Eläytymismenetelmässä osallistujilla on tutkimukseen osallistumisen ja omien tietojensa pal-jastamisen itsemääräämisoikeus. Tarinoiden kirjoittaminen on vapaaehtoista ja anonyymiä.
Kirjoituspyyntöön vastaamalla henkilö osoittaa suostuvansa tutkimukseen osallistumiseen. Tä-män tutkimuksen kohderyhmä on aikuiset, jolloin lapsien tutkimiseen liittyviä ristiriitoja itse-määräämisoikeuden kannalta ei ole. Tutkittavia on informoitu tutkimustiedotteessa siitä, mihin heidän vastauksiaan käytetään, ja kuinka kauan vastaaminen vie heiltä aikaa. Eläytymismene-telmässä vastaaja saa kuvitella tilanteen päästään, jolloin hän itse päättää kuinka paljon ja mil-laisia asioita itsestään paljastaa, jos ollenkaan.
Tutkimuksen aiheuttamat haitat voivat liittyä aineiston keruuseen, säilyttämiseen tai tutkimus-julkaisusta liittyviin seurauksiin. Tutkimusta toteuttaessa on vältettävä henkisen, taloudellisen tai sosiaalisen haitan aiheuttamista tutkimushenkilöille. (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2009.)
Ihmiset ovat erilaisia, ja reagoivat eri tavoin samoihin tutkimuskysymyksiin. Kirjoituspyyn-töön vastatessaan he itse säätelevät vastaamistaan mahdollisiin haitallisiksi kokemiinsa kysy-myksiin. Eläytymismenetelmän tarkoitus on toimia kokeellisen menetelmän tavoin, mutta olla sille eettisempi vaihtoehto. Kokeellisissa menetelmissä tutkimushenkilöitä johdetaan harhaan manipuloinnin keinoin, kun taas eläytymismenetelmässä tutkimusasetelma on vastaajalle lä-pinäkyvä. Kokeellista eläytymismenetelmässä on kehyskertomusten variointi, mutta se ei kui-tenkaan sisällä sellaista tutkimushenkilöiden manipulointia, niin kuin kokeellinen tutkimus.
(Eskola 1998, 11.)
Tutkimustuloksia ei eettisten periaatteiden mukaan saa esittää asenteellisesti tai arvostelevasti tutkittavaa kohtaan. Tutkimustuloksia ei kuitenkaan tule jättää julkaisematta, vaikka ne eivät näyttäisikään tutkimuksen kohdetta suotuisassa valossa. (Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2009.) Tässä tutkimuksessa erillisiä organisaatioita tai henkilöitä ei ole tunnistettavissa, eivätkä
myöskään eläytymiskertomukset kerro suoraan tietyn organisaation, tiimien tai henkilöiden toiminnasta, joten mahdolliset epäsuotuisat löydökset eivät ole yhdistettävissä yksittäiseen or-ganisaatioon tai tiimiin.
Tutkittaville koituvat taloudelliset ja sosiaaliset haitat ovat mahdollisia, mikäli tutkimuksessa ei noudateta yksityisyyttä ja tietosuojaa noudattavia periaatteita. Yksityisyyden suoja koostuu tutkimusaineiston suojaamiseen ja luottamuksellisuuteen, tutkimusaineiston säilyttämiseen ja hävittämiseen, sekä tutkimusjulkaisuihin liittyvistä tekijöistä. Henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikkia henkilöön liittyviä tietoja, joista hänet voidaan tunnistaa. Tässä tutkimuksessa keräsin eläytymistarinoiden lisäksi seuraavat henkilötiedot: iän, sukupuolen ja ammatin. Mitään näistä tiedoista en yhdistänyt lopullisessa tutkielmassa kertomuskatkelmiin, vaan käytin taustatietoja tutkittavan joukon kuvaamiseen. Vaikka näistä henkilötiedoista ei olisi ollut tunnistettavissa yksittäisiä henkilöitä, päädyin tähän vaihtoehtoon sen takia, että henkilön sukupuolella, iällä tai ammatilla ei ollut tutkimuskysymyksen kannalta vaikutusta. Käytin vastauksia vain tähän pro gradu -tutkimukseen, ja tutkimusaineiston säilytin tiedostona salasanalla suojatun tietoko-neen kovalevyllä, joka oli vain omassa käytössäni.
3.5.1 Tutkimuksen luotettavuus
Vaikka eläytymismenetelmän käytössä ei ole esiintynyt suuria eettisiä ongelmia, täytyy muis-taa, että kehyskertomus on aina jollain tapaa johdatteleva. Tässä tutkimuksessa käytän positii-vista ja negatiipositii-vista kehyskertomusta, joissa lähtökohta on se, että luottamus on sidoksissa po-sitiiviseen lopputulokseen ja epäluottamus on sidoksissa negatiiviseen lopputulokseen. Työ-organisaation kontekstissa yleisesti ottaen ajatellaan, että pitäisi suosia positiivista ajattelua (Eskola 1998, 44). On mahdollista, että epäluottamus -tarinaan eläytyminen voi saada vastaajan keskittymään liiaksi virtuaalisten tiimien negatiivisiin puoliin ja jopa huomaamattaan asennoi-tumaan virtuaalisia tiimejä kohtaan arkipäivässään negatiivisemmin. Tämä on mahdollista, jos asenne virtuaalista kanssakäymistä kohtaan on jo valmiiksi negatiivinen. Yleisesti ottaen tähän tutkimukseen vastaajilla oli kuitenkin positiivinen ote virtuaalisin tiimeihin. Tämä tutkimus myös itsessään tuo esille etätiimien hyviä puolia ja kehitysmahdollisuuksia.
Kasvokkaisen vuorovaikutuksen puute eläytymismenetelmässä voi olla etu, sillä se poistaa sen mahdollisuuden, että vastauksia muutettaisiin sosiaalisesti hyväksytymmäksi haastattelijan läs-näolon vuoksi. Sen takia eläytymismenetelmä sopii hyvin erityisesti sensitiivisten aiheiden tut-kimiseen. (Wallin, Koro-Ljungberg & Eskola 2019.)
Aineiston analyysi on aina tavalla tai toisella tutkijan oma tulkinta aiheesta. Eläytymismene-telmää käyttäessä on Eskolan (1998, 77) mukaan osattava mennä analyysissa pintaa syvem-mälle, eikä pelkkä aineiston teemoittaminen siis riitä. Tässä on kuitenkin samaan aikaan osat-tava välttää ylitukintaa, eli sellaisten asioiden esittämistä, joille aineistosta ei ole löydettävissä perusteluja. Analyysissa pitäisi osata välttää vahvistamasta omia uskomuksiaan ilman todel-lista tutkittavasta datasta löytyvää todenperäisyyttä (Lune & Berg 2017, 202). Myös vastaukset riippuvat aina vastaajien kehyskertomuksista tekemistä tulkinnoista, ja siitä, mihin seikkoihin he kehyskertomuksessa tarttuvat. Niinpä täydellinen vastausten kontrollointi on mahdotonta.
(Eskola 1998, 44–45.) Huonosti muotoiltu kehyskertomus voi ohjata osallistujia kertomaan tietystä olettamuksista käsin rajoittaen heidän mielikuvitustaan. (Wallin, Koro-Ljungberg &
Eskola 2019.)
Tämän tutkimusten kehyskertomusten vaara piilee siinä, että ne voivat rajoittaa vastaajien mie-likuvitusta, koska niissä kuvattu tapahtuma johdattelee vastaajan ajatuksenkulkua tiettyyn suuntaan. Kysymyksen asettelun taustalla vaikuttaa aiempi tutkimus, johon eläytymismenetel-mällä toivon saavani lisää syvyyttä eläytymisen kautta. Kehyskertomusten alkuperäinen tar-koitus ei ole ollut ohjailla tai rajoittaa vastaajien mielikuvitusta vaan auttaa tilanteeseen eläy-tymisessä.
Kuten aiemmin tässä luvussa todettu, eläytymismenetelmä toimii Eskolan (1998, 71) mukaan parhaiten, kun tarinoiden kirjoittamiselle on varattu tietty aika ja paikka. Vastaajien motivointi ei Eskolan (1998, 73) mukaan ole kovin vaikeaa, jos vastaajat ovat tottuneita kirjalliseen ulos-antiin ja aihe on heidän kannaltaan relevantti. E-lomake voi siis tuottaa laihoja vastaustuloksia, ellei ihmisiä saa motivoitua vastaamaan tehtävään. Tässä tapauksessa vastausprosentti oli pieni ottaen huomioon, kuinka suuri määrä ihmisiä sähköpostilla tavoitettiin. Käytetty aineistonke-ruumenetelmä ei siis ole kovinkaan tehokas. Esimerkiksi sosiaalinen media voisi olla tehok-kaampi menetelmä vastausten saamiseen, koska siellä tavoittaa helposti hyvin suuren määrän ihmisiä, mutta silloin vastaajien joukkoa on mahdoton ennustaa. Suurempi vastausten määrä
olisi voinut mahdollisesti tuottaa vielä lisää teemoja analyysiin, mutta toisaalta saaduissa vas-tauksissa myös samat teemat toistuivat useaan otteeseen, eli aineistoin perusteella oli mahdol-lista myös vetää johtopäätöksiä ja tehdä päätelmiä.
Eläytymismenetelmää on kritisoitu siitä, että vaikka menetelmä periaatteessa suo vastaajille mahdollisuuden käyttää mielikuvitustaan vapaasti, jäävät vastaukset usein stereotyyppisiksi.
Kuitenkin pienessäkin aineistossa voi stereotyyppien joukosta löytyä mielenkiintoisia yllätyk-siä. (Eskola 1998, 77.) Lisäksi stereotyypit itsessään heijastavat ihmisten tyypillisiä ajattelu-malleja, ja keskiössä tässä tutkimuksessa ovatkin ihmisten kokemukset ja näkemykset.
4 LUOTTAMUS JA EPÄLUOTTAMUS
Seuraavissa luvuissa esittelen, millaisia tekijöitä vastaajat yhdistivät luottamukseen ja virtuaa-liseen yhteistyöhön. Tämän jälkeen kuvaan tyypillisiä ajallisia prosessin muokkautumismal-leja, joita aineistosta on nostettavissa esiin. Lopuksi teen vertailua eri kehyskertomuksien poh-jalta kirjoitettujen eläytymistarinoiden välillä. Vertailun tarkoitus on arvioida kehyskertomus-ten muuttujien vaikutusta tarinoiden kulkuun.
Aineistosta nousi esille seuraavia suurempia luottamukseen ja tiimin suoriutumiseen vaikutta-via asiakokonaisuuksia: tiimin toiminnan organisointi, vuorovaikutuksen muodot, vuorovaiku-tuksessa rakennettu ilmapiiri, tutustuminen, samaistuminen ja virtuaalinen tiimityö. Virtuaalis-ten projektitiimien kokemuksen mukaan näillä elementeillä voidaan hallita etäisyyden tuomaa epävarmuutta ja epätietoisuutta tiimin toiminnassa.
Projektin alkaessa lähtökohdat voivat olla epävarmoja monesta eri syystä. Eläytymistarinoissa henkilö saattoi projektin alkaessa olla epävarma omasta osaamisestaan, toisten lähtökohdista ja motiiveista, sekä tiimin toiminnan toteuttamisen onnistumisesta teknologian keinoin. Seu-raavat luvut käsittelevät sitä, kuinka näihin epävarmuuksiin virtuaalisissa tiimeissä voidaan vastata. Niissä vastataan siihen, mitä luottamus aineiston valossa on ja kuinka se on sidoksissa onnistuneeseen yhteistyöhön virtuaalisissa projektitiimeissä.