestöky-symyksiä selvittelevän komitean. Lastenlääkäri Viljo Rantasalo toimi pu-heenjohtajana sosiaalihygieenisessä jaostossa, jonka tehtävänä oli tutkia aborttitilannetta sekä yleisen äitiyshuollon väestöpoliittista merkitystä. Väes-tökomitea alkoi tuottaa vasta talvisodan jälkeen mietintöjä, joista tärkeimpiä olivat vuoden 1942 lakiehdotukset neuvoloista, terveyssisarista ja kätilöis-tä.449 Komitean mietinnössä oli nähtävissä kansainvälisiä, etenkin pohjois-maisia vaikutteita, jotka muutenkin vahvistuivat Suomessa 1930-luvun lop-puvuosina.