• Ei tuloksia

6. PUHDAS SOSIOLOGIA

6.3. G EMEINSCHAFTIN JA G ESELLSCHAFTIN TEORIA

6.3.4. Gemeinschaft –käsitteen määrittelyä

Tönniesin mukaan Gemeinschaft on inhimillisten Wesenwille -tyyppisten tahtojen ykseys, joka on luonnollinen ja alkuperäinen. Siinä ihmiset ovat yhtä erilaisuudestaan huolimatta.699 Gemeinschaft on organismin kaltainen.

Se on ykseys erottuvuutensa vuoksi unum per se. Sen osat ovat ykseyksiä ykseyden sisällä ja saavat identiteettinsä vain kokonaisuuden kautta, jonka funktioita ne toteuttavat. Ykseys eliminoi taantuvia osia ja luo uusia ja suodattaa ’epäorgaanista’ ainesta. Materia vaihtuu, muoto pysyy. ‘Organis-mi’ on kuitenkin käsitettävä metodologiseksi ja konstruoiduksi apuvälineek-si empirian tarkastelussa.700

Tönnies erottaa kolme Gemeinschaft -tyyppiä: 1) Sukulaisuuteen perus-tuva (’veren’) Gemeinschaft olemisen yksikkönä, on kehittynyt ja eriytynyt 2) alueelliseksi Gemeinschaftiksi, joka perustuu yhteiseen tapaan. Lisäksi on olemassa 3) mielten Gemeinschaft, mikä tarkoittaa ainoastaan yhteistoimin-taa ja koordinaatiota toiminnassa yhteisen päämäärän hyväksi. Paikan Gemeinschaft voidaan käsittää fyysisen elämän yhteytenä; kun taas mielen Gemeinschaft ilmaisee mentaalisen elämän yhteyttä. Ensimmäinen tyyppi kuvastaa ihmisten itsensä yhteisiä suhteita, toinen kollektiivisen maanomis-tuksen suhteita ja kolmas yhteisiä pyhiä paikkoja ja palvottuja jumalia.

Kiinteimmillään nämä kolme sosiaalisen siteen gemeinschaftista lajia käyvät yksiin ajan ja paikan suhteen. Tönnies katsoo, että nämä Gemeinschaftin muodot toteutuvat tavalla tai toisella kaikkialla inhimillisessä kulttuurissa, jos ihmiset ovat suhteessa toisiinsa orgaanisella tavalla.701 Cahnmanin mukaan on huomattava, että esimerkiksi sellaiset käsitteet kuin perhe,

’klaani’, ’kylä’ ja ’ystävyys’ saattavat palvella likiarvontapaisina esimerk-keinä Gemeischaftista, mutta ne ovat Gemeischaftia siinä määrin kuin ne käyvät yksiin Gemeischaftin käsitteelisen kuvan kanssa. ’Kaupunki’,

’valtio’, ’teollisuus’ ja ’julkinen mielipide’ ovat Gesellschafia samalla tavalla. Aktuaalinen yhteiskunta on sekoitus kumpaakin sidetyyppiä.702 Ei ole syytä olettaa, että Tönnies tarkoitti esimerkiksi samaistaa kylä ja Little Society Gemeinschaftiin sekä kaupunki ja Great Society Gesellschaftiin.

Näitä kahta peruskategoriaa ei voi redusoida koon ja skaalan yksinkertaisiksi funktioiksi.703

Sukulaisuuteen perustuva Gemeinschaft: Se esiintyy intensiivisimmil-lään seuraavissa suhteissa: 1) äidin ja lapsen suhteessa, 2) miehen ja naisen suhteessa luonnollisessa ja yleisbiologisessa merkityksessä sekä 3) sisarus-ten välisissä suhteissa. Äidin ja lapsen välillä se on syvimmin yhdistynyt pitämiseen (Gefallen) ja vaistoihin. Näin on sitä enemmän mitä lähempänä ollaan lapsen syntymää (lapsen syntymän jälkeen). Lapsen kehittyessä erkaantuminen tulee todennäköisemmäksi. Toisiinsa tottuminen ja miellyttä-vät muistot miellyttäväksi koetussa ympäristössä toimivat kuitenkin toiseen suuntaan. Tietyssä mielessä tämä koskee myös isää. Seksuaalinen vietti ei yksin edellytä pysyvää vaimon ja miehen yhdessä asumista. Tottumus toisiinsa ja yhteinen omaisuus ja talous vahvistavat myös sidettä. Sisarusten kesken puolestaan yhdistävästi ovat vaikuttamassa miellyttävät vaikutelmat ja kokemukset sekä sisarusten välinen samankaltaisuus.704 Sukulaisuuteen perustuvia Gemeinschaft –suhteita pitää yllä yhteinen talous. Ihmiset asuvat saman suojelevan katon alla, jakavat omaisuutensa, ilonsa ja surunsa ja tulevat ravituiksi samassa pöydässä. Kuolleita perheen jäseniä palvotaan yhä mahtavina ja suojelevina henkinä. Yhteiset pelot ja yhteinen kunnia turvaavat rauhallisen elon ja yhteistyön. Sukulaisuuteen perustuturvaavat Gemeinschaft -suhteet eivät ole välttämättömästi sidottuja fyysiseen läheisyyteen. Se voi elää myös muistin varassa fyysisestä välimatkasta huolimatta. Tällöin se voi kuitenkin haalistua ja kadota, koska juuri perheen ja sukulaisten fyysinen läheisyys tyydyttää läheisyyden ja rakkauden kaipuuta.705

Naapuruuteen perustuva Gemeinschaft: Naapuuruustyppinen Gemein-schaft on keskeinen sosiaalisen siteen tyyppi esimerkiksi maalaiskylän yhteiselämässä. Asukkaiden fyysinen läheisyys ja yhteinen maanomistus ja -viljely totuttavat ihmiset toisiinsa ja opettavat tuntemaan toisensa hyvin.

Heillä on myös yhteisesti palvottavia jumalia ja henkiä, joiden katsotaan voivan vaikuttaa elämän kulkuun. Tämäkään Gemeinschaftin muoto ei välttämättä edellytä paikallisuutta, vaikka perustuukin tapojen samankaltai-suuteen. Säilyäkseen muualla se kuitenkin tarvitsee entistä enemmän selvästi määriteltyjä tapoja ja pyhiä menoja.706

Ystävyyteen perustuva Gemeinschaft: Ystävyyteen perustuva Gemein-schaft on riippumaton sukulaisuudesta ja naapuruudesta. Se on seurausta ja sitä ohjaa työn ja intellektuaalisen asenteen samankaltaisuus. Sellainen side

syntyy ja sitä pidetään yllä helposti ja säännöllisesti toistuvissa kokouksissa, jotka luultavimmin tapahtuvat kaupungissa. Yhteisen mentaliteetin luoma ja palvoma jumaluus antaa sille elävän ja kestävän muodon. Tämä henki ei ole sidottu mihinkään paikkaan, vaan on ihmisten mielissä. Kaupunkimainen yhteiselämä voidaan luokitella naapuruudeksi, mutta ihmistenvälisenä siteenä toimii henkinen ystävyys eräänlaisena näyttämönä tai kokouksena, jota pitää yllä taiteellinen intuitio ja luova tahto. Tällä on muihin verrattuna vähiten orgaanista ja välttämätöntä luonnetta. Se perustuu vähemmän tapaan ja enemmän mahdollisuuteen ja valintaan.707

Ystävyyttä voidaan verrata tietyllä tavalla naapuruuteen ja sukulaisuu-teen. Muisti Wesenwillen muotona luo kiitollisuutta ja uskollisuutta. Ystä-vyys ilmenee yhteisenä luottamuksena ja uskona. Koska ystäYstä-vyys kuitenkin perustuu vähiten spontaanisuudelle ja itsestään selvyydelle ja yksilöt selvemmin kuin muissa tapauksissa käyttävät omaa tahtoaan, on sitä kaik-kein vaikaik-keinta säilyttää ja se on kaikkaik-kein alttein häiriöille. Epäsopua ja riitoja syntyy Tönniesin mukaan kaikessa ryhmäelämässä. Alituinen läheisyys ja kontaktien tiheys eivät yksinomaan edistä yhteistä elämänmenoa ja sopeu-tumista, vaan voivat olla myös epäsovun ja kielteisyyden lähde. Vain niin kauan kuin ihmistenvälisiä suhteita leimaa myönteinen suhtautuminen, voidaan puhua Gemeinschaftista. Psykologinen veljeys voi sietää vain tiettyyn rajaan saakka yhteiselämän fyysistä läheisyyttä. Vastapainoksi täytyy löytyä paljon henkilökohtaista vapautta.708

Gemeinschaftin auktoriteetit: Auktoriteetti liittyy Gemeinschaftissa useimmiten isyyteen tai paternalismiin. Se ei kuitenkaan ole luonteeltaan omistavaa ja hyväksikäyttävää, vaan ohjaavaa ja kasvattavaa. Gemeinschaf-tin auktoriteettityypit ovat iän auktoriteetti, voiman auktoriteetti ja viisauden tai hengen auktoriteetti. Nämä yhdistyvät isän auktoriteetissa. Auktoriteetti voi periaatteessa tuottaa hyvää tai pahaa, mutta myönteisyys on dominoiva piirre. Kunnioitus ja hellyys ovat Gemeinschaftin perussentimenttejä, joille se perustuu, vallankäyttö on tietyllä tavalla differentioitunut.709 Tönnies erottaa Gemeinschaftissa kaksi mahdollista sisäistä rakennetta: Genossen-schaft ja HerrGenossen-schaft. Ensimmäinen ilmaisee toveruutta, joka perustuu jäsenten yhtäläisyydelle ainakin jos katsotaan heidän suhdettaan kokonaisuu-teen; jälkimmäinen ilmaisee ihmisten hierarkisuutta, ylemmyyttä ja alem-muutta. Gesellschaftissa ihmiset ovat käsitteellisesti yhtäläisiä, vaikka he usein delegoivat auktoriteettia muille ihmisille.710

Kun sukulaisuudessa luonnollinen auktoriteetti keskittyy isälliseen aukto-riteettiin, naapuruudessa se muuttuu ruhtinaan auktoriteetiksi. Ystävyyteen perustuva auktoriteetti saa puolestaan muotonsa mestarin suhteessa oppi-laisiinsa. Sukulaisuudessa auktoriteetin perustana on ikä, naapuruuteen perustuvassa valta ja ystävyyteen perustuvassa viisaus. Elävässä elämässä nämä erilaisiin auktoriteetteihin liittyvät johtamishyveet ja aktiviteetit tarvitsevat ja täydentävät toisiaan.711

Auktoriteetteihin liittyy myös esi-isien jumalallistaminen. Täten voi olla kodin, perheen, heimon ja kansan (Volks-Gemeinde) jumalia. Ne käsitetään kulloisenkin Gemeinschaftin voimaksi ja niillä on valta auttaa tai rangaista.

Jumalia kunnioitetaan ja palvotaan lain ja oikeudellisen viisauden luojina.712 Auktoriteettiin liittyy erityistä lisääntynyttä vapautta ja kunnioitusta.

Jokaista auktoriteettia voidaan pitää palveluksena ja kutakin palvelusta auktoriteettina erityisestä näkökulmasta katsottuna. Gemeinschaftiin sisältyy voimaa, valtaa tai oikeutta. Oikeus on tahtoa olla kykenevä tai olla sallittua ja tahto on velvollisuutta tai pakkoa. Oikeudet ja velvollisuudet ovat saman asian eri puolia. Suurempien ja pienempien velvollisuuksien ja oikeuksien vuoksi Gemeinschaftissa on ja siihen kehittyy epätasa-arvoa. Se voi kuiten-kin lisääntyä vain tiettyyn rajaan saakka ollakseen Gemeinschaft. Jos vahvempien laillinen valta tulee liian suureksi, heidän suhteensa oikeuden yhteiseen sfäärin tulee merkityksettömäksi ja arvottomaksi ja heikompien laillinen valta tulee liian pieneksi ja heidän suhteensa siihen epätodelliseksi ja merkityksettömäksi.713

Gemeinschaftin työnjako: Gemeinschaftissa työn ja nautintojen jakaan-tuminen noudattelee ihmisten luonnollisia taipumuksia. Työnjako on myös suhteessa ohjaukseen ja johtajuuteen sekä toisaalta tottelevaisuuteen ja mukautuvuuteen. Tällaissia suhteissa yksittäiset tahdot ohjaavat ja palvelevat yhdessä toinen toisiaan niin, että voidaan puhua tietynlaisesta tasapainotilas-ta. Joillakin on kuitenkin enemmän valtaa kuin toisilla ja heillä on mahdolli-suus (ja tietynlainen 'alkeellinen' halu) myös auttaa enemmän muita, mikä liittyy läheisesti nauttimiseen omasta vallasta. Valtaan ja kyvykkyyteen liittyy myös vastuu asioita, jotka niihin liittyvät.714

Gemeinschaftin side: Molemminpuolista sitovaa tunnetta, joka on Ge-meinschaftin tahdolle ominaista, Tönnies kutsuu yhteisymmärrykseksi (Verständnis (consensus)). Jos nautinta ja työ ovat eriytyneitä yksilöiden luonnon ja taipumusten mukaan - erityisesti sillä tavoin, että yksi ohjaa, toinen tottelee -, tämä luo ryhmäelämän pelisäännöt luonnonoikeudellisessa mielessä. Ymmärtäminen perustuu toinen toistensa läheiseen tuntemukseen, jos sitä ohjaa suora intressi olla toisen elämässä ja valmius ottaa osaa hänen iloonsa ja suruunsa. Siksi ymmärtäminen on sitä luultavampaa, mitä saman-laisempia ovat mielen rakenteet ja kokemukset.715 Mitä vähemmän tietty Gemeinschaft sitoo ihmisiä yhteen, sitä enemmän he ovat oppositiossa toistensa kanssa vapaina tahtojensa ja kykyjensä agentteina. Täten mitä vähemmän yleinen Gemeinschaftin tahto on vaikuttanut yksilön tahtoon sitä riippumattomampi hänen tahtonsa on siitä ja sitä suurempi on hänen vapau-tensa. Sillä perittyjen voimien ja vaistojen lisäksi Gemeinschaftin vaikutus kasvattavana ja ohjaavana tahtona on kaikkein tärkein tekijä muovaamaan jokaisen yksittäisen tavan ja disposition tilaa ja muotoutumista. Erityisen tärkeä on perhehenki (Familiengeist), mutta niin myös jokainen muu henki (Geist), joka on samanlainen ja sillä on samat vaikutukset.716

Kieli on Tönniesin mielestä ymmärtämisen orgaani, jonka kautta ymmär-rys ja ilmaisu kehittyvät ja paranevat. Elehditty ja puhuttu kieli mahdollistaa tuskan, mielihyvän, pelon ja halun ja kaikkien muidenkin tunteiden ilmaisun, mikä mahdollistaa niihin osanoton ja ymmärtämisen. Kieltä ei ole keksitty.

Se on jo sinänsä elävää ymmärtämistä sisällössään ja muodossaan. Kielen ilmentymä on tahatonta seurausta syvistä tunteista ja piilevistä ajatuksista.

Se ei ole pelkästään keinotekoinen väline voittaa luonnollinen ymmärtämi-sen puute eikä se palvele pelkästään tarkoitusta tulla ymmärretyksi. Kieltä voidaan joka tapauksessa käyttää niiden kesken, jotka todella ymmärtävät toisiaan, pelkkänä symbolijärjestelmänä samaan tapaan kuin symboleja joista on sovittu. Kaikki nämä manifestaatiot voivat olla yhtä hyvin vihamielisten kuin ystävällisten tunteiden ilmauksia. On kuitenkin erotettava vihamieli-syys, joka kumpuaa luonnollisten siteiden höltymisestä ja vihamielivihamieli-syys, joka perustuu vierauteen, väärinymmärrykseen ja epäluottamukseen.

Molemmat ovat vaistomaisia, mutta ensimmäinen on kiukkua, vihaa ja mielipahaa; toinen on pelkoa, kauhua ja inhoa. Ensimmäinen on akuuttia, toinen on kroonista. Kieli ei kuitenkaan kumpua kummastakaan näistä vihamielisyystyypistä, vaan läheisyydestä, tykkäämisestä ja kiintymyksestä.

Lapsen ja äidin syvän yhteisymmärryksen kautta äidinkieli kehittyy hel-poimmin ja joutuisammin. Vaikka avointa vihamielisyyttä esiintyisikin intiimin yhteisymmärryksen yhteydessä, sen taustalla on aina tietty ystävyys ja ykseys.717

Kaikenlaisen ymmärtämisen lähteenä ja tätä kautta Gemeinschaft -suhteiden perustana on tietty läheisyys: sukulaisten läheisyys, fyysinen läheisyys ja älyllinen läheisyys. Tönniesin mukaan on olemassa seuraavat Gemeinschaftin lait:

1. Sukulaiset ja aviopuolisot rakastavat toisiaan ja sopeutuvat helposti toisiin-sa. He puhuvat ja ajattelevat samaan tapaan. Näin tekevät myös naapurit ja muut ystävät.

2. Ihmisten välillä, jotka rakastavat toisiaan, on ymmärrystä.

3. Ne, jotka rakastavat ja ymmärtävät toisiaan, pysyvät ja asuvat yhdessä ja organisoivat yhteisen elämänsä.

Yhteistä, kollektiivista ja monimutkaista päättävää tahtoa (erotuksena yksinkertaisesta ja elementaarisesta tahdosta), joka on tullut yhtä luonnolli-seksi kuin kieli itse ja joka käsittää ymmärtämisen tunteiden moninaisuuden, Tönnies kutsuu yhteisymmärrykseksi (Eintracht) tai perhehengeksi. Se on yksittäisten ymmärtämissuhteiden ja toimintojen kokonaisuus.718 Yhteisym-märrys on kaiken aidon elämän, asumisen ja yhteistyön reaalisuutta ja sisäistä luontoa. Voidaan puhua hiljaisesta ymmärtämisestä, joka koskee oikeuksia ja velvollisuuksia, hyvää ja pahaa. Sitä voidaan verrata hiljaiseen sopimukseen, mutta se ei ole sama asia. Sopimus voi olla hiljainen sattumal-ta (per accidens). Ymmärtäminen on kuitenkin oman luontonsa puolesta hiljainen. Yhteisymmärryksen sisältö on ilmaisematonta, lakkaamatonta ja

käsittämätöntä kuten kieli, jota sitäkään ei voi tehdä sopimuksella. Yhteis-ymmärrys kasvaa ja kukoistaa olemassa olevista nupuista, jos olosuhteet ovat suotuisat.719 Yhteisen kielen yleinen käyttö, joka tekee ymmärtämisen mahdolliseksi puheen kautta, lähentää ja sitoo ihmisiä. Näin on olemassa mielen yhteinen tila, joka korkeammissa muodoissaan yhteisinä tapoina ja yhteisinä uskomuksina läpäisee ihmiset (Volk). Se merkitsee ihmisten elämän ykseyttä ja rauhaa, vaikka ei sitä takaa.720